Torpparien tarinaa

Eräs suora esi-isäni on Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen Johan Johansson, joka syntyi elokuussa 1726. Paria vuotta myöhemmin, helmikuun lopulla 1728 näki päivänvalon ensi kertaa pikkuveli Jonas. Tällä kertaa seuraamme hetken hänen jälkeläistensä joukkoa.

Puolisokseen Jonas sai naapuritalo Klemelän tyttären, Reginan, joka oli miestään reilut 11 vuotta nuorempi. Vihkiminen Suomusjärven kirkossa tapahtui lokakuussa 1764. Seuraavassa heinäkuussa syntyi pariskunnan esikoisena poika Johan isän ollessa jo kypsässä 36 vuoden iässä. Johania seurasivat muutaman vuoden välein Lisa, Jonas, Greta ja Eva. Tosin Greta-tyttäriä oli kaksi, mutta ensimmäinen kuoli vain viikon ikäisenä. Ajalle tyypilliseen tapaan seuraavana syntynyt lapsi sai saman nimen kuin kuollut isosisko.

Johanista tuli torppari Reukan talon Myllykankareelle. Hän oli naimisissa Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon tyttären, Greta Lietzenin kanssa. Johanin kuoltua toukokuussa 1801 nai leskivaimo Greta uuden avioliiton erään Erikin kanssa, joka oli kotoisin Kiikalan pitäjän Peltolan kylän Kuopsilta. Johanilla oli Gretan kanssa ainakin kaksi lasta.

Johanin pikkusisko Lisa meni ensin naimisiin muurarimestari Matias Tiljanderin kanssa, joka oli häntä peräti 24 vuotta iäkkäämpi. Tästä huolimatta liitosta syntyi viisi lasta. Kun Matias menehtyi keväällä 1808, asui Lisa muutamia aikoja leskenä. Uudeksi puolisoksi tuli Sammatin Haarjärven Nikun talon torpassa syntynyt Johan Michelsson Willgren, joka oli sitten vaimoaan 10 vuotta nuorempi. Johanista tuli tämän avion kautta Kettulan kylän Vanha-Ällipään Muurmestarin torppari. Nimensä tuo torppa sai varmaankin Matias Tiljanderilta. Lapsia ei tästä liitosta syntynyt.

Järjestyksessä seuraava lapsista oli poika Jonas, joka syntyi elokuussa 1770. Hän lähti noin 19 vuoden iässä rengiksi naapuritalo Simolaan, mutta 1792 rippikirja ilmoittaa Jonaksen matkanneen Turkuun suutarin oppia saamaan. Sieltä hän palautui jossain vaiheessa takaisin kotikonnuillaan sukunimeä Landström käyttäen. Tätä samaa nimeä käyttivät myös eräät hänen sisarustensa lapsista. Puolisokseen hän haki 1803 Someron Suojoelta torpparin tytär Beata Fogelbergin. Lopulta Jonaksesta tuli Someron Kaskiston Koskelan torppari. Hän kuoli Somerolla, mutta tuli haudatuksi Somerniemen kappelin kirkkomaan multiin. Jonaksen ja Beatan pojasta, Johanista tuli aikanaan Suojoen Alitalon rusthollari, joten torpparin pojankin oli tuohon aikaan mahdollista edetä säätykierrossa.

Sitten syntyi Greta-tyttönen, jonka kohtaloksi tuli kuolla vain viikon ikäisenä. Lisäksi seuraavana vuonna Regina synnytti kuolleen lapsen. Joulukuussa 1775 syntyi sitten onnellisten tähtien alla tytär, josta tuli, kuten edellä mainitsin, Greta. Hänet vei vihille Someron Lautelan kotoisin ollut leskimies Henrik Henriksson.

Pitäjänsuutari Jonaksen ja Reginan kuopus oli tytär Eva, joka syntyi vuonna 1779. Hän oli naimisissa toisen kaukaisen sukulaiseni eli Kettulan kylän Sullan talollisen, Erikin pojanpojan kanssa. Tämä herra oli Isak Johansson, josta tuli isäntä jälkeen Kettulan Uusi-Ällipään talon Ruonan torppari.



Jonaksen ja Reginan perheen lyhyt kuvaus on esimerkki siitä, miten torpparien jälkeläiset saattoivat jatkaa vanhempiensa tavoin päivätöitä tehden torpparisopimuksen nojalla tai sitten päätyä kohtuullisen kokoisen ratsutilan isänniksi. Kaikki oli itsestä kiinni.

Kommentit

  1. Mielenkiintoista, ja eräs isovanhemilleni tuttu talon nimi tuossa vilahti. He tosin olivat tulleet paikkakunnalle vasta 50-luvulla, joten tuskin tässä sukua ollaan :) Terveisin Ulla I

    VastaaPoista
  2. Moi!
    Multa löytyi noi melkein kaikki, kun olen tutkiskellut esim. Lietzeneitä ja Lauttian porukkaa Somerolta. Jotain pientä hämminkiä kuitenkin löytyi. Olisko sulla mahdollista lähettää esim joku heimo-sukukirjan pätkä?

    kari.maentaka(at)thl.fi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit