Kruununnimismies Karl Henrik Grönroosin sukuperän etsinnästä

Sain eteeni mielenkiintoisen ongelman pari viikkoa sitten. Kangasniemen Synsiön kylän taloon numero neljä putkahtaa 1830-luvun alussa herra Karl Henrik Grönroos. Hänen syntymäajakseen täkäläinen rippikirja ilmoittaa 18.3.1813. Miehemme on ilmeisesti tullut samassa paikassa asuneen kruununnimismies Bemjamin Brofeltin oppiin, sillä myöhemmin Karl Henrik Grönroos toimii samassa toimessa mm. Pieksämäellä ja Puumalassa. En puutu tässä yhteydessä Grönroosin myöhempään elämään enkä hänen avioliittoonsa, sillä nimenomaan syntyperä osoittautui mukavan mutkikkaaksi tutkittavaksi.


Ensimmäinen ajatus on tietysti "hiskittää" eli käyttää Suomen Sukututkimusseuran Hiskiä Karl Henrikin vanhempien etsinnässä. Tämä osoittautuu nopeasti huonoksi ideaksi. Vuodelta 1813 ei löydy yhtään sopivaa henkilöä eikä ajankohdan laajentaminen vuosien 1810-1815 välille vaikuta sekään hakutuloksiin. Vaikka etsimistä jatkaisi ilman sukunimeä (on luontevaa ajatella, että hänen isänsä ei ollut Grönroos) ja vaikka etunimenä käyttäisi vain "Kallea" tai "Henrikkiä", ei Hiskistä ole apua.

On siis palattava Kangasniemen rippikirjan ääreen ja huomioitava muuttomerkintä Heinolasta. Heinolassa oli erikseen maa- ja kaupunkiseurakunta, mutta yleensä kaupunkiseurakunnasta puhuttaessa käytettiin vain nimeä Heinola. Harmillista kyllä, Heinolan kaupunkiseurakunnan ulosmuuttaneista ei tätä Grönroosia löydy. Myöskään Kangasniemen muuttokirjojen selaaminen ei tuota tulosta. Toisaalta niitä on niin paljonkin, että joku muu ratkaisu tuntuu helpommalta.

Koska Heinolan rippikirjojen 1830-1838 läpikäyminen tuntui vastenmieliseltä, ajattelin jotain helpompaa ratkaisu. Tässä yhteydessä juolahti mieleeni, että ehkäpä Karl Henrik Grönroos pääsi ripille Heinolassa. Koska hän oli rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1813, täytyi ripillepääsyn tapahtua aikaisintaan noin vuonna 1828. Niinpä aloin selaamaan rippilasten luetteloita em. vuodesta eteenpäin ja onnekseni paikallisella papilla oli erittäin selvä käsiala. Ehdin jo hieman menettää luottamustani ideaani, sillä vielä vuoden 1830 rippilapsistakaan ei Grönroosia löytynyt. Mutta jatkoin sitkeästä eteenpäin ja jo seuraavan vuoden luetteloista löysin etsimäni tiedon.

Carl Henrik Gönroos oli päässyt ripille kesäkuussa 1831 ja tuolloin hän asui Heinolan kaupungin talossa nro 89. Digitaaliarkiston ja tietysti myös Digiarkiston kautta löytyvät tuon ajan rippikirjat Heinolan kaupungista. Niinpä selviää, että talossa nro 89 asui perhe, johon kuuluivat työmies Johan Färdig, vaimonsa Anna Jacobsdotter sekä pojat Gustaf ja Mats Grönroos. Isä Johanin ja poika Gustafin syntymäpaikaksi on merkitty Kangasala, kun taas äiti Anna syntyi Hattulassa. Matsin kohdalta paikkakunta puuttuu eikä Karl Henrikkiä löydy lainkaan. Tässä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä, sillä Karl Henrik saattoi tuossa vaiheessa asua jo Kangasniemellä.

Koska Karl Henrikkiä ei löydy em. rippikirjasta, tarvitaan lisätodisteita.  Niitä löytyykin "hiskittämällä". Kokeilin, löytyisikö sisäänmuuttaneista perhettä, jonka isä olisi Johan Färdig. Saman tien löytyy kaksi osumaa samasta perheestä; vuoden 1820 joulukuussa Johan Johanssin Färdig, vaimo Anna Jacobsdotter ja pojat Gustaf, Henrik ja Mats muuttavat Messukylästä Tampereelle ja kahta vuotta myöhemmin Tampereelta Heinolan kaupunkiin.

Kastettuja tutkimalla HisKi antaa yhden osuman Heinolasta; imeväisiässä kuolleen tyttären, Henrika Charlottan.

Tässä yhteydessä selviää myös se, miksi em. Gustafia ja Henrikkiä ei löydy Hiskin avulla. Kangasalan kastettuja vuosilta 1730-1820 ei ole vielä talletettuja ao. järjestelmään. Johan Färdigin ja Annan lapsia on siis etsittävä alkuperäisistä luetteloista, jotka onneksi on digitoitu meidän kaikkien saataville. Vuoden 1812 maaliskuun 18. päivänä syntyi Suoraman kylän Alaisten talon torppari Johan Johanssonille ja Anna Jacobsdotterille poika Karl Johan. Suoraman kylästä ei kuitenkaan löydy tätä pariskuntaa, mutta sama perhe on merkitty Tompilan Ketolan torpan asukeiksi. Sekaannuksen selittää se, että kyseinen paikka kuului Alaisten puustellin omistuksiin.

Jotta asia olisi mahdollisimman epäselvä, on rippikirjassa Karl Johanin nimenä Henrik, joka sitten muuttojen myötä muuttuu Karl Henrikiksi. Täsmällistä selitystä en sekaannuksella ole toistaiseksi löytänyt, mutta ehkäpä kirkkoherra teki virhemerkinnän kastettujen luetteloon.

Miksi sitten oletan, että Puumalan kruununnimismies Karl Henrik Grönroos on Kangasalan Alaisten torpassa 1812 syntynyt Karl Johan?

Perustelen asian sillä, että ajassa taaksepäin mentäessä (Kangasniemeltä Heinolaan jne) jää vain yksi mahdollisuus. Hänen mainitaan asuneen talossa nro 89, jossa sitten Johan Färdig perheineen asui. Perheen muista lapsista Gustaf ja Mats käyttivät sukunimeä Grönroos. Puusepänkisälli Gustaf muutti vuoden 1833 marraskuussa 1833 Hämeenlinnaan. Siellä hänet tapaa mm. 1840-luvulla puuseppänä vaimonaan Maja Stina Färling. Velipoika Mats taasen muutti 1835 Pietariin. Perheen kokonaisuus tulee ilmi myös muuttokirjasta, jolla he saapuivat Tampereelta Heinolaan vuonna 1822.

Tuossa muuttokirjassa poika Henrikin syntymäaikana on 10.10.1812. Toisaalta Kangasalan rippikirjassa 1809-1814 Henrikin syntymäaikana on pelkkä vuosiluku 1812. Kun koko perhe muuttaa Kangasalan pitäjästä Messukylään, on muuttokirjassa Henrikin syntymäaikana lokakuu 1812 ilman päivämäärää.


Kommentit

Suositut tekstit