Yllätyslöytöjä

Tamperetta silloin kauan sitten

Kiskon Toijan kylässä asui vuodesta 1841 lähtien satulantekijä Joel Cedergren. Rippikirjamerkintöjen mukaan Joel saapui tähän pieneen maalaispitäjään Oulusta vuonna 1841. Hän oli kuitenkin syntynyt Tampereella helmikuussa 1816 tehtaantyömies Mats Sedergrenin ja Liisa Friman esikoisena. Pariskunta oli vihitty kesällä 1815. Molemmat puolisot olivat olleet aikaisemmin naimisissa, mutta jääneet leskiksi.

Joel Cedergren ei ilmeisesti koskaan ollut naimisissa kuollen lapsettomana alkuvuodesta 1883. Kiskon, Kiikalan ja Suomusjärven kuntien kihlakunnanoikeuden puolesta toimitti herra Adolf Viman huhtikuussa 1883 julkisuuteen Cedergrenin viimeisen tahdon. Satulantekijämme oli jättänyt suullisen testamentin, jonka perusteella hän jätti kaiken omaisuutensa Kiskon pitäjän vaivaiskassalle. Koska mahdollisista omaisista ei ollut tietoa, testamentin toimeenpanoa odotettiin vuosi ja yksi yö sen jälkeen, kun siitä oli kolme kertaa ilmoitettu maamme virallisissa sanomissa.

Kuten niin usein ennenkin, osuin tätä asiaa penkoessani tuttujen ihmisten jäljille. Digiarkistossa olevia Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjoja selatessa törmäsin Kiskossa ja Karjalohjalla syntyneisiin henkilöihin. Tampereen kaupungin kolmannessa korttelissa asui vuodesta 1813 lähtien Harjun pitäjästä tullut Daniel Sortell puolisonsa Lisa Abramsdotterin ja kuuden lapsensa kera. Tosin vanhin lapsista, Johan, muutti jo 1816 Turkuun 18-vuoden iässä. Sisarussarjan viisi vanhinta lasta syntyi Kiskossa, missä Sortellit asuivat Orijärven kaivoksen liepeillä. Kuopus Johanna Christina oli sitten tamperelainen, mutta hän menehtyi isosiskonsa tavoin aivan pienenä. Kuka tämä Daniel Sortell sitten oikein oli? Entäs Lisa Abramsdotter?

Vastaus löytyy hyvin helposti Kiskon ja Karjalohjan kastettujen luetteloista. Tehtaantyömies Daniel syntyi Kiskon Sorttilan kylän Sortin talossa aviottomana lapsena helmikuun 14. päivä vuonna 1775. Hänen äitinsä oli Sortin edellisen isännän tytär Lisa Mårtensdotter. Isäkin tiedetään, sillä suutari ja sahatyömies Johan Nyman tunnusti lapsensa. Johanista tuli myöhemmin Kiskon pitäjänsuutari ja hän asui vaimonsa Kaisa Johansdotterin kanssa Kaukurin lähellä, Uusikylässä. Lisa Mårtensdotter ei sen sijaan näyttäisi jääneen naimattomaksi.

Kun Daniel sitten lokakuussa 1797 vei vihille morsiamensa, ei hän hakenut tätä kovin kaukaa. Lisa Abramsdotter oli nimittäin piikana samaisessa Sortin talossa tuohon aikaan. Hän oli syntynyt vuonna 1775 Karjalohjan Härjänvatsan kylässä rakuuna Abraham Pellinin ja Anna Johansdotterin nelilapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Mainittakoon yksityiskohtana, että Pellinin kaikki lapset olivat tyttöjä.

Jotta kaikki pysyisi hyvässä järjestyksessä sukututkimuksen mielenkiintoisessa maailmassa, joutuu tämän kirjoittaja toteamaan em. Anna Johansdotterin olevan hänen kaukaisen esitätinsä. Toden totta, Annan vanhemmat olivat Karjalohjan Lohjantaipaleen kylässä asuneet rakuuna Johan Utter ja vaimonsa Lisa Andersdotter. Annan nuorempi sisko Maria meni aikanaan naimisiin rakuuna Johan Tallgrenin kanssa. Heidän poikansa Johan käytti sotilaaksi tultuaan nimeä Alm. Tämän Johan Almin tyttärentyttären poika oli suutari August Fredrik Warelius, isoäitini isoisä.

Jälleen kerran pääsin toteamaan, että rippikirjoja selailusta on hyötyä, vaikka kyseessä olisi täysin vieras seurakunta. Tampereelle muuton syistä Daniel Sortellin kohdalla on hankala sanoa mitään faktapohjaista, koska suuri tekstiiliteollisuus antoi odottaa itseään 1820-luvulle saakka. Danielin ammatiksi haudattujen luetteloon on kylläkin merkitty kalastaja, joten ehkäpä suuret järvet ajoivat miehemme tähän tulevaan teollisuuskeskukseen.

Daniel Sortell kuoli halvaukseen elokuussa 1883 ja hänen vaimonsa Lisa hermokuumeeseen saman vuoden toukokuussa. Perheen pojista em. Johan oli ammatiltaan matruusi, kun taas isänsä kaima Daniel lähti 1825 Poriin vaskenvalajakisällinä.


Edellä mainittujen yllätyslöytöjen ansiosta sukututkimuksesta jaksaa innostua vuosi toisensa jälkeen!

Kommentit

Suositut tekstit