Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

29.2.2012

Eräs Rajalin -suku

Kosken ruukkimiljöötä syyskuussa 2008

Kiskon, Perniön ja Tenholan rajamailla sijainneen Kosken ruukin historia alkaa vuodesta 1679. Tuolloin ruotsalainen Daniel Faxell perusti tämän laitoksen Tukholman saaristossa olleiden Utön kaivoksien seuraksi. Alueelle tyypillisenä rautaruukkina Koski toimi aina 1790-luvulle saakka, jolloin siellä siirryttiin puoleksi vuosisadaksi kuparinsulatukseen. Vuonna 1833 valmistunut uusi masuuni toi sitten raudan takaisin kuvioihin aina vuoteen 1890.

Koski imi ammattimiehiä ympäri maakuntaa, mutta myös ulkomailta. Heidän sekä suomalaisten työtoveriensa tutkimusta vaikeuttaa hieman se, että ruukkiseurakunnan rippikirjat alkavat vasta 1800-luvun alusta. Ne ovat onneksi erittäin selkeät ja lisäksi historiankirjat alkavat jo 1760-luvulta. Näin tietojen kokoaminen hieman helpottuu.

Eräs ruukkiperhe oli Rajalin-suku, jonka vanhin jäsen näyttäisi olevan 26.3.1737 syntynyt työmies ja tallirenki Erik. Hän oli naimisissa 3.6.1743 syntyneen Maria Andersdotterin kanssa. Kyseiset päivämäärät löytyvät Kosken ruukkiseurakunnan rippikirjoista. Heidät vihittiin 21.10.1770 Tenholassa, sillä Maria oli kotoisin kyseisen pitäjän Vihiniemen yksinäistalosta. Vihiniemessä sijaitsi myös rautakaivos, jota tosin hyödynnettiin suuremmassa mitassa vasta vuodesta 1829 alkaen. Kuvaavaa kuitenkin on, että Marian ja Erikin koko elämää hallitsi niin voimakkaasti tämän raaka-aineen hankinta ja jalostus.

Erikin sukuperä jää epäselväksi. Koska syntymäaika on merkitty päivän tarkkuudella, saattaisi hän olla kotoisin esimerkiksi Tenholasta. Valitettavasti Tenholan kastettujen luettelot vuosilta 1724-1741 ovat kadonneet. Perniöstä ei löydy sopivaa henkilöä eikä sen puoleen Kiskostakaan. Pohjan pitäjän kastettujen luettelot tuhoutuivat Pappilan palaessa 1794, joten sieltäkään suunnalta ei apua tule. Nettituttavani T. Arpalahden antaman tiedon mukaan Erik näkyy jo vuoden 1765 henkikirjassa Koskella, mutta tätä aikaisemmalta ajalta hänestä ei löydy tietoja.

Kosken ruukkimaisemaa syyskuussa 2008
Vuoteen 1791 mennessä Rajalinin perheeseen syntyivät lapset Johan, Abraham, Ulrika, Lovisa, Anna Kreetta ja Maria Stina. Jokseenkin outoa on se, että kahden nuorimman lapsen syntymän välillä on peräti 12 vuotta. Kaikki muut jälkeläiset olivat syntyneet parin vuoden välein 1770-luvulla ja Maria Stina vasta 1791. Isä Erik menehtyi rintatautiin joulukuussa 1806 leskiäiti Marian kuollessa keväällä 1818 kihtiin tai johonkin sen tapaiseen sairauteen.


Perheen pojista Johan Rajalin työskenteli isänsä tavoin ruukilla. Hänen vaimonsa oli Maria Sachsen/Saxen, jonka sukuperää en ole selvittänyt. Vihkimisen aikaan loppusyksystä 1803 Maria oli piikana Koskella. Pariskunnalla oli lapset Johan, Gustaf, Karl ja Abraham.

Sisko Maria Stinan vei vihille ruukin päivätyöläisenä mainittu Johan Gustaf Höök.
Tähän perheeseen syntyivät lapset Johan Gustaf, Karl Magnus, Alexander ja Karl Magnus. Kuten nimistä voi päätellä, ainakin yksi lapsista kuoli vauvaiässä. Isä Johan Gustafin ammattinimike vaihtelee vuodesta riippuen, mutta leivän perheeseen toi aina ruukkityö.

Toinen sisko, Ulrika, sai aviottoman tyttären 1795, mutta tämä kuoli lapsena. Ulrika itse kuoli ruotuvaivaisena vanhana piikana joulun alla 1841.

Anna Kreetan myöhemmät vaiheet ovat jääneet selvittämättä, mutta neljäs siskoksista, Lovisa, jäi hänkin naimattomaksi koko iäkseen. Hän kuoli vesitautiin toukokuussa 1851. Lovisalla ei ollut lainkaan lapsia.

Velipoika Abraham Rajalin uskaltautui lähtemään hieman kauemmas ja 1800-luvun alussa hänet tapaa tallimestarina Pohjan pitäjän Fiskarsin ruukilla. Vaimokseen hän on löytänyt Johanna Christina Flemmickin, jonka sukunimen löytää myös muodossa Flemming. Tällä nimellä ei ole mitään yhteyttä Fleming -sukuisiin aatelisiin, jotka elivät satoja vuosia aikaisemmin. Abrahamilla ja Johanna Christinalla oli useita lapsia, jotka kaikki syntyivät Fiskarsin aikoina. Viimeistään 1820-luvun alussa Abraham asui pesueineen Koskella, jossa hänestä leivottiin tuota pikaa peräti ruukkivouti. Vouti Rajalin toimi myös kuudennusmiehenä, joten aikalaiset ovat pitäneet häntä taitavana ja täsmällisenä miehenä. Abrahamin ja Johanna Christinan vuonna 1800 syntynyt Johan -poika jatkoi isänsä jalanjäljissä ruukkivoudin vaativassa tehtävässä. Velipoika Anders Gustaf mainitaan taasen kirjanpitäjänä. Heidän pikkuveljensä Gustaf sai tyytyä rengin asemaan, vaikka toki tämänkin työväeston osan panos koko ruukin menestykselle oli tärkeä.

Digiarkiston rippikirjat Kosken ruukin osalta loppuvat vuoteen 1870. Siihen asti kaikki Rajalin -sukuiset tuolla alueella näyttäisivät olevan  Erik Rajalinin jälkeläisiä yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Vuonna 1845 syntynyt Johan Fredrik, jonka vanhemmat olivat Johan Fredrik Bäckström ja Eva God, käytti jostain syystä myöhemmällä iällä sukunimeä Rajalin. Vanhempien taustoista ei löydy mitään erityistä syytä tälle nimivalinnalle.

28.2.2012

Johan Hartzellin jälkeläisiä

Kiskolaisen rusthollarin, Johan Hartzellin jälkipolvia

Herman ja Ester Inkoossa


Inkoon rippikirja 1845-1851
SSHY:n arkisto

Perniöläisen sotilaan, Thomas Snällin ja hänen vaimonsa Greta Michelsdotterin viidestä lapsesta kaksi oli poikia. Vuonna 1791 oli syntynyt Carl ja pikkuveli Herman vuonna 1804. Joskus 1810-luvun lopulla vanhempi veljeksistä löysi itsensä Inkoon Kalkullasta renkinä, vaikkakin asui vaimonsa Maja Stinan kanssa Stor-Hofgårdin talon mailla.

Hieman myöhemmin Inkooseen saapui myös Herman Thomasson, joka myöhemmin käytti sukunimeä Snell. Hän meni naimisiin Salon Kaukolan Knaapin torpparin tyttären, Esterin kanssa. Tämä oli ollut piikana Kalkullassa ja varmaankin tätä kautta Herman oli tutustunut tulevaan morsiameensa Esteriin. Tarkkaa vihkiaikaa en ole onnistunut tälle nuorelle parille löytämään, mutta luultavasti pappi on sanonut aamenensa vuoden 1827 paikkeilla. Ainakin Hermanin ja Esterin esikoislapsi syntyi helmikuun 26. päivä vuonna 1828.

Ajan mittaan perhe kasvoi kahdeksalla muulla pienokaisella, minkä lisäksi Ester joutui synnyttämään kuolleen lapsen maaliskuussa 1849 ollessaan itse jo reilusti yli nelikymppinen. Näiden vuosien aikana perhe asui pisimpään Västerbyn Kloksin tilalla, jonka lampuotina isä Herman oli 1833-1847. Tämän talon omisti läheisen Fagervikin ruukinpatruuna Fridolf Hisinger. Lampuotiaikojensa jälkeen Herman ja Ester muuttivat kolmen tyttärensä, Eva Matildan, Agnetan ja Amalian sekä vävypoikansa Carl Gustaf Ekholmin kanssa Bollstadin kylän Krogille torppareiksi. Kotivävy Ekholmilla ja Amalialla oli tuossa vaiheessa jo yksi lapsi, poika Gustaf Emil.

Isä Hermannin kuoltua 1855 ei Ekholmista hieman yllättäen tullutkaan uutta torpparia Krogille. Sen sijaan mökki jäi Esterin hoitoon vävyn muuttaessa Torbackan yksinäistalon lampuodiksi. Vuoteen 1864 mennessä oli Carl Gustafin ja Amalian perhe kasvanut viidellä lapsella; Josefa Olivia, Amalia Sofia, Blenda Carolina, Ida Mathilda ja Carl Fredrik.

Vaikka Herman Snell oli syntynyt Perniön Hämeenkylässä ja Ester Salon Kaukolassa, olivat he todennäköisesti äidinkieleltään ruotsalaisia. Vähintäänkin heidän on ollut pakko oppia toista kotimaista, sillä Inkoon seutu oli vahvasti ruotsalaista aluetta. Melko jyrkkä kieliraja kulki sitten lännessä nykyisen Lohjan kaupungin Virkkalan taajaman tienoilla. Lounaassa ja etelässä oli vastassa Karjaa, joka myös oli täysin ruotsinkielinen.

27.2.2012

Fiskarsin ruukilta


Kyläkirjaston Kuvalehti no 2, 1.2.1901
Historiallinen Sanomalehtiarkisto/Kansalliskirjasto

Satunnaisen matkailijan saapuessa nykyisessä Raaseporin kaupungissa sijaitsevaan Fiskarsin kylään, kiinnittyy huomio välittömästi tämän entisen ruukkiyhteisön komeaan päärakennukseen. Pohjan pitäjästä Karjalohjalle johtaneen tien varteen 1800-luvun alkupuolelle rakennettu kartano on viimeisen vuoden aikana kokenut perusteellisen ulkoasun kohennuksen loistaen entistä kirkkaampana arkkitehti Engelin muistona.

Fiskarsin omisti 1700-luvun lopulla hetken aikaa eräs amsterdamilainen kauppahuone, kunnes Bengt Magnus Björkman osti sen itselleen. Hän pisti laitoksen kuntoon ostaen sen tueksi mm. Orijärven kuparikaivoksen Kiskon pitäjästä. Hetken aikaa kuparintaonta tuotti paremmin kuin raudanvalmistus, mutta lopulta Björkmanin poika Bengt Ludvig keskittyi viimeksi mainittuun. Engeliltä tilattujen piirustusten pohjalta hän rakennutti em. päärakennuksen, josta tuli kolmikerroksinen. Ylimmäisen kerroksen ollessa puolivalmiina, järjesti Björkman siellä aikalaisten järkytykseksi jänisjahteja! Niinpä hänen työntekijänsä puhuivat isännästään "ihmeellisenä herrana".

Kansantarinoiden mukaan ruukinpatruuna kulki omilla maillaan silmät kiinni. Hän avasi ne vasta sitten, kun hevoskuski kertoi oltavan "toisella maalla". Björkman ei nimittäin ankarana miehenä halunnut nähdä niitä epäkohtia, joita omilla tiluksilla mahdollisesti oli. Työntekijöilleen hän oli armoton ja kerrotaan eräänkin miehen kuolleen patruunan antamaan kuritukseen. Tämän jälkeen Bengt Ludvig joutui vuodeksi vankilaan ja sillä aikaa isä Björkman myi koko ruukin Johan Jacob Julinille, vuonna 1787 Oulussa syntyneelle apteekkarille. Mutta se onkin sitten kokonaan toinen tarina.

24.2.2012

Melkoinen työura miehellä


Kiskon Orijärven kaivosalue on nykyisin veden peitossa
Kuva loppukesältä 2011
Raudanvääntäjä Gabriel Kosk ja hänen vaimonsa Maja Lisa Vendelin asuivat 1800-luvun alussa Perniön  pitäjään kuuluneessa Kosken ruukilla. Molempien puolisoiden sukunimet olivat luultavasti saaneet alkunsa ruukin ympyröistä. Kuvaavaa on myös se, että Maja Lisa omatkin vanhemmat olivat ruukkilaisia. Tyttärensä syntymän aikoihin sulattajan renki Abraham Wendelin ja Anna Maria Winter asuivat läheisellä Karjalohjan Kärkelän kuparihytillä. Nimen Wendelin voi ajatella muodostuneen ammattinimikkeestä (rost)vändare, mutta toki sille voi olla muitakin selityksiä.

Gabriel Koskilla ja Maja Lisa Vendelinillä oli yhteensä seitsemän lasta, joista järjestyksessä toisena syntyi poika Gabriel. Parikymppisenä tapaamme nuoremman Gabrielin Kiskon Orijärvellä kaivosrenkinä. Vaimokseen Gabriel löysi, yllätys yllätys, toisen kaivosrengin tyttären, Eva Stinan. Hänen vanhempansa olivat Gabriel Johansson ja Greta Tegelberg. Äiti Gretan isä oli hänkin töissä Orijärvellä, mutta isä Gabriel oli talollisen poika Kiikalan Yltäkylästä.

Vuosien 1824-1842 välisenä aikana Gabriel ja Eva Stina saivat kahdeksan lasta, joista kuopukset olivat kaksostytöt. Kaivosrenki Koskista tuli vuoden 1839 paikkeilla Orijärven ruukkivouti toimen edellisen haltijan, Petter Forstenin kuoltua. Hänellä oli siis erittäin vastuullinen asema kaivoksen rutiinien pyörittämisessä ja omistajien etujen valvomisessa. Jälkipolvilla on täysi syy olettaa Gabriel olleen erittäin taitavan ja tarmokkaan miehen, sillä "Keisarillinen Suomen Talousseura" pääsi kesällä 1877 palkitsemaan hänet peräti 55 vuoden palveluksesta Orijärven kaivoksella. Tosin palkitsemisperusteita täytyy hieman ihmetellä, sillä entiselle ruukkivoudille annettiin pronssinen mitali. Samaan aikaan eräs toinen orijärveläinen, hyttimestari Ludvig Gers sai hopeisen ansiomerkin 40 vuoden palveluksestaan ruukinpatruuna E.L. von Julinilla ja tämän isällä.

Oli miten oli, hatunnoston arvoinen suoritus sekä Gabrielilta että Ludvigilta. Tällä hetkellä työuransa aloittava nuori tuskin palvelee samaa työnantajaa yli puoli vuosisataa!

23.2.2012

Björn i Selwijk

Pohjan pitäjän Sällvikin kylän nimi ilmestyi aikakirjoihin vuonna 1448, jolloin Raaseporin linnaläänin läntisen kihlakunnan tuomari Abraham Perinpoika sai sieltä kuningas Kaarlelta rälssiksi viiden veromarkan maat. Sällvikin kylä sijaitsee Pohjan lahden länsirannalla.

Seuraavan kerran Sällvik mainitaan 1503 erään Björn-nimisen lautamiehen kotipaikkana, ”Björn i Selwijk” sekä 1515 lautamiesten Per Jönsinpojan, ”Per Jönsson Sielewijk” ja Hansin, ”Hans i Sielewijk”, kotipaikkana. Sällvikissä 1500- ja 1600-luvuilla kotitilaansa pitänyt rälssisuku Ulf ilmoitti 1630-luvulla, Ruotsin Ritarihuoneelta paikkaa haettaessa, että jo maan valtaneuvosto Upsalan arkkipiispan Olofin johdolla olisi antanut suvulle rälssikirjeen 1430 ja että suvun kantaisä oli eräs asemies Hans Ulf, joka oli omistanut suvun rälssimaat Pohjan Sällvikissä ja Skitinbäckissä. Vuonna 1515 mainittu Sällvikin Hans oli todennäköisesti juuri tuo kantaisä Hans Ulf, josta lisää alla.

Käytännöllisesti kaikki rälssisuvut, jotka hakivat paikkaa 1620-luvulla perustetulta Ruotsin ritarihuoneelta, fabrikoivat haunsa tueksi mielikuvituksillisiä sukupuita. Yleensä se oli ollut joku kuningas, joka oli myöntänyt rälssioikeuden hamassa menneisyydessä, mutta olisiko etelä-suomalainen pienrälssiin kuulunut henkilö 1660-luvulla yleensäkään tiennyt, että Upsalassa oli ollut piispa nimeltään Olof? Tämä puhuu asian puolesta sekä myös se, että suvulla ilmeisesti jo varhain oli vaakuna, jossa puolikas susi, ruotsiksi ulf, nykyruots. ulv. Toisaalta valtaneuvosto ei jakanut rälssikirjeitä, ja Olof tuli arkkipiispaksi vasta 1432.

Sällvikin Hans, suvun kantaisä, oli ehkä sama (sillä 1400-luvun lopulla tuskin kovin monta Hans Ulfia asui Suomessa) kuin se Hans Ulf, "Hans Wlff", joka oli Turun piispa Maunu III Särkilahden   kopiokirjan luettelossa piispan palvelijoista ja asemiehistä, jotka syksyllä 1495 Viipurissa jäi venäläisten vangiksi tai kaatui. Sodassa Venäjää vastaan oli Viipurin miehistöä vahvistettu mm. viidelläkymmennellä piispa Maunun miehellä. Mahdollisesti Hans Ulf oli mukana Vatikivellä 12.10.1495 Viipurin pohjoispuolella, jolloin 70 asemiestä yritti yllättää venäläiset. Hyökkäys epäonnistui ja puolet asemiehistä kuolivat ja toinen puoli jäi vangiksi; heidät vapautettiin pari vuotta myöhemmin. Venäläiset luopuivat kuitenkin syystalvella 1495 linnan piirityksestä; tapahtuman loppuhuipennus tultiin paljon myöhemmin tuntemaan nimellä "Viipurin pamaus".

Sällvikin Hans mainittiin rajakatselmusmiehenä Muurlassa 1515. Hän oli mahdollisesti naimisissa rälssimiehen tyttären kanssa Pohjan Skitinbäckistä, mikä selittäisi suvun myöhemmän rälssimaanomistuksen siellä. Nuorikko lienee kuulunut Skitinbäckin muun rälssimaan omistaneeseen sukuun, joka myöhemmin käytti nimeä Giös. Hansilla lienee ollut pojat (sukulaisuus perustuu maanomistuksen jatkuvuuteen):

1.    Anders Hansinpoika, main. 1552, omisti rälssitilan Skitinbäckissä.
2.    Lars Hansinpoika Sällvikistä, mainittiin 1530-59, varusti ratsukon kruunun armeijan käyt-töön ja omisti peräti 7 tilaa. Aviossa, mutta kuoli lapsettomana n. 1560, jolloin omistus siirtyi veljenpojalle Lars Andersinpojalle.
3.    Michel Hansinpoika, Sällvik, ”vähäisempi rälssimies” kymmennysluetteloissa 1561 ja 1564, teki nihtipalvelusta 1562-63. Mahdollinen avioliitto ja jälkeläiset tuntemattomia.


jatkuu....

22.2.2012

Jatkoa Vihdin Jaakkolaan

Per Jakobinpoika mainittiin Sukselan Jaakkolan isäntänä 1662-1691; hänen (todennäköisesti toisen) puolisonsa nimi oli Margareta Johanintytär. Margareta oli Tuohilammelta ja he avioituivat 7.10. 1689. Margaretan kuolinpäivä oli 22.2.1703 ja hänet mainittiin silloin olleen 56-vuotias. Ilmeisesti nimettömäksi jäävän ensimmäisen vaimonsa kanssa Perillä oli poika Jakob Perinpoika. Jakob Perinpoika oli seuraava Jaakkolan isäntä 1691-1719. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Lisa, jonka kanssa hänellä melko varmasti oli lapset Jakob Jakobinpoika (kastettu 8.6.1689), Elisabet Jakobintytär, synt. 22.8.1691, sekä Brita Jakobintytär, synt. 25.7.1694. Lisa nähtävästi kuoli nuorena, sillä lokakuussa 1699 Jakob avioitui Maria Henrikintyttären kanssa Oravalasta, jonka kanssa Jakobilla oli vielä lapset Sofia, synt. 1701 ja Margeta, synt. 1704.

Perheen vanhin poika Jakob ei lienee elänyt täysi-ikäiseksi asti, koska hänen siskonsa Elisabet Jakobintytär (Lijsa, Lisbetha) nähtävästi peri tilan; hänen puolisonsa Anders Mattsinpoika mainittiin Jaakkolan ratsutilallisena 1719- 41. Vihdin seurakunnan vihittyjen kirjat 1704-1732 ovat hävinneet, joten Andersin kotipaikka ja juuret jäänevät ainiaaksi selvittämättä, mutta Anders lienee syntynyt noin 1683.

Ison vihan miehityksen alkaessa 1713, Ruotsin perääntyvä armeija jätti maan auki venäläisille. Näiden partioita kävivät ensin syyskesän kuluessa Vihdissäkin tunnustelu- ja ryöstöretkillä. Järjestyksessä toinen retkikunta ryösteli koko Enäjärven piirikunnan alueella ja vieläpä Vanhalassa ja Sukselassakin toisen puolen kirkkoa. Näiden viime mainittujen kylien asukkaat, luottaen omien joukkojen puolustuskykyyn, pitivät itseään aivan turvattuina eivätkä olleet omaisuuttaan, etenkään hevosiaan ja karjaansa, pelastaneet. Puolustajien täytyi kuitenkin paeta Somerolle päin ja kaikki jäi vihollisen haltuun. Lokakuusta alkaen vallitsi vieras ja mielivaltainen isännyys seutukunnalla. Ison vihan jälkeen anoi Jaakkolan isäntä 8.10.1722 oikeuden tarkistusta tilastaan, jonka vihollinen oli hävittänyt sitäkin pahemmin, kun se oli maantien varrella. Aikaisemmin toimitetussa tarkastuksessa oli käynyt selville, että rakennukset olivat enimmäkseen kelvottomat, pellot ja niityt vihollisen tallaamat, niin että osa pelloista oli nurmena, aidat poltetut ja ojat täyttyneet. Metsä, sekä tukki-, tuohi- että niinimetsä, oli kokonaan vihollisen maahan hakkaama ja hävittämä; kalavedet sen turmelema. Laidunmaa oli kuiva ja pieni; myllypaikka ilman rakennusta; ei ollut humalistoa. Asia alistettiin maaherran päätettäväksi. Hän myönsi vain neljän vuoden verovapauden oikeuden suositteleman seitsemän vuoden sijasta, koska talossa oli korjattavia rakennuksia ja pellot olivat enimmäkseen viljelyksessä.
Elisabetillä ja Andersillä oli tytär Elisabet Andersintytär, synt. 14.4.1728 - haud. 7.10.1764, joka 8.6.1747 avioitui Pietilän Keskitalon ratsutilallisen Johan Johaninpoika Aquilinuksen kanssa, 1713-1788.

Vihdistä puuttuu kirkonkirjoja 1700-luvun alkupuolelta, mutta Elisabetin lisäksi olivat perheen lapsia ainakin tytär Helena Andersintytär, synt. 1733, poika Jakob Andersinpoika, s. 1716, joka 1745 mainittiin nuoreksi ratsutilalliseksi (pso. Maria Michelintytär, s. 1716) sekä se Helsingin triviaalikoulussa 1734 opiskeleva ”Henricus Andreae Suxenius ex paroecia Wichtis et pago Suxela”, josta tuli tulioppilas Turun katedraalikoulussa 1742 nimellä Henrik Surelius ja vielä myöhemmin Jaakkiman apupappi ja Impilahden vt. kirkkoherra. "Vanha rusthollari" Anders Mattsinpoika kuoli 68 vuoden iässä 5.5.1751.

21.2.2012

Vihdin Sukselan kylän Jaakkolasta

Vihdin Sukselan kylässä heti nykyisen kirkonkylän pohjoispuolella oli jo viimeistään 1500-luvulla viisi taloa. Yksi taloista tunnettiin myöhemmin nimellä Sukselan Jaakkola (kirkonkirjoissa 1700-luvulta lähtien esim. Suxela Jacola, Jacoila, Jackåla; nimenantaja lienee ollut jompi kumpi 1600-luvulla taloa isännöinneistä Jakobeista). Tilan oli kihlakunnantuomari Lasse Torsteninpojan 22.12.1590 päivätyn asiakirjan mukaan Sukselan Klemet Erikinpoika myynyt Vihdin kappalaiselle Petrukselle.

Tämä Petrus Johannes oli Vihdin emäseurakunnan ensimmäinen nimeltään tunnettu kappalainen. Myöhemmin, 1600-luvulla, haki turkulainen räätäli Krister Perinpoika, joka oli nainut Klemetin tyttären, turhaan sukulunastusoikeutta mainittuun taloon. Petrus oli vuonna 1593 Vihdin kirkkoherra Sigfridus Petri Oravan kanssa Turussa allekirjoittamassa Upsalan päätöstä. Petruksen puoliso oli nimeltään Elin ja heillä oli ainakin poika Jakob Perinpoika. Petruksen kuoltua piti Sukselan taloa piti leski Elin, kunnes hänen poikansa Jakob otti äidin vielä eläessä 1634 talon haltuunsa. 1650-luvun tienoilla mainittiin Sukselan nimismiestalo, jonka omisti nimismies Jakob Perinpoika.

Voinee jotakin kummastuttaa, että nimismiestalo oli näin ollen ensi kerran siirtynyt rälssimiesten käsistä talonpoikaisiin, eritoten kun ei mitään suurempaa varallisuutta mainittu talo myöskään osoittanut. Syynä siihen lienee kuitenkin ollut, etteivät rälssimiehet sota-aikoina enää voineet tuota virkaa hoitaa ja että Jakobilla oli ehkä siihen edellytyksiä. Jos näin on asianlaita, oli Jakob pappiskodista lähteneenä niitä harvoja talollisia, joilla oli kirjoitus- ja ruotsinkielen taito.

Ei siis kumma, että hän oli paikkakunnalla saanut mainitun luottamustoimen, jossa hän oli ainakin vuosina 1636 – 1665. Sukselan kylästä sanottiin 1600-luvun alussa: pellot olivat hyvät, 4 talon kylvö oli 13 tynnyriä; niittyjä oli; kaikkea oli jotenkin hyvin, vaikka valitettiin metsien olevan kaukana, n. 1,5 peninkulman päässä kylästä Siippoossa. Sukselan Jakob Perinpojalla oli 5 härkää. Jakobin vaimon nimi oli Kajsa Karlintytär ja heillä lienee ollut poika Per Jakobinpoika, Jaakkolan seuraava isäntä.

Sukselan kylä 1700-luvulla. Talot sijaitsivat keskellä karttaa, ympyränmuotoisella vaalealla alueella. Kylä rajoittui kaakkoon Kirjavanjokeen, jonka toisella puolella oli Niuhalan kylä, nyk. kirkonkylä. Jokea ylitti silloinkin silta.

jatkuu....

17.2.2012

Talousseuran palkitsemia

Kesäkuun 15. päivä vuonna 1888 oli tavallista juhlavampi neljälle Marttilan seudulla asuneelle palkolliselle. Mainittuun aikaan julkaisi Suomen Talousseura tuon vuoden kunnianosoitukset "pitkäaikaisesta ja rehellisestä palveluksesta". Tällä kertaa arvokkaimmat palkinnot olivat kyseisen seuran hopeiset kunniamerkit, joista Auranmaalle tuli kolme. Lisäksi alueellemme tuli yksi tavallinen kunniamerkki. Erikoista tilanteessa oli se, että kolme palkittua palveli samaa miestä eli herra Adolf Fredrik Elmgeriniä. Tarmokas Elmgren oli hankkinut omistukseensa Marttilan Tiipilän kylän Marttilan perintötalon sekä Lammin hevosenkengittäjän puustellin eli sotilasvirkatalon. Lisäksi Elmgren omisti Karinaisissa Suutarlan kylän Sauhulan ja Tilkaisten tilan.

 Adolf Fredrik oli syntynyt Turun kaupungissa vuonna 1843 varapastori Johan Elmgrenin ja tämän toisen vaimon, Margareta Lovisa Albertina Lindströmin perheeseen. Isä Johanista tuli pojan syntymän jälkeen Marttilan kirkkoherra ja näin Adolf Fredrikin kannettiin sylivauvana tähän hiljaiseen maaseutupitäjään. Elmgren pääsi ripille Turussa 1859 ja muutti seuraavana vuonna Karjalohjan Kärkelän kuparihytille. Vaikka Adolf Fredrik oli ainoastaan 17-vuotias, hänet mainitaan kirjanpitäjänä tällä Länsi-Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamailla sijainneella pienellä ruukilla. Kuitenkin veri veti takaisin kotiseudulle ja jo vuonna 1862 Elmgren palasi Marttilan Pappilaan vanhempiensa perheeseen.

Saman vuosikymmenen loppupuoliskolla hän sitten hankki omistukseensa Tiipilän kylän Marttilan l. Martin talon, jossa hän harjoitti maakauppaa. Tiukka sääntely maaseudun kauppapaikoista oli loppunut 60-luvun alussa ja näin Elmgren saattoi pistää tarjolle valikoiman joka kodissa tarvittavia ruoka- ja taloustavaroita. Jossain välissä maakauppiaan ura loppui, sillä vuodesta 1877 alkavassa rippikirjassa on Elmgrenin kohdalle merkitty titteliksi "possessionaten" eli tilanomistaja. Näihin aikoihin hänet mainitaan myös em. Lammin puustellin vuokraajana eli arrendaattorina. Adolf Fredrik Elmgren ei ilmeisesti itse juurikaan osallistunut varsinaiseen tilan hoitoon sen kummemmin Martin, Lammin, Tilkaisten kuin Sauhulan tiloillakaan.

Jokapäiväisen puurtamisen johtamisesta huolehtivat ns. voudit. Martin ja Lammin tilalla tässä toimessa oli Kaarle Linden (s. 1854), kun taas Tilkaisten talolla päällepäsmärinä työskenteli Frans Ludvig Koski (s. 1857). Muita luottohenkilöitä olivat Sauhulan meijerinhoitajatar Amanda Eerikintytär (s. 1847) ja Martin puukalujen tekijä sekä makasiinin hoitaja Juho Kustaa Saarinen (s. 1855). Näitä neljää Suomen Talousseura sitten muisti, sillä heistä voudit Koski ja Linden olivat olleet Elmgrenin palveluksessa 10 vuoden, Saarinen 12 vuoden ja Amanda peräti 20 vuoden ajan yhtämittaisesti. Viimeksi mainittu sai "tavallisen kunniamerkin" ja miehet puolestaan hopeiset.

Juho Kustaa Saarinen oli syntynyt Kosken Tl Talolan kylän Välimaan torpassa 10.5.1855. Hänen vanhempansa olivat torppari Simo Simonpoika ja vaimonsa Anna Sofia Petterintytär. Juho Kustaan oma vaimo Liisa Matintytär oli miestään 15 vuotta vanhempi, mutta pariskunnalla oli ainakin kaksi yhteistä lasta; tytär Eliina ja poika Juho Oskari. Kaarle Kustaa Lindenin vanhemmat olivat Kosken Tl Partelan kylän Kupin talon Mäkelä torppari Kustaa L. ja vaimonsa Loviisa Juhontytär. Kaarle tuli Martin taloon rengiksi 1878 ja yleni sitten voudiksi muutamassa vuodessa. Hän oli naimisissa samanikäisen Tilta Karoliina Helinin kanssa. Heillä oli kolme lasta; Olga Sandra, Suoma Jakobiina ja Saima Auroora. Meijerska Amandan isä oli luultavasti Marttilan Pappilan Anttilan torppari Eerikki Matinpoika ja äiti Leena Mikontytär. Kastettujen luettelon mukaan hänen koko nimensä oli Amanda Matilda. Frans Ludvigin äiti oli Kosken Tl Tuimalan Sulkalan kappalaisen virkatalon Takalan torpassa aviottoman poikansa syntymän aikaan asunut piika Maria Vilhelmiina Erkintytär. Tilkaisiin töihin mennyt Frans saattoi muodostaa sukunimensä yksinkertaisesti syntymäseurakuntansa perusteella.

Suomen (Keisarillinen) Talousseura halusi toiminnallaan kannustaa myös kansan syviä rivejä. Kukaan edellä mainituista palkollisista ei ollut lähtöisin vauraista oloista, vaan he ansaitsivat kannuksensa täysin omin voimin. Itse seura ei komeasta nimestään huolimatta toiminut koko Suomen alueella. Sen alkuna oli vuonna 1797 perustettu "Huoneenhallitusseura Turusta", joka sittemmin vaihtoi nimekseen Keisarillinen Suomen Talousseura. Alkuperästään johtuen tämä yleishyödyllinen yhdistys ahkeroi erityisesti Varsinais-Suomessa. Rahoituksensa Talousseura keräsi jäsenmaksuina, määrärahoina valtiolta sekä erilaisina testamentteina ja lahjoituksina.

16.2.2012

Roppulan Annin talo

Elimäen ja Sippolan pitäjien välissä sijaitsevan Anjalan Ummeljoen kylässä asui 1900-luvun alussa hyvin omalaatuinen nainen. Paikalliset olivat antaneet hänelle lempinimen "Roppulan Anni".

Tämä nainen oli nuorena pudonnut kalliolta ja loukannut itseään jonkin verran. Niinpä hän ei ehkä ollut täysin järjissään ns. normaaleihin ihmisiin verrattuna, mutta ainakin Anni oli seurakunnan ahkerimpia kirkossa kävijöitä. Lisäksi hän vietti aikansa hengellisiä kirjoja lukien.

Roppulan Anni oli tehnyt oman asuntonsa Ummeljoen kylän reunamailla, mutta tämä kämppä ei ollutkaan mikä tahansa huonerivi. "Talo" oli nimittäin kaivettu niin syvään kuoppaan, että aivan katonrajassa ollut ikkuna oli ainoa, joka näkyi maanpinnalle jonkin verran. Asunto käsitti yhden huoneen, joka ei ollut kovinkaan suuri. Sen sisustus oli vaatimaton; sänky, pöytä ja pari tuolia - nämä riittivätkin täyttämään koko kuoppamökin. Olipa Anni saanut mahtumaan vielä pienen uunin nurkkaan, joten paljoa liikkumatilaa ei tälle yksineläjänaiselle jäänyt.

Anni teki siis koko rakennuksensa yksin. Elannokseen hän sai Anjalan kunnalla jonkin verran ruokaa, minkä lisäksi "armeliaat ihmiset antavat hänelle yhtä ja toista ruoka- ja vaatetusapua".

15.2.2012

Patakoskella

Patakosken Tuomolaa helmikuussa 2011
Perttelin Tiskarlan Haikialla syntynyt Kustaa Adolf Eliaksenpoika vei joskus 1850-luvun alussa vihille saman pitäjän Kurkelan kylän Pässin talosta kotoisin olleen Henriette Kustava Abramintyttären. Yhdessä he sitten muuttivat isännöimään Kosken Tl kappeliseurakunnan Patakosken kylän Tuomolan taloa vuonna 1855. Kustaa Adolf oli varmasti luotettava mies, sillä tammikuussa 1863 hänestä leivottiin yksi pitäjän kuudennusmiehistä. Samalla hän muutti vaimonsa ja neljän lapsensa kanssa läheisen Ali-Klemelän puolikkaan tilan rusthollariksi. Samalla kyseisen tilan edellinen isäntä, Kalle Juho Juhonpoika muutti Tuomolaan torppariksi yhdessä somerolaissyntyisen vaimonsa Maria Helena Mikontyttären sekä neljän lapsensa kanssa.

Kustaa Adolfille ja Henriette Kustavalle syntyi Ali-Klemelässä vielä viisi lasta lisää. Näin tämän 5/16 manttaalin arvoisen rusthollin pihamailla vilisti lopulta yhdeksän jälkeläistä; Evert Vilhelm, Kustaa Adolf Leonard, Emerentia Henrika, Frans Reetrikki, Kaarle Aukusti, Juho Vihtori, Matilda Kustaava ja Maria Aleksandra. Vanhimmalla ja nuorimmalla lapsella oli ikäeroa noin 15 vuotta. Ikävä kyllä Kustaa Adolf Leonardin kohtaloksi tuli menehtyä hivutustautiin kesällä 1880. Samoihin aikoihin on kirkkoherra merkinnyt rippikirjaan Frans Reetrikin olleen "kivulloisen käsistä ja jaloista".

Äiti Henriette tai kuten hänet haudattujen luettelossa mainitaan, muori Henriika Kustaava Peltoklemelä kuoli elokuussa 1892. Sairauksistaan huolimatta Frans löysi morsiamen vuonna 1893. Hänet vihittiin koskelaisen Edla Maria Matintyttären kanssa. Vuotta aikaisemmin oli Matilda Kustaava muuttanut Naantalin kaupunkiin, mutta hän palasi sieltä takaisin 1894. Sisko Maria Aleksandra taasen otti käyttöön sukunimen Siivonen avioituen huhtikuussa 1896 Hongiston kylässä asuneen räätäli Kaarle Saarisen kanssa. Samaa sukunimeä näyttäisi käyttäneen myös kotitalossaan naimattomana asunut Matilda Kustaava, joka uuden vuosisadan alkaessa muutti Tammelaan. Isosisko Emenrentia Henriika aviotui Kuusjoelle 1896.

Vanha isäntä, rusthollari Kustaa Adolf Eliaksenpoika kuoli alkusyksystä 1905. Kymmenisen vuotta aikaisemmin Frans Reetrikki oli muuttanut pesueineen Länsi-Uudenmaan Pusulaan. Näin tämän suvun aika Ali-Klemelässä oli tullut päätökseen.

Kustaa Adolfin elämän rankimpia kokemuksia lienee ollut toukokuun 24. päivän vastainen yö vuonna 1870. Tuolloin Ali- ja Yli-Klemelän sekä Ali- ja Yli-Sarjan rusthollit kuin myös Ali-Simolan ja Tuomolan tilat joutuivat ankaran tulipalon kouriin. Ali-Klemelää tämä onnettomuus koetteli pahiten, sillä liekkien sammuttua huomattiin sen saaliiksi joutuneen 39 elukkaa sekä kaikki irtain omaisuus. Tämän lisäksi itse asuinhuoneet tuhoutuivat nekin enemmän tai vähemmän pahasti. Onneksi näistä neljän talon isännät olivat olleet kaukaa viisaita ja vakuuttaneet omaisuutensa "Marttilan pitäjän wanhassa palo-apu-yhdistyksessä" eli nykyisessä Kotiseudun Lähivakuutusyhdistyksessä. Toisaalta kaksi muutakin tilaa olivat vakuutettuja hieman aikaisemmin perustetussa oman pitäjän palovakuutusyhtiössä.


14.2.2012

Nousiaisten kirkolla

Tänään vierailemme Nousiaisten keskiaikaisen harmaakivikirkon luona. Video on kuvattu heinäkuussa 2011 Samsung Galaxy S-puhelimella.


13.2.2012

Billnäsin ruukilla

Tänään tutustumme reilun minuutin ajan nykyisen Raaseporin kaupungin alueella sijainneen Billnäsin ruukin toimintaan 1720- ja 1730-luvuilla.

Pistä kommenttiosioon palautetta, mikäli haluaisit nähdä samantapaisen esittelyvideopätkän kaikista ao. alueen rautaruukeista ja masuuneista. Toteutan niitä sitten tämän vuoden aikana. Ennestäänhän Youtubesta löytyvät Perniön Kuusto, Latokartano ja Kosken ruukki. Youtube-kanavani on Suku0uutiset!


10.2.2012

Perinnön tähden kuollut

Huhtikuussa 1896 kuoli Askolan pitäjän Vakkolan kylässä renki Erkki Juhonpoika, jota tosin paikalliset sanoivat "Vanhaksi Erkiksi". Hän oli nimittäin kuollessaan 73 vuoden ikäinen ja syntynyt Monninkylän Skreddarsin talossa maaliskuussa 1823. Hänen vanhempansa olivat ao. tilan isäntä, rusthollari Juho Matinpoika ja vaimonsa Anna Kreetta Juhontytär. Perheen muut lapset olivat Maria (1820), Liisa (1822), Anna Kreetta (1826) ja Liisa (1829).

Vaikka Erkki oli koko ikänsä "vain" renkimies, ehti hän säästäväisyydellään sekä työteliäisyydellään kerätä itselleen noin 4,000 markan omaisuuden. Tämä oli todella huomattava summa 1890-luvun puolivälissä erityisesti yksin elävälle palkolliselle.

Hieman ennen Vanhan Erkin kuolemaa lähti hänen naapurikylässä asunut siskonsa veljeään tapaamaan. Tämä sisar oli "liikutetussa tilassa", sillä hän oli saanut kuulla veljensä testamentanneen koko omaisuutensa tälle. Veljen mökin lähettyvillä siskoa vastaan sattui muuan emäntä, jolta hän sitten kyseli kuulumisia. Emäntä sanoi jotain sen tapaista kuin että "ei tänne kuulu muuta kummempaa kuin että veljesi juuri ummisti silmänsä".

Tähän sisko totesi "vai niin, tietäkää se, että minä olen ensimmäinen perijä" ja lähti saman tien jatkamaan matkaansa. Mutta vain muutaman askeleen päässä sisko kaatui maahan. Lähettyvillä olleet huomasivat tämän ja jäivät ihmettelemään, miksi nainen ei noussut ylös. Aavistaen jotain ikävää tapahtuneen, riensivät he nyt paikalle vain huomatakseen Vanhan Erkin siskon kuolleen. Kyläläiset pitivät varmana, että sisko kuoli yksinkertaisesti mielenliikutuksesta perintöä kohtaan - jota hän ei näin ollen koskaan saanut.....

9.2.2012

Taalintehtaan murha ja itsemurha

Taalintehtaalla Dragsfjärdissä asui 1800-luvun loppupuoliskolta alkaen herra Karl Fredri Hjelt. Hän tuli tähän ruukkiyhdyskuntaan tavallisena työmiehenä joskus vuoden 1860 jälkeen, mutta ryhtyi jossain vaiheessa kauppiaaksi. Luultavasti herra Hjelt oli taitava tässä ammatissa, sillä vähitellen hänet mainitaan varakkaana miehenä. Jäljempänä kuvatun tapahtuman ketjun aikaan hänellä oli pelkästään kotona käteistä noin 6,000 markan verran.

Hänen vaimonsa Sofia Hjerpe kuoli 1900-luvun alussa ja lopulta kauppias Hjelt asui leskenä kahden naisen sekä vanhan renkimiehen kera Pukinsaarella. Ketään muita tällä pienellä saarella ei sitten ollutkaan.

Keskiviikkoiltana, helmikuun 21. päivänä vuonna 1906 tuli Hjeltin asunnolle puoli seitsemän maissa ennestään talon väelle tuntematon mies yösijaa pyytäen. Ystävällinen kauppiaamme tarjosi tämän hänelle auliisti ja lähti saattamaan miestä pihapiirin toisella puolella olleeseen tupaan. Edellä mainitut naiset, jotka samalla toimivat Hjeltin palvelijoina, jäivät sisälle. Kauppiaan viipyessä ulkona hyvin pitkän aikaa, alkoivat he pelätä jotain pahaa tapahtuneen. Samassa pihalta alkoi kuulua kovaa huutoa ja peloissaan naiset lukitsevat ovet sekä peittivät ikkunat miten parhaiten taisivat. Hetken päästä ovea koputettiin lujaa.

Naisten kysyessä sisäänpyrkijän nimeä, väitti koputtelija olevansa talon isäntä. Koska ääni oli kuitenkin täysin vieras, eivät he avanneet ovea. Päinvastoin he huusivat kovalla äänellä "miehet tulkaa avuksi". Vasta tuokion kuluttua, kun ulkoa ei enää kuulunut ääniä, naiset uskaltautuivat ulos. Pihalta he löysivät kauhukseen kauppias Hjeltin murhattuna.

Luultavasti tuntematon vieras oli ensin yrittänyt kuristaa Hjeltin nuoralla ja tämän epäonnistuttua hakannut tätä päähän jollain kovalla esineellä. Lyönnit olivat sitten aiheuttaneet kuolettavat haavat. Koska Hjeltillä ei tapahtumahetkellä ollut mitään arvokasta mukanaan, ei murhaaja saanut mitään saalistakaan. Luultavasti rikollinen yrittikin saada edes jotain käsiinsä koputtelemalla talon ovea uudelleen.

Palvelijattaret riensivät nopeasti läheiselle Bergönsaarelle pyytämään kivilouhoksen työmiehiä murhaajan etsintään. Koko Pukinsaari kaluttiin läpi, mutta ketään ei löydetty.

Vasta maaliskuun lähetessä puoliväliä, saatiin ilmeinen selvyys tapahtuneeseen tai vähintäänkin sen tekijään. Eräältä luodolta läheltä Pukinsaarta (ruots. Bockholm) löydettiin sattumalta puuhun hirttäytynyt mies. Kammottavan löydön tekivät kaksi lasta. Palvelijattaret tunnistavat vainajan samaksi mieheksi, joka oli tullut pyytämään yösijaa. Poliisi selvitti miehen olleen entisen kuritushuonevangin, Vihtori Jokisen Halikon pitäjästä. Jälkimaailmalle tuntemattomaksi jääneestä syystä hän oli hirttänyt itsensä heti hirmutyönsä jälkeen helmikuun lopulla - ehkä jo sitä seuranneena yönä.


Kauppiass Karl Fredrik Hjeltin vanhemmat olivat Perttelin Hähkänän kylän Häntin talollinen Efraim Johansson ja vaimonsa Albertina Michelsdotter. Hän muutti kotoaan Someron Lammille 1853 ja sieltä edelleen Turkuun seuraavana vuonna. Taalintehtaalle saapumisen ajankohtaa en ole selvittänyt. Tämä tapahtui joka tapauksessa ennen joulukuuta 1866, koska tuolloin maakauppias Hjelt ja "mamselli" Sofia Hjerpe vihittiin Dragsfjärdissa.

8.2.2012

Walle

Johan Joachim Wall(e) syntyi Genäüden-nimisessä kauppalassa Saksissa 1744 ja oli aikuistuttuaan rykmentin hevosenkengittäjä Saksin armeijassa seitsenvuotisen sodan aikana. Sodan loputtua hän muutti Ruotsin Pommeriin ja sieltä luutnantti C. G. Adlercreutz'in mukana tämän palvelijana Tukholmaan sekä sieltä Porvoon lähellä olevalle Saxbyn tilalle 1763.

Vuonna 1770 hän avioitui Porvoossa varapastorin, ratsutilallisen tyttären, leski Anna Elisabet (Lisa) Ammelinin kanssa, s. 1741. Alun perin myrskyläläinen Lisa oli avioitunut 1762 porvoolaisen hevosenkengittäjän Fabian Deutschmanin kanssa ja he saivat ainakin lapset Lars 1763, Fabian 1765 ja Gabriel 1766. Seppämestari Fabian kuoli jo 29-vuotiaana 1766. Johan Joachimiakin sanotaan kirkonkirjoissa muuten mestariksi vuodesta 1775 alkaen.

Lisa kuoli kihtiin tyttärensä luona Porvoossa 27. 8. 1806, seppämestari Johan Joachim kuoli poikansa luona Pernajalla kesäkuussa 1813. Heillä oli lapset:

1. Daniel Wall(e), Porvoo 1770 - Lapinjärvi 1840, virkamies, asessori, ks. alla.
2. Lovisa Wall (kaksonen), s. 1771 Porvoo.
3. Anna Sofia Wall (kaksonen), 1771 Porvoo – 1772 Porvoo.
4. Adolf Wall, Porvoo 1773 - Porvoo 1789.
5. Anna Ulrika Wall, s. Porvoossa 1775, pso. lukkari-kanttori Anders Salander. Perhe asutti taloa no. 22 ensimmäisessä korttelissa (1 Qv. n:o 22), joka ilmeisesti oli kuulunut jo Anna Ulrikan äidin Anna Elisabetin ensimmäiselle miehelle Fabian Detschmanille.
6. Märta Lisa Wall, Porvoo 1779 - Porvoo 1798.
7. ?Hedvig Elisabet Wall. Eräs tämän niminen henkilö muutti 1795 Kangasniemeltä Porvooseen (1. kortt. no. 22), sai 19-vuotiaana aviottoman lapsen 1798, mutta kuoli lapsivuoteessa – myös lapsi menehtyi puolen vuoden sisällä.
8. Eva Kajsa Wall, s. Porvoo 1780.

***

Daniel Wall(e) syntyi Porvoossa 25. 11. 1770 ja kävi Porvoon lukiota ja kimnaasia. Hän oli maanmittausharjoittelija ja kenttämittaaja 1788-90. Kyminkartanon läänin lääninkamreerin apulainen hän oli 1792-94. Hän avioitui 17.6.1794 Heinolassa, puoliso oli Johanna Magdalena Gylling. Johanna Magdalena oli kotoisin Varsinais-Suomesta, mutta asui nähtävästi vanhemman veljensä Karl Fredrikin taloudessa Heinolassa – Karl Fredrik oli ollut siellä lääninkamreerina viimeistään 1792 alkaen.

Varsin pian häitten jälkeen muutti perhe Kangasniemelle, jossa Daniel oli nimismiehenä vuoteen 1796. Virkamiehen ura jatkui vt. kruununvoutina Pien-Savon kihlakunnassa 1796-98 ja henkikirjoittajana Ylä-Hollolan kihlakunnassa hän oli 1798-99. Lääninkirjurina Kyminkartanon läänin maaherranvirastossa hän oli 1799-1800 ja kruununvoutina Ylä-Hollolan kihlakunnassa 1800-04. Venäläiset valloittivat Suomen Ruotsilta 1800-luvun alkupuolella ja tekivät Suomesta suurruhtinaskunnan. Daniel oli silloin Kymin kihlakunnan kruununvoutina (alkaen vuodesta 1804) ja toimi uuden esivallan alaisuudessa samassa tehtävässä aina kuolemaansa asti vuonna 1840.

Keisari Aleksanterin käydessä Suomessa 1812 joutui kruununvouti Daniel Walle ajamaan keisarin seurueen edessä Koskenkylän (Forsbyn) ja Illilän (Illbyn) majatalojen välillä. Tuulenpuuska ja kova vauhti lennättivät Danielin päästä hänen kolmikulmaisen hattunsa, jota hän ei ennättänyt korjata maasta, vaan hän joutui ajamaan paljain päin pysähdyspaikkaansa. Kuvan piirsi ja runon sepitti Danielin ystävä pormestari Enkell.



Huru liten, huru stor
War ej Walle, då han for
framför Kejsarns lätta droschka?
Och ehuru Hatten föll
Han dock hufvudet behöll,
Uti denna satans brådska.

Vapaasti käännettynä suomeksi:

Kuinka pieni, mutta suur´
olikaan Walle matkassaan
Keisarin vaunujen ees´?
Ja vaikka hattu putos´
hän päänsä kuitenkin piti,
siinä saakutin kiirees´

Daniel sai hoitaakseen myös erilaisia luottamustehtäviä: hän oli kruunun rahastonhoitaja Porvoossa 1804-34 ja ylipoliisimestari Porvoossa valtiopäivien aikana 1809, jona vuonna hänet nimitettiin myös asessoriksi.

Perhe asui Garpgårdenin kylän Nykullan tilalla Pernajalla. Vanhuutensa Daniel ja Johanna Magdalena nähtävästi asui tyttäriensä luona Lapinjärvellä (ainakin Johanna ja Agatha olivat naitu Lapinjärvelle), sillä siellä Daniel k. 19.12.1840 ja Johanna Magdalena 5.12.1851. Heillä oli lapset:

1. Ulrika Elisabeth Walle, s. Kangasniemellä 1794, k. Mikkelin Heikkalassa 1865. 1.pso. Lapinjärvellä 1818 Porvoon kimnaasin lehtori Erik Ollberg, 2.pso. Lapinjärvellä 1839 (7?) rovasti Elias Holmstein.
2. Johanna Fredrika Walle, s. Kangasniemellä 1796, k. Lapinjärvellä 1827, pso. Lapinjärvellä 1814 kruununvouti Anders Mattson Thoreld.
3. Klara Magdalena Walle, s. Heinolassa 1798, k. Heinolassa 1799.
4. Ingrid Karolina Walle, s. Heinolassa 1799, k. Uskelassa 1876. Pso. Lapinjärvellä 1817) kauppias Jakob Olof Lybeck.
5. Sofia Magdalena Walle, s. Heinolassa 1800, k. Heinolassa 1832. Pso. Lapinjärvellä 1824 henkikirjottaja Robert Ulrik v. Pfaler.
6. Daniel Fredrik Walle, s. Heinolassa 1802, ks. alla.
7. Agatha Wilhelmina Walle, s. Heinolassa 1803.
8. Karl Ulrik Walle, s. 1806 Pernajalla, ylioppilas, k. Turussa 1826.
9. Alexander Wilhelm Walle, s. Pernajalla 1808, k. Pernajalla 1810.

***

Daniel Fredrik Walle syntyi Heinolassa 21. 1. 1802. Hän tuli ylioppilaaksi 1819. Filosofian tohtoriksi hän tuli 1827 väitöskirjallaan "Bidrag till närmare kännedom af Finlands mineralkällor". Daniel Fredrik suoritti pastoraalitutkinnon 1834 ja vihittiin papiksi samana vuonna. Suomen Kadettikoulun opettajana Daniel Fredrik toimi 1827-45 ja Kadettikoulun pappina 1837-45.
Vuonna 1838 hän avioitui Raisiossa – morsian oli Selma Augusta Alléen. Daniel Fredrikin ja Selma Augustan yhteys lienee syntynyt jälkimmäisen veljen Karl Samuel Alléenin kautta, joka oli kadettikunnan kapteeni 1835-48. Daniel Fredrik nimitettiin Leppävirran kirkkoherraksi 1845. Rovastin arvonimen hän sai 1847. Kuten isällään, oli Daniel Fredrikilläkin luottamustoimia, mm. Kuopion tuomiokapitulin apujäsen kesinä 1851, 1853 ja 1857, sekä Suomen Pankin tilien tarkastaja 1856.



Daniel Fredrik kuoli Leppävirralla 4. 1. 1867, Selma Augusta samalla paikkakunnalla 29. 6. 1874. Heillä oli lapset:

1. Daniel Axel Walle, s. Helsingissä 1839, k. maatilallaan Noljakassa Joensuun lähellä 1906, Joensuun yläalkeiskoulun rehtori, pso. Joensuussa 1870 Johanna Elisabet Parviainen.
2. Johanna Augusta Walle, s. Haminassa 1840, k. Kuopiossa 1926, pso. Leppävirralla 1863 piirilääkäri Evert Wilhelm Enwald.
3. Karl Fredrik Walle, s. Haminassa 1841, k. Lohjalla 1918, piirilääkäri, pso. Porissa 1875 Hanna Fredrika Grönfeldt.
4. Alexander Gustaf Walle, s. Haminassa 1843, k. Helsingissä 1910, lääninrovasti Sortavalan rovastikunnassa, pso. Mikkelissä 1869 Hildur Fatima (Minna) Thoreld.
5. Nils August Walle, s. Haminassa 1844, k. Kuopiossa 1860.
6. Selma lngeborg Walle, s. Haminassa 1845, k. Savonlinnassa 1891.
7. Sofia Elisabeth Walle, s. Leppävirralla 1846, k. Ilomantsissa 29. 5. 1912, pso. Leppävirralla 1865) lääninrovasti Frans Lackström.
8. Hilda Emelia (Emelie) Wilhelmina Walle, s. Leppävirralla 29. 6. 1847, k. Impilahdella 1930, pso. Leppävirralla 1869 kruununnimismies Brynolf Gartz.
9. Agnes Walle, s. Leppävirralla 1848, k. Kuopiossa 1923, pso. Leppävirralla 1865 maanmittari Erik Ferdinand Rosberg.
10. Georg Vilhelm Valle, s. Leppävirralla 1853, Viipurin klassillisen lyseon rehtori pso. Viipuris-sa 1886 Anna Elisabet Kihlgren.
11. Alma Klementina Walle, s. Leppävirralla 1854, k. Helsingissä 1929, pso. senaattori Alexander Kumlin.
12. Johannes Walle, s. Leppävirralla 1858, k. Jääskessä 1923, henkikirjoittaja viimeksi Jääsken kihlakunnassa, 1.pso. Leppävirralla Sorsakosken sahalla 1887 Fanny Adolfina Lindblad, 2.pso. Viipurissa 1921 Anna Litzen.

7.2.2012

Kuvallinen yllätys Suku Forumin kautta

Suku Forumilla nimimerkki Kimmo O.K. omistavansa mustavalkokopioita 1920-lopulla ilmestyneistä "Itä ja Länsi" -lehdistä. Näissä aviiseissa julkaistiin kuvia Suomen sisällissodassa kaatuneista henkilöistä. Kun Kimmo toimitti forumille sukunimilistauksen, bongasin sieltä "ilokseni" yhden Vareliuksenkin. Koko sukututkimusharrastukseni sai alkunsa tästä Lohjan Varolan talosta lähteneestä suvusta ja oletin heti, että tämäkin "Varelius E." kuuluisi tuohon joukkoon.

Pyysin ja sain ystävälliseltä Kimmolta tuon kuvan, josta selvisi syntymävuosi 1895 sekä kaatumispaikka Hauho. Toisaalta "Suomen sotasurmat 1918-1922" tiedostosta oli helppo hakea tarkemmat tiedot. Kuvassa on Kaarlo Emil Varelius, joka oli kuolemansa aikaan kirjoilla Uudenmaan läänin Pyhäjärvellä. Hän oli kuitenkin syntynyt Pusulan Ikkalan kylän Uudentalon Grönbackan torpassa Kustaa Adolf Vareliuksen ja Eveliina Vilhelmiina Janssonin viidestä lapsesta toiseksi nuorimpana.

Äiti Eveliina oli kotoisin Mäkkylän Uudentalon rusthollista, kun taas isä Kustaa Adolfin isä oli pitäjänpuuseppä Henrik Warelius. Täten Tuuloksessa 1918 kuollut Kaarlo Emil oli sukua myös itselleni, sillä Henrik Wareliuksen isoisä, Varolan isäntä Henrik Isaksson oli oman suoran esi-isäni, räätäli Niilo Warellin veli. Oman isäni isoisän isoisä ja Kaarlo Emilin isoisä olivat keskenään pikkuserkuksia. Tästä selostuksestahan ei sitten ota selvää kukaan muu kuin toinen sukututkija, mutta itselleni tällainen kuvallinen yllätys oli enemmän kuin tervetullut. Tähän asti minulla on ollut käytössä vain yksi miespuolisen Warelius-sukuisen valokuva, nythän määrä tuplaantui!

Samalla huomasin lisätä em. torppari Kustaa Adolf Vareliuksen koko perheen tietokantaani. Tämä kävi helposti, sillä Pusulan tiedot löytyvät HisKistä peräti 1900-puolelle saakka.

Suuri kiitos sinulle Kimmo!

6.2.2012

Kustaa Suomentähti

Suomusjärven Laperlan kylän Vähäperheen taloon kuului useita torppia, joista yksi oli nimeltään Korvenpää. Sen torppariksi tuli viimeistään 1820-luvun alusta lähtien Jacob Jacobsson puolisonaan Greta Pettersdotter. Greta kuoli loppuvuodesta 1823 ja seuraavana kesänä Korvenpäässä asunut Justina Andersdotter sai pojan, jolle annettiin nimeksi Israel. Jatkossa Jacob ja Justina mainitaan avioparina, vaikkakaan en ainakaan Suomusjärven vihittyjen luettelosta ole heitä löytänyt.

Vaikka Israel oli kastettujen luettelon ja vielä vuosien 1820-1825 rippikirjan mukaan avioton, on hän loppujen lopuksi saanut itselleen patronyymin Jacobsson. Voisi siis olettaa, että kiikalalaissyntyinen torppari Jacob Jacobsson oli todellakin hänen oikea isänsä. Joskus vuosien 1852-1853 välillä Israelista itsestään tuli Korvenpään torpan "isäntä". Vaimokseen hän oli löytänyt Ahtialan kylän Kurjen talon Arolan torpparipariskunnan tyttären, Maria Kristina Karlsdotterin. Vuosien 1851-1865 välillä he saivat yhteensä 10 lasta, joista tosin osa kuoli jo pienenä. Perheen esikoinen oli poika Gustaf Henrik, suomalaisittain Kustaa Henrik.

Jossain välissä isä Israel otti käyttöön sukunimen Wilenius, jonka sitten myös poika Kustaa Henrik omaksui. Hän kierteli muutamissa taloissa renkinä, kunnes 1871 muutti Uskelaan palaten pian takaisin. Vuosien 1880-1889 rippikirjassa hänen syntymäajakseen on merkitty 18.10.1851, joka on itseasiassa 10 päivää liian myöhäinen kastettujen luettelon merkintöjen perusteella. Samaisessa rippikirjassa nimen Wilenius yläpuolella ilmestyy toinen sukunimi eli Wass. Jatkossa Kustaa Henrik mainitaankin vain tällä uusionimellään, jonka alkuperää voi vain arvailla.

Kun suomalaisuusaate nosti päänsä kunnolla pinnalle 1900-luvun alussa, virisi ilmeisesti Kustaa Henrikin mielessä ruotsalaiselta kuulostavan nimen suomentaminen. Tässä hän ei tyytynyt mihinkään helppoon ja huomaamattomaan nimeen, vaan teki perusteellista työtä. Niinpä tämä Laperlan kylän reunamailla asunut miehemme tunnettiin jatkossa sukunimellä Suomentähti.

Kustaa Suomentähti, joka taisi jäädä koko iäkseen naimattomaksi, oli varmasti kansallismielinen henkilö. Hänet opittiin tuntemaan eritysesti innokkaana "muinaiskalujen keräilijänä. Kustaa kiersi käytännössä suurin piirtein kaikki Suomusjärven ja lähipitäjien talot sekä torpat kysellen mahdollisia muinaislöytöjä. Näin hänet opittiin tuntemaan hyvin tällä Varsinais-Suomen, Uudenmaan ja Hämeen läänien välissä sijaitsevalla alueella. Kaikki haltuunsa saamat tavarat Kustaa Suomentähti toimitti Helsingin museoon, jossa laskettiin niiden kokonaismäärän kohoavan jopa toisella sadalle. Näillä keräilymatkoillaan hän kirjasi ylös myös erilaisia kansantarinoita ja kertomuksia paikkakunnan historiallisista kohteista.

Aina ei Kustaata onnistanut. Kun kolme karjalohjalaista miestä löysi talvella 1908 kivisen vasaran, olisi keräilijämme ostanut sen heiltä. Miehet eivät sitä suostuneen myymään, vaan sen sijaan rikkoivat koko esineen kolmeen osaan. Niillä oli sitten tarkoitus "tehdä taikoja". Toisaalta mies osui toisinaan paikalle ns. viime tingassa. Nummen Leppäkorven kylän erääseen torppaan oli huutokaupan kautta joutunut vanha, kulunut tyyny joskus talvella 1909-1910. Lojuttuaan turhan panttina pitkään oli talon väki lopulta avannut tyynyn löytäen sen sisältä pienen, kankaisen pussukan. Tässä pussissa oli ollut muutamia kolmen markan rahoja vuosilta 1866-1870. Osaan seteleistä olivat hiiret ehtineet tehdä omat merkintänsä. Rahat näyttivät siis arvottomilta ja olisivat todennäköisesti joutuneet sytykkeiksi tai tunkiolle, mutta Kustaa Suomentähti osui reissullaan paikan päälle saaden setelit itselleen. Nämä hän tietenkin toimitti edelleen museoon ihmetellen samalla ihmisten kummallisia rahansäilytystapoja....

Melkoisen päivätyön Kustaa Suomentähti ehti tehdä ottaen huomioon hänen hyvin vaatimattoman syntyperänsä sekä sen, että hän ei ollut käynyt kouluja. Kun mies vaihtoi sukunimensä Kalevan ilmestymisen riemujuhlavuotena 1906, oli hän allekirjoittanut ilmoituksensa Suomalainen Wirallinen Lehti -aviisin 14. kesäkuuta ilmestyneessä numerossa tittelillä "Historiallinen keräilijä". Tämähän oli totta mitä suurimmassa määrin.

4.2.2012

Ulrika Christina Jägerhornin naispuoliset jälkeläiset

Taulu 1
I. Ulrika Christina Jägerhorn. Syntynyt 04.02.1714 Lohja,Laakspohja. Kuollut vanhuuden heikkous 18.04.1778 Karjalohja,Karkali. Haudattu 09.06.1778 Karjalohja. Isä, majuri Torsten Jägerhorn af Storby, kaatui Napuen taistelusssa vuonna 1714 näkemättä lainkaan nuorinta lastaan. –Puoliso 1:o 1738 Johan Dammert. Kuollut 1740. Haudattu 23.05.1740 Espoo,Kirkkomaa. Korpraali. Sukuperä ja muut tiedot puuttuvat. Saattoi olla se korpraali Dammert, joka haudattiin Espoossa 23.5.1740 "kirkkomaahan" uusissa paarivaatteissa. Tässä tapauksessa hänen Johan -poikansa olisi syntynyt 5 kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Vanhemmat mahdollisesti Sysmän Linnan talon rusthollari Johan Dammert ja vaimonsa Valborg. orvoon lukion oppilas 30.3.1731 - 1734. Mainitaan ylioppilaansa lapsensa kastemerkinnän aikaan Hartolassa 16.7.1738. 740-luvun alussa korpraali. –Puoliso 2:o 24.03.1749 Lohja Johan Rautell. Syntynyt 04.11.1693 Lohja,Routio. Kastettu 12.11.1693. Kuollut 1749 Karjalohja,Karkali. Haudattu 10.11.1749 Karjalohja,Kirkon lattian alle. Kartanonvouti,asiamies. Lohjan Moision kartanonvouti, myöhemmin Karkalin rusthollari Karjalohjalla. Näiden välillä Johan ehti lyhyesti isännöidä Karjalohjan Mailankylän Norrvikin tilaa vaimonsa Maria Tallqvistin ensimmäisen puoolison jälkeen. Nimismies Johan Salin haastoi Johan Rautellin oikeuteen talvella 1723, koska Johanilla oli vastoin kuninkaan määräystä hopeinennauhus (kaluuna) myssyssään. Johan puolustautui sanomalla kaluuunan olevan vanhan ja rikkinäisen. Kuoli ennen ainoan lapsensa syntymää syksyllä 1749. Genos -lehden numerossa 65 vuodelta 1994 sivuilla 82-84 on Jarl Pousarin kirjoittama artikkeli Isthmenius-Istman -suvusta. Siinä yhteydessä mainitaan Roution rusthollin Johan "Routeen" viereisen Hiittisen rusthollin omistusjärjestelyjen yhteydessä - suora lainaus artikkelista:

""Maria Istman och hennes man rusthållaren på Hitis Nils Mattssn utgav den 21 november 1721 en skrift, medelst vilken de tog Johan Routeen (från Routio i Lojo) till sin arvinge. Han hade lovat att gifta sig med en släkting till Maria Istman och överta Hitis rusthåll och därtill "hålla dem i vederbörlig ära och låta dem ärligen begrava, varandes de bägge barnlösa". Routeen företedde denna skrift inför rätta den 6 maj 1723 och företedde den 25 maj 1726 ett köpebrev daterat den 7 februari 1726 där sockenskrivaren Abraham Istman tillstår, att Hitis redan i hans fars, inspektorn Abrahams Istmans livstid blivit upplåtet åt dennes svåger Nils Mattsson, i förstone på arrende. Därpå medgavs första uppbådet på Hitis åt Anna Maria Istmenia och hennes man arrendatorn Johan Hörman. Johan Routeens giftermålsplaner hade inte förverkliigats, och han var åtminstone hösten 1726 bosatt i Stockholm."". ( i Michel. Syntynyt Lohja,Routio. Kuollut 04.10.1696 Lohja,Routio. Rusthollari. Ä Kirstin. Syntynyt 1657 Nummi,Oittila. Kuollut 1740 Lohja,Routio.) –Puoliso 3:o 04.12.1750 Karjalohja Johan Thorberg. Syntynyt 1719 Lohja,Torhola. Kuollut 1764 Karjalohja,Karkali. Haudattu 1764 Karjalohja. Talollinen. Vanhemmat Lohjan Torholan talollinen Henrik Matsson (k. 1741) jaa vaimonsa Anna Tomasdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 4.3.1732 - ylioppilas Turussa 1742. iljeli lapsipuoltensa perimää Karjalohjan Karkalin tilaa. Johanin veli Henrik kuoli Turun katedraalikoulun oppilaana ja hudattiin Lohjalla 1.10.1727.
II Lapset
1: Ebba Gustava Dammert. Syntynyt 1737. Kuollut vanhuus 26.02.1823 Lohja,Askola. Taulu 2.
1: Carl Fredrik Dammert. Syntynyt 13.07.1738 Hartola,Leppäkoski. Kastettu 16.07.1738 Hartola. Kuollut 1739 Vihti,Vanhala. Haudattu 12.10.1739 Vihti,Procopen hauta. Hartolan kastettujen kirjassa on merkintä: 1738 Juli 13/16 Carl Friedrich Stud. Joh. Dammert Mad. Ulricha Jegerhorn eppäkoski qvarn estes: vice.past. Samuel Heintzius, Mad. Anna Soph. Eneman tud. Joh. Schåtman, Elias h. Margretha Jonasdr. ambelman, Joh. Holmström, r. capit. Friedenthal Kummeissa on Johan Dammertin Hartolan sukulaisista olettamani veljen Henrikin (joka toimi myllärinä Leppäkoskella) vaimo Marketta Joonaantytär, toisaalta 22.3.1735 'D. Johan Dammert' oli kummina Henrik D:n tyttären astetilaisuudessa. n ole vielä tutkinut Hartolan rippikirjoja. Aihetodisteet näyttäisivät viittaavan Hartolan suuntaan Johan Dammertin austan selvittämisessä, mutta asia vaatii lisätutkimuksia. m. teksti Kari Kukkasen sähköpostiviestistä 1.8.2002. Haudattiin Procopeen hautaan Vihdin haudattujen luettelon mukaan. Ratsumestari Gabriel Procopaeus oli Ulrica Jägerhornin sisaren,Johannan, puoliso.
1: Johan Dammert. Syntynyt 01.10.1740 Vihti,Vanhala. Kastettu 03.10.1740 Vihti.
2: Johanna Lovisa Rautell. Syntynyt 23.01.1750 Karjalohja,Karkali. Kuollut vanhuuden heikkous 10.02.1830 Karjalohja,Karkali. Taulu 19.
3: Anna Kreetta Rautell. Syntynyt 18.12.1751 Karjalohja,Karkali. Kuollut vanhuus 12.04.1825 Karjalohja,Karkali. Haudattu 16.04.1825 Karjalohja. Käytti sukunimeä Rautell - kuoli kotitalossaan, Karjalohjan Karkalissa naimattomana ja lapsettomana.
3: Maija Stina Thorberg. Syntynyt 26.02.1754 Lohja.
3: Ulrika Thorberg. Syntynyt 21.05.1755 Karjalohja. Kuollut mätäkuume 13.05.1809 Karjalohja,Saarenpää. Taulu 28.
3: Hedvig Thorberg. Syntynyt 23.05.1757 Karjalohja. Kuollut keuhkotauti ja keuhkokuume 05.08.1826 Lohja,Vähä-Teutari. Taulu 30.
3: Gabriel Thorberg. Syntynyt 05.07.1759 Karjalohja. Kuollut flussfeber 14.02.1813 Karjalohja,Karkali. Haudattu 07.03.1813 Karjalohja. Naimaton.
Taulu 2
(Taulusta 1)
II. Ebba Gustava Dammert. Syntynyt 1737. Kuollut vanhuus 26.02.1823 Lohja,Askola. Haudattu 13.04.1823 Lohja. Kuoli Lohjan Askolan Alhaisten talossa kevättalvella 1823 ja hauudattiin huhtikuussa samana vuonna. uosien 1806-11 rippikirjassa mainitaan sokeana. Äiti Taulu 1. –Puoliso 1:o 19.10.1762 Lohja,Askola Henrik Ascholin. Syntynyt 1730 Lohja,Ahtiala. Kuollut 1779 Lohja,Ahtiala. Tilallinen. Lohjan Ahtialan kylän Alitalon tilallinen ainakin vuoden 1779 isonjaon asiakirjojen mukaan. Toisaalta tila on saattanut siirtyä suoraan hänen tyttärelleen, Anna Grethalle. –Puoliso 2:o 1784 Henrik. Syntynyt 17.08.1742 Lohja,Askola. Kuollut vanhuus 11.12.1814 Lohja,Askola. Haudattu 15.01.1815 Lohja. Talollinen. Puolisonsa ensimmäisen miehen jälkeen Lohjansaaren Askolan Alhaiisten isäntä. Oli kotoisin Askolan Ylitalosta. Kuoli vuonna 1814 n. 70-75 vuotiaana. Syntymäaika rippikirjasta1806-11. ( i Gabriel. Syntynyt 14.10.1688 Lohja,Askola. Kuollut 07.10.1765 Lohja,Askola. Talollinen. Ä Kirstin.)

III Lapset
1: Anna Gretha Askolin. Syntynyt 25.01.1767 Lohja,Ahtiala. Kuollut 24.02.1839 Lohja,Askola. Emäntä. Taulu 3.
1: Maria Ascholin. Syntynyt 20.02.1772 Lohja,Ahtiala. Kuollut 27.03.1781 Lohja,Ahtiala.
Taulu 3
(Taulusta 2)
III. Anna Gretha Askolin. Syntynyt 25.01.1767 Lohja,Ahtiala. Kuollut 24.02.1839 Lohja,Askola. Emäntä. Lohjansaaren Askolan kylän Alitalon emäntänä isänsä kuoleman jälkeen. Bergmanin sukukirjan mukaan sai tilan haltuunsa isänsä veljeltä, joka oli kuollessaan naimaton ja antoi sitten testamentissa tilansa sukulaiselleen. Äiti Taulu 2. –Puoliso 1:o 30.10.1783 Lohja Isak Nyman. Syntynyt 27.01.1761 Karjalohja,Immula. Kuollut 1784 Lohja,Askola. Rusthollarin poika Karjalohjan Immolasta. ( i Axel Nyman. Syntynyt 11.07.1726 Karjalohja,Immola. Kuollut lavantauti 02.07.1788 Karjalohja,Immola. Rusthollari,kirkkovahti. Ä Stina. Syntynyt 25.01.1741 Perniö,Saari. Kuollut lavantauti 17.06.1788 Karjalohja,Immula.) Israel Kronberg. Syntynyt 21.04.1759 Uskela,Kaukola. Kuollut 21.08.1834 Lohja,Askola. Talollinen. Miehen ja lasten yhteydessä käytetään pariin kertaan sukunimeä Kronberg tai Broberg. Kuitenkin suurin osa lapsista ottaa sukunimmekseen Askolin. Lohjan Askolan Alitalon isäntä.

Sukunimeä Kronberg käyttivät Israelin äidin sukulaiset Lohjantaipaleen Passin talosta. ( i Eric. Syntynyt 1718. Kuollut rintatauti 28.03.1769 Salo,Kaukola. Rusthollari. Ä Maria. Syntynyt 11.09.1725 Karjalohja,Lohjantaipale.)
IV Lapset
1: Isak Nyman. Syntynyt 30.08.1784 Lohja,Askola. Kuollut 02.01.1834 Lohja,Seppälä. –Puoliso 30.05.1822 Lohja Christina. Syntynyt 1783. Kuollut 06.08.1853 Lohja,Seppälä. –Puoliso Stina Mailander. Syntynyt 04.09.1775 Karjalohja,Maila. Kuollut 31.03.1816 Lohja,Seppälä. Vanhemmat opiskelija Henrik Mailander ja vaimonsa Christina Lekman. ( i Henrik Mailander. Syntynyt 09.08.1747 Karjalohja,Maila. Ylioppilas,talollinen. Ä Christina Lekman. Syntynyt 07.12.1737 Sammatti. Kuollut keuhkotauti 29.06.1796 Lohja,Seppälä.)
2: Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Taulu 4.
2: Erik Johan Askolin. Syntynyt 13.04.1789 Lohja,Askola. Talollinen,muonatorppari,torppari. Asui Lohjan Ahtialassa vuonna 1830, muonatorpparina Seppälässä 11831 ja tuli Askolan Alitalon isännäksi 1835. ävi Lohjan pedagogiota vuosina 1801-1803. Sai Venäjän Keisarilta luvan mennä naimisiin isänpuoleisen serkkunsa kanssa. 1830-luvun alkupuolella asui perheineen vaimonsa kotitalossa, Slon Pyölin kylän Kreulla. –Puoliso 27.12.1822 Lohja Hedda Stina. Syntynyt 18.09.1796 Uskela. Kuollut 27.03.1871 Lohja,Askola. Isä lautamies Johan Johaninpoika ja vaimonsa Hedvig Erikitytär UUskelan Pyölin kylän Kreulta. Asui ensin puolisonsa kanssa Kreun talon torpassa, kunnes muuttvat Lohjalle vuonna 1834. ( i Johan. Syntynyt 09.08.1764 Salo,Pyöli. Kuollut hermokuume 23.01.1810 Salo,Pyöli. Talollinen,lautamies. Ä Hedvig. Syntynyt 15.12.1768 Salo,Kaukola. Kuollut vanhuus 12.02.1839 Salo,Pyöli.)
2: Ulrica Askolin. Syntynyt 01.07.1791 Lohja,Askola. Kuollut 06.10.1858 Lohja,Askola. Taulu 6.
2: Greta Lovisa Askolin. Syntynyt 15.12.1794 Lohja,Askola. Kuollut 02.12.1856 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Taulu 12.
2: Anna Hedvig Askolin. Syntynyt 30.09.1797 Lohja,Askola. Kuollut 13.01.1877 Lohja. Taulu 13.
2: Sophia Gustava Askolin. Syntynyt 1800 Lohja,Askola. Kuollut 21.03.1869 Lohja,Seppälä. Taulu 17.
2: Gustav Henrik Askolin. Syntynyt 09.04.1802 Lohja,Askola. Lohjan Seppälän talollinen 1830-luvulla, mutta muutti kuitenkin perheineen Virkkalan Tuusalle isännäksi jo 1841. –Puoliso 15.03.1832 Lohja Hedda Sofia Paulin. Syntynyt 23.07.1802 Lohja. Isä entinen Kyrkstadin tilanhoitaja Johan Paulin.
2: Adolf Fredrik Askolin. Syntynyt 01.08.1804 Lohja,Askola. Parkitsija. Kävi Lohjan pedagogiota 1814-17. Ammatiltaan parkitsija. Muutti 1831 Tammisaareen ja sieltä 1853 Kemiöön. –Puoliso 13.06.1844 Lohja Eva Sofia Zajander. Syntynyt 13.01.1816 Vihti. Kuollut 10.10.1844 Lohja.
2: Eva Erica Askolin. Syntynyt 04.01.1808 Lohja,Askola. Taulu 18.
2: Israel Alexander Askolin. Syntynyt 25.04.1810 Lohja,Askola. Kuollut kova ryyppääminen 04.01.1851 Pusula. Haudattu 03.08.1851 Pusula. Asui vaimonsa kotitalossa ja kuoli haudattujen luettelon mukaan kovan ryyppämisen päätteeksi. –Puoliso 16.05.1848 Pusula Anna Gustava. Syntynyt 02.12.1827 Pusula,Koisjärvi. Isä Pusulan Koisjärven Raatilan talon omistaja. Äiti menetti vuosien 1851-53 aikana miehensä ja kaksi poikaansa.
2: Carl Wilhelm Askolin. Syntynyt 05.06.1813 Lohja,Askola. Asui ensin perheineen Pensaaressa Lohjalla ja myöhemmin 1848 Vähä-Teutarin Vällillä. –Puoliso 02.10.1836 Lohja Maria Sofia Nederström. Syntynyt 02.09.1815 Lohja,Paavola. ( i Johan Nederström. Syntynyt 13.03.1784 Lohja,Paavola. Kuollut 26.06.1823 Lohja,Paavola. Talollinen. Ä Maria. Syntynyt 11.11.1791 Lohja,Pauni. Kuollut 11.10.1855 Lohja.)
Taulu 4
(Taulusta 3)
IV. Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Isän nimi Israel Erkinpoika, äiti Anna Kreetta Heikintytär 19v. Askolan kylästä Lohjalta. Äiti Taulu 3. –Puoliso 11.07.1810 Lohja Henrik Hagelberg. Syntynyt 23.04.1779 Karjalohja,Karkali. Kuollut ruusu 06.08.1839 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 11.08.1839 Karjalohja. Rusthollari,talollinen,torppari. Ainakin vuosina 1811-1817 Karjalohjan Karkalin talon isäntänä. Gustav Henricin syntyessä Henric oli Suomusjärven Kitulan kylänKynnen talon rusthollari uollessaan mainitaan Karjalohjan Saarenpään torppariksi. Katso myös 19.

V Lapset
Henrik Johan Hagelberg. Syntynyt 30.04.1811 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1811 Karjalohja,Karkali.
Kustaa Henrik Hagelberg. Syntynyt 27.11.1812 Karjalohja,Karkali. Kuollut 08.12.1816 Karjalohja,Karkali.
Carl Isaac Hagelberg. Syntynyt 02.12.1814 Karjalohja,Karkali. Kaivosmies,myöhemmin torppari. Asui vihittäessä Lohjantaipaleella. –Puoliso 28.05.1837 Karjalohja Eeva Liisa Skön. Syntynyt 28.08.1814 Pertteli,Haali. Kastettu 28.08.1814 Pertteli. Piika. Asui vihittäessä Lohjantaipaleella Hakalan talossa piikana. Isä Perttelin Haalin kylän torppari Abraham Schön, äiti Greta Jhansdotter Berglund. Abraham oli mennyt naimisiin Gretan kanssa Karjalohjalla 24.5.1807. Tuolloin Abraham mainitaan reservin rakuunaksi ja Greta Mailan rusthollin piiaksi.
Eeva Stina Kustava Hagelberg. Syntynyt 21.08.1817 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Piika. Taulu 5.
Gustaf Henric Hagelberg. Syntynyt 15.01.1819 Suomusjärvi. Muonatorppari,torppari. Karjalohjan Saarenpään torppari, myöhemmin Siuntion Tjusterbyn Lovisebergin torppari. –Puoliso Engla Lovisa Telen. Syntynyt 16.11.1822 Kisko,Leilä. Kastettu 17.11.1822 Kisko. Kuollut 16.08.1896 Siuntio,Bollstad. Isä Adam Johansson mainitaan Englan kasteen yhteydessä Kiskon Leilän kylän Barkmanin torpan vävyksi. ( i Adam. Syntynyt 18.04.1791 Kisko,Jyly. Ä Carolina Barkman. Syntynyt 20.01.1801 Kisko,Leilä.)
Taulu 5
(Taulusta 4)
V. Eeva Stina Kustava Hagelberg. Syntynyt 21.08.1817 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Piika. Vihkimisen aikaan Eeva oli Karjalohjan Saarenpäässä piikana. Äiti Taulu 4. –Puoliso 19.12.1843 Karjalohja,Saarenpää Hans Samuel Hägerström. Syntynyt 11.01.1813 Karjalohja,Pellonkylä. Kastettu 14.01.1831 Karjalohja. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Rusthollari, torppari. Isä Johan Hagerström oli Hansin syntymän aikaan rusthollarina Karjalohjan Pellonkylässä. Äiti Stina Lisa Samuelsdotter Engman, joka oli rusthollarin tytär Tenholan Melsarbyn Isotalosta. Stina Lisan isä, Samuel Thomassonin äiti oli puolestaan kotoisin Härjäntakan talosta.

1850-luvun vaihteessa torpparina Lohjan Maikkalan Vähätalon Frigårdilla.
VI Lapset
Carl Gustaf Hägerström. Syntynyt 27.12.1843 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 29.12.1843 Karjalohja.
Sophia Wilhelmina Hägerström. Syntynyt 15.02.1845 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 16.02.1845 Karjalohja.
Karl Kustaa Hägerström. Syntynyt 27.10.1849 Lohja.
Johan Berndt Hägerström. Syntynyt 13.09.1846 Lohja.
Taulu 6
(Taulusta 3)
IV. Ulrica Askolin. Syntynyt 01.07.1791 Lohja,Askola. Kuollut 06.10.1858 Lohja,Askola. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1:o 31.01.1813 Lohja Alex Magnus Paulin. Syntynyt 1786. Kastettu 1786. Kuollut punatauti 23.10.1820 Lohja,Vasarla. Haudattu 29.10.1820 Lohja. Seppä. Seppä Kyrkstadista, nykyisestä Lohjan pitäjästä. sui perheineen Vasarlan kylän Hammarlundissa. Kuoli punatautiin vain kuukausi pienen tyttärensä kuoltua samaasairauteen. Henrik Johan Sjöblom. Syntynyt 1797 Lohja. Kuollut 29.12.1869 Lohja. Seppä. Kuten Ulrican ensimmäinen puoliso oli Henrik Johan seppä, Asui Mårbackassa vihkimisen aikaan.

V Lapset
1: Eva Sophia Charlotta Paulin. Syntynyt 24.03.1813 Lohja,Kyrkstad. Kuollut 12.11.1905 Lohja,Paavola. Taulu 7.
1: Ulrika Kustava Paulin. Syntynyt 07.10.1815 Lohja. Kuollut tuntematon 26.10.1815 Lohja,Vasarla. Haudattu 29.10.1815 Lohja.
1: Anna Stina Paulin. Syntynyt 26.09.1816 Lohja. Taulu 10.
1: Ulrika Kustava Paulin. Syntynyt 10.10.1818 Lohja. Kastettu 12.10.1818 Lohja. Kuollut 25.09.1820 Lohja,Vasarla. Haudattu 01.10.1820 Lohja.
Taulu 7
(Taulusta 6)
V. Eva Sophia Charlotta Paulin. Syntynyt 24.03.1813 Lohja,Kyrkstad. Kuollut 12.11.1905 Lohja,Paavola. Äiti Taulu 6. –Puoliso Enoch Mailander. Syntynyt 08.10.1813 Karjalohja,Maila. Kuollut 02.02.1883 Lohja,Paavola. Torppari. Vuosina 1836-1840 mainitaan rusthollarin pojaksi Karjalohjan Mailalla. Tämän jälkeen Mailan torpparina. ( i Henric Mailander. Syntynyt 01.12.1771 Karjalohja,Norrvik. Kuollut 18.06.1818 Karjalohja,Maila. Ä Maja Lisa Tallqvist. Syntynyt 18.01.1783 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuus 25.10.1865 Karjalohja,Maila.)

VI Lapset
Maria Vilhelmina Mailander. Syntynyt 16.10.1836 Karjalohja,Maila.
Eva Gustava Mailander. Syntynyt 13.10.1838 Karjalohja,Maila. Taulu 8.
Sophia Vilhelmina Mailander. Syntynyt 24.09.1840 Karjalohja,Maila.
Herman Mailander. Syntynyt 07.05.1843 Karjalohja,Maila.
Maria Mailander. Syntynyt 16.03.1846 Karjalohja,Maila. Kastettu 22.03.1846 Karjalohja. –Puoliso 25.08.1883 Lohja Carl Gustaf Askolin. Syntynyt 01.10.1846 Karjalohja,Långvik. Kastettu 09.10.1846 Karjalohja. ( i Abraham Johan Askolin. Syntynyt 07.02.1817 Lohja,Askola. Rusthollari. Ä Ulrica Wilhelmina Bifält. Syntynyt 22.08.1813 Bromarv.)
Ulrica Mailander. Syntynyt 21.09.1848 Karjalohja,Maila.
Edla Lovisa Mailander. Syntynyt 07.04.1851 Karjalohja,Maila. Taulu 9.
Adolf Johan Mailander. Syntynyt 17.11.1853 Karjalohja,Maila.
Enok Mailander. Syntynyt 01.09.1856 Karjalohja,Maila. Kastettu Karjalohja. Kuollut 17.03.1927 Lohja. –Puoliso 07.10.1886 Lohja Ulrika Gustava Marttelin. Syntynyt 19.12.1847 Lohja,Marttila. Kuollut 21.02.1932 Lohja. ( i Elias Martelin. Syntynyt 08.03.1801 Lohja,Marttila. Kuollut 25.11.1885 Lohja,Marttila. Talollinen. Ä Gustava Askolin. Syntynyt 30.12.1822 Lohja,Askola. Kuollut 02.10.1895 Lohja,Marttila. Emäntä.)
Gustaf Wilhelm Mailander. Syntynyt 09.04.1859 Karjalohja,Maila.
Taulu 8
(Taulusta 7)
VI. Eva Gustava Mailander. Syntynyt 13.10.1838 Karjalohja,Maila. Äiti Taulu 7. –Puoliso Abraham. Syntynyt 14.01.1836 Lohja,Martila. Kuollut 16.09.1912 Lohja. ( i Abraham. Syntynyt 22.07.1804 Sammatti,Malla. Kuollut 22.03.1861 Lohja,Terva. Talollinen. Ä Anna Maija Enqvist. Syntynyt 12.09.1806 Lohja,Martila. Kuollut 07.05.1883 Lohja,Terva.)

VII Lapset
Ida Lovisa Abrahamsson. Syntynyt 12.08.1866 Lohja. –Puoliso 18.03.1888 Lohja Karl Gustaf Theman. Syntynyt 20.11.1863 Pyhäjärvi. Kuollut 10.07.1942.
Sofia Mathilda Abrahamsson. Syntynyt 31.01.1868 Lohja. Piika. Piikana 31.1.1886 saakka Outamossa, sittemmin Lohjansaaren Paavolan Ylhäisillä.
Gustav Henrik Abrahamsson. Syntynyt 03.08.1870 Lohja. Kuollut 06.06.1949 Lohja. –Puoliso 19.09.1897 Amanda Sofia Ståhlstedt. Syntynyt 06.12.1875 Nummi,Sierla. Kuollut 04.02.1951 Lohja. Torpparintytär Ida Emilia Lindenin avioton tytär, joka syntyi Nummen Sierlan kylän Ali-Vilkin talon Stenbackan torpassa.
Alina Vilhelmina Abrahamsson. Syntynyt 21.04.1873 Lohja. Kuollut 09.10.1901 Lohja.
Johan Vilhelm Abrahamsson. Syntynyt 03.07.1875 Lohja. Työskenteli renkinä mm. Outamolla ja Lohjansaaren Paavolan kylänYlhäisillä.
Karl Edvard Abrahamsson. Syntynyt 10.11.1877 Lohja. –Puoliso 25.04.1909 Lohja Aleksandra Josefina Borenius. Syntynyt 13.01.1888 Lohja. Kuollut 21.02.1962 Lohja.
Herman Abrahamsson. Syntynyt 06.06.1880 Lohja. Kuollut 1918. –Puoliso 26.07.1908 Lohja Fanny Vallenius. Syntynyt 15.05.1882 Somero. Kuollut 26.02.1968 Lohja.
Taulu 9
(Taulusta 7)
VI. Edla Lovisa Mailander. Syntynyt 07.04.1851 Karjalohja,Maila. Äiti Taulu 7. –Puoliso Niilo Nyman. Syntynyt 19.02.1848 Karjalohja,Pyöli. Kastettu 23.02.1848 Karjalohja. Talollinen. Lohjansaaren Hermalan kylän Kieklan talollinen 1870-luvun puolivälistä lähtien. ( i Abraham Nyman. Syntynyt 04.02.1806 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 08.02.1887 Karjalohja,Pyöli. Muonatorppari,itsellinen,talollinen. Ä Eva Lisa Öhman. Syntynyt 25.10.1815 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 30.06.1852 Karjalohja,Pyöli.)

VII Lapset
Karl Vilhelm Nyman. Syntynyt 02.03.1876 Lohja,Kiekla. Kuollut 02.09.1947 Lohja. –Puoliso 02.02.1897 Lohja Sofia Gustava Saren. Syntynyt 27.08.1871 Lohja,Ahtiala. Kuollut 09.12.1943 Lohja. ( i Carl Henrik Saren. Syntynyt 10.03.1835 Lohja,Ahtiala. Ä Hedda Gustava Askolin. Syntynyt 11.04.1840 Lohja,Askola.)
Alina Adolfina Nyman. Syntynyt 20.12.1877 Lohja,Kiekla. –Puoliso 08.12.1907 Lohja Stefanus Kulmala.
Elvina Vilhelmina Nyman. Syntynyt 01.07.1879 Lohja,Kiekla. Muutti Helsinkiin vuonna 1901.
Ida Sofia Nyman. Syntynyt 01.04.1882 Lohja,Kiekla. Asui vuosina 1902-05 Helsingissä ja sieltä muutti Lohjan Maksjoen Braskarsille. –Puoliso 02.12.1905 Lohja Johan Högman. Syntynyt 12.08.1877 Lohja. Kuollut 18.11.1916 Lohja. Työmies. Asui perheineen Maksjoella.
Alma Maria Nyman. Syntynyt 07.03.1884 Lohja. –Puoliso 1907 Lohja Karl Konstantin Galen. Syntynyt 05.06.1884 Lohja. Asemamies. Toimi rautatiellä asemamiehenä ja asui perheineen Ventelässä.
Sigrid Ulrika Nyman. Syntynyt 19.06.1886 Lohja. Kätilö. Muutti Kalvolaan 1912.
Hjalmar Nyman. Syntynyt 01.07.1888 Lohja,Kiekla. Kuollut 30.07.1888 Lohja,Kiekla.
Albert Nyman. Syntynyt 01.07.1888 Lohja,Kiekla. Kuollut 20.07.1888 Lohja,Kiekla.
Albert Maurits Nyman. Syntynyt 22.09.1891 Lohja,Hermala. Lähti Yhdysvaltoihin 1910-luvulla.
Anian Abraham Nyman. Syntynyt 25.10.1893 Lohja,Kiekla. Kuollut 18.12.1895 Lohja,Kiekla.
Taulu 10
(Taulusta 6)
V. Anna Stina Paulin. Syntynyt 26.09.1816 Lohja. Wasarlan sepän tytär. Äidinäiti oli Lohjansaaren Askolan Alitalon emäntä. Äiti Taulu 6. Kustaa Fredrik Warelius. Syntynyt 24.01.1817 Lohja. Kuollut 1868 Lohja,Hermala. Räätäli. Asui naimisiin mennessä Helsingissä ja oli räätälikisällinä. Muutti avioituessaan Lohjan Hermalaan ja toimi räätälinä. Kuoli ennen vuotta 1868. ( i Isak Warelius. Syntynyt 23.08.1780 Lohja,Varola. Kuollut sår 19.06.1850 Lohja,Paavola. Pitäjänräätäli,torppari. Ä Eeva Kaisa Nyström. Syntynyt 24.12.1791 Mustio.)

VI Lapset
Sofia Karolina Warelius. Syntynyt 02.01.1840 Lohja,Askola. Piika välillä 1856 ja 1857. Taulu 11.
1: Carl August Warell. Syntynyt 04.10.1848 Lohja, Ahtiala. Pika-ajuri. Asui Lohjan Hermalassa ainakin vuosina 1868-74.
Työskenteli Helsingissä "pika-ajurina". –Puoliso 19.07.1877 Lohja Charlotta Wilhelmina Rustanius. Syntynyt 12.07.1845 Mustio. Kuollut 01.12.1922 Helsinki.
1: Gustaf Warelius. Syntynyt 14.03.1855 Lohja.
1: Johan Warelius. Syntynyt 27.10.1860 Lohja.
Taulu 11
(Taulusta 10)
VI. Sofia Karolina Warelius. Syntynyt 02.01.1840 Lohja,Askola. Kastettu 03.01.1840 Lohja. Sofia Karolina oli äitinsä avioton tytär, mutta sai isäpuolensa sukunimen.

Oli vuosina 1856-57 piikana Lohjan Muijalan Tarran talossa. Piika välillä 1856 ja 1857. Äiti Taulu 10. –Puoliso Otto Reinhold Wikman. Syntynyt 04.04.1844 Tenhola,Ovanmalm. Kastettu 05.04.1844 Tenhola. Torppari. Torpparina Lohjan pitäjän Kirkniemen säterikartanon mailla. Lohjan rippikirjassa väitetään Oton syntyneen paikkakunnalla, mutta hän oli syntynyt Tenholassa torppari Alexanderin Wikmanin ja Anna Sofia Lindqvistin poikana huhtikuussa 1844.
VII Lapset
Karl Wikman. Syntynyt 29.01.1871 Lohja. Karl menee naimisiin loppuvuodesta 1896.
Sofia Wilhelmina Wikman. Syntynyt 17.08.1873 Lohja.
Johan Wilhelm Wikman. Syntynyt 24.04.1876 Lohja.
Anton Ferdinand Wikman. Syntynyt 19.01.1879 Lohja.
Anna Wikman. Syntynyt 09.11.1881 Lohja.
Gustaf Reinhold Wikman. Syntynyt 05.11.1884 Lohja.
Taulu 12
(Taulusta 3)
IV. Greta Lovisa Askolin. Syntynyt 15.12.1794 Lohja,Askola. Kuollut 02.12.1856 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Kotoisin Lohjan Askolasta. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1:o 12.07.1821 Lohja Johan. Syntynyt 14.12.1793 Somero. Kuollut Hukkui avomerellä 13.06.1836 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Talollinen. Talollisen poika Lohjan Lehmijärven Sepän talosta. Isä Anders Eriksson ja äiti Stina Matsdotter oli vihitty Somerolla, jossa myös Johan syntyi. Isänsä jälkeen Sepän talollisena, kunnes menehtyi tapaturmaisesti hukkumalla.

Oli saanut 1830-luvun puolivälissä tuomion juoppoudesta. –Puoliso 2:o noin 1837 Lohja Elias Nikander. Syntynyt 1793 Kisko. Talollinen. Vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Lohjan Lehmijärven Sepän talollinen.
Tuli Lohjalle Kiikalasta 18.8.1837 ja mainitaan tuolloin renkinä.
Kiskon ja Suomusjärven kastettujen luettelosta ei löydy sopivaa henkilöä - Lohjan rippikirjoissa patronyyminä Michelsson.
V Lapset
1: Henrik Johan. Syntynyt 25.09.1823 Lohja,Lehmijärvi. Talollinen. Lohjan pitäjän Lehmijärven kylän Sepän talon isäntä isänsä jälkeeen. Isä Johan Andersson (s. 14.12.1793 - k. 13.6.1836), äiti Greta Lovisa Askolin (15.12.1794).
Henrik Johanin kuoltua kuolinpesä myi Sepän tilan huutokaupalla keväällä 1888. –Puoliso 28.11.1850 Kiikala Gustava. Syntynyt 05.01.1819 Kiikala,Komissuo. ( i Simo. Syntynyt 10.08.1759 Kiikala,Komissuo. Kuollut 11.02.1823 Kiikala,Komissuo. Talollinen,kirkkoväärti. Ä Anna. Syntynyt 25.11.1775 Suomusjärvi,Nummijärvi. Kuollut 05.04.1859 Kiikala,Komissuo. Emäntä.)
1: Stina Lovisa. Syntynyt 27.01.1826 Lohja,Lehmijärvi.
1: Gustaf Fredrik. Syntynyt 02.11.1827 Lohja,Lehmijärvi.
1: Eva Seraphia. Syntynyt 1830 Lohja,Lehmijärvi.
1: Adolf Wilhelm. Syntynyt 10.10.1833 Lohja, Lehmijärvi, Seppä.
2: Wilhelmina Nikander. Syntynyt 17.09.1838 Lohja, Lehmijärvi, Seppä.
Taulu 13
(Taulusta 3)
IV. Anna Hedvig Askolin. Syntynyt 30.09.1797 Lohja,Askola. Kuollut 13.01.1877 Lohja. Äiti Taulu 3. –Puoliso Gustaf Henrik Saren. Syntynyt 14.11.1800 Lohja,Ahtiala. Kuollut 15.09.1853 Lohja. Rusthollari. Isä Lohjan Ahtilan rusthollin isäntä Johan Saren (1766-1804) ja äiti Hedvig Juliana Loberg (1769-1843). Hedvigin isä oli Kyrkstaadin rusthollari Hans Hansson Loberg ja äiti Greta Andersdotter. Hedvigin sisko Margareta oli toisissa naimisissaan Askolan Ylitlon pojan, myöhemmän Immulan Seppälän isännän, Johan Johanssoninn kanssa. Isän kuollessa Gustaf Henrik oli vain 3-vuotias, mutta äiti pittaloa yllä yhdessä uuden puolisonsa, Adolf Dahlin kanssa, kunnes GH oli tarpeeksi vanha isännyyteen.

V Lapset
Anna Hedda Saren. Syntynyt 04.01.1825 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja. Taulu 14.
Ulrica Carolina Saren. Syntynyt 14.10.1826 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja,Ahtiala. Taulu 15.
Anders Johan Saren. Syntynyt 24.02.1829 Lohja,Ahtiala. Kuollut 13.12.1910 Lohja,Ahtiala. Talollinen. Isänsä Gustaf Sarenin jälkeen Lohjan Ahtialan talollinen vuosinaa 1853-61. Vaimo Maria Mailander oli kotoisin Lohjansaaren Mailan rusthollista. Heillä oli yhdeksän lasta, joista vanhin tytär Josefa oli Paksaon kylässä piikana ja nai myöhemmin Pusulasta kotoisin olleen Henrik Nikanderin. Perhe otti myöhemmin sukunimen Jokinen ja jäi aasumaan Lohjalle. Toinen tytär Maria oli hänkin piikana eri taloissa ja muutti lopulta 1887 Helsingin kaupunkiin. Poika Anders nai Siuntiosta kotoisin olleen Ida Flinckin ja asuperheineen Lohjalla. Perheen 1897 syntynyt poika Emil oli viimeeinen Ahtialassa asunut Saren-sukuinen. Erika Kustava oli kahdesti naimisissa, ensin Karl Nyqvistin ja tämän kuoltua ratavahti Johan Åkermanin kanssa. Alman puoliso oli muonamies Anders Linden, jonka kanssa hän muutti Muijalan kylään. Emil Viktor oli naimaton ja Naima Saren muutti Vähä-Teutariin ja sieltä puoliso Johan Wesbergin kanssa Inkooseen. Konstantin suomensi sukunimensä Saarnioksi ja nai 1906 Keuruulttulleen Kristina Koivusen. Perhe asui Ahtialassa. –Puoliso Maria Lovisa Mailander. Syntynyt 22.02.1834 Karjalohja,Maila. Kuollut 06.08.1888 Lohja,Ahtiala. ( i Gustav Henric Mailander. Syntynyt 12.04.1805 Karjalohja,Maila. Kuollut 27.11.1840 Karjalohja,Maila. Rusthollari. Ä Maria Elisabet Tallgren. Syntynyt 31.05.1809 Lohja,Seppälä. Kuollut 24.02.1873.)
Margareta Sofia Saren. Syntynyt 07.04.1832 Lohja,Ahtiala. Kuollut 08.12.1894 Lohja,Askola. Taulu 16.
Sofia Wilhelmiina Saren. Syntynyt 28.02.1834 Lohja,Ahtiala.
Carl Henrik Saren. Syntynyt 10.03.1835 Lohja,Ahtiala. Asui ensin Lohjan Paloniemessä, sitten 1874 Ylitalossa ja sen jälkeen Paavolan Ylhäisten talossa isäntänä. Muutti sieltä Nurmijärvelle 1901. Hänen poikansa oli Lohjansaaren Tervan isäntä. –Puoliso 1870 Lohja Hedda Gustava Askolin. Syntynyt 11.04.1840 Lohja,Askola. ( i Gustaf Henrik Askolin. Syntynyt 15.07.1807 Lohja,Askola. Kuollut 05.05.1863 Lohja,Askola. Talollinen,kuudennusmies. Ä Anna Stina. Syntynyt 16.03.1809 Lohja,Nikla. Kuollut 03.03.1863 Lohja,Askola.)
Gustav Edvard Saren. Syntynyt 27.11.1838 Lohja,Ahtiala. Muonatorppari. Muonatorppari Tervan Alitalossa, Lohjansaaressa. –Puoliso Edla Maria Öhman. Syntynyt 19.02.1831 Lohja,Terva. Muutti Karjalohjalle, Saarenpäähän 1857 ja takaisin 1859. ( i Gustaf Öhman. Syntynyt 07.07.1801 Lohja,Kiekla. Kuollut 27.10.1855 Lohja,Terva. Torppari. Ä Eva Stina. Syntynyt 26.11.1803 Lohja,Terva. Kuollut 26.08.1858 Lohja,Terva.)
Taulu 14
(Taulusta 13)
V. Anna Hedda Saren. Syntynyt 04.01.1825 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja. Äiti Taulu 13. –Puoliso 13.07.1848 Lohja Abraham Isak Martelin. Syntynyt 03.09.1814 Lohja,Marttila. Kastettu 07.09.1814 Lohja. Kuollut 13.02.1898 Lohja. Muutti vuonna 1848 Lohjan Ahtialan Frigårdin torppaan, joka sijaitsi Huhtasaaressa. ( i Abraham. Syntynyt 28.03.1768 Lohja,Martila. Kuollut 22.12.1845 Lohja,Martti. Talollinen. Ä Greta. Syntynyt 30.12.1781 Karjalohja,Kourjoki. Kuollut 24.04.1855 Lohja,Marttila.)

VI Lapset
Johanna Ulrica Martelin. Syntynyt 29.09.1848 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Hedvig Sofia Martelin. Syntynyt 11.11.1850 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Carl Gustaf Martelin. Syntynyt 05.09.1863 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Taulu 15
(Taulusta 13)
V. Ulrica Carolina Saren. Syntynyt 14.10.1826 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja,Ahtiala. Äiti Taulu 13. –Puoliso Gustaf Adolf Söderblom. Syntynyt 12.12.1822 Karjalohja. Kuollut 13.12.1874 Lohja. Isä oli Karjalohjan Saarenpään suutari.

VI Lapset
Gustaf Adolf Söderblom. Syntynyt 19.08.1853 Lohja. Kuollut 22.05.1857 Lohja.
Taulu 16
(Taulusta 13)
V. Margareta Sofia Saren. Syntynyt 07.04.1832 Lohja,Ahtiala. Kuollut 08.12.1894 Lohja,Askola. Äiti Taulu 13. –Puoliso 02.08.1854 Lohja Johan Rök. Syntynyt 03.06.1830 Pusula. Kuollut 13.06.1912 Lohja,Askola. Kaivosmies. Kaivosmiehenä Lohjansaaren Paavolan kuparikaivoksilla. Asui perheineen Askolan kylässä.

VI Lapset
Sophia Rök. Syntynyt 24.09.1854 Lohja.
Taulu 17
(Taulusta 3)
IV. Sophia Gustava Askolin. Syntynyt 1800 Lohja,Askola. Kuollut 21.03.1869 Lohja,Seppälä. Äiti Taulu 3. –Puoliso Carl Magnus Tallgren. Syntynyt 29.03.1806 Lohja. Kuollut 12.11.1864 Lohja,Seppälä. Sukunimeä Tallgren ei usein käytetty vaan patronyymiä Carlsson. Lohjan Seppälän talon isäntä. ( i Karl Tallgren. Syntynyt 1762. Ä Stina Mailander. Syntynyt 04.09.1775 Karjalohja,Maila. Kuollut 31.03.1816 Lohja,Seppälä.)

V Lapset
Maija Gustava. Syntynyt 1832 Lohja,Seppälä. –Puoliso 22.09.1872 Kaarlo Hellgren. Syntynyt 1834 Pusula. Tuli Nummelta Karjalohjalle syksyllä 1865.
Carl Gustaf. Syntynyt 22.07.1830 Lohja,Seppälä. Muutti 1849 Karjalohjalle ja kolme vuotta myöhemmin takaisin.
Johan Fredrik. Syntynyt 01.10.1833 Lohja,Seppälä. Kuollut 09.05.1834 Lohja,Seppälä.
Eva Amalia. Syntynyt 26.11.1837 Lohja,Seppälä. Kuollut 01.06.1838 Lohja,Seppälä.
Adolf Johan. Syntynyt 1835 Lohja,Seppälä. Muutti Karjalohjalle loppuvuodesta 1851.
Sophia Wilhelmina. Syntynyt 17.09.1844 Lohja,Seppälä. Kuollut 02.09.1907 Lohja,Seppälä.
Taulu 18
(Taulusta 3)
IV. Eva Erica Askolin. Syntynyt 04.01.1808 Lohja,Askola. Eva muutti Lohjalta Karjalohjan Saarenpäähän vuonna 1831. Äiti Taulu 3. –Puoliso 27.11.1831 Karjalohja Niilo Granroth. Syntynyt 22.12.1803 Karjalohja,Kattelus. Räätäli. Räätäli Saarenpäässä 1831, Karjalohjan kirkonmäelle 1832, tavataan Karjaan Heimosissa 1844. ( i Gabriel Granroth. Syntynyt 02.10.1773 Karjalohja,Kuusia. Kuollut 27.01.1846 Karjalohja,Saarenpää. Ä Maria Elisabet Dahlman. Syntynyt 27.05.1777 Karjalohja,Kattelus. Kuollut 12.11.1853 Karjalohja,Saarenpää.)

V Lapset
Eva Erika Wilhelmina Granroth. Syntynyt 24.04.1844 Karjaa,Heimos.
Taulu 19
(Taulusta 1)
II. Johanna Lovisa Rautell. Syntynyt 23.01.1750 Karjalohja,Karkali. Kastettu 26.01.1750 Karjalohja. Kuollut vanhuuden heikkous 10.02.1830 Karjalohja,Karkali. Haudattu 28.02.1830 Karjalohja. Kummit : Nils Lostierna, Nils Liungman, opiskelija Anders Kepplerus och Henric Henricsson från Immula, öfverstefiente Ebba Wellingk och Lietenant Jägerhorn af Storby från Wädelä i Lojo. Mad.. Greta Cajander från Maila och Maria Pahlman från Pellonkylä. Karjalohjan Karkalinniemen Karkalin talon emäntä puolisonsa kuoleman jälkeen vuodesta 1793 lähtien. Oli vain 15 vuoden ikäinen mennessään naimisiin itseään 20 vuotta vanhemman Henrik Hagelbergin kanssa. Äiti Taulu 1. –Puoliso 17.10.1765 Karjalohja Henrik Hagelberg. Syntynyt 1730 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut keuhkotauti 10.02.1793 Karjalohja,Karkali. Haudattu 24.02.1793 Karjalohja. Talollinen. Mainitaan sukunimellä Hagelberg ensimmäisen kerran vuonna 1765 avioliiton solmimisen yhteydessä. Nimen pohjana ehkä Henrikin syntymäpaikka, Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakala. Vaimonsa isäpuolen jälkeen Karkalinniemessä sijainneen Karkalin yksinäistalon isäntä kuolemaansa saakka. ( i Johan. Syntynyt 1697 Karjalohja. Kuollut 1742 Karjalohja,Lohjantaipale. Talollinen. Ä Maria. Syntynyt 12.03.1706 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut vanhuuden heikkous 20.11.1790 Karjalohja,Lohjantaipale.)

III Lapset
Stina Ulrika Hagelberg. Syntynyt 27.07.1767 Karjalohja,Karkali. Kastettu 29.07.1767 Karjalohja. Kuollut pistokatarri,astma 30.06.1829 Karjalohja,Kuusia. Haudattu 05.07.1829 Karjalohja. Mainitaan kuollessaan rusthollarin leskeksi Karjalohjan Kuusian kylästä. –Puoliso 17.10.1815 Karjalohja Johan Heerman. Syntynyt 17.03.1752 Karjalohja,Kuusia. Kastettu 19.03.1752 Karjalohja. Kuollut 29.06.1825 Karjalohja,Kuusia. Haudattu 30.06.1825 Karjalohja. rusthollari. Karjalohjan Kuusian kylän Isotalon eli Vanhakartanon rusthollari.
Johan Hagelberg. Syntynyt 01.05.1770 Karjalohja,Karkali. Kastettu 03.05.1770 Karjalohja. Kuollut vanhuus 19.02.1854 Karjalohja,Suurniemi. Renki. naimaton.
Anna Kreetta Hagelberg. Syntynyt 28.04.1773 Karjalohja,Karkali. Kuollut 11.06.1856 Karjalohja,Suurniemi. Taulu 20.
Maija Stina Rautell. Syntynyt 11.10.1775 Karjalohja,Karkali. Kastettu 13.10.1775 Karjalohja,Karkali. Kuollut benvärk 16.08.1826 Karjalohja,Karkali. Haudattu 27.08.1826 Karjalohja. Asui ainakin vielä vuonna 1806 kotitalossaan, Lohjan Karkalissa.
Henrik Hagelberg. Syntynyt 23.04.1779 Karjalohja,Karkali. Kuollut ruusu 06.08.1839 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 11.08.1839 Karjalohja. Rusthollari,talollinen,torppari. Ainakin vuosina 1811-1817 Karjalohjan Karkalin talon isäntänä. Gustav Henricin syntyessä Henric oli Suomusjärven Kitulan kylänKynnen talon rusthollari uollessaan mainitaan Karjalohjan Saarenpään torppariksi. –Puoliso 11.07.1810 Lohja Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Katso myös 3 , 4 , 4 , 4 , 4 , 4.
Gabriel Hagelberg. Syntynyt 22.08.1783 Karjalohja,Karkali. Kuollut Kisko,Toija. Talollinen. Kiskon Toijan kylän Ilveksen talollinen vaimonsa ensimmäinen puolison jälkeen vuodesta 1813 lähtien. –Puoliso 28.11.1813 Kisko Greta Stina Wiman. Syntynyt 19.12.1783 Kisko,Viiari. Kengäntekijä Gustav Wimanin ja ja vaimonsa Anna Johansdotterin tytär Kiskon Viiarin kylästä. Gustav oli myös Viiarin Hannun taloollinen. Greta Stinan ensimmäinen puoliso oli ollut Toijan Ilveksen talopoika David Henriksson. Heidän tyttärensä Stina Lisa eli 1810-luvulla Ilveksellä. ( i Gustav Wiman. Syntynyt 14.03.1752 Kisko,Toija. Kuollut 13.10.1802 Kisko,Viiari. Kengäntekijä,torppari. Ä Anna. Syntynyt 17.08.1748 Kisko,Kavasto. Kuollut 29.09.1817 Kisko,Viiari.)
Hedvig Hagelberg. Syntynyt 20.01.1786 Karjalohja, Karkali. Kuollut 18.12.1875 Karjalohja,Suurniemi. Taulu 21.
Taulu 20
(Taulusta 19)
III. Anna Kreetta Hagelberg. Syntynyt 28.04.1773 Karjalohja,Karkali. Kuollut 11.06.1856 Karjalohja,Suurniemi. Haudattu 28.06.1856 Karjalohja. Äiti Taulu 19. –Puoliso 28.06.1792 Karjalohja Otto Reinholdt Florin. Syntynyt 21.04.1762 Kuru. Kuollut 29.01.1832 Karjalohja,Suurniemi. Opiskelija,talollinen. Syntyi Kurussa, isä Karjalohjan kirkkoherra Isak Florin ja äiti Katarina Utter. Ylioppilas Turussa kl. 1783 [Florin] Otto Reinh. Satacund _ 628Satakuntalaisen osakunnan jäsen 11.4.1783 [1783] Die XI. April:: Otto Reinhold: Florin natus 1764. | Vitæ rurali se addixit. arjalohjan Suurniemen rusthollari.

IV Lapset
Otto Kustaa Florin. Syntynyt 04.02.1809 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 05.02.1809 Karjalohja. Sotilas. sotilas nro 55.
Johan Christan Florin. Syntynyt 05.10.1811 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 07.10.1811 Karjalohja. Tuomittu lyömisestä 15 ruplan 36 kopeekan sakkoihin 1838 ja 1844 Tampereella.
Veljensä kuoleman jälkeen isännöi Karjalohjan Suurniemeä vuoteen 1863.
Sitten myi talon professori Gyldenille. Muutti perheineen Tammisaareen, jossa toimi kauppiaana.
Teki ilmeisesti konkurssin vuonna 1868. Talollinen; kauppias. –Puoliso 08.07.1847 Siuntio Wendla Sofia Wikström. Syntynyt 06.10.1821 Siuntio, Klefbacka. Kastettu 08.10.1821 Siuntio. Isä Siuntion Klefbackan talollinen Hans Henriksson Wikström, äiti Vihdin Torholasta kotoisin ollut Agneta Tötterman.
Karl August Florin. Syntynyt 25.09.1814 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 28.09.1814 Karjalohja,Suurniemi. Kuollut 25.06.1861 Karjalohja,Suurniemi.
Taulu 21
(Taulusta 19)
III. Hedvig Hagelberg. Syntynyt 20.01.1786 Karjalohja, Karkali. Kastettu 23.01.1786 Karjalohja. Kuollut 18.12.1875 Karjalohja,Suurniemi. Kummeina kastetilaisuudessa olivat Lohjantaipaleen Hakalan talonisäntä, Erik Johansson, Lohjantaipaleen Passin talon isäntä Petteri Gabrielsson, Lohjansaaren Kiertlän rusthollin leskivaimo Kirstin Rautell ja Suurniemen talon leskivaimo Maria Henriksdotterr. Näistä kummeista Erik Johansson oli Hedvigin setä ja Kirstin Ratell oli Hedvigin äidin serkku. Petteri Gabrielssonin vaimo oli puolestaan Hedvigin isän serkku. Maria Henriksdotterin sukulaisuus Hedvigiin on epäselvä, joten hän näyttäisi olleen kummina naapuruuden takia. Suurniemen ja Karkalin talon sijaitsivat muutamaan kilometrin etäisyydellä toisistaan pitkällä Karkalinniemellä. edvigin kastoi kotona kirkkoherra Florin. Äiti Taulu 19. –Puoliso 14.04.1807 Karjalohja Erik Johan Varelius. Syntynyt 21.12.1783 Lohja,Varola. Kastettu 22.12.1783 Lohja. Kuollut 05.06.1842 Karjalohja,Suurniemi. Kultaseppä,torppari,talollinen. Isännöi Karkalin taloa, joka oli aiemmin kuulunut hänen vaimonsa, Hedvig Hagelbergin vanhemmille ja heidän jälkeensä Hedvigin veljelle. Torpparina samassa talossa 1810-luvulla. Kuollessaan mainitaan itselliseksi Karkalinniemen talosta. Talon isännäksi oli tullut perniöläinen Carl Carlsson 1830-luvun alussa, koska Erik mainitaan lapsensa kasteen yhteydessä 5.6.1831 entiseksi talolliseksi. Tuomittu 1831 varkaudesta ja seuraavana vuonna varkaan piilottamisesta.

Oli asunut 1800-luvun alussa (ehkä 1803) hetken aikaan Tammisaaressa, serkkunsa Greta Stina Wareliuksen ja tämän miehen, kultaseppä Bäcklundin perheessä. ( i Niilo Warell. Syntynyt 25.01.1741 Lohja,Varola. Kuollut 27.04.1816 Lohja,Varola. Räätäli. Ä Leena. Syntynyt 1744 Lohja,Immula. Kuollut 17.05.1825 Lohja,Varola.)
IV Lapset
Otto Fredrik Varelius. Syntynyt 29.06.1807 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 02.07.1807 Karjalohja. Kuollut 17.11.1882 Karjalohja,Suurniemi. Haudattu 1882 Karjalohja. Muonamies,torppari,renki. Otto oli Karjalohjan Mailan talossa renkinä vihkimisen aikaan. Mainitaan myöhemmin muonamiehenä ja torpparina Lohjantaipaleen Passilla ja edelleen Suurniemessä. Torpan nimeä ei valitettavasti mainita Karjalohjan rippikirjoissa. Otto myös kuolee Suurniemessä. –Puoliso 30.06.1840 Karjalohja Eva Erica Antin. Syntynyt 01.04.1819 Karjaa, Romsarby. Kastettu 01.04.1819 Karjaa. Kuollut 03.12.1883 Karjalohja, Suurniemi. Haudattu 1883 Karjalohja. Syntyi Karjaan Romsarbyn kylän Antan talon torpassa. Asui sitten vanhempiensa kanssa Karjalohjalla, josta muutti 1834 Pusulaan.
Sieltä muutti jossain vaiheessa Lohjalle ja edelleen 27.5.1840 Karjalohjalle juuri ennen vihkimistä. Vihkiminen Otto Fredrikin kanssa tapahtui Suurniemen talossa. Asui Otto Fredrikin kuoleman jälkeen Suurniemen torpassa leskenä. ( i Gabriel Antin. Syntynyt 22.01.1791 Karjaa,Mölnarby. Kuollut vesitauti 14.05.1853 Karjalohja,Sakkola. Muonatorppari. Ä Anna Stina Alm. Syntynyt 31.10.1797 Karjalohja,Tallaa. Kuollut ähky 14.09.1851 Karjalohja,Sakkola.)
Kustaa Henrik Warelius. Syntynyt 09.03.1810 Karjalohja,Karkali. Kuollut tuntematon sairaus 23.03.1810 Karjalohja,Karkali.
Erik Johan Warelius. Syntynyt 04.02.1811 Karjalohja,Karkali. Kuollut tuntematon sairaus 05.03.1811 Karjalohja,Karkali. Haudattu 07.04.1811 Karjalohja. Kuolinsyy tuntematon.
Isak Wilhelm Warelius. Syntynyt 19.01.1812 Karjalohja,Karkali. Kastettu 22.01.1812 Karjalohja. Kuollut 1832. Iak Wilhelmin myöhemmät vaiheet tuntemattomat - todennäköisesti kuoli vuonna 1832.
Anna Kreetta Gustava Varelius. Syntynyt 12.11.1814 Karjalohja,Karkali. Taulu 22.
Erik Johan Varelius. Syntynyt 11.03.1817 Karjalohja,Karkali. Kastettu 14.03.1817 Karjalohja. Kuollut 28.01.1896 Karjalohja,Suurniemi. Torppari. Oli renkinä Suurniemessä 1838-43. sui vaimoineen Suurniemessä torpparina kuolemaansa saakka. erheen ainoa lapsi kuoli vain vajaan kahden vuoden ikäisenä. –Puoliso 11.11.1847 Karjalohja Sophia Carolina Löf. Syntynyt 30.07.1820 Siuntio. Kuollut 24.03.1896 Karjalohja,Suurniemi. Muonatorppari Johan Löfin ja vaimonsa Eva Stina Nilsdotterin tytär. Sofia syntyi Siuntiossa, mutta muutti perheensä mukana Lohjaalle 1.2.1822. Isä Johan oli syntynyt 16.9.1794 ja äiti Eva 4.5.1784. He olivamenneet naimisiin 3.11.1817 ja asuivat tuolloin Kokkiksen talossa.
Hedvig Carolina Varelius. Syntynyt 07.10.1819 Karjalohja,Karkali. Taulu 26.
Kustaa Henrik Varelius. Syntynyt 21.02.1822 Karjalohja,Karkali. Kastettu 26.02.1822 Karjalohja. Kuollut 1825 Karjalohja,Karkali. Kustaan on täytynyt kuolla lapsena, ennen vuotta 1828, koska tuolloin syntynyt veli saa saman nimen.
Amalia Fredrika Varelius. Syntynyt 15.04.1825 Karjalohja,Karkali. Kastettu 15.04.1825 Karjalohja. Kuollut rintatauti 30.06.1826 Karjalohja,Karkali. Haudattu 09.07.1826 Karjalohja.
Kustaa Henrik Varelius. Syntynyt 19.07.1828 Karjalohja,Karkali. Kastettu 20.07.1828 Karjalohja. Kuollut 11.12.1868 Karjalohja. renki. Oli renkinä Karjalohjan Kourjoen Tiaisessa 1860-luvun alussa. Samoin renkinä Lohjantaipaleen Prunkassa, missä asui hänen veljensä pojan vaimon perhe (Abraham Ahlbom perheineen). li naimaton ja lapseton kuollessaan.
Venla Lovisa Erika Varelius. Syntynyt 03.06.1831 Karjalohja,Karkali. Kuollut 06.09.1871 Karjalohja,Maila. Taulu 27.
Taulu 22
(Taulusta 21)
IV. Anna Kreetta Gustava Varelius. Syntynyt 12.11.1814 Karjalohja,Karkali. Kastettu 15.11.1814 Karjalohja. Vuosien 1870-79 Suomusjärven rippikirjassa mainitaan ruotuvaivaiiseksi torpparin leskeksi Nummijärven Heinulta. Torpassa asuivat hänen lisäkseen pojat Henrik Johan ja Alexander. Vuonna 1874 Nummijärven kylä siirtyi osaksi Karjalohjan pitäjää. Äiti Taulu 21. Adolf Rosendahl. Syntynyt 15.09.1820 Lohja,Karstu. Kastettu 17.09.1820 Lohja. Kuollut 14.10.1863 Suomusjärvi,Nummijärvi. Haudattu 1863 Suomusjärvi. torppari. Isä Erik Johan Fredriksson ja äiti Maria Abramsdotter. Syntyi Lohjan Karstun kylässä, Kujansillan torpassa. Isä Erik Johan oli Kujansillan edellisen torpparin poika ja Maria Karstun Pohjalaisten talon torpparin tytär. Maria käyttää sukunimeä Enberg vihittääessä. Maria Enberg isä oli puuseppä Abraham Karstun kylästä ja äiti Maja Stina Andersdotter, torpparin tytär Lohjan Paloniemestä. Asui perheineen Karjalohjalla Suurniemessä ja Tammistossa, kunns muutti Suomusjärven Nummijärven Heinulle vuonna 1855 muuttokirjalle nro 50. Mukana seurasi vaimo ja kolme lasta. Siellä hänet mainitaan muonarenkinä Heinun palvelusväen joukossa.

V Lapset
Engla Carolina Rosendahl. Syntynyt 14.12.1835 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 16.12.1835 Karjalohja. Kuollut 1874 Karjalohja. Piika. Anna Kreetta Kustava Vareliuksen avioton tytär - sai isäpuoleltaaan sukunimensä. Vihkimisen aikaan piikana Karjalohjan Immolassa. –Puoliso 25.04.1869 Karjalohja Gustaf Adolf Dahlstedt. Sotilas.tarkk'ampuja. Vihille mennessään vuonna 1869 mainitaan entiseksi sotilaaksi Kaarjalohjan Immolan kylässä. Englan kuoltua nai 9.11.1875 Lohjantaipaleen Ylhäisten ratsutiln piian, Maria Sofia Malmströmin. Tuolloin Gustaf Adolf mainitaan entisenä tarkk'ampujana.
1: Maria Matilda Rosendahl. Syntynyt 21.11.1844 Karjalohja,Suurniemi. Kuollut 23.12.1845 Karjalohja,Tammisto.
1: Gustaf Adolf Rosendahl. Syntynyt 19.11.1846 Karjalohja,Tammisto. Muutti 30.11.1865 Suomusjärveltä Saloon ja sieltä edelleen Kiskooon 1866. Vuosien 1870-79 rippikirjassa mainitaan rengiksi Suomusjärven Nmmijärven Heinulla ja tulleen sinne Uskelasta 1866. –Puoliso Edla Karolina Pihlstedt. Syntynyt 28.01.1841 Sammatti. ( i Abram Pihlstedt. Syntynyt 02.02.1815 Karjalohja,Pipola. Kuollut 30.08.1878 Karjalohja, Pipola. Pitäjänräätäli. Ä Gustava Ekvall. Syntynyt 18.08.1810 Eckerö.)
1: Gustava Matilda Rosendahl. Syntynyt 15.11.1849 Karjalohja. Kuollut 1932 Hanko. Piika. Taulu 23.
1: Josefa Lovisa Rosendahl. Syntynyt 14.10.1852 Karjalohja,Tammisto. Kastettu 15.10.1852 Karjalohja. Piika. Josefa muutti Suurniemestä Lohjan Hermalaan lokakuun lopulla 1869, sieltä Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilaan 1871 sekä IlmoniemenRasvan taloon 1873. Vuonna 1874 hän oli Saarenpäässä piikana jamuutti sieltä edelleen Karjaalle 28.11.1874, mutta häntä ei löydy Karjaan muuttaneiden luettelosta vuosilta 1874 tai 1875. Saatttoi muuttaa Karjaalle siskonsa perheen mukana. Josefan kummit olivat : Tammiston rusthollari Carl Henrik Ekqvit, hänen vaimonsa Stina, Pellonkylän Alhaisten rusthollarin poika Henrik Malmgren ja vaimonsa Maria Hedvig Skogberg.
1: Henrik Rosendahl. Syntynyt 26.09.1856 Suomusjärvi. Muutti vuonna 1880 Lohjalle.
1: Alexander Laaksonen. Syntynyt 10.11.1860 Suomusjärvi. Kyläsuutari. 1870-luvun puolivälissä oli äitinsä veljenpojan, pitäjänsuutari August Wareliuksen perheessä renkinä uutti sukunimensä 1890-luvulla Laaksoseksi. Asui Karjalohjan Pipolassa vuosina 1887-92 rippikirjan mukaan jtoimi siellä kyläsuutarina. Rosendahl.
Taulu 23
(Taulusta 22)
V. Gustava Matilda Rosendahl. Syntynyt 15.11.1849 Karjalohja. Kuollut 1932 Hanko. Piika. Tuli Suomusjärveltä Karjalohjalle 1866 muuttokirjalla nro 32. Piikana Karjalohjan Mailassa vuonna 1867 ja edelleen Immolassa paria vuotta myöhemmin. Edelleen piikana Suomusjärven Nummijärven Uron talossa vuonna 1870, mutta muuttaa jo samana vuonna Tammiston Isotaloon vuosiksi 1871-72, kunnes menee naimisiin somerolaisen Jaakko Gustavssonin kanssa.

Ei löydy Suomusjärven kastettujen luettelosta, mutta kylläkin rippikirjasta. Äiti Taulu 22. –Puoliso 26.12.1872 Karjalohja Jaakko Johannes Gustavsson. Syntynyt 12.07.1842 Somero,Mäyrämäki. Kastettu 13.07.1842 Somero. Kuollut 1913 Hanko. Renki,muonamies,muonatorppari. Syntyi Someron Mäyrämäen kylässä renki Kustaa Adolf Matinpojan ja Kaisa Liisa Mikontyttären lapsena. Kustaa Adolf ja Kaisa Liisa olivat menneet naimisiin 9.10.1831, jolloin he molemmat olivat töissä (renkinä ja piikana) Suojoen kylän Alitalossa. Tuli Karjalohjalle Kiskosta vuonna 1870. Jaakko oli vihkimisen aikaan vuonna 1872 Karjalohjan Saarenpäässä renkinä. Muutti perheineen Karjaan Ingvalsbyyn kylään muonatorppariksi vuonna 1874 ja sieltä edelleen Bredvikin Storgårdin taloon vuonna 1876. Vuonna 1879 perhe lähtee Karjaalta Lohjan pitäjän Suittilan kylän Mörrön talon muonatorppariksi. Myöhempiä vaiheita ei toistaiseksi selvitetty (6.1.2010).
VI Lapset
Karl Gustaf Gustavsson. Syntynyt 02.03.1873 Karjalohja,Saarenpää.
Alexandra Matilda Gustavsson. Syntynyt 25.08.1875 Karjaa,Ingvalsby.
August Berndt Gustavsson. Syntynyt 31.12.1878 Karjaa,Bredvik.
Aurora Alexandra Gustavsson. Syntynyt 19.04.1881 Lohja. Muutti Amerikkaan 1897 yksinään ja asui aluksi New Yorkissa. Toi myöhemmin mukanaan siskonsa Karin Marisin. Valtoihin tultuan työskenteli sisäkkönä ja ompelijana. Tyttärentytär Carol Kammen kertoo ; Isoäitinini oli aina tyylikäs, hänen talonsa oli siisti ja hänen puutarhansa kaunis. Aurora otti Valloissa käyttöön nimen Alice, Suomessa hänen lempinimensä oli Sanni. Daniel ja Aurora kääntyivät myöhemmin ns. Christian Science -uskoon. Perhe , jossa Aurora oli pisimpään töissä, oli myöskin tämän uskonnon kannattajia. Aurora syntyi Lohjalla mutta varttui Hangossa. Hän lähti Valtoihin, koska halusi päästä työhön. Koko sen ajan, kun hänen äitinsä eli, lähetti hän tälle rahaa. Aurora kävi monta kertaa Suomessa ennen Toista Maailmansotaa ja pari kertaa sen jälkeenkin. –Puoliso 15.04.1906 New York Vihki-ilmoitus julkaistiin mm. Helsingin Sanomissa 15.4.1906. Daniel Paul Kingberry. Tyttärentytär Carol Kammen kertoo : Grandmother became Alice when she came to this country. She maried Paul Daniel Kingberry, whose original name was Koeningberger/Koenigsberg. He was an Vienese Jew, and probably the most charming man I knew as a child. I think everyone adored him.
Helsingin Sanomissa 15.4.1906 julkaistussa vihki-ilmoituksessa Danielin sukunimenä on Köningsberger.
Gustaf Gustavsson. Syntynyt 1889. Otti myöhemmin sukunimen Korpio.
Karin Maris Gustavsson. Syntynyt 1895. Kuollut 17.03.1978 Massachusetts,Barnstable. Taulu 24.
Taulu 24
(Taulusta 23)
VI. Karin Maris Gustavsson. Syntynyt 1895. Kuollut 17.03.1978 Massachusetts,Barnstable. Haudattu 1978. Karin tuli siskonsa Auroran pyynnöstä Yhdysvaltoihin ja meni siellä naimisiin. Äiti Taulu 23. –Puoliso Ivar Pelton. Syntynyt 09.12.1887 Massachusetts,Barnstable. Kuollut 03.05.1973 Massachusetts,Barnstable. Asui perheineen Barnstablen kaupungissa. Barnstable-Patriot -leden nettisivuilla vuonna 2004 mainitaan "Early Files" -kohdassa vuodelta 1931: Ivar Pelton was raising exceptional fine peaches at West Barnstable. His peach orchard numbered 500 bearing trees. aman lehdessä kerrottiin vuonna 1922 seuraavaa; Complaints by the the residents of West Barnstable were summaried in a letter to the commander of the 51st Artillery Brigade currently encamped in that village. A few weeks back the Company battery was wantonly driven three times through the peach and apple orchard of Ivar Pelton in West Barnstable resulting in the killing or seriously damage of thirty young peach trees. On Aug. 30 while the battery was on a march passing the peach orchard of Mr. Z. H. Jenkins it was observed that from twelve to eighteen soldiers stripped his trees of peaches. He personally seized one man and held him until he was rescued by force by others of the battery. Also on some unknown date the battery and mounted men drove through the state forest reservation on Shoot Flying Hill Road and destroyed about one thousand of five year old Scotch pines set out by the Commonwealth. And still we hear from the commanding officer that he cannot believe that the citizens of Barnstable County are opposed to his camp.

VII Lapset
Irving Pelton. Syntynyt 1917.
Ruth Pelton. Syntynyt 1918.
Ellen Pelton. Syntynyt 1919.
Mabel M. Pelton. Syntynyt 1921. Kuollut 03.10.1999. Social worker. Taulu 25.
Joseph E Pelton. Syntynyt 07.08.1928 West-Branstable. Kuollut 15.07.2002 Massachusetts,Rutland, Worcester. Puuseppä. Barnstable-Patriot -lehdessä olleessa muistokirjoituksessa todettaan : oseph E. Pelton, 73 Rutland, Vt. - Joseph E. Pelton, 73, a resident of Rutland and ormerly of Barnstable, died July 15, 2002, at Oakdale Rehabilitation & Skilled Nursing Center in West Boylston after an illness.. e was the husband of Mary V. (Rasku) Pelton for 45 years. Born in West Barnstable, Mr. Pelton graduated from Barnstable Hgh School. He lived in Osterville for 25 years and then several years in Danbury, Conn., before moving to Rutland in 1993. Mr. Pelton was a carpenter. He was a member of the West Barnstale Laestadian Lutheran Church in West Barnstable and the Rutlandd Historical Society. He enjoyed fishing and woodcarving. e was a Korean War Army Veteran. Besides his wife, he is survived by a nephew, Ivar Moore of Centerville. A funeral was held at the Miles Funeral Home in Holden. Burial was in Worcester County Memorial Park in Paxton. Memorial donations may be made to the West Barnstable LaestadiaLutheran Church, c/o Alice Sorvo, 315 Shoot Flying Hill Road, CCenterville, MA 02632. he Landmark -lehden muistokirjoitus : RUTLAND- Joseph E. Pelton, 73, of Rutland, died Monday, July 152002 in Oakdale Rehabilitation & Skilled Nursing Center, West BBoylston, after an illness. He leaves his wife of 45 years, Mary V. (Rasku) Pelton; and a nphew, Ivar Moore of Centerville. A brother and three sisters predeceased him. He was born in West Barnstable, son of Ivar and Karin (Gustafsson) Pelton, and lived 25 years in Osterville and several years in Danbury, Conn., before moving to Rutland in 1993.He graduated from Barnstable High School. He was an Army veteraan of the Korean War. Mr. Pelton was a carpenter. He was a member of the West Barnstale Laestadian Lutheran Church in West Barnstable, and the Rutlannd Historical Society. He enjoyed fishing and wood carving. The funeral service was held on July 19, in Miles Funeral Home,1158 Main St., Holden. Burial was in Worcester County Memorial Park, Paxton. Memorial donations may be made to the West Barnstable Laestadian Lutheran Church, c/o Alice Sorvo, 315 Shoot Flyingg Hill Road, Centerville, MA 02632. –Puoliso 1958 Mary Rasku.
Taulu 25
(Taulusta 24)
VII. Mabel M. Pelton. Syntynyt 1921. Kuollut 03.10.1999. Social worker. Barnstable Patriot -sanomalehdestä syksyltä 1999; abel M. Moore, 78 Hyannis - Mabel M. Moore, 78, a retired social worker, died Sunay, Oct. 3, 1999 at the Cape Cod Hospital Extended Care Manor inn Hyannis after a brief illness. he was the wife of the late William R. Moore. Born, raised and educated in West Barnstable, Mrs. Moore was a raduate of Barnstable High School. She was a member of the West Barnstable Laestadian Lutheran Church. After high school, she graduated from New England Baptist Schooof Nursing in Boston. She later worked as a social worker for 20 years for the town of Barnstable Welfare Department until her retirement. er hobbies included oil painting. Surviving are a son, Ivar R. Moore of Centerville; a brother, Jseph Pelton of Acton; a grandchild; a great-grandchild; and seveeral nieces and nephews. urial was at Crocker Park in West Barnstable. Äiti Taulu 24. –Puoliso William R. Moore. Kuollut ennen vuotta 1999.

VIII Lapset
Ivar R. Moore.
Taulu 26
(Taulusta 21)
IV. Hedvig Carolina Varelius. Syntynyt 07.10.1819 Karjalohja,Karkali. Kastettu 12.10.1819 Karjalohja. Oli piikana Karjalohjan Pappilassa 1840-luvun alussa. Muutti Helsinkiin 1.11.1843.. Äiti Taulu 21. –Puoliso 1:o 27.05.1849 Helsinki Johan Fall. Syntynyt 1826. Tarkk'ampuja. 1849 : Suomen Kaartin tarkk'ampuja no 129, 4:ssa komppaniassa 1852 : Suomen Kaartin tarkk'ampuja no 224, H:H komppaniassa

Syntymäaika Kaartin rippikirjasta 1849-1856. Patronyyminä Johansson. –Puoliso 2:o 27.12.1856 Helsinki Josef Rönn. Tornivahti.
V Lapset
Eva Stina Varelius. Syntynyt 18.08.1840 Karjalohja. Avioton, syntyi Suurniemessä.
Amanda Varelius. Syntynyt 26.04.1845 Helsinki. Kuollut 29.07.1845 Helsinki.
1: Johan Florentin Fall. Syntynyt 25.06.1849 Helsinki. Kastettu 27.06.1849 Helsinki. Kuollut mahatauti 24.09.1849 Helsinki.
1: Johan Florentin Fall. Syntynyt 08.08.1850 Helsinki. Kastettu 08.08.1850 Helsinki. Kuollut 08.08.1850 Helsinki. sai hätäkasteen, mutta kuoli jo samana päivänä.
1: Edla Carolina Fall. Syntynyt 06.10.1852 Helsinki. Kastettu 12.10.1852 Helsinki. Kuollut kolera 23.07.1853 Helsinki,Suomen kaarti.
Taulu 27
(Taulusta 21)
IV. Venla Lovisa Erika Varelius. Syntynyt 03.06.1831 Karjalohja,Karkali. Kastettu 05.06.1831 Karjalohja. Kuollut 06.09.1871 Karjalohja,Maila. Muutti 28.11.1856 Karjalohjalta Sammatin Lohilammelle. Asui perheineen 1860-luvulla Mailan Norrvikin torpassa. Äiti Taulu 21. –Puoliso 08.12.1861 Karjalohja Gustaf Adolf Fjellberg. Syntynyt 07.11.1820 Suomusjärvi,Laidike. Kastettu 08.11.1820 Suomusjärvi. Lampuoti,torppari,renki. Karjalohjan Makkarjoen Isotalon lampuoti isänsä jälkeen ainakin vuosina 1849-52. Jo seuraavana vuonna hänet mainitaan Makkarjoen torpparina.

Ensimmäisen vaimon kuoltua renkinä Mailan Norrvikissä. Mennessään kolmannen kerran naimisiin oli muonatorpparina Mailassa. ( i Isaac Fiellberg. Syntynyt 02.02.1787 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut vesitauti 13.06.1847 Karjalohja,Makkarjoki. Torppari,lampuoti. Ä Greta. Syntynyt 18.05.1795 Suomusjärvi,Laidike.)
V Lapset
Henrik Johan Kjellberg. Syntynyt 05.05.1864 Karjalohja. Kuollut 23.04.1865 Karjalohja.
Kustava Kjellberg. Syntynyt 31.03.1866 Karjalohja,Maila. piika. Oli piikana Suurniemessä 1880-82 ja muutti 31.10.1883 Lohjalle.
August Kjellberg. Syntynyt 23.04.1870 Karjalohja,Maila. Kuollut 17.06.1871 Karjalohja,Maila.
Taulu 28
(Taulusta 1)
II. Ulrika Thorberg. Syntynyt 21.05.1755 Karjalohja. Kuollut mätäkuume 13.05.1809 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 22.05.1809 Karjalohja. Miehensä kuoleman jälkeen emännöi Saarenpään rusthollia kuolemaansa saakka, jonka jälkeen isännäksi tuli hänen poikapuolensa Gustaf. Äiti Taulu 1. –Puoliso 02.11.1797 Karjalohja,Saarenpää Gustaf Sareen. Syntynyt 12.02.1751 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut vesitauti 19.07.1805 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. Karjalohjan Saarenpään rusthollari isänsä jälkeen. ( i Henrik. Syntynyt 03.11.1722 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut rintatulehdus 13.08.1787 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. Ä Margareta Tallqvist. Syntynyt 03.09.1718 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuuden heikkous 08.03.1792 Karjalohja,Saarenpää.)

III Lapset
Johanna Sareen. Syntynyt 22.12.1798 Karjalohja,Saarenpää. Taulu 29.
Taulu 29
(Taulusta 28)
III. Johanna Sareen. Syntynyt 22.12.1798 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 23.12.1798. Asui vihittäessä Lohjantaipaleen Passissa. Äiti Taulu 28. –Puoliso 08.11.1821 Karjalohja Henrik Johan Lindqvist. Syntynyt 17.01.1799 Inkoo,Linkulla. Kastettu 18.01.1799 Inkoo. Talollinen,muonatorppari. Inkoon Linkullan Josin talollisen, Henrik Lindqistin ja vaimonsaa Maria Henriksdotterin poika. Josin talollinen isänsä jälkeen, mutta viimeistään vuodesta 183lähtien Damsin kylän muonatorppari ja 1844 Illansin kylässä renkinä.

IV Lapset
Fredrika Wilhelmina Lindqvist. Syntynyt 04.09.1822 Inkoo,Linkulla. Kastettu 05.09.1822 Inkoo.
Maria Matilda Lindqvist. Syntynyt 23.02.1825 Inkoo,Linkulla. Kastettu 24.02.1825 Inkoo.
Johan Fredrik Lindqvist. Syntynyt 10.04.1828 Inkoo,Linkulla. Kastettu 11.04.1828 Inkoo. Kuollut 13.08.1830 Inkoo,Linkulla. Haudattu 22.08.1830 Inkoo.
Karl Henrik Lindqvist. Syntynyt 15.01.1831 Inkoo,Dams. Kastettu 15.01.1831 Inkoo.
Johan Walfrid Lindqvist. Syntynyt 02.06.1838 Inkoo,Dams. Kastettu 03.06.1838 Inkoo.
Anders Amandus Lindqvist. Syntynyt 24.11.1844 Inkoo,Illans. Kastettu 25.11.1844 Inkoo.
Taulu 30
(Taulusta 1)
II. Hedvig Thorberg. Syntynyt 23.05.1757 Karjalohja. Kuollut keuhkotauti ja keuhkokuume 05.08.1826 Lohja,Vähä-Teutari. Haudattu 20.08.1826 Lohja. Äiti Taulu 1. –Puoliso Henrik. Syntynyt 1765. Kuollut hukkui 30.11.1800 Lohja,Vähä-Teutari. Haudattu 28.12.1800 Lohja. Talollinen. Talollinen Lohjan pitäjän Vähä-Teutarin kylän Heinekseltä. Hänenn lapsensa käyttivät sukunimeä Strandberg. Henrikin isän aikaan vuonna 1779 suoritettiin Vähä-Teutarissa iojako. Tässä yhteydessä todettiin Heineksen talon peltoalaksi 12tynnyriä ja niittyalaksi 37 tynnyriä. Heines oli ns. kruununtilla. enrik hukkui marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1800.

III Lapset
Henrik Johan Strandberg. Syntynyt 1791 Lohja. Kuollut kohtaus 29.01.1844 Lohja,Teutari. Haudattu 1844 Lohja. Talollinen. Isänsä jälkeen Lohjan Vähä-Teutarin Heineksen talon isäntänä viimeistään vuodesta 1816 alkaen. Otti käyttöön sukunimen Strandberg. –Puoliso 29.10.1816 Siuntio Eva Maria Pihlström. Syntynyt 19.03.1796 Siuntio. Kastettu 20.03.1796 Siuntio. Isä Michel P. oli Siuntion pitäjän Vikarfallin talollinen. iti Eva Gabrielsdotter. va Maria tuli Lohjalle vuonna 1814.
Gabriel Strandberg. Syntynyt 1793 Lohja. Asui ainakin vielä 1830-luvulla kotitalossaan perheensä kanssa. –Puoliso 21.10.1824 Lovisa Löfroos. Syntynyt 21.08.1796 Karjaa,Knasabacka. Kastettu 21.08.1796 Karjaa. Vanhemmat Karjaan Knasabackan Roskersin talollinen Isak Löfroos (s. 1757) ja vaimonsa Maria Matsdotter. Karjaan ja Lohjan rippikirjoissa Lovisan syntymäpäivänä on 19.81796, mutta kastettujen luettelossa 21.8.1796.
Elias. Syntynyt 1796 Lohja.

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...