Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

19.12.2013

Hautakivitietokanta

Marttilan hautausmaalta
Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta koki haaksirikon muutama aika sitten palvelinrikon takia. Siinä yhteydessä hävisi noin 60 ruotsalaisen hautausmaan tiedot. Onneksi tietokannan ylläpitäjä R. Schröder on nyt pitkästä aikaa tehnyt päivityksiä lisäten seuraavat hautausmaat tähän tietokantaan, joka on avoin kaikille;

228 Pietarsaaren hautausmaa 5335
229 Paraisten hautausmaa 8898
230 Kerimäen Hytermän hautausmaa 5
231 Kotkan Vanha hautausmaa 682
232 Pieksämäen Hiekkapuron hautausmaa 159
233 Pieksämäen Siilin hautausmaa 454
234 Pieksämäen Vangasniemen hautausmaa 13
235 Kiihtetysvaaran hautausmaa 219
236 Ristikankaan hautausmaa 439
237 Kauhavan hautausmaa 8499
238 Kuusamon vanha hautausmaa 295
239 Taivalkosken hautausmaa 148
240 Kouvolan Lepolan hautausmaa 11
241 Lahden Läntinen hautausmaa 19
242 Rovaniemen Autin hautausmaa 95

+ muutama pieni lisäys mm.
Ranuan Simojärvi
Vantaan Ruskeasanta
Ylihärmä


Hautausmaan nimen perässä oleva luku kertoo kuvien määrän.


Olen itse innokas hautakivien kuvaaja, mutta se onkin melko hankalaa hommaa. Tuntuu siltä, että valaistusolosuhteet eivät koskaan ole hyvät. Mikäli aurinko paistaa takaapäin, jää kuvaan helposti oma varjo tai sitten kiven kiiltävä pinta heijastaa pahasti takaisin. Toisaalta auringon paistaessa kiveen takaa, tulee kuvaamisesta lähes mahdotonta. Täytyy siis katsoa hieman kellosta, mihin aikaan millekin hautausmaalle kannattaa mennä kuvailemaan.

Itse olen keskittynyt niihin kaikista vanhimpiin kiviin ja erityisesti rautaristeihin. Samoin kiinnostukseni kohteena ovat ns. ulosliputetut haudat, joilla on vaarana hävitä ikiajoiksi.

Sukututkimusseuran hautakivitietokannan löydät täältä!

3.11.2013

Sukuohjelmisto 2004

Kaarle Kailan kehittämä Sukuohjelmisto 2004 on saatavilla oheisen linkin takaa pakattuna tiedostona. Huomaathan, että ao. ohjelmistoa ei enää ylläpidetä. Mikäli tarvitset apua käytössä tai asennuksessa, voit lähettää kysymykseni Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumille!


Lataa Sukuohjelmisto tästä painamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitsemalla "tallenna kohde levylle".

Lisenssiavain on 13149-NMIHO-1365-517805

Sukuohjelmisto 2004
Edistyksellinen ohjelmisto jonka avulla ylläpidetään tietokantaa tutkituista henkilöistä, tulostetaan esi- ja jälkipolvitauluja sekä hakemistoja. Ohjelmisto vaatii toimiakseen Windows 95/98/Me/NT/2000 tai XP. Tekstimuotoiset tulostukset käyttävät MS Word 97 tai MS Word 2000 -tekstinkäsittelyohjelmaa. Toimii myös uudemmissa käyttöjärjestelmäversioissa ja ohjelmissa.

12.9.2013

Sukututkijan jäämistön perkausta

Loppukesästä sain noudettua talteen keväällä edesmenneen sukututkijaystävämme leskeltä noin 30-40 mappia erittäin hyvässä järjestyksessä olevia muistiinpanoja, kuvia, lehtileikkeitä ja muita dokumentteja. Lisäksi sain luvan tallentaa vainajan kannettavalta kaikki sukutietoihin liittyvät kansiot. Hännän huippuna kannoin kotiini niin vanhalla käyttöjärjestelmällä varustetun pöytäkoneen, että tiedostojen siirto muistitikulle ei siinä onnistunut.

Mapeista osa on jo mennyt eteenpäin Keski-Suomea tutkiville henkilöille, jotka ovat luvanneet skannata/digitoida niiden sisällöt SSHY:n jäsenistön käyttöön. Yhden osan mapeista yritän tässä vaiheessa lahjoittaa joko Turun tai Salon seudun sukututkimusyhdistykselle. Muutamia jää toistaiseksi omaan hyllyyni tarkempaa syynäystä varten. Mapeista löytyi jonkin verran "liian tuoreita" tietoja, joita ei tietenkään viedä yleiseen levitykseen. Sama koskee tuoreita valokuvia ja sellaisia dokumentteja, joilla on voimassa oleva copyright. Viimeksi mainittuja ovat mm. lehtileikkeet.

Sähköiset tietokannat tallennetaan Suomen Sukututkimusseuran kirjastoon ulkoisen kiintolevyn muodossa. Vanhan pöytäkoneen sisältöä en ole vielä ehtinyt ottaa talteen, mutta USB/IDE-adapterilla tämän ei pitäisi muodostua ongelmaksi.


SSHY:n sivuille tulee jossain vaiheessa näitä tietoja, mutta tarkempi ajankohta on tällä haavaa avoin. Todella iloinen olen ollut A. Pajusen avusta tässä projektissa. Ikävä kyllä työelämä hidastaa välillä harrastustoimintaa, mutta hiljaa hyvää tulee.

6.9.2013

Murheellinen merkintä

Murheellinen tarina, joka on kirjattu Kauhajoen kastettujen luetteloon...



trp Johan Jöransson ∞ Maria Lisa Matsdotter   -  sn Daniel *29.10.1793



Naturens vidunder: Barnet af vanlig storlek, ögonen svartbruna, vatnaktiga, runda uphöjda: Inga ögonlock, ögonbryn, ingen Näsa ej öfre läpp utan fyrkantigt hål i stället för mun, ungefär som ett runstycke slogs? fyrkantigt. Tung ändan skuren tvärt af och rördes ständigt. På högra sidan å tiningen fastvuxen, men likasom utrunnen ifrån högra ögat, ungefär en hand bred mittpå, ett qvarters långa tarmar, som sågo ut likt gele svartbrune, närmare åt tinningen hårda knölar lika ben uti tarmarne, vilka voro annorstädes mjuka. Högra Handen: Tummen och främsta fingret fullkomliga. Största fingret böjd inåt med lång men spitsig nagel. Tvänne minsta fingrar med en hinna ihopvuxen utan naglar. Högra benet hjulbent, så att vadan lutade inåt dock fotbladet i sin stålning, med sex tår utan naglar emellan dem alla en tunn hinna. Wänstra sidan fulkomlig, förutan ögat något mer upåt än den högra. Under aflidandet har högra ögat runit ner i tarmarna vid tinningen. Högra öran fullkomlig. Föddes den 29. Okt. kl 8 om morgonen. Gret med svag röst. Ifrån en linneklut fäldes droptals mjölk i munnen som 1½ dygn utkom, derå nedsvälgdes. Fick nöddop och confirmation afled d. 31. Okt. kl 7 f.m. Lefde två dygn 1 timme när.

25.8.2013

Tarvasjoen myllyjä

Juvan pato keväällä 2013
Nykyisen Tarvasjoen kunnan läpivirtaavassa Paimionjoessa olevassa Juvankoskessa oli myllyjä jo satoja vuosia sitten. Ensimmäinen maininta niistä on vuodelta 1537, jolloin Marttilan pitäjän laamanninkäräjillä todettiin, että Turun tuomiokirkko oli myynyt 60 markan hinnasta Juvan kartanon herra Jaakko Olavinpojalle neljänneksen eli kuusi tankoa maata Juvan kylästä sekä Juvankosken ylimmän myllyn.

Vuoden 1548 laamanninkäräjillä taasen vahvistettiin Marttilan Rekoisten kylän ylimuistoinen omistusoikeus yhteen Juvankosken myllyyn. Samasta myllystä puhutaan Marttilan Rekoisten Martti Pietarinpojan ja Karvelan kylän Simo Heikinpojan kuningas Kustaa Vaasan lähettiläälle Jaakko Teitille vuonna 1556 jättämässä valituksessa, jossa esitetään vastalause sille, että Juvan kuninkaankartanon vouti Niilo Maununpoika halusi riistää heidänkin myllynsä, vaikka kartanolla oli ilman sitäkin samassa koskessa neljä myllyä.

Tästä merkinnästä selviää, että tuohon aikaan Juvalla oli vähintään viisi myllyä. Neljä näistä oli siis kiistatta kuninkaankartanon omia, mutta Rekoisten ja Karvelan myllystä käräjöivät Euran kylän talot vielä vuonna 1640.

19.7.2013

Johan Waltzerin jälkeläisiä

Suku
Taulu 1

I. Johan Waltzer. Syntynyt 1743. Kuollut 27.03.1805 Somero,Åvik. Lasinpuhaltaja. Työskenteli lasinpuhaltajana Someron Åvikin lasitehtaalla.

Johanilla oli veli Hans Jöran, joka oli naimisissa Helena Nybergin kanssa. –Puoliso 24.06.1768 Somero,Åvik Anna Nyberg. Syntynyt 02.05.1732. Kuollut 1805 Somero,Åvik. Syntymä- ja kuolinaika Someron Åvikin lasitehtaan rippikirjasta 1804-1809 (JK234).

II Lapset
Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Taulu 2.
Taulu 2

II. Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Kuului Waltzerien lasinpuhaltajasukuun. Työskenteli Perttelissä sijainneella Inkereen lasitehtaalla 1790-luvulla ja 1800-luvun alussa tavataan Pirttikylässä. Kuoli Mustion ruukilla. Isä Taulu 1. –Puoliso 09.09.1790 Salo Anna Greta Lignell. Syntynyt 05.08.1771 Salo,Vähä-Pullola. Kastettu 06.08.1771 Salo. Muutti miehensä, lasinpuhaltaja Waltzerin kanssa Pertteliin, Somerolle, Pirttikylään ja vihdoin Mustiolle. Mustiolla asui myös Anna Gretan veli, ruukinkirjanpitäjä Johan Lignell. ( i Johan Lignell. Syntynyt 22.12.1731 Salo,Pullola. Rusthollari. ii Carl. Kuollut 1742 Salo,Vähä-Pullola. Rusthollari. iÄ Anna. Syntynyt 1707. Kuollut 01.05.1775 Salo,Vähä-Pullola. rusthollin emäntä. Ä Maria. Syntynyt 21.03.1742 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut vesitauti 19.06.1806 Salo,Pullola. Äi Henrik. Syntynyt 03.11.1722 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut rintatulehdus 13.08.1787 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. ÄÄ Margareta Tallqvist. Syntynyt 03.09.1718 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuuden heikkous 08.03.1792 Karjalohja,Saarenpää.)

III Lapset
Maria Gustava Waltzer. Syntynyt 27.01.1791 Somero,Åvik.
Anna Greta Waltzer. Syntynyt 16.06.1797 Somero,Åvik.
Agata Serafia Waltzer. Syntynyt 16.06.1797 Somero,Åvik.
Carl Otto Waltzer. Syntynyt 09.10.1799. Kuollut 1863 Tourula. Lasinpuhaltaja. Taulu 3.
Margareta Emerentia Waltzer. Syntynyt 01.06.1801 Pertteli,Inkere.
Susanna Lovisa Waltzer. Syntynyt 02.08.1803 Pirttikylä. Kuollut 16.08.1803 Pirttikylä.
Fredrika Vilhelmina Waltzer. Syntynyt 06.09.1804 Pirttikylä.
Michel Waltzer. Syntynyt 29.09.1808 Pirttikylä.
Taulu 3

III. Carl Otto Waltzer. Syntynyt 09.10.1799. Kuollut 1863 Tourula. Lasinpuhaltaja. Isä Taulu 2. –Puoliso Ulrica Margareta Krigsman. Syntynyt 04.03.1828. Piika.

IV Lapset
Carl Johan Waltzer. Syntynyt 02.06.1850 Tourula. Lasinpuhaltaja. Taulu 4.
Taulu 4

IV. Carl Johan Waltzer. Syntynyt 02.06.1850 Tourula. Lasinpuhaltaja. Isä Taulu 3. –Puoliso Elisabet Strömmer. Syntynyt 10.02.1852 Tuorsniemi.

V Lapset
Carl Oscar Waltzer. Syntynyt 05.07.1873 Tourula. Lasinpuhaltaja. Lasinpuhaltajana Grönvikin tehtailla 1888-1897 ja Viialassa 1898-1907.

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Anna 2
Carl 2
Henrik 2
Maria 2
Krigsman, Ulrica Margareta 3
Lignell, Anna Greta 2
Lignell, Johan 2
Nyberg, Anna 1
Strömmer, Elisabet 4
Tallqvist, Margareta 2
Waltzer, Agata Serafia 2
Waltzer, Anna Greta 2
Waltzer, Carl Johan 3, 4
Waltzer, Carl Oscar 4
Waltzer, Carl Otto 2, 3
Waltzer, Fredrika Vilhelmina 2
Waltzer, Johan 1
Waltzer, Margareta Emerentia 2
Waltzer, Maria Gustava 2
Waltzer, Michael 1, 2
Waltzer, Michel 2
Waltzer, Susanna Lovisa 2

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
Karjalohja,Pellonkylä 2
Karjalohja,Saarenpää 2
Pertteli,Inkere 1, 2
Pirttikylä 2
Salo 2
Salo,Pullola 2
Salo,Vähä-Pullola 2
Somero,Åvik 1, 2
Tourula 2, 3, 4
Tuorsniemi 4

Lähteet

16.7.2013

Sukututkija rentoutuu

Sukututkija ei periaatteessa koskaan lomaile, sillä jokainen kyläreissu ja jokainen lomakohde on potentiaalinen paikka kartuttaa omaa arkistoa. Aika-ajoin tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa sukututkimuskuviot unohtuvat erittäin tehokkaasti. Ainakin tänä vuonna tuon on saanut aikaan paikkakuntamme huimaava mustikkasato.Mustikat ovat vallan mainioita sellaisenaan, mutta erityisen loisteliasta on leipoa niistä piirakka. Jos ja kun kyllästyy itsetehtyyn murotaikina/kermaviili -teokseen ja mustikoita on tullut kerätyksi yli oman tarpeen, on aika matkustaa äidin luo katsomaan todellisen taiteilijan työtä. Kuopion talouskoulun kasvatilta leipominen sujuu yli 60 vuoden kokemuksella kuin itsestään.


Ensimmäiseksi tehdään aivan tavallinen pullataikina vaikka jauhopussin kyljessä olevan ohjeen mukaan; 1 tl suolaa, pari desiä sokeria, puoli litraa nestettä (maitoa tai vettä), ripaus kardemummaa, paketti hiivaa, yksi kananmuna ja rasvaa sitten omantunnon mukaan. Mitä enemmän, sitä parempi! Tässä tapauksessa puolen litran taikinaan reilut 200 grammaa.Nesteeseen lisätään hiiva, sokeri, suola ja kardemumma. Vatkataan kunnolla ja lisätään voimakkaasti vatkaten se yksi kananmuna. Sen jälkeen jauhoja sen verran, että taikina jää melko löysäksi. Rasva lisätään alustamisen loppupuolella joko kokonaan sulatettuna tai sitten ainakin pehmeinä paloina. Lopputuloksen pitää olla löysähkön kiinteä.
Taikinamyytin annetaan kohota reilusti, jonka jälkeen se alustetaan kunnolla. Tässä vaiheessa kaivataan sitkoa ja sen saa esiin vaivaamalla taikinaa voimakkaasti. Kaulimella tehdään oman uunipellin kokoinen levy, minkä lisäksi taikinaa voi halutessaan jättää koristeraitoja varten. Puolen litran taikinasta saa pari kolme pellillistä.

Kun taikina on pellillä, sekoitetaan haluttuun määrään mustikoita sokeria makunystyröiden mukaan sekä ruokalusikallinen siilattuja perunajauhoja. Näin mustikat mahdollisesti heruvat nesteet eivät valu piirakkapohjaan.



Nyt on vuorossa toinen kohotuskerta, joka kestää noin puoli tuntia. Sen jälkeen piirakka lykätään 200-225 asteiseen uuniin, kunnes lopputuloksena on kauniin kullankeltainen paistos.




Keitetään vielä muutamat kupposet kahvia, varataan kylmää maitoa ja sakset piirakan leikkaamista varten. Servetit olet luonnollisesti varannut pöytään jo aiemmin. Mustikkapiirakan asialliseen nauttimiseen tarvitaan lisäksi aikaa - makuhermojen on annettava toipua riittävästi ennen kuin ryhdytään muihin puuhiin.








Tämä teksti on ilmestynyt jo useasti ennenkin blogeissani.

15.7.2013

Varola.fi sivusto uudelle palvelimelle

Siirrän tällä viikolla kotisivuni uudelle palveluntarjoajalle ja tämän takia www.varola.fi -sivusto ei välttämättä toimi kaikilta osin kyseisenä aikana. Syynä palveluntarjoajan vaihdokseen on yksinkertaisesti raha, sillä pienen, paikallisen operaattorin kuukausihinnalla saan isommasta paikasta peräti kuusi kautta palvelua...

1.7.2013

Sukututkijan jäämistöstä

Jouduin loppukeväästä kohtaamaan hyvän sukututkijaystävän äkillisen poismenon. Ystävän, jolta aina sai apua tarvittaessa ja joka ei koskaan tehnyt siitä numeroa. Vanhojen käsialojen tuntijana hän oli erittäin lahjakas ja käytännössä kuukausittain lähettelin sähköpostissa tulkittavaksi rippikirjojen koukeroita.


Hänen kuolemastaan sain tiedon omaisilta, jotka eivät itse harrastaneet sukututkimusta. Rohkaisin pienen suruajan jälkeen mieleni ja kyselin vainajan jättämän aineiston perään. Sovimme tapaamisen ja erittäin mukavan kohtaamisen jälkeen huomasin tarjolla olevan vähintäänkin puolisen sataa mappia siistejä, järjestyksessä olevia muistiinpanoja. Näistä melkoinen osa oli puhtaaksikirjoitettuja rippikirjoja, henkikirjoja ynnä muita dokumentteja. Kaikki paikkakuntakohtaisesti luetteloituna ja kaikin puolin helposti lähestyttävinä.

Lisäksi tietokoneelta löytyi kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä tietokanta, joka mappiarkiston tavoin sisälsi erittäin pikkutarkkaa tietoa.


Vainajan omaiset ovat valmiit antamaan pois kaiken edellä mainitun, mutta esimerkiksi Suomen Sukututkimusseuralla ei tällä hetkellä ole valmiuksia ottaa materiaalia vastaan muilta osin kuin tuon sähköisen tietokannan kohdalta.

Niinpä otin yhteyttä Keski-Suomen maakunta-arkistoon ja ainakin näillä näkymin saamme mapit talteen sinne. Lisäksi pistin kyselyn SSHY:lle mahdollisuudesta digitoida koko aineisto sähköiseen muotoon.

Kaikki on siis kunnossa vai onko?

Ongelmaksi nimittäin muodostuu omassa mielessäni se, että kuka tuota tietokantaa ja materiaalia saa käyttää. Maakunta-arkistolla on luonnollisesti omat pelisääntönsä, mutta itselleni muodostuu ongelmaksi vainajan oman tahdon määrittäminen. Hän ei tiettävästi koskaan maininnut asiasta mitään, joten emme voi faktuaalisesti tietää haluaako hän esimerkiksi sähköisen tietokantansa tulevan yleiseen käyttöön vai ei. Sama koskee perinteisellä kirjoituskoneella huolellisesti kirjoitettuja satoja liuskoja erityisesti Keski-Suomen alueen rippikirjoja.

Asiaa ei voi enää tässä tapauksessa muuksi muuttaa, mutta ehkäpä me edelleen maan päällä tallustavat sukututkijat muistamme kertoa omaisillemme harrastuksestamme. Sekä ennen kaikkea siitä, mitä kaikelle kootulle materiaalille pitää tehdä meidän kuolemamme jälkeen.

Voisiko Suomen Sukututkimusseura olla apuna ja laatia eräänlaisen sukututkimustestamentin? Siinä määriteltäisiin kenelle aineisto tarvittaessa luovutetaan ja millaisin käyttöoikeuksin. Kun on kyse omaan käyttöön amatöörivoimin tehdystä materiaalista, on luonnollista olettaa sen sisältävän myös jonkun määrän virheitä. Absoluuttista totuutta tuskin on kenellekään tarjota. Mutta toivottavasti tämän faktan ei anneta liikaa häiritä, sillä olisi perin surullista kuulla vuosikymmenten työn katoavan bittitaivaiseen tai savupiipusta taivaan tuuliin.................


Juha Vuorela

5.6.2013

Turun kello

Tässä ensimmäinen osa Turun Tuomiokirkon eräästä kellosta kertovasta tarinasta.



4.6.2013

Henrik Rantalaihon esivanhempia

Suku
Taulu 1
. Henrik Rantalaiho. Syntynyt 11.02.1843 Suomusjärvi,Alhainen. Kastettu Suomusjärvi. Kuollut 01.04.1935 Suomusjärvi,Alhainen. Talollinen. Suomusjärven Alhaisten tilan isäntä. Boman. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1869 Margareta Silenius. Syntynyt 12.08.1848 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 05.04.1925 Suomusjärvi,Alhainen. Isä Gabriel Silenius ja äiti Maja Lena Eriksdotter.
Taulu 2
I. Henrik Boman. Syntynyt 21.05.1810 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 13.03.1870 Suomusjärvi,Alhainen. Haudattu Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven kirkonkylässä sijainneen Alhaisten talon rusthollari 1800-luvul puolivälissä. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 25.04.1832 Suomusjärvi Eva Alander. Syntynyt 26.08.1811 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 19.10.1889 Suomusjärvi,Alhainen. Taulu 3.
Henrik Rantalaiho. Syntynyt 11.02.1843 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 01.04.1935 Suomusjärvi,Alhainen. Talollinen. Taulu 1.
Taulu 3
I. Eva Alander. Syntynyt 26.08.1811 Suomusjärvi,Alhainen. Kastettu 28.08.1811 Suomusjärvi. Kuollut 19.10.1889 Suomusjärvi,Alhainen. Isä Suomusjärven Alhaisten talon rusthollari Elias Gustafsson jaäiti Justina Nilsdotter. Justina oli Lemulan rusthollarin tytär. Isä Taulu 6. Äiti Taulu 7. –Puoliso 25.04.1832 Suomusjärvi Henrik Boman. Syntynyt 21.05.1810 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 13.03.1870 Suomusjärvi,Alhainen. Rusthollari. Taulu 2.
Henrik Rantalaiho. Syntynyt 11.02.1843 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 01.04.1935 Suomusjärvi,Alhainen. Talollinen. Taulu 1.
Taulu 4
II. Jacob Boman. Syntynyt 23.06.1778 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 24.05.1825 Sammatti,Leikkilä. Talollinen. Muutti isännäksi Sammatin Leikkilän kylän Mikolaan 1806. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso Stina. Syntynyt 22.12.1778 Perniö,Saari. Kuollut 21.05.1856 Sammatti,Leikkilä. Taulu 5.
I Lapset
Henrik Boman. Syntynyt 21.05.1810 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 13.03.1870 Suomusjärvi,Alhainen. Rusthollari. Taulu 2.
Taulu 5
II. Stina. Syntynyt 22.12.1778 Perniö,Saari. Kuollut 21.05.1856 Sammatti,Leikkilä. Karjalohjan Särkijärven Gammelgårdin rustholli (Vanhatalo, Ylhäiinen) tytär. Muutti 3.1.1851 viettämään vanhuuttaan tyttärensä Ulrica Österbergin luokse Pusulan Öystille (nyk. Puslan pappilana). Hän on kuitenkin merkitty kuolleeksi Sammatin Leikkilän kylän Mikkolassa 77 vuotiaana. Isä Taulu 10. Äiti Taulu 11. –Puoliso Jacob Boman. Syntynyt 23.06.1778 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 24.05.1825 Sammatti,Leikkilä. Talollinen. Taulu 4.
I Lapset
Henrik Boman. Syntynyt 21.05.1810 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 13.03.1870 Suomusjärvi,Alhainen. Rusthollari. Taulu 2.
Taulu 6
II. Elias. Syntynyt 10.07.1777 Suomusjärvi,Alhainen. Kastettu 13.07.1777 Suomusjärvi. Rusthollari. Isänsä Gustaf Anderssonin jälkeen Suomusjärven Alhaisten talon rrusthollarina. Äiti Anna Henriksdotter. Gustaf mainitaan kirkkoväärtinä ja Anna oli kotoisin Koorlan kyän Hannun talosta. –Puoliso 30.10.1810 Suomusjärvi Justina. Syntynyt 22.05.1779 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 7.
I Lapset
Eva Alander. Syntynyt 26.08.1811 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 19.10.1889 Suomusjärvi,Alhainen. Taulu 3.
Taulu 7
II. Justina. Syntynyt 22.05.1779 Suomusjärvi,Lemula. Kastettu 24.05.1779 Suomusjärvi. Isä Taulu 14. Äiti Taulu 15. –Puoliso 30.10.1810 Suomusjärvi Elias. Syntynyt 10.07.1777 Suomusjärvi,Alhainen. Rusthollari. Taulu 6.
I Lapset
Eva Alander. Syntynyt 26.08.1811 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 19.10.1889 Suomusjärvi,Alhainen. Taulu 3.
Taulu 8
III. Jacob Boman. Syntynyt 31.10.1746 Karjalohja,Särkijärvi. Kastettu 03.11.1746 Karjalohja. Kuollut 23.08.1806 Karjalohja,Särkijärvi. talollinen. Isä Abraham Jacobsson, äiti Brita Carlsdotter - heidät oli vihittty 6.11.1734. Karjalohjan Särkijärven kylän Alhaisten l. Hannuksen talon isäntä 1700-luvun loppupuolella. –Puoliso 1:o 06.10.1767 Karjalohja Anna. Syntynyt 10.04.1742 Karjalohja,Långvik. Kuollut 22.06.1799 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 9. –Puoliso 2:o 15.04.1800 Tenhola Anna Holmberg. Syntynyt 27.11.1749 Kisko,Kavasto. Kastettu 29.11.1749 Kisko. Kuollut lavantauti 08.09.1819 Karjalohja,Särkijärvi. Haudattu 12.09.1819 Karjalohja. Rusthollarin veljen tytär Kiskon Kavastolta - veli Erik Holmbergg isännöi setänsä jälkeen taloa. Asui jostain syystä vihille mennessään vuonna 1800 Tenholan Västankiärrin rusthollissa. Kuoli leskenä Karjalohjan Särkijärven Alhaisten talossa - aviolitosta Jacob Bomanin kanssa ei puolisoiden iän takia ollut lapsia.
1: Jacob Boman. Syntynyt 23.06.1778 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 24.05.1825 Sammatti,Leikkilä. Talollinen. Taulu 4.
Taulu 9
III. Anna. Syntynyt 10.04.1742 Karjalohja,Långvik. Kuollut 22.06.1799 Karjalohja,Särkijärvi. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 06.10.1767 Karjalohja Jacob Boman. Syntynyt 31.10.1746 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 23.08.1806 Karjalohja,Särkijärvi. talollinen. Taulu 8.
Jacob Boman. Syntynyt 23.06.1778 Karjalohja,Särkijärvi. Kuollut 24.05.1825 Sammatti,Leikkilä. Talollinen. Taulu 4.
Taulu 10
III. Isac. Syntynyt 26.09.1737 Perniö,Saari. Kuollut 18.08.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Haudattu 1803 Karjalohja. Rusthollari. Eli naimattomanan kotitilallaan Saaren Isotalossa Johan veljen jo toimiessa isäntänä. Muutti perheellisenä Karjalohjan Kattelukseen 1783 Saaren Vähätalosta (Lillgård), jossa asui perheineen itsellisenä. (Vaimo mahdollisesti Vähätälon tytär). Oli Katteluksen 5/13-osan isäntänä 25.2.1783... n 1788. Muutti Särkijärven Ylhäisten rustholliin, jonka puolikkaan, Wanhatalon, rusthollarina toimi kuolemaansa asti. Isä Taulu 20. Äiti Taulu 21. –Puoliso Stina. Syntynyt 28.02.1752. Kuollut ammuttu 28.09.1815 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 11.
II Lapset
Stina. Syntynyt 22.12.1778 Perniö,Saari. Kuollut 21.05.1856 Sammatti,Leikkilä. Taulu 5.
Taulu 11
III. Stina. Syntynyt 28.02.1752. Kuollut ammuttu 28.09.1815 Karjalohja,Särkijärvi. Haudattu 21.10.1815 Karjalohja. Ammuttiin kuoliaaksi omassa huoneessaan Karjalohjan Särkijärven Ylhäisten rusthollissa. –Puoliso Isac. Syntynyt 26.09.1737 Perniö,Saari. Kuollut 18.08.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Rusthollari. Taulu 10.
II Lapset
Stina. Syntynyt 22.12.1778 Perniö,Saari. Kuollut 21.05.1856 Sammatti,Leikkilä. Taulu 5.
Taulu 14
III. Niilo Lemberg. Syntynyt 28.09.1749 Suomusjärvi,Lemula. Kastettu Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven Lemulan kylän Yrjäntalon rusthollari isänsä Erik Matssonin jälkeen. Isä Taulu 28. Äiti Taulu 29. –Puoliso 18.10.1768 Suomusjärvi Lisa Heikola. Syntynyt 05.04.1750 Kisko,Kurkela. Kuollut 18.11.1821 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 15.
Justina. Syntynyt 22.05.1779 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 7.
Taulu 15
III. Lisa Heikola. Syntynyt 05.04.1750 Kisko,Kurkela. Kuollut 18.11.1821 Suomusjärvi,Lemula. Isä Taulu 30. Äiti Taulu 31. –Puoliso 18.10.1768 Suomusjärvi Niilo Lemberg. Syntynyt 28.09.1749 Suomusjärvi,Lemula. Rusthollari. Taulu 14.
Justina. Syntynyt 22.05.1779 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 7.
Taulu 18
IV. Karl. Syntynyt 18.02.1712 Karjalohja,Långvik. Kuollut 14.06.1781 Karjalohja,Långvik. Rusthollari. Karjalohjan Långvikin Kuoksan rusthollari. –Puoliso 04.10.1739 Karjalohja Kreetta. Syntynyt 30.10.1716 Karjalohja. Kuollut 15.05.1789 Karjalohja,Långvik. Taulu 19.
III Lapset
Anna. Syntynyt 10.04.1742 Karjalohja,Långvik. Kuollut 22.06.1799 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 9.
Taulu 19
IV. Kreetta. Syntynyt 30.10.1716 Karjalohja. Kuollut 15.05.1789 Karjalohja,Långvik. Isä Karjalohjan Tallaan Torstin talon rusthollari Abram Torstensson. Isä Taulu 38. Äiti Taulu 39. –Puoliso 04.10.1739 Karjalohja Karl. Syntynyt 18.02.1712 Karjalohja,Långvik. Kuollut 14.06.1781 Karjalohja,Långvik. Rusthollari. Taulu 18.
III Lapset
Anna. Syntynyt 10.04.1742 Karjalohja,Långvik. Kuollut 22.06.1799 Karjalohja,Särkijärvi. Taulu 9.
Taulu 20
IV. Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Perniön Saaren Isotalon rusthollari isäpuolensa Ernest Sevoniuksen jälkeen - syntymä ja kuolinaika Perniön rippikirjasta 1756-62. Isä Taulu 40. Äiti Taulu 41. –Puoliso Maria. Syntynyt 1694. Kuollut 16.09.1761 Perniö,Saari. Taulu 21.
Isac. Syntynyt 26.09.1737 Perniö,Saari. Kuollut 18.08.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Rusthollari. Taulu 10.
Taulu 21
IV. Maria. Syntynyt 1694. Kuollut 16.09.1761 Perniö,Saari. Syntymä ja kuolinaika Perniön rippikirjasta 1756-62. –Puoliso Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Taulu 20.
Isac. Syntynyt 26.09.1737 Perniö,Saari. Kuollut 18.08.1803 Karjalohja,Särkijärvi. Rusthollari. Taulu 10.
Taulu 28
IV. Erik. Syntynyt 09.04.1718 Suomusjärvi,Hintsala. Kastettu 10.04.1718 Suomusjärvi. Kuollut 31.10.1798 Suomusjärvi,Lemula. Haudattu 1798 Suomusjärvi. Rusthollari. Tuli Suomusjärven Lemulan rusthollin isännäksi naituaan talon tyttären, Anna Nilsdotterin. Erik oli kotoisin Hintsalan kylän Sipulin talosta. Kuoli Lemulatalossa lokakuun viimeisenä päivänä 1798. –Puoliso 1:o 26.09.1744 Suomusjärvi Anna. Syntynyt 18.07.1728 Suomusjärvi, Lemula. Taulu 29. –Puoliso 2:o 02.04.1755 Suomusjärvi Anna. Syntynyt 10.11.1710 Kisko,Ylettylä. Kuollut 09.03.1768 Suomusjärvi,Lemula. Emäntä. Meni naimisiin Suomusjärven Ahtialan Siukun talollisen, Anders Matssonin kanssa vuonna 1736 ja tämän kuoltua nai 1755 rusthollarin ja leskimiehen, Erik Matssonin saman pitäjän Lemulan kylästä.. Erik oli aiemmin ollut naimisissa Anna Nilsdotterin kanssa, joka oli Suomusjärven Lemulan rusthollin tytär. uoli Lemulan talossa keväällä 1768.
1: Niilo Lemberg. Syntynyt 28.09.1749 Suomusjärvi,Lemula. Rusthollari. Taulu 14.
Taulu 29
IV. Anna. Syntynyt 18.07.1728 Suomusjärvi, Lemula. Kastettu 19.07.1728 Suomusjärvi. –Puoliso 26.09.1744 Suomusjärvi Erik. Syntynyt 09.04.1718 Suomusjärvi,Hintsala. Kuollut 31.10.1798 Suomusjärvi,Lemula. Rusthollari. Taulu 28.
Niilo Lemberg. Syntynyt 28.09.1749 Suomusjärvi,Lemula. Rusthollari. Taulu 14.
Taulu 30
IV. Johan. Syntynyt 1710 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 18.01.1755 Kisko,Kurkela. Rusthollari. Kotoisin Suomusjärven Laidikkeen kylän Jusalasta - äiti Maria Thomaksentytär oli kuitenkin Kiskon Kurkelan Heikolan talon tytär.. Ensimmäinen puoliso 31.5.1732 Karin, joka oli syntyisin Kiskon aukurin Uotin talosta. Heidän tyttärensä Maria oli naimisissa rakuuna Nils Kihlbergin kanssa, joka asui perheineen Ylettylän kyllässä. Jusalan isäntä vuoteen 1740, Heikolan rusthollari 1740- ja 1750-luvuilla. –Puoliso 31.05.1732 Kisko Maria. Syntynyt 23.06.1721 Kisko,Kurkela. Taulu 31.
Lisa Heikola. Syntynyt 05.04.1750 Kisko,Kurkela. Kuollut 18.11.1821 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 15.
Taulu 31
IV. Maria. Syntynyt 23.06.1721 Kisko,Kurkela. Kastettu 26.06.1721 Kisko. Marian isä Isak Isaksson oli syntynyt Salon Pullolan kylässä ja äiti Beata Arvidintytär Hammar oli Kiskon Kaukurin Honkapyölin rusthollari. Arvid Hansson Hammar oli puolestaan syntynyt Karinaiisten Tilkaisissa. Isak Isaksson oli 1700-luvun alkupuolella Kiskon Kurkelan kylänPipon talon rusthollari. Marian ensimmäinen puoliso oli Kiskon Kurkelan Heikolan talon rsthollari Johan Eriksson, joka oli kotoisin Suomusjärven Laidikkkeen Jusalasta. –Puoliso 1:o 31.05.1732 Kisko Johan. Syntynyt 1710 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 18.01.1755 Kisko,Kurkela. Rusthollari. Taulu 30. –Puoliso 2:o 18.11.1755 Kisko Erik. Syntynyt 10.04.1718 Sammatti,Kiikala. Kastettu 11.04.1718 Sammatti. Kuollut 24.10.1785 Somero,Ihamäki. Haudattu 1785. Rusthollari. Vaimonsa ensimmäisen puolison, Johan Erikssonin jälkeen Kiskon Kurkelan kylän Heikolan talon rusthollarina.
1: Lisa Heikola. Syntynyt 05.04.1750 Kisko,Kurkela. Kuollut 18.11.1821 Suomusjärvi,Lemula. Taulu 15.
Taulu 38
V. Abram. Syntynyt 1684 Karjalohja. Kuollut 10.05.1764 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Karjalohjan Tallaan Torstin talon rusthollarina isänsä jälkeen. Isä Taulu 76. Äiti Taulu 77. –Puoliso 1707 Karjalohja Kreetta. Syntynyt 07.01.1692 Lohja,Askola. Kuollut 02.05.1776 Karjalohja. Taulu 39.
Kreetta. Syntynyt 30.10.1716 Karjalohja. Kuollut 15.05.1789 Karjalohja,Långvik. Taulu 19.
Taulu 39
V. Kreetta. Syntynyt 07.01.1692 Lohja,Askola. Kuollut 02.05.1776 Karjalohja. Isä Lohjan Askolan kylän Ylitalon isäntä Abraham Nilsson, äiti Annan sukuperä on tuntematon. Isä Taulu 78. Äiti Taulu 79. –Puoliso 1707 Karjalohja Abram. Syntynyt 1684 Karjalohja. Kuollut 10.05.1764 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 38.
Kreetta. Syntynyt 30.10.1716 Karjalohja. Kuollut 15.05.1789 Karjalohja,Långvik. Taulu 19.
Taulu 40
V. Johan. Rusthollari. Perniön Saaren kylän Isotalon rusthollari. Hänen sisarensa oli ilmeisesti Karin, joka taasen oli naimisissKiskon Viiarin kylän talollisen, Henrik Larssonin kanssa. –Puoliso 03.10.1705 Sofia. Syntynyt 08.07.1688 Karjalohja. Taulu 41.
Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Taulu 20.
Taulu 41
V. Sofia. Syntynyt 08.07.1688 Karjalohja. Muutti Karjalohjan Tallaan kylästä Perniön Saaren Isotalon rusthholliin naituaan talon isännän, Johan Nilssonin. ohanin kuoltua nai Ernest Sevoniuksen. Isä Taulu 76. Äiti Taulu 77. –Puoliso 1:o 03.10.1705 Johan. Rusthollari. Taulu 40. –Puoliso 2:o Ernest Sevonius. Rusthollari. Vaimonsa ensimmäisen miehen jälkeen tuli Perniön Saaren Isotalon rusthollariksi.
1: Johan. Syntynyt 1709 Perniö,Saari. Kuollut 1761 Perniö,Saari. Rusthollari. Taulu 20.
Taulu 76
VI. Torsten. Syntynyt 1640 Karjalohja,Tallaa. Kuollut 10.07.1713 Karjalohja,Tallaa. Haudattu 11.01.1714 Karjalohja. Rusthollari. Karjalohjan Tallaan Ylhäisten l. Kylänpään rusthollari. Tilaa kutsuttiin myös nimellä Torstintalo. Isä Taulu 152. Äiti Taulu 153. –Puoliso 1:o 1683 Karjalohja Elin. Syntynyt 1655 Kourjoki. Kuollut 1693 Karjalohja,Tallaa. Taulu 77. –Puoliso 2:o 30.10.1693 Karjalohja Maria. Syntynyt 1670 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut 06.06.1697 Karjalohja,Tallnäs. Haudattu 27.06.1697 Karjalohja,Kirkko. Karjalohjan Saarenpään isännän, Jesper Niilonpojan ja vaimonsa Kirsti Torkkelintyttären lapsi.
1: Abram. Syntynyt 1684 Karjalohja. Kuollut 10.05.1764 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 38.
1: Sofia. Syntynyt 08.07.1688 Karjalohja. Taulu 41.
Taulu 77
VI. Elin. Syntynyt 1655 Kourjoki. Kuollut 1693 Karjalohja,Tallaa. Isä Taulu 154. Äiti Taulu 155. –Puoliso 1683 Karjalohja Torsten. Syntynyt 1640 Karjalohja,Tallaa. Kuollut 10.07.1713 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 76.
Abram. Syntynyt 1684 Karjalohja. Kuollut 10.05.1764 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 38.
Sofia. Syntynyt 08.07.1688 Karjalohja. Taulu 41.
Taulu 78
VI. Abraham. Syntynyt 1658 Lohja,Askola. Kuollut 1737 Lohja,Askola. Haudattu 05.06.1737 Lohja,Kirkon lattian alle. Talollinen, starosta. Abraham isännöi Lohjan Askolan kylän Ylitaloa. Hänen isännyytensä aikana oli isoviha ja venäläiset määräsivät Abrahamin ns. starostaksi eli henkilöksi, joka oli vastuussa tietyn manttaalin verronmaksun keräämisestä jne. Starostat saivat monesti paikallisten vihat päälleen, usein aiheettakin. Syntymäaika laskettu haudattujen luettelon ilmoittaman kuoliniäperusteella. Isä Taulu 156. Äiti Taulu 157. –Puoliso Anna. Kuollut 01.04.1743 Lohja,Askola. Taulu 79.
Kreetta. Syntynyt 07.01.1692 Lohja,Askola. Kuollut 02.05.1776 Karjalohja. Taulu 39.
Taulu 79
VI. Anna. Kuollut 01.04.1743 Lohja,Askola. –Puoliso Abraham. Syntynyt 1658 Lohja,Askola. Kuollut 1737 Lohja,Askola. Talollinen, starosta. Taulu 78.
Kreetta. Syntynyt 07.01.1692 Lohja,Askola. Kuollut 02.05.1776 Karjalohja. Taulu 39.
Taulu 152
VII. Henrik. Kuollut 1650 Karjalohja,Tallnäs. Rusthollari. Mainitaan vuoden 1632 maakirjassa Katteluksen ratsutilan isäntänä. Tallqvist -suvun varsinainen kantaisä. Omisti Karjalohjan Tallaassa 1635 kaksi tilaa, joiden puolesta suoritti ratsupalvelusta. Osti vielä kolmannen tilan 1637. Isä Taulu 304. Äiti Taulu 305. –Puoliso Sofia. Syntynyt 22.04.1620. Kuollut 10.02.1691 Karjalohja,Tallaa. Taulu 153.
Torsten. Syntynyt 1640 Karjalohja,Tallaa. Kuollut 10.07.1713 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 76.
Taulu 153
VII. Sofia. Syntynyt 22.04.1620. Kuollut 10.02.1691 Karjalohja,Tallaa. Sofia oli naimisissa Jesperin kanssa jo vuonna 1653. Karjalohjan haudattujen luettelossa mainitaan voudin leskeksi, onka kuolinikä oli 70 vuotta, 9 kuukautta, kaksi viikkoa ja neljä päivää. Sofia oli kahden laajan suvun kantaäitejä - molemmat suvut käyttivät sukunimeä Tallqvist. –Puoliso 1:o Henrik. Kuollut 1650 Karjalohja,Tallnäs. Rusthollari. Taulu 152. –Puoliso 2:o Jesper. Kuollut 1676. Vouti. Asui Tallaan kylässä, Karjalohjan pitäjässä - sukuperä tuntematoon. Jesperin ja Sofian lapset ottivat käyttöön äitinsä toisen aviomehen jälkeläisten käyttämän Tallqvist -nimen.
1: Torsten. Syntynyt 1640 Karjalohja,Tallaa. Kuollut 10.07.1713 Karjalohja,Tallaa. Rusthollari. Taulu 76.
Taulu 154
VII. Abram. Syntynyt 1620. Kuollut 13.07.1698 Karjalohja,Kourjoki. Haudattu 28.12.1698 Karjalohja. Rusthollari. Karjalohjan Kourjoen Isotalon rusthollari. Mainitaan Kourjoella vuodesta 1642 lähtien - lienee syntynyt 1620-luvun alkupuolella. –Puoliso ,Tallnäs Margareta. Syntynyt 1629. Kuollut 1712 Karjalohja,Kourjoki. Taulu 155.
VI Lapset
Elin. Syntynyt 1655 Kourjoki. Kuollut 1693 Karjalohja,Tallaa. Taulu 77.
Taulu 155
VII. Margareta. Syntynyt 1629. Kuollut 1712 Karjalohja,Kourjoki. Haudattu 16.02.1712 Karjalohja. Karjalohjan haudattujen luettelossa mainitaan : Gl. wärdin. äfveen bemälte h:r Comm. moder h:ro Margareta Hansdr Toisin sanoen kerrotaan, että Margareta Hansintytär oli Karjalojan silloisen "manttaalikomissaarin", Niilo Abraminpojan äiti. –Puoliso ,Tallnäs Abram. Syntynyt 1620. Kuollut 13.07.1698 Karjalohja,Kourjoki. Rusthollari. Taulu 154.
VI Lapset
Elin. Syntynyt 1655 Kourjoki. Kuollut 1693 Karjalohja,Tallaa. Taulu 77.
Taulu 156
VII. Niilo. Syntynyt 1619 Lohja,Askola. Kuollut 22.09.1689 Lohja,Askola. Talollinen. Lohjan Askolan kylän Ylitalon talollinen. Ylitalo sijaitsee peltoaukean pohjoislaidalla olevalla mäellä, josta on hyvä näköala Lohjanjärvelle. –Puoliso Karin. Syntynyt 1624. Kuollut 27.11.1689 Lohja,Askola. Taulu 157.
VI Lapset
Abraham. Syntynyt 1658 Lohja,Askola. Kuollut 1737 Lohja,Askola. Talollinen, starosta. Taulu 78.
Taulu 157
VII. Karin. Syntynyt 1624. Kuollut 27.11.1689 Lohja,Askola. –Puoliso Niilo. Syntynyt 1619 Lohja,Askola. Kuollut 22.09.1689 Lohja,Askola. Talollinen. Taulu 156.
VI Lapset
Abraham. Syntynyt 1658 Lohja,Askola. Kuollut 1737 Lohja,Askola. Talollinen, starosta. Taulu 78.
Taulu 304
VIII. Sven. Syntynyt 1535. Kuollut 1610 Karjalohja,Kattelus. Syntyperä tuntematon, k. n. 1610 [Wil12, p. 155 TAB. 1; Kiu68, s. 232; SAY].
Katteluksen aluksi yhden, sittemmin kolmen talon isäntänä n. 1586...1610. Sven Erikinpoika oli jo 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies (kapteeni, knektshövidsman).
Lippukuntaan kuului 265 miestä Kindin kihlakunnasta. Oli läsnä Varbergin linnassa 1566-67 ja Bohusin piirityksessä 1566 sekä mukana retkellä tanskalaisia vastaan Itägöötanmaalle 1568. Palveli Gullbergin linnoituksella 1570-72.
Omisti apuveroista vapaan maatilan (en Hogenskild Nilssons (Bjelke) gård). Saapui Suomeen 1576. Oli uusmaalaisen Olavi Erkinpojan lippukunnan 1. neljänneksenmestari 1578...1585 (?), saman osaston päämies 1586...1593. Käskynhaltijan, kreivi Axel Leijonhufvudin ampujien päämies helmikuussa 1590 Pyhtään leirissä. Lippukunta oli muodostettu 1591 uudelleen Turun, Raaseporin ja Porvoon lääneistä (500 miestä) ja palveli Viipurin linnassa. Päämiehenä edelleen 1595...1599, v.m. vuonna karjalaisen osaston johdossa.
Osallistui sotaan Venäjää vastaan ja oli 1601...1603 Pärnussa, 1605 Haapsalussa ja 1610 Räävelissä. Sai 2.4.1586 kreivi Axel Leijonhufvudilta vapautuksen kaikista apuveroista yhteen Katteluksen kylän neljästä talosta. Sai 3.10.1605 kaksi Katteluksen kylän taloa vapaaksi ulosteoista (maksuista) niin pitkään kuin hän on käytettävissä kruunun palvelukseen.
Eli vielä 1613 “vanhana nihtien päämiehenä” (gammal knektehövidsman). Suomen asutuksen yleisluettelo ilmoittaa kuitenkin jo 1611 isännäksi pojan Nils, mutta omistajaksi Sven Erikinpojan lesken [VA 3560], joten kuollut n. 1610.
[Kiuasmaan ja Wilskmanin tiedot sotilasurasta ovat osittain ristiriitaisia. Lisäksi Kiuasmaa väittää, että em. verovapaus 2.4.1586 koskee maaomaisuutta Kaarinassa! Sven Erikinpojasta löytyy tietoja Raaseporin linnan tileistä.]
Lähde: Matti Mäkelä - Karjalohjan Kattelus. –Puoliso Margareta. Syntynyt 1550. Kuollut 1630 Karjalohja,Kattelus. Taulu 305.
Henrik. Kuollut 1650 Karjalohja,Tallnäs. Rusthollari. Taulu 152.
Taulu 305
VIII. Margareta. Syntynyt 1550. Kuollut 1630 Karjalohja,Kattelus. Miehen kuoltua leski Margaretalla oli elinajakseen hankittu verovapaus tilaansa Kattelukseen. Niinpä hän esiintyikin tilan omistajana, vaikka poika ilmaantuu toisinaan veroluetteloihin veron maksajaksi. Vuonna 1624 kannettiin ylimääräinen karjavero ja sen vuoksi on talojen karjat ja kylvömäärät merkitty verokirjoihin [VA3628c].
Verottaja on kirjannut luetteloon " Hustru Margretta, Saligh Sven Erichssåns Enkia hafuer H. K. M.z wår Allernådigaste Herres Bref Dateradt Baresunddhen 7. Maij etc Åhr etc 1614 Lÿdandes att hon skall niudta ochbehålla sijn Gårdh Kattelus Qwitt och fhrij så lenge hon är Enckia för sijn käre framledne Mans Troghen Tienstt för alle åhrlighe uttlagår, doch liquell hafuer hon låttit upteckna sijn Boskapp till H. K. M.tz godhe betenckjande." ("Vaimo Margaretalla, Autuaan Sven Erikinpojan leskellä on Hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa meidän Kaikkein armollisimman Herramme Barösundissa 7. Toukokuuta 1614 päivätty kirje, jonka mukaan hänen tulee nauttia ja pitää talonsa Kattelus vapaana ja maksuttomana rakkaan edesmenneen Miehensä uskollisen palvelun vuoksi kaikista vuotuisista veroista niin kauan kuin hän on leski, kuitenkin joka tapauksessa hän on antanut merkitä muistiin karjansa Hänen Kuninkaallisen Majestettinsa hyvään harkintaan.")
Margaretan karjaluettelo sisälsi hevosen, tamman, 15 lehmää, 3 hiehoa, 4 härkää, 2 nuorta härkää, 2 nuorta nautaa, sonnin, 8 lammasta, 2 vuohta, 3 sikaa, 3 nuorta sikaa ja kylvömäärän 4 tynnyriä.
Kylän toinen isäntä Michell Henderssån (talo C) omisti tamman, kaksi härkää, 4 lehmää, hiehon, nuoren naudan, 3 lammasta, 2 vuohta ja kylvi 2 tynnyriä. Kylän yhteisestä kylvöstä 6 tynnyriä voidaan summittain arvioida viljellyksi peltoalaksi 6...9 ha. Viljatynnyri veti tuolloin n. 145 litraa. Karjavarallisuus kertoo hyvistä niittymaista. Margaretaa selvästi varakkaampia olivat Karjalohjalla Sammatti mukaanlukien vain Kourjoen Hans Nielsinpoika, Immolan Larss Nielsinpoika, Saarenpään Jesper Nielsinpoika jja Mailan Olef Michelinpoika.
Samalle tasolle ylsivät Kuusian Niels Michelinpoika ja Lohilammen Jacob Nielsinpoika. Lohilampea ja Mailaa lukuunottamatta nämä tilat varustivat ratsumiehen. Lisäksi ratsumiehen varusti Långvikin Sigfredh Andersinpoika, joka oli Margaretaa selvästi varattomampi. Katteluksen talo C (Michel Hendrichinpoika) oli tuolloin karja- ja kylvövarallisuudeltaan pitäjän hyvää keskitasoa.
Lähde : Matti Mäkelä - Karjalohjan Kattelus, oma kustanne. –Puoliso Sven. Syntynyt 1535. Kuollut 1610 Karjalohja,Kattelus. Taulu 304.
VII Lapset
Henrik. Kuollut 1650 Karjalohja,Tallnäs. Rusthollari. Taulu 152.

Nimihakemisto
Nimi Taulu
Abraham 78, 156, 157, 79
Abram 38, 76, 77, 154, 155, 39
Anna 8, 9, 18, 19, 78, 79, 28, 28, 29
Elias 6, 7
Elin 76, 77, 154, 155
Erik 28, 29, 31
Henrik 152, 304, 305, 153
Isac 10, 20, 21, 11
Jesper 153
Johan 20, 40, 40, 41, 41, 21, 30, 31
Justina 6, 7, 14, 15
Karin 156, 157
Karl 18, 19
Kreetta 18, 19, 38, 38, 39, 39, 78, 79
Margareta 304, 305, 154, 155
Maria 76, 20, 21, 30, 31
Niilo 156, 157
Sofia 76, 152, 153, 77, 40, 41
Stina 4, 5, 10, 10, 11, 11
Sven 304, 305
Torsten 76, 152, 153, 77
Alander, Eva 2, 3, 6, 7
Boman, 1
Boman, Henrik 2, 4, 5, 3
Boman, Jacob 4, 8, 8, 9, 9, 5
Heikola, Lisa 14, 15, 30, 31
Holmberg, Anna 8
Lemberg, Niilo 14, 28, 29, 15
Rantalaiho, Henrik 1, 2, 3
Sevonius, Ernest 41
Silenius, Margareta 1

Paikkahakemisto
Paikka Taulu
,Tallnäs 154, 155
Karjalohja 8, 9, 18, 19, 38, 76, 77, 154, 155, 39, 78, 79, 10, 40, 41, 11
Karjalohja,Kattelus 304, 305
Karjalohja,Kirkko 76
Karjalohja,Kourjoki 154, 155
Karjalohja,Långvik 8, 9, 18, 19, 38, 39
Karjalohja,Saarenpää 76
Karjalohja,Särkijärvi 4, 8, 9, 18, 19, 5, 10, 20, 21, 11
Karjalohja,Tallaa 38, 76, 152, 153, 77, 154, 155, 39
Karjalohja,Tallnäs 76, 152, 304, 305, 153
Kisko 8, 30, 31
Kisko,Kavasto 8
Kisko,Kurkela 14, 15, 30, 31
Kisko,Ylettylä 28
Kourjoki 76, 77, 154, 155
Lohja,Askola 38, 39, 78, 156, 157, 79
Lohja,Kirkon lattian alle 78
Perniö,Saari 4, 5, 10, 20, 40, 41, 21, 11
Sammatti 31
Sammatti,Kiikala 31
Sammatti,Leikkilä 2, 4, 8, 9, 5, 10, 11, 3
Somero,Ihamäki 31
Suomusjärvi 1, 2, 3, 6, 7, 14, 28, 29, 15
Suomusjärvi, Lemula 28, 29
Suomusjärvi,Alhainen 1, 2, 4, 5, 3, 6, 7
Suomusjärvi,Hintsala 28, 29
Suomusjärvi,Laidike 1, 30, 31
Suomusjärvi,Lemula 6, 7, 14, 28, 29, 15, 30, 31
Tenhola 8

Lähteet

13.5.2013

Lahnajärven turma

Sunnuntaina, 22. päivänä tammikuuta vuonna 1882 tapahtui Suomusjärven Lahnajärvellä surkea onnettomuus. Kettulan kylästä kotoisin olleet viisi nuorta miestä ajoivat tuolloin hevosreellä sulaan paikkaan. Reessä istuneet olleet kolme miestä painuivat saman tien jään alle, kun taas reen kannuksilla olleet kaksi nuorukaista ehtivät pelastaa itsensä jäälle ja sitä kautta turvaan.

Turmassa menehtyneet olivat Kettulan Sipparin verotalon entisen lampuodin, Karl Magnus Nyströmin ja vaimonsa Klara Gustava Ekholmin juuri 19 vuotta täyttänyt poika Karl Henrik, Sullan verotalon lampuodin, Johan Johanssonin ja vaimonsa Ulrika Johansdotterin 17-vuotias poika Oskar Verner sekä Vanha-Ällipään talon renki Jakob Johan Semberg. Hän oli vainajista vanhin ja syntynyt kesäkuussa 1853 Nummen Sierlan kylän Salmen talon Lamminpakan torpparin, Anders Sembergin ja vaimonsa Greta Lena Telenin kolmantena lapsena.


Sanomalehdissä olleiden kertomusten mukaan tämän turman perimmäisenä syynä oli humalassa hurjastelu, sillä normaalisti miehet eivät olisi kulkeneet kyseistä reittiä pitkin. Mutta suunkostuketta tarpeeksi nautittuaan oli ehkä kadotettu paikan taju tuhoisin seurauksin.


10.5.2013

Torpparien tarinaa

Eräs suora esi-isäni on Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen Johan Johansson, joka syntyi elokuussa 1726. Paria vuotta myöhemmin, helmikuun lopulla 1728 näki päivänvalon ensi kertaa pikkuveli Jonas. Tällä kertaa seuraamme hetken hänen jälkeläistensä joukkoa.

Puolisokseen Jonas sai naapuritalo Klemelän tyttären, Reginan, joka oli miestään reilut 11 vuotta nuorempi. Vihkiminen Suomusjärven kirkossa tapahtui lokakuussa 1764. Seuraavassa heinäkuussa syntyi pariskunnan esikoisena poika Johan isän ollessa jo kypsässä 36 vuoden iässä. Johania seurasivat muutaman vuoden välein Lisa, Jonas, Greta ja Eva. Tosin Greta-tyttäriä oli kaksi, mutta ensimmäinen kuoli vain viikon ikäisenä. Ajalle tyypilliseen tapaan seuraavana syntynyt lapsi sai saman nimen kuin kuollut isosisko.

Johanista tuli torppari Reukan talon Myllykankareelle. Hän oli naimisissa Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon tyttären, Greta Lietzenin kanssa. Johanin kuoltua toukokuussa 1801 nai leskivaimo Greta uuden avioliiton erään Erikin kanssa, joka oli kotoisin Kiikalan pitäjän Peltolan kylän Kuopsilta. Johanilla oli Gretan kanssa ainakin kaksi lasta.

Johanin pikkusisko Lisa meni ensin naimisiin muurarimestari Matias Tiljanderin kanssa, joka oli häntä peräti 24 vuotta iäkkäämpi. Tästä huolimatta liitosta syntyi viisi lasta. Kun Matias menehtyi keväällä 1808, asui Lisa muutamia aikoja leskenä. Uudeksi puolisoksi tuli Sammatin Haarjärven Nikun talon torpassa syntynyt Johan Michelsson Willgren, joka oli sitten vaimoaan 10 vuotta nuorempi. Johanista tuli tämän avion kautta Kettulan kylän Vanha-Ällipään Muurmestarin torppari. Nimensä tuo torppa sai varmaankin Matias Tiljanderilta. Lapsia ei tästä liitosta syntynyt.

Järjestyksessä seuraava lapsista oli poika Jonas, joka syntyi elokuussa 1770. Hän lähti noin 19 vuoden iässä rengiksi naapuritalo Simolaan, mutta 1792 rippikirja ilmoittaa Jonaksen matkanneen Turkuun suutarin oppia saamaan. Sieltä hän palautui jossain vaiheessa takaisin kotikonnuillaan sukunimeä Landström käyttäen. Tätä samaa nimeä käyttivät myös eräät hänen sisarustensa lapsista. Puolisokseen hän haki 1803 Someron Suojoelta torpparin tytär Beata Fogelbergin. Lopulta Jonaksesta tuli Someron Kaskiston Koskelan torppari. Hän kuoli Somerolla, mutta tuli haudatuksi Somerniemen kappelin kirkkomaan multiin. Jonaksen ja Beatan pojasta, Johanista tuli aikanaan Suojoen Alitalon rusthollari, joten torpparin pojankin oli tuohon aikaan mahdollista edetä säätykierrossa.

Sitten syntyi Greta-tyttönen, jonka kohtaloksi tuli kuolla vain viikon ikäisenä. Lisäksi seuraavana vuonna Regina synnytti kuolleen lapsen. Joulukuussa 1775 syntyi sitten onnellisten tähtien alla tytär, josta tuli, kuten edellä mainitsin, Greta. Hänet vei vihille Someron Lautelan kotoisin ollut leskimies Henrik Henriksson.

Pitäjänsuutari Jonaksen ja Reginan kuopus oli tytär Eva, joka syntyi vuonna 1779. Hän oli naimisissa toisen kaukaisen sukulaiseni eli Kettulan kylän Sullan talollisen, Erikin pojanpojan kanssa. Tämä herra oli Isak Johansson, josta tuli isäntä jälkeen Kettulan Uusi-Ällipään talon Ruonan torppari.



Jonaksen ja Reginan perheen lyhyt kuvaus on esimerkki siitä, miten torpparien jälkeläiset saattoivat jatkaa vanhempiensa tavoin päivätöitä tehden torpparisopimuksen nojalla tai sitten päätyä kohtuullisen kokoisen ratsutilan isänniksi. Kaikki oli itsestä kiinni.

8.5.2013

Suku-uutisten videot

Tiesithän, että olen tehnyt pienen määrän historiaan ja sukututkimukseen liittyviä videoita! Löydät ne kaikki tämän linkin takaa.



Näkymä Kiskon Orijärven kaivokselle

7.5.2013

Lindgrenien perheen synkkä kohtala

Klikkaa kuva suuremmaksi
Vuonna 1832 vihittiin Suomusjärvellä Arpalahden rusthollin renki Elias Lindgren ja saman suuren talon piika Agneta Lovisa/Josefa Södervall. Elias oli syntynyt Kiskon Kurkelan kylän Pipon puolikkaan tilan talossa, kun taas Agneta oli torpparin tytär Karjalohjan Puujärveltä. Hänen kohdallaan sukututkijalle aiheuttaa pientä hämminkiä se, että Karjalohjalla tyttöstä kutsutaan nimellä Agneta Lovisa. Suomusjärven rippikirjoissa hänestä tuleekin Agneta Josefa.

Eliaksen ja Agnetan perhe on kammottava esimerkki siitä, miten pahaa jälkeä tarttuvat taudit saattoivat "vanhoina hyvinä aikoina" aiheuttaa.

Arno Forsius kertoo omilla kotisivuillaan erittäin seikkaperäisesti monista sairauksista, joiden joukkoon kuuluu myös verensekaista ripulia aiheuttanut punatauti (kreik. dysenteria). Taudin aiheuttaa suolistoon päässyt ameba-alkueläin.

Forsiuksen sivuilla kerrotaan seuraavaa;

Punatautia oli Suomessa 1750-luvulla satunnaisina epidemioina. Sittemmin punatauti oli Suomessa myös siviiliväestön keskuudessa yleinen kulkutauti 1770-luvulta lähtien melkein sadan vuoden ajan. Suurina epidemioina sitä esiintyi erityisesti sotavuosina tai muuten poikkeuksellisina aikoina. Punatauti aiheutti usein jopa enemmän kuolemantapauksia kuin pelätty isorokko.

Koska taudin epäiltiin johtuvan vatsan kylmettymisestä, antoi Collegium medicum vuonna 1754 kuuluttaa maaherrojen välityksellä kansalle, että ihmisten oli käytettävä punataudin ehkäisemiseksi vatsansa suojana irtonaista, selän puolelta kiinnitettävää nahkaa. Sen tartuntaa lisäävinä seikkoina elonkorjuuaikana ja mätäkuussa pidettiin sitä, jos kuumien päivien jälkeen viilentyneinä iltoina asettui kuumissaan makaamaan kylmälle tai kasteesta kostealle maalle, tai joi kylmää vettä tai hapanta kaljaa. Vielä vuonna 1837 Elias Lönnrot (1802–1884) sanoi, että punatauti "saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpiminä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi."

Punataudin tarttuvuus oli tunnettua 1800-luvun alkupuolella. Punataudin leviämistä helpottivat heikosti hoidetut tai puuttuvat käymälät, heikosti suojatut vesilähteet sekä puutteelliset peseytymismahdollisuudet. Myös kärpäset ovat toimineet taudin levittäjinä käymälöistä ja tunkioilta ruokatarpeisiin. Chr. Fr. Paullinus (1643–1712) on kuvannut jo vuonna 1707 kärpästen aiheuttaman punataudin.

Punataudille oli tyypillistä, että epidemiat ilmaantuivat loppukesällä tai syksyllä, usein monena perättäisenä vuonna. Siihen vaikutti mm. se, että punatautia vastaan ei kehittynyt pitkäaikaista immuniteettia. Siitä syystä punatauti oli myös aikuisväestöä rasittava kulkutauti, joka vaikutti väestökehitystä hidastavasti, vähentämällä avioliittoisuutta ja syntyneisyyttä. Kuolleisuus tautiin oli suurinta lapsilla ja vanhuksilla.

Vuoden 1852 punatautiepidemian aikana lääkintätoimen pääjohtaja kehotti piirilääkäreitä lähettämään havaintoihin perustuvan täydellisen kuvauksen punataudista ja kaikista sen esiintymiseen liittyvistä seikoista. Hän vetosi siihen, että punatauti oli ensimmäisellä tilalla maamme kulkutautien joukossa, ei ainoastaan tiheiden esiintymisten vuoksi vaan myös aiheuttamiensa tuhojen vuoksi.

Tuho oli tosiaan totaalinen torppari Lindgrenin perheessä. Tässä perheessä oli alunperin ollut 10 lasta, mutta vuoteen 1852 mennessä heistä oli menehtynyt kolme. Näin ollen syyskuun alussa 1852 Eliaksen ja Agnetan lisäksi torpassa asui seitsemän lasta. Mutta sitten syöksyi perhe turmioon em. alkueläimen päästessä valloilleen.

Ensimmäisenä uhriksi joutui alle vuoden vanha Gustaf-poika syyskuun 10. päivänä. Seuraavana päivänä kuolivat äiti Agneta sekä tyttäret Amanda ja Sofia sekä poika Karl. Syyskuun 15. päivänä oli isä Eliaksen vuoro menehtyä tähän vaikeaan sairauteen ja vain vuorokautta myöhemmin tytär Erika oli kuollut. Adolf kuoli 20. päivä ja Elias 22. päivä syyskuuta. Näin koko Lindgrenien perhe oli menehtynyt punatautiin vain 12 päivän sisällä. Kenelläkään ei tuon ajan maalaistorpassa ollut mitään mahdollisuuksia selvitä hengissä taudin kerran levittyä suolistoon,

Tämä J. Ruskon innoittamana ja vinkkaamana syntynyt pieni tarina on uskomattoman synkkä. Harvoin, jos koskaan olen törmännyt tapaukseen, jossa kokonainen perhe olisi kuollut näin lyhyessä ajassa johonkin sairauteen.

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...