Sokea kana löysi jyvän

Muutama päivä sitten luulin törmänneeni lähes yliluonnolliseen tapahtumaan, kun eräs Länsi-Uudenmaan Nummella syntynyt Lena Sofia tuntui asuvan kahdessa paikassa samaan aikaan.


Pyörittelin jonkin aikaa HisKiä ja Nummen rippikirjoja koneeni ruudulla etsien jotain selitystä asiaan. Lähinnä kuvittelin erehtyneeni tulkitsemaan kastettujen luetteloita tai Nummen rippikirjoja jollain tapaa väärin.

Tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä. Ratkaisun oli löydyttävä muualta.


Tälläisessa tapauksessa on järkevintä lähteä etsimään lisätietoa seuraamalla henkilön elämään joko eteen- tai taaksepäin ajassa. Koska Nummen Oittilan rusthollin tyttäret Maria ja Lena Sofia selkeästi asuivat 1840-luvulla Tenholassa, oli ainoa mahdollisuus katsastaa Turussa piikana työskennelleen Lena Sofian vaiheita ennen vuotta 1843. Olinhan löytänyt hänet nimenomaan sellaisesta rippikirjasta, joka käsitti Turun suomalaisen seurakunnan väkeä vuosilta 1843-1849.

Turun rippikirjat kuuluvat niiihin kaikista hankalimpiin koko maassamme. Nykyisen kaupungin alueella oli useita seurakuntia ja kirjoja pidettiin osin päällekkäin. Vuosien 1843-1849 kirjan mukaan Lena Sofia oli porvari  ja kauppias Christian Helanderin piika. Mistään rippikirjasta vuosien 1831-1842 välillä en kuitenkaan onnistunut Lena Sofia Abramsdotteria löytämään.


Koska en oikein usko yliluonnollisiin tapahtumiin, en ainakaan sukututkimuksessa, täytyi ratkaisun olla jollain tapaa liian ilmeinen. Useinhan hankalimmat tapaukset ratkeavat äärimmäisen yksinkertaisesti. Tällä kertaa asiaan liittyi myös jonkin verran kokemusta ja silkkaa tuuria. Ajattelin nimittäin katsella rippikirjaa 1843-1849 jonkin matkaa taaksepäin löytääkseni jotain muuta kiinnekohtaa, jolla saisin Lena Sofiasta "kiinni" aikaisemmissa niteissä.


Turun suom. srk rippikirja 1843-1849, sivu 596
Vain kolme sivua taaksepäin selattuani huomasin kirjan ylälaidassa otsikkotekstin, joka ratkaisi kertaheitolla asian. Vähänkin maamme historiaan perehtyneet muistavat, että vuonna 1827 valtava tulipalo tuhosi suuren osan Turkua. Kirkkokorttelista tuhoutui useita  taloja, joukossa myös kauppias Helanderin huoneisto. Niinpä tähän vuoden 1843-1849 rippikirjan loppuun on kerätty tietoja otsikolla oheisen kuvan ilmoittamalla otsikolla.

Lena Sofia Abramsdotter oli kuin olikin ollut Turussa, mutta jo 1820-luvulla. Isak Nylundin kanssa hän meni naimisiin vasta vuoden 1830 alussa, mutta 1840-luvulla hän aivan yhtenä, ainutlaatuisena naisena emännöi Tenholan Svedjekullan Övergårdia.

Yliluonnollisesta ei siis ollut kyse, vaan ainoastaan Turun seurakunnan järkähtämättömän loogisesta rippikirjojen pidosta. Kuten edellä jo totesinkin, ratkaisu oli loppujen lopuksi äärimmäisen yksinkertainen. Seuraavaa kertaa varten ajattelin pitää mielessä, että ongelmien tullessa kannattaa haistella myös hieman lähialueita tai kuten tässä tapauksessa, lähisivuja.

Kommentit

Suositut tekstit