Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

25.2.2014

Kansalaiset feat. Medborgare: Olen suomalainen

Otetaanpa tähän blogiin yksi upea biisi, joka kertoo tulevaisuuden sukututkijoiden kohtaamista ihmisistä....

24.2.2014

Rautalammin SAY

Oheisten linkkien takaa löydät Rautalammin suurpitäjän SAY:n tietoja. Sisällysluettelo on taasen tässä alla. Puhtaaksi kirjoittamisen teki aikanaan TerhiA, joten olkaamme kiitollisia hänelle tästä käsittämättömästä urakasta.

Viitasaari Jyväskylä Rautalampi Laukaa Saarijärvi


Vsri Alvajärvi 28
VSRI
Elämäjärvi 31
VSRI Haapaniemi 42
LAUK Haapavatja 96
RLI Hankavesi 142
RLI Hanhitaipal 219
KJVI Heinolahti 196
RLI Horontaipal 164
VSRI Huopana 17
VSRI Ilmolahti 49
RLI Istunmäki 161, 174
RLI Joutsensalmi 128
RLI Juurikkaniemi 125
VSRI Jurvansalo 224
SJVI Kalmari 202
Kanainen 187
VSRI Kalaniemi 53, 170
SJVI Kalavastingi 10, 168, 238
LAUK Kapekoski 234
VSRI Keitelepohja 21
RLI Kerkonjoensuu 136
Kärkäs 153, 175
SJVI Kimingi 8, 167
VSRI Kymönkoski 44
SJVI Kiimasjärvi 212
KJVI Kivijärvi/Lepistö 1, 223
VSRI Konginkangas 102
JKL Korttajärvi 69
RLI Koivujärvi 216
RLI Koutajärvi 119
RLI Kuhankavesi 147
Kuivasmäki 63
KJVI Kuivasniemi 179
SJVI
Kuukkajärvi 56
RLI Kuusilahti 166
LAUK Kuusivesi 108
VSRI
Kolima 39, 169
SJVI Kyyjärvi 7, 177
RLI Kynsivesi 149
VSRI Keihärinkoski 19
SJVI
Lannevesi 184
LAUK Laukkavirta 229
LAUK Leppävesi 76
KJVI Lepistö 1
LAUK Lievestuore 227, 230
SJVI Mahlumäki 201
VSRI
Muikunlahti 25
VSRI
Muurasjärvi 26, 27, 72
Muurajärvi 110
LAUK Niemisjärvi 90
RLI Nilakka 120
VSRI Niinilahti 51
LAUK Nurmijärvi 152
LAUK Paadentaipal 98, 172
LAUK Pellosniemi 91
LAUK Pernasaari 249
LAUK Petruma 92
RLI Pielavesi 112
VSRI PIHTIPUDAS 33, 176, 233
KJVI
Pudasjärvi 18
SJVI Pääjärvi 197, 232
SJVI Pyhäjärvi 209
SJVI PYYRINLAHTI 100
Raidanlahti 71
RLI Rautalampi 139, 234
LAUK Raikkous 103
RLI Ridlampi 124
SJVI Saarijärvi 171, 1_6, 205, 226
KJVI Salamajärvi 191
RLI Siikakoski/Säkinmäki 181, 194
RLI Songarinsaari 134
JKL Soukkajärvi 67
RLI Sulkavajärvi 115
SJVI Summasjärvi 55
VSRI Suovanlahti 45
LAUK Sumiais 106, 173, 188, 214
VSRI Säkkärinmäki 187, 221
RLI Särkisalo 162
RLI Säviä 114
VSRI Taimoniemi 24
KJVI Talviaislahti 180
RLI Vaajasalmi 189, 222
SJVI Vahanga 142
RLI Vesamäki 131
LAUK Vuojärvi 25
RLI Vuonamolahti 117, 218
VSRI Prstgrd 43
VSRI Vuoskoski 15
LAUK Äänekoski 215

21.2.2014

Flerahanda strödde underrättelser om Saarijärvi Sokn, införde här efter prästegårdens och flere handlingars ödeläggelse, genom branden den 13. Junii 1788 derstädes; för at förvaras ifrån glömskan.

Saarijärvi mf UK 627


Saarijärvi Sokn, som i början lydt under Tavastehuus Län, men genom Läne delningen år 1775 kom under Wasa Höfdingedöme, innefattar 10 mils längd i sträckningen ifrån Söder till nordväst. Dess bredd tagen vid Moderkyrkan ifrån Keuru till Wijtasaari gränts är 2½ mil, vid Sudöstra ändan der den stöter till Laukas Sokn och Petäjävesi Capell af Jemse pastorat 3½ mil, vid nord-västra ändan der den gräntsar till Österbotn 5½ mil.

Under Konung Gustaf Förstes regering har den samma tid som Rautalambi, Laukas och Wijtasaari först blifwit besatt med åboer; desse fyra Församlingar hafva sedan en lång tid framåt utgjordt ett enda pastorat och haft sin gemensamma kyrka i det nu egenteligen så kallade Rautalambi, dit denne ortens invånare en, högst två gånger om året för betalning expedierat någon af sina medbröder at hämta nödiga underrättelser om krono upbörds terminer m.m. Då har icke heller varit ovanligt, at barnet fattat prästen, som skulle förrätta dess döpelse, i kragen.

Wid Jordransakningen, som år 1628 i denne orten förrättades af Johan Otteson, hvilken i den tidens handlingar kallas Kongl: Majts Troman och Cammererare i Finland samt Advocat Fiscal i Kongl: Åbo Hof Rätt, har Saarijärvi blifvit skild ifrån Rautalambi till apart prästgiäld. Den kallades i förstone Palvasalmi, af ett så kallat sund, som ifrån Lumberois träsk öster om kyrkan förer vatnet i Saarijärvi siö och äfven i strängaste vinteren står öppet, änskönt det utan at särdeles strömma, rinner fram med sagta flod. Namnet Saarijärvi har först efter 1690 kommit i bruk, och är tagit af Saarijärvi siö, dit Palvasalmi sund infaller; åtminstone har jag funnit, at Soknen enda till 1690 kallas Palvasalmi i Häradshöfdingen Herr Eric Loschiölds ordinarie Tings förrättnings ännu befinteliga extracter.

Straxt efter skilnaden ifrån Rautalambi, år 1628, bygdes här den första kyrka, hwilken måste hafva varit hast värck, emedan Sokneboer sextiosex år der efter eller 1694 sedt sig nödsakade at upföra den kyrkan, som ännu står och vid dess invigning blifvit kallad Johannes.

Kyrkoherde Bohlet, kallat Kolkanniemi, har icke af Kronan blifvit skänckt till Församlingen, utan hafva Sokneboerne sielfve af Bonden Pehr Kandalain för Hundrade daler Kopparmynt der till inlöst dess ¾ mil ifrån Kyrkan belägne skattehemman om ½ mantal, 1 hemman 1 …land, 1 Båga i Jordeboken, hwilket och derföre vid Härads Tingen 1642 och 1643 blifvit Soknen tillhanda lagligen upbudit. Denne prästegård blef genom våd eld innom två timmars tid den 13. Junii 1788 aldeles ödelagd.

Till Capellans Bohl har Kronan uplåtit först Parandala Krono hemman om 1/3 mantal, belägit 1½ mil ifrån Kyrkan, men som det var nog olägligt, har uppå Capellanen Henric Argilanders underdåniga ansökning sedermera Tarvala kronohemman om ½ mantal blifvit der till donerat, såsom liggande ganska bequämligt, endast några hundrade alnar ifrån kyrkan, öster om Palvasalmi sund. Detta Capellans Bohl blef till alla hus och giärdes gårdar af Ryssarne upbrändt år 1714, samt sedan Kongl: Majt den 14. December 1725 allernådigst befalt, det alla af Fienden ruinerade Capellans Bohl borde af Församlingens invånare åter i stånd sättas, vardt och detta af Saarijärvi Sokne Boer efter den tidens omständigheter någorlunda återigen upbygdt.

I Karstula By, på 3½ mils afstånd ifrån Moderkyrkan åt Österbotn, har år 1775 ett Capell blifvit upsatt, hvilket af Byen hvar kyrkan är bygd, fådt namn af Karstula Capell. Vid Jordransakningen, som General Lieutenanten, Öfver Commendanten i Lovisa, Landshöfdingen och Commendeuren af Kongl: Svärds Orden Högvälborne Friherre Herr Anders Henric Ramsaij, hölt i Soknen den 5. Augusti år 1775, har Moderkyrko Församlingen, uppå dess dem giorde föreställningar, frikändt dessa Capell Boer för evärdeliga tider ifrån Moderkyrkans både reparation och ny-byggnad.

År 1779 hafva Capell Boerne fådt sin egen särskilta Präst, nemligen Magister Johan Calonius, förut adiunct hos sin Fader, Kyrkoherden i Soknen Herr Matthias Calonius, och efter dess ärhållne transport till moderkyrkan, Herr Johan Tuderus, som nu förvaltar Capellans sysslan derstädes. Capellans Bohl om ½ mantal har af vederbörande Capell boer begynt at inrättas ½ mil ifrån kyrkan, vid stranden af Pääjärvi träsk på Laicka jordstycke innom Kimingi Byss ägor, men har ännu icke hunnit bringas i fullt stånd.

Följande hafva varit Kyrkoherdar i denne Församling nemligen:
1:o Johannes Canuti Peldan, Österbotninge, år 1628
2:o Joseph Raumannus, Raumo Bo
3:o Israel Argilander, Helsingfors-bo, död 1687 eller början af 1688
4:o Claudius Taniander, Pastor 1689 eller 1690
5:o Nicolaus Krok, Wiborgs bo, förut Krigspräst, kommit hit utom förslag med Konung Carl XII Fullmacht
6:o Clemens Sirelius, äfven krigspräst, kommit utom förslag år 1723
7:o Georg Wallgrén, Syssmä bo, förut Capellan i Pyttis, Pastor här 1735. Död 1752, 20. Maij.
8:o Matthias Calonius, Åbo-bo, född 1710, Substitutus Sacellani härstädes 1733, Capellan 1737, Pastor 1753. Död 1777.
9:o Henric Calonius, företrädarens son, född 1735, ordinerad 1760, promoverad Magister samma år, 1763 adi: Pastoris i Helsingfors, 1765 v. Pastor i Saarijärvi, 1768 Capellan i Lovisa Stad, 1777 Kyrkoherde i Kesälax, 1779 Pastor i Saarijärvi, 1792 Kyrkoherde i Lovisa Stad och annexer


Capellaner hafva varit härstädes följande:

1:o Herr Israel Argilander, sedermera Pastor
2:o Henric Argilander, företrädarens son
3:o Laurentius Carbonarius
4:o Henric Silander, Capellan härstädes 1694
5:o Matthias Calonius, sedermera Kyrkoherde
6:o Arvid Wallgren, ordinerad till sin Faders Kyrkoherden Georg Wallgrens adiunct 1745, Capellan härstädes 1754. Död 1759, 18. November
7:o Jacob Tuderus, ordinerad till Sokne adiunct i Laukas och Jyväskylä 1744, Capellan härstädes år 1761. Död 1787 den … Martii.
8:o Johan Calonius, ordinerad till Kyrkoherden Matthias Calonii adiunct år 1770, Capellan i Karstula 1779, Capellan härstädes 1788.


Folknumern i denne Församling har alt ifrån Tabell värkets början år 1749 varit uti ständigt tilltagande, ehuru en hop ungt och raskt folk af begge könen årligen afgådt till Österbotn. Särdeles farsoter hafva icke hindrat folk-ökningen, ehuru dödligheten i anseende till härjande koppor och febrar kunnat ena året vara större än det andra.

Fiske- och Fogel-fänge hafva i förra tider varit för allmogen förmohnlige närings grenar, men hvardera nu mera så aftagit, at fogel-fänge är endast tids fördrift för ledige personer, och Fiske allenast i Pääjärvi och Keitele Träsken idkas med någon förmohn af de hemmans åboer som stöta till dem. Egenteliga närings sättet som skall gifva Bonden både föda och medel till all utskylden och öfriga utgifters bestridande, är åker- och Svedje-bruk. I samma mohn, som med folk ökningen, åker och ängsupodlingar tilltaga, minskas svidje bruket småningom, som efter omständigheterne härtills varit välsignat medel till landes förbättring. Hvad derigenom i amund kolbrännas tid uträttades till Sveriges förmohn uträttas här småningom med större fördel. Stora och af sol-strålarne ogenom trängeliga gran- och Tallskogar, öfverhölgde vid jord-ytan af nästan oförgängelig mossa, tvingas derigenom icke allenast at gifva den medellöse arbetaren snar och rik ärsättning för dess möda, utan äfven förvandlas till gräs-rika beteshagar för boskaps hiordar och efter någon tid till täcka löf-skogar. I thy at den tiocka skogen rödjas undan, mossan, barr och quistar förvandlas genom elden uti giödande aska, jorden uprörd af skogs-plogen jämnas, utställes at vädras af luften och bestrålas af Solen till Svartmyllans och bördighetens förmerande. Således förbättras både jorden och Climatet, samt förmohnliga ställen beredas till Nybygges inrättningar, uppå platser, der ingen i början af detta Seculum trodde at menniskor kunde fästa Bo-pålar.

Allmogen har i synnerhet alt ifrån 1760 vist en prisvärd åhoga vid åkerens och ängs-landets utvidgande. Sedan den tiden äro säkert öfver två tredie delar emot hvad förut var, tillgiorde. Till exempel af Häradshöfdingen Herr Anders Ignatii Huse-syne förrättning på Soknens Prästegård, den 10. Augusti 1724, befinnes, at Prästegården den tiden allenast haft Två Tunneland åker och äng till sex lass, men nu 1791 minst Tio Tunneland åker räknat efter Råg utsädet, och äng till hundra lass, utom sex Torp, som sedermera äfven blifvit inrättade. Den i hela denne Församling nu i bruk varande åkeren utgiör säkert och i det minsta 1721 och ängslandet 5000de geometriska Tunneland.

Alt ifrån 1779 har denne Församling mästa dels haft mindre fruktsamma år. Dels årstidernas mindre förmohnliga beskaffenhet för grödan, dels brist på utsäde hos jordbrukaren, som vållat at sådden icke kunnat skie i rättan tid, hafva varit allmennaste orsaken dertill. Lin-sådd och Humle-gårdars anläggande har allmogen nog litet vinlagt sig om, ehuru de kunde blifva lönande.

År 1770
Gift folk
424
Hemmans 
140

Ogifte öfver 15å
182 m., 176 qv.
Nybyggare
2

Barn under 15å
478 m., 453 qv.
Torpare
56


År 1790
Gift folk
705
Hemmans 
256

Ogifte öfver 15å
370 m., 299 qv.
Nybyggare
33

Barn under 15å
768 m., 765 qv.
Torpare
85

17.2.2014

Punkalaitumen talvikäräjillä 16.3.1754

TerhiA:n puhtaaksi kirjoittamia käräjäpöytäkirjoja löytyi melkoinen määrä. Tässä esimerkkinä Punkalaitumen talvikäräjillä maaliskuussa 1754 pidetyn istunnon pöytäkirjaa.....




p34 I anledning af vice Pastorens i Pungalaitio Sokn Herr Magister Jeremias Lundviks widhanden gifwande genom skrifwelse af den 28. Februarii sidstledne androg Krono Länsman Wälaktad Eric Phelander, at fyratijo år gamla bonden Hendrik Thomasson Isoparri ifrån Parrila by i samma Sokn skall om natten emot den 23. Decembr: förledit år af dryckenskap blifwit död hoos sin Swåger Bonden Mickel Sigfridsson ifrån Kåuwala, hwarföre Prästerskapet ei skall wilja Hendrik Isoparris lik begrafwa, innan här wid Rätten om orsaken til hans död undersökes och laga utslag faller hurudan begrafning honom bewiljas kan, om wärkställigheten hwaraf Länsman altså uti framledne Hendrik Isoparris Enkas Kaisa Matts dotters närwaro anhölt.
p34v Enkan Kaisa Matts dotter anförde therpå, at enär hennes afledne man den 22. sidstledne Decembris efter middagen uppå vice Pastoren Lundvijks anmodan farit at framskiutsa bemälte vice Pastor ifrån Parrila til Kåuwala by, hwaremellan är en mihl wäg, skall Hendrik ei warit drucken, emedan han jämte vice Pastoren, innan de afrest, ei förtärt mera än en half marks sup bränwin hwardera, såsom orden lydde, men om Hendrik Isoparri sedermera i Kåuwala by eller annorstädes sig med drycker öfwerlastadt och theraf döden liutit, sade Kaisa sig wara obekant. Imedlertid som framledne Hendrik Isoparri skall i lifstiden fört ett ährligit och stilla Lefwerne samt ei warit till dryckenskap begifwen, så war Enkans begiäran, at hans döda Kropp Christelig och hederlig begrafning må åtniuta.
Til uplysnings erhållande härom framstälte Länsman Phelander at witna drängen Thomas Johansson ifrån Kåuwala,
p35 hwilken ojäfwad efter aflagd witnes ed berättade, at tå framledne bonden Hendrik Isoparri den 22. sidstledne Decembr: om aftonen jämte vice Pastoren Lundvijk anlänt til witnets huusbondes Mickel Sigfredssons åboende Hemman i Kåuwala by, har Hendrik Isoparri redan warit något drucken, hwarefter han ännu hoos sin Swåger Mickel Sigfredsson tagit twå supar bränwin, så at han omsider blifwit af drycker öfwerlastad, och uti sådant tilstånd tiltalt vice Pastoren sålunda “nog Prediken I gode Herrar alle menniskior til salige, men (S:V:) mära fittan är salig”, hwilka ord han tre särskilte gånger uprepat. Af thenna utlåtelse har vice Pastoren blifwit förargad och gått bort jämte witnet til ett annat hemman i Kåuwala, och enär witnet liten stund therefter til Mickels Hemman återkommit, har Hendrik Isoparri funnits såfwa på bänken hwarå han suttit, hwarefter witnet på sin huusbondes befallning ledt Hendrik
p35v Isoparri til sängs på det han der beqwämligare finge såfwa och hwila sig, emedan Hendrik Isoparri jämwäl haft siuk fot, som han någon tid förut af wåda skall skadt med en yxa.
Thärpå har witnet jämte det öfrige gårdsfolket äfwen lagt sig at såfwa, men enär de om morgonen upwaknat och gått at se åt, huru Hendrik Isoparri skulle må, har han funnits liggande död i sängen och at något blod flutit uhr hans mun eller näsa, som witnet ei för wisso kunnat urskilja, så wida både munnen och näsbårarne jämte ansichtet warit blodige, dock har ingen åkomma å hans Kropp funnits, hafwandes witnet om aftonen förut lagt den afledne på wänstra sidan i sängen, men om morgonen, tå han fans död, har han legat på högra sidan.
Uppå tilfrågan intygade witnet widare, at Hendrik i förstone legat ensam i sängen och at witnet jämte någre andre af gårds folket lagt
p36 sig i samma rum, men ongefär midnatts tiden har Mickel Sigfredsson, som lagt sig i badstufwan, för heta skull kommit derifrån til pörtet och lagt sig bakom Henrich Isoparri i sängen; likwäl har witnet eller någon annan ei hördt om natten något liud af Isoparri eller wetat at han war död, innan the sådant om morgonen blefwo warse, och har Hendrik Isoparri den 22. Decembr: om aftonen eller för sin död witnet witterligen icke warit med någon i träta eller oenighet.
I öfrigit kunde witnet ei annat sluta än at Hendrik Isoparri af dryckenskap död blifwit. Upläst och widkiänt.
Det afhörde witnets huusbonde eller framledne Hendrik Isoparris Swåger Mickel Sigfredsson närwarande hördes utan Ed och giorde til alle delar lika berättelse med witnet Thomas Johansson, läggandes thertil at Hendrik Isoparri hoos honom förtärt tre supar bränwin och at han
p36v om natten, tå han lagt sig bakom Isoparri i sängen, ei kunde märka om Isoparri tå redan war död eller hade lif, hwilket han ei wiste at eftersee, så wida han icke kunde tro thet någon af dryckenskap kan råka i lifs fara, utan har han förestält sig thet Isoparri wore sött insomnad, hwarföre han ei welat röra eller wäcka Isoparri, utan tänkte låta honom wäl såfwa ut ruset til morgonen.
Eliest intygade både edeligt witnet Thomas Johansson och hans huusbonde Mickel Sigfredsson med en del af nämnden samt flere närwarande, at Hendrik Isoparri i sin lifstid warit så benägen til dryckenskap, thet han ei kunnat afhålla sig så åfta tilfälle gafs och dryckes waror woro at tilgå, hwarunder han wist sig mycket trätosam och förförisk emot them som med honom tå i lag warit.
Emot alt detta kunde Enkian Kaisa Matts dotter ei något inwända, sägandes
p37 Länsman, at han icke kan flere witnen eller skiäl til lius i saken förskaffa, och har ei heller något widare i saken at påminna.
Parterne lemnades altså afträde och öfwerlades härom til följande UTSLAG:
Thet påstår wäl framledne Bondens Hendrik Thomasson Isoparris Enka Kaisa Matts dotter, at berörde Hendrik Thomasson, hwilken om natten emot den 23. sidstledne Decembr: hoos sin Swåger bonden Mickel Sigfredsson ifrån Kåuwala död blifwit, må hederlig begrafning tillåtas, men som Rätten af det i saken Edeligen afhörde witnets drängens Thomas Johanssons intygan, hwaremot Kaisa Matts dotter ei haft något at inwända, inhemtat, det afledne Hendrik Isoparri den 22. Decembr: om aftonen icke allenast warit af drycker öfwerlastad samt thärinunder utbrustit i then uti ransakningen omförmälte lastbara ut-

p37v låtelsen om Saligheten, utan ock i sådant dryckesmode samma qwäll insomnat i sängen, ther han om morgonen therpå funnits död liggande, hafwandes bemälte witne theraf ei annat kunnat sluta, än at Hendrik Isoparri af dryckenskap aflidit, hwilket alt Hendrik Isoparris utan Ed hörde Swåger, Bonden Mickel Sigfredsson, jämwäl besannat, altså och emedan des utom intygat blifwit, at Hendrik Isoparri i lifstiden i så måtto fördt et ogudachtigt lefwerne det han warit begifwen på drycker och ei kunnat afhålla sig ifrån them så ofta tilfälle gifwits, samt at han thärinunder wist sig mycket trätosam och förförisk mot folk som tå med honom i lag warit, ty kan Hendrik Isoparris döda Kropp icke ährlig begrafning tillåtas, utan finner Härads rätten, i stöd af XIII Cap: 3 § M:B:, skiäligit thet skall den afsides i Kyrckiogård lagd warda.

14.2.2014

Kiikala Winter Ting 3-4.2.1685 p59

Förekommo Sochnens Inwånare i Kijkala församblingh gifwandes klageligen tillkenna, huru såsom Coadjutoren hersammastädes Michael Zachariae Lundanus nestförleden Juulehelgh är igenom döden afleden, hwilckens dödeliga frånfälle the så myckit mehra condolera, som han war en flijtig, alfwarsam och nijtelskande man, then ther med stoor åhåga här uti församblingen en Gudz Ordz tienare uti 28 åhrs tijdh arbetade, och förmedelst sitt hastiga frånfälle lembnat Änkian efter sigh med 9 mehrendels omyndige barn.

Warandes theer före nu närwarande allmogens enhälleliga begieran, att fåå dess Son Dn Studiosum Danielem Michaelis Lundanum till deras Cappelan, och dett i anseende  1o till den långliga och beswärliga tienst, som bemte Sal. Hr Michael här i församblingen gifwet hafwer, och sin Swärfader, nu warande Pastori Wällärde Hr Laurentio Magni Zarenio utj dess höga och opstijgande ålder utj 15 åhrs tijdh allena här i församblingen opwachtadt och medh den ringa legenheeten med församblingens största beröm och goda nöije sigh wäl benöija låtit;  2o att den fattiga Enckian medh dhe mehrendells omyndige barnen ther igenom och kunde hullpas så wähl som Pastor af sin nepot understödd blifwer, hwilcken  3o och intyges wara af ett frombt och fractabelt sinne, och utj Studierne wedh den Kongl.

Akademien sigh tämmeligh förekommen och allaredan här i församblingen med predikande ett godt prof om sigh gifwit, att således församblingen medh dess person är wähl tillfredz, och ther före enhälleligen af dett Wenerando Consistorio Ödmiuckeligast begiera, att fåå honom till theras Sacellanum här i församblingen, der till och Dn Pastor sitt sambtycke nu meddelte, och för the monge omyndige barnen skull låfwade honom heela Cappelans rättigheeten Cedera;  hwilcken församblingens trägna och Ödmiuka ansökningh och begieran bleef ad notam tagen och Saaken till dett högwördiga doom Capitlet tienstl: heemsteldh.

13.2.2014

Johan Ahlströmin perhe

Sukunimi Ahlström herättänee meissä monissa mielikuvan suurteollisuudesta ja pörssikaupoista. Samaa sukunimeä ovat käyttäneet monet muutkin perheet, joilla ei ole mitään tekemistä Merikarvialla syntyneet Antti Ahlströmin suvun kanssa.

Eräs näistä muonamies Johan Ahlström, joka asui perheineen Nummen Järvenpään kylän Uotilan talon mailla, Peltolan torpassa. Hän oli syntynyt syyskuussa 1826 Nummen kylässä, jossa hänen isänsä Samuel oli tuohon aikaan muonatorpparina.

Marraskuussa 1848 Johan vei vihille Sierlan Pakkalan piian, Eva Lena Wahlström. Eva Lena oli torpparin tytär Someron Suojoen kylästä. Nummella pariskunta asui ensin Sierlan Ali-Vilkillä, jossa Johan työskenteli renkinä. Viimeistään vuoden 1852 alussa he muuttivat em. Peltolan torppaan. Vuosien 1849-1865 välillä he saivat yhteensä yhdeksän lasta.


Toukokuussa 1868 alkoi Johanin elämässä tapahtua jotain vähemmän hauskaa, sillä kuudentenatoista päivänä mainittua kuuta hän heittäytyi Järvenpään kylän läpi virtaavaan Somerjokeen. Häntä jäivät kaipaamaan leskivaimo ja seitsemän lasta. Eva Lena Wahlströmille tilanne oli mitä huolestuttavin, mutta onneksi pitäjäläiset eivät jättäneet perhettä pulaan. Nummen kirkonkokous pidettiin toukokuun 24. päivänä ja sen pääasiallisena aiheena oli Johan Ahlströmin jälkeensä jättämien lasten sekä lesken elatus.

Asiasta keskusteltiin "sinne tänne", kuten alkuperäisessä pöytäkirjassa todetaan ja lopulta päätettiin antaa perheelle avustusta vaivaisten rahastosta. Summaksi määrättiin leski Eva Lenalle ja kolmelle nuorimmalle lapselle kuusi markkaa joka viikosta Uotilan rusthollin omistajalle, Juha Alfred Landenille niin kauan kuin leski on sairas. Jatkoavustusten käsittely lykättiin kesäkuussa pidettävälle vaivaisten kokoukselle.

Toukokuinen kokous päättyi vielä lopuksi antamaan vaivaisten rahastosta apua entiselle muonamiehelle, Adam Helanderille Vivolan kylästä kaksi markkaa ja kraatarin leski Gustava Söderholmille Heimolasta samoin kaksi markkaa, koska hänelle oli lapsikin elätettävänään.

Johan Ahlströmin ja Eva Lena Wahlströmin lapset hajaantuivat vähitellen maailmalle, tytär Erika Karolina aina Pietariin saakka vain 10 vuoden iässä heti isänsä kuoleman jälkeen. Eva Lena jäi asumaan Uotilan rustholliin menehtyi vasta helmikuussa 1899. Hän ehti olla leskenä yli 30 vuotta eikä siis avioitunut koskaan uudelleen.

12.2.2014

Erään suutarinsällin kohtalo Turussa

Viimeisen vuoden aikana minulla on ollut suuri ilo olla mukana metsästämässä erään tietyn henkilön mahdollisia elossa olevia jälkeläisiä. Tämän tapaisessa työssä on tietysti seurattava kaikkia kyseessä olevan naisen sisaruksia ja tutkittava, onko heillä jälkikasvua.

Tästä kokonaisuudesta joskus myöhemmin lisää, mutta kirjaan tähän vähän omaksikin tiedoksi kyseisen henkilön pikkuvelipuolen onnettoman kohtalon.

Axel Gabriel Wahlström syntyi Turussa vuonna 1859 kaupunginmittari Gabriel W:n ja hänen toisensa vaimonsa, Eva Kristinan kolmesta lapsesta keskimmäisenä. Turun rippikirjoja löytää netistä vuoteen 1865 saakka, jonka jälkeen olen joutunut turvautumaan muihin sähköisiin lähteisiin. Niistä toimi parhaiten tällä kertaa Historiallinen Sanomalehtiarkisto.

http://wiki.narc.fi/portti/images/2/25/Autonomian_ajan_joukko-osastot.pdf
Sanomia Turusta -lehden syyskuinen numero vuodelta 1881 luettelee Turun kaupungissa asuneita asevelvollisia ja heidän joukostaan löytää myös leipojanoppilas Axel Gabriel Wahlströmin. Tarkempia tietoja hänen työpaikastaan en ole etsinyt, mutta reilun vuoden päästä sanomalehti Hämäläinen tietää kertoa leipojanoppilaan kohtalosta surullisen tarinan,

Miehemme joutui kuin joutuikin sotaväkeen. Palveluspaikkana oli Turun tarkk'ampujapataljoonan 4. komppania. Tammikuun 26. päivänä, joka oli perjantai, lähtivät komppanian miehet aamuisella pitämään vahtia. Jokaisella jaettiin 15 patruunaa tätä tarkoitusta varten. Hieman tämän jälkeen valitti Axel Gabriel tuntevansa itsensä sairaaksi ja sai luvan jäädä kasarmille.

Kun hän oli jäänyt yksin huoneeseen, otti hän kiväärinsä, käänsi sen piipun rintaansa vasten ja laukaisi. Luoti meni ruumiin läpi osuen seinään ja kimmahtaen siitä lattialle.

Syytä itsemurhaan ei koskaan saatu selville varmasti, mutta Axel Gabriel Wahlström oli aikaisemmin tuomittu 12 kuukauden vankeuteen sotilaspalveluksessa tekemistään rikoksista. Tuomio ei oltu pantu täytäntöön, sillä Wahlström oli tehnyt valituksen senaatille. Toisaalta hänet oli ehditty haastaa sotaoikeuteen kokonaan uusista rikoksista. Mainittakoon vielä, että jossain välissä leipominen oli saanut jäädä ja Axel Gabriel oli siviiliammatiltaan suutarinsälli.


Autonomian aikamme sotalaitoksen järjestäytymiseen voit perehtyä oheisen Arkistolaitoksen tekemän kuvan kautta!

Juho Partasen jäljillä

Kun omat taidot loppuvat, on aina yhtä mahtavaa kääntyä Suku Forumin puoleen. Harvoin käy niin, että jää vaille vastausta. Ehkä joka kerta ei saa suoraa ratkaisua käsillä olevaan asiaan, mutta sen sijaan oivaltaa jonkun uuden suunnan omille selvityksilleen.

Itse törmäsin muutamia vuosia sitten Iisalmen maaseurakunnassa pyörineeseen renki Juho Partaseen, jolle rippikirjoissa oli piirretty kauniisti syntymäaika 16.6.1810. Kuitenkaan tuolla päiväyksellä ei Iisalmen tai lähialueen pitäjien kastetuista löytynyt sopivaa henkilöä. Asia vaivasi tavallista enemmän, sillä Partasen Jussi on äidinäitini isänisä. Hän on siis miltei lähisukua, ainakin jos sukututkijalta lähtee kysymään.

Osoitin siis kysymykseni Suku Forumille, sillä varhaisin havaintoni miehestä oli vuosien 1827-1837 rippikirjasta. Tuolloin hän asui ja työskenteli Martikkalan kylässä, ilmeisesti Harjulan talossa. Martikkala on nykyistä Lapinlahtea ja sijaitsee parinkymmentä kilometriä Iisalmen kaupungista suoraan etelään.

Suku Forumilla nimimerkki aaaalto hoksasi etsiä Juho rippilasten luetteloista löytäen hänet vuodelta 1828. Tuolloin mies oli renkinä Pörsänmäellä, joka onkin lähes Martikkalan naapurissa. Lastenkirjasta selviää, että Juho asui Pörsänmäki nelosessa. Samoin selviää, että hänen äitinsä oli Ingeborg Hyvönen ja isänsä Lauri Partanen. Mutta miksi en sitten löytänyt häntä kastettujen luettelosta?

Yksinkertaisesti sen takia, että Iisalmen maaseurakunnan vuoden 1810 kastettujen luettelossa Juho on merkitty aviottomaksi lapseksi, jonka isäksi on kirjattu Jaakko Väisänen. Juho syntyi Lampaanjärvellä, jossa hänen äitinsä Ingeborg asui itsellisenä. Samassa mökissä näyttäisi rippikirjan perusteella asuneen hänen siskonsa Tiina.


Ingeborg vihittiin 1816 Lauri Partasen kanssa ja em. rippilasten luettelossa Juhon patronyyminä on Laurinpoika. Jätän myöhemmäksi sen selvittämisen, miksi hän on saanut isäpuoleltaan sukunimen lisäksi myös patronyymin. Mainittakoon vielä, että kastetuissa Juholle ei ole merkitty kastepäivää.


Ingeborgin sukuperäkin taitaa jo olla selvillä, mutta jätän hänen esipolviensa perkaamisen toiseen kertaan.

11.2.2014

Episodi Viitasaarelta

UK 597  PITÄJÄNKOKOUS VIITASAARI LAUANTAINA 20.6.1863
§ 5
Seurakunnalle ilmoitettiin, että Pitäjä Suutari Otto Eklund on Kiwijärveltä muuttanut tämän seurakunnan Kejhärinkosken kylään ja myös tahtoisi perheensä vastaanotettan jäseniksi tähän seurakuntaan kuin hänellä on wulmahti suutarin wirkaan tässä pitäjässä. Mutta kuin hänellä on käytöstänsä vastaan se muistutus että hän Kajsarillisen Waasan Hofräätin päätöksen kautta 16. Päiwältä Elokuuta 1858 on enemmällä kuin puolella syyllä raskautettu ja melkein ylitse woitettu siitä, että hän muiden kanssa on ehdollisesti ja salassa murhannut Talonpojan Antti Antinpojan Purasen, ja että asia sentähden ja syytettyin kiellon tähden, kuin myös puuttuwan täyden todistuksen tähden on jätetty tulevaks’ ajaksi, jolloin se woisi ilmi tulla, niin kysyttiin seurakunnalta, kuinka tämän hänen pyyntinsä suhteen tehtämän pitäisi. Kaikki läsnäolevaiset wastaisiwat etteivät suinkaan tahtoneet että hän pereinensä wastaanotettaisi seurakuntaan, erittäinkin kuin hänen waimonsa lapsineen jo on kulkenut seurakunnassa kerjuulla ja on tahtonut tulla Waiwaishoidon rasitukseksi. Ja pyysivät läsnäolewaiset alakirjoitettua puheenjohtajan wiran puolesta Herra Guwernööriltä Läänin yli pyytämään määräystä Ruunun palvelialle poiskäskeä ja toimittaa heitä mainitusta Kejhärinkosken kylästä, kuuluwa Kiwijärven Nimismieskuntaan, jossa owat ottaneet asuntonsa.



UK 597  PITÄJÄNKOKOUS VIITASAARI LAUANTAI 22.8.1863

§ 4
Tiedon annettiin seurakunnalle että Herra Guwernööri Läänin yli on allekirjoitetulle puheenjohdattajalle takasin lähettänyt hakemuksen Suutari Eklundin saamisesta pois tästä seurakunnasta, jonka hakemuksen allekirjoitettu seurakunnan pyynnöstä wiran puolesta oli sisään lähettänyt ja myös on ilmoittanut, ettei Kirkkoherran wirka ole senkalttaisen asian ajaja, niin walitsi seurakunta Herra Ruunun Nimismiehen Raninin puolestaan pyytämään Herra Guwernööriltä Läänin yli määräystä Suutari Eklundin ja hänen joukkonsa poiskäskemiseen tämän seurakunnan Kejhärinkosken kylästä.

10.2.2014

Torholan isännän sukuperän jäljillä

Lohjan Torholan talo, Suomen Maatilat, I osa
Lohjan Torholan yksinäistalon isännäksi vuonna 1808 tulleen Johan Michelsson Enqvistin sukuperä oli minulle arvoitus vuosikausia. Mistään päin ei tuntunut löytyvän sopivaa Johania Anna Bomanin ja tämän kuoltua Hedvig Olinin aviomieheksi. Lohjan rippikirjoista kyllä näki, että Johan oli tullut Torholaan mitä ilmeisemmin Karjalohjalta. Rippikirjoihin jatkuvasti merkitty tarkka syntymäaika, 10.1.1780 aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia. Tuolla päivämäärällä ei yksinkertaisesti ollut syntynyt yhtään Torholan isännäksi kelpaavaa.

Jälleen kerran päätin hyödyntää Suku Forumin aina yhtä avuliaita käyttäjiä. Itse forumilla sain yhden hyvän ehdotuksen, joka osoittautui vesiperäksi. Mutta sitten sain yksityispostia henkilöltä, joka esittäytyi vain etunimellään.

Hänellä oli tieto, joka osoittautui oikeasti. Johan Michelsson Enqvist oli kotoisin Sammatin (Karjalohjan kappeliseurakunta tuohon aikaan) Haarjärven kylän Katavan talosta, jossa hänen isänsä Michel Matsson oli lampuoti. Äidin nimi oli Maria Matsdotter. Minkä takia en sitten ollut huomannut häntä kastettujen luetteloista?

Syynä on se, että ilmeisesti muuton yhteydessä on Johanille kirjattu hänen nuoremman veljensä Nilsin syntymäaika. Johan olikin syntynyt jo 24.2.1779 ja velipoika Nils sitten vuonna 1780. Perheessä oli yhteensä 10 lasta, joista em. Nils oli syntynyt kaksosena veljensä Michelin kanssa. Jotta asia ei olisi liian helppo, oli myös näiden kaksosten syntymäaika vääristynyt ajan mittaan. Sammatin kastettujen luettelossa kaksospoikien syntymäpäivä on 19.11.1780, sen sijaan jatkossa rippikirja antaa tuon Johanille aikanaan "lahjoitetun" päivämään 10.1.1780.

Nilsistä tuli 1820-luvun alussa Suomusjärven Häntälän kylän Kesän talollinen. Hänen vaimonsa Greta oli syntynyt Nummen Sierlan Peltolassa ja oli Kesän edellisen isännän leski. Nils kuoli vasta joulukuussa 1872, kunnioitettavassa 92 vuoden iässä. Kaksoisveli Michel sen sijaan menehtyi jo tammikuussa 1781, vain muutaman viikon ikäisenä.


Johan otti käyttöön nimen Enqvist Lohjalle tultuaan, mutta tämän sukunimen taustaa en ole onnistunut selvittämään. Ainakaan Johanin lähisuvussa en ole sitä huomannut käytettävän, mutta ehkä asia selviää ajan kanssa. Tällä kertaa selvisi sukuperän lisäksi myös se hauska asia, että Johan Enqvist on kaukainen sukulaiseni. Yhdistävänä tekijänä välillämme on Suomusjärven Arpalahden rusthollari Gudmund Bertilsson (1628-1701) ja hänen vaimonsa Anna (1647-1726).

9.2.2014

Esivanhemmat kartalle

Sukuohjelmisto 2004 mahdollistaa henkilötietojen yhdistämisen Suomen Sukututkimusseuran "Suomen seurakunnat" -tietokantaan. Sen pohjalta voi muodostaa esimerkiksi omista esivanhemmistaan syntymäkartan. Tällä hetkellä olen onnistunut selvittämään kaikkiaan 1229 esi-isääni tai -äitiäni. Oheinen karttaa käsittää tietysti vain Suomessa syntyneet henkilöt niiden osalta, joiden syntymäpitäjä on ollut tiedossa.

Parikin sukuhaaraa lähtee seikkailemaan ulkomaille tuossa 1600-luvun lopussa, joten nyt olisi hakusessa parempi softa. Olisi mukava tehdä kartta, joka käsittäisi myös Ruotsin ja Pohjois-Euroopan Baltian maiden kera.

Mitään suurempaa hyötyä tästä kartasta ei nyt ole, mutta onpahan kiva todeta olevansa reipas sekoitus suomalaisia heimoja.

6.2.2014

Porin läänin jalkaväkirykmentin merkintöjä vuodelta 1737

Relations Rulla af Kongl. Maij:ts Björneborgs läns Infanterie Regementet uppå alla förändringar som sedan sidst håldne General Mönstring å 1737 sig tid effter annan tilldragit wid KYRO COMPAGNIE.






3.2.2014

Turkuun muurariksi

Turun suom. srk:n ripppikirja 1836-1842, sivu 449
Turun rippikirjojen selailu tuotti jälleen tulosta, kun onnistuin löytämään vuonna 1830 kaupunkiin muuttaneen kiskolaisen Gabriel Wimanin.

Vaimokseen tämä suutari Petter Wimanin poika oli ottanut Halikon Peräkydöstä kotoisin olleen Aurora Amalia Eklundin. Turussa syntyi perheeseen sen ilmeisesti ainoa lapsi, poika Johan Gabriel vuoden 1840 alussa. Tuon 1840-luvun alkupuoliskolla Gabriel piipahti Ahvenanmaalla, kenties muurailemassa Bomarsundin linnoitusta. Tätä nopeasti raunioiksi tuhottua monumenttia tehtiin 1832-1854 välisenä aikana. Tuohon aikaan perhe asusti toisen kaupunginosan 14. korttelin talossa viisi.

Saman vuosikymmenen lopulla perhe asui taasen ensimmäisen kaupunginosan toisen korttelin talossa numero kaksi ansaiten elantonsa muurarikisällinä. Sukunimi Wiman oli muuttunut jossain välissä Lindvalliksi.

Gabriel Wiman, myöh. Lindvall on kaukainen sukulaiseni. Yhteiset esivanhempamme ovat Suomusjärven Arpalahden rusthollari Simon Gudmunsson ja vaimonsa Elin Jakobsdotter, joka oli kotoisin Pusulan Hattulan kylän Passiarilta. Sukuohjelmisto 2004:ssa on toiminta, jolla voi graafisesti verrata kahden henkilön sukulaisuutta. Sen perusteella näkee helposti, että isoäitini isänäidin isä, torppari Abraham Ahlbom ja Gabriel Lindvall oli pikkuserkusten lapsia.

2.2.2014

Vanhoja suomalaisia lisänimi, osa kolme

Tässä loput TerhiA:n keräämistä lisänimistä.


Per Andersson Rasvasuu ES 2625  å1661  Taipal Rouhiala

Kt Lukas Pålsson Rautanenä WA 764  å1664  Säminge
Pål Rautanenä  ES 2625  å1660-1  Kerimäki Yläkona

Matts Larsson Rautasuu ES 2625  å1660-1  Rantasalmi Hiismäki

sld Jöran Matsson Rautasääri bgr 14.3.1714 Asikkala StorÄinäs
 

Krister Risupää  OS-167  å1642, 45, 49  Pyhäjärvi (Kexholm) Kosterma

Michalcka Rähisiä OS-167  å1642 Ilomanski Kuksanvaara

Miko Räihäposki  LT-1393  å1687  Nöteborgs län

bob. Olof Satajalka ES-2670  å1638  Jougio Lambikylä
bob. Olof, Suickj Satajalkainen OS-167  å1645  Jougio Lutskanlampi
Petter Satajalka LT-563  å1685  Uukuniemi Metsämigli

Olof Sianjalka  ES 936  å1628  Kuopio o Iisalmi  oförmögne

Hans, Knut Jonsson Siannahka ES 936  å1627-8  Lapvesi Leppele
Jöns Siannahka  ES 536  å1613  Lapvesi
Jöns, Staffan Persson Siannahka ES 936  å1626-7  Lapvesi Leppäle
Jöran Siannahka  ES 936  å1626-8  Lapvesi Leppele

Matts o Mårten Soliahousu ES 936  å1626-7  Lapvesi Solia

sld Sorgfri  Kiikala

Anders Sotawerä  ES 535  å1614  Jääski    (‘Suottaväärä’)
Olof, Joan, Bengt Sottavare ES-947  å1558  Jääsken kalastajia

sld Stormhatt Nastola 1700-l.

Lars M. Suppamies ES 936  å1626-7  Taipal Solkias
Mårten Persson Supumies ES 2625  å1661  Savitaival Solkis

Lars Andersson Suurikorva ES 936  å1627-8  Lapvesi Suurikorva

Henrik Taskulusikka Storkyro Topparla 1697-98, rymbd m hu Anna till Tawastlandh

Pål Persson Tiribasth ES-971  å1601 Vesulax Paukkula Jokiois

Olof Tuohisaapas ES 936  å1626-8  Lapvesi Haukilax

Tomas Villinkoukku ES 535  å1615  Kivinebb

Prokkoi Vitsakaula ES-1521  2.2.1679  Kajana Stads Tullbook  p550

Grels Vääräjalka ES 2625  å1661  Savitaival Suomenniemi
Jussi Vääräjalka ES 2670  å1640  Kurkijoki Sillankorva   friheet
Jöns Vääräjalka ES 936  å1626-7  Taipal Lotolax
Jöns, Tomas Vääräjalka ES 536  å1613  Taipal
Jöns Pålsson Vääräjalka ES 936  å1625-8  Taipal Suomenniemi
Tomas Vääräjalka ES 936  å1626-7  Taipal

1.2.2014

Vanhoja suomalaisia lisänimiä, osa kaksi

Tässä osa kaksi TerhiA:n kokoamista vanhoista lisänimistä eri puolilla Suomeamme.


Nils Kamajauho  ES 535  å1614  Ruokolax

Lars Kanttipää  ES 936  å1628  Kuopio & Iisalmi  oförmögne

Michel Kapajakoinen ES 536  å1615  Säminge Säminge Kojola  oförmögne

Jöran Karvajalka ES 2625  å1661  Taipal Haikola

Tomas Kaukalempi ES 535  å1614  Jääski

Lars Kaukapäivä  ES-971 å1601, ES 936  å1626  Vesulax Paukkula Jokiois 

Lars Kaukapää  ES 536  å1619  Vesulax Paukkula Knechter
   ES 936  å1626-7  Vesulax Paukkula

Per Kohopää  ES 536  å1618  Taipal

Henrik Kolipää  ES 2625  å1661  Taipal Saikola?
Lukas Kolipää  ES 2625  å1661  Taipal Kyläniemi
Olof Larsson Kolipää ES 536  å1613,1615  Taipal

Anti Kolmihalko  ES-2670  å1640  Kurkijoki Kokkoselkä
husman Tomas Kolmihalko ES 535  å1614  Jääski

Sidorko Kolmisilmä ES 983  å1631  Ilomantsi

Michel Kolmikesä ES 535  å1615  Viborg skn
Tomas Simonsson Kolmkesäin 8 28.10.1717 Viitasaari Agneta Pietiläinen, dr Anna Tomasdr *1.8.1718 Vsri Keitelepohja

Bertil Kovaleuka SSS-55645 Narva  betalt f sitt barn 13.7.1695

Tomas Jakobsson Kukonpieksäjä ES 2638  VA 8759  å1710  Elimä

Olof Kultamies  ES 535  å1614  Jääski
   ES 536  å1619  Jääski Kondus

Mogns Kuningahinen ES 963  VA 6560  å1584  Rantasalmi

Kylmäsuu  LT-1393  å1687  Nöteborgs län

Jöns, Henrik Kynneppi ES 535  å1614  Ruokolax

bob. Matti Lautaselkä ES-2670  å1640  Kurkijoki Migriläby

Nils Lippasilmä  ES-969  å1596  Rantasalmi

Eskil Littapää  ES 2626  å1666 Jokkas Murdois ‘EL mhu, R Anders, br Johans äa, far’

sld Matts Liufligröst JK-1693 Huittis WT 1755;  ML Huittis Pehula, *7.9.1735

sld Lättgå  Hartola

Lars Matsson Luukulkku ES 936  å1627-8  Lapvesi Luukulkkula

Olof Mustakulkku ES 535  å1614  Ruokolax
   ES 536  å1618  Ruokolax

Michel, Per Nahkahattu ES 936  å1626-8  Rantasalmi Halttula
Per Nahkahattu  ES 536  å1618  Rantasalmi Keriharju  Knechtar
Pål Nahkahattuinen ES 963  VA 6560  å1584  Rantasalmi

Marg. Bertilsdr elr Naulamaha bgr 19.11.1703 Björneborg Fattighuset

Nils Neljäsilmä  ES-971  å1601  Jockas Härkelä T

Anders Nokireki  ES 535  å1614  Jääski
Anders, Henrik, Per Persson Nokireki ES 536  å1619  Jääski Tietävälä

Marita Näkiä  OS-167  å1645  Jougio Innoisenpohja   niuter frijheet

Pajapappi  smed i Storkyro

Henrik, Mårten Paksujalka ES 535  å1614  Jääski
   ES 536  å1619  Jääski Paksujalkala
Tomas Paksujalka ES 536  å1619  Jääski Pirilänniemi
Tomas, Bertil, Lambert Paksujalka OS-167  å1642  Sakkula
Tönne Paksujalka ES 535  å1614  Jääski

sld Passpå  Hartola

Pål Partamies  ES 536  å1618  Taipal Suomalais

Anti Pitkäparta  ES-2670  å1640  Kurkijoki Migriläby
Lars Pitkäparta  ES 2625  å1661  Savitaival Luotolax
Per Pitkäparta  ES 536  å1618  Taipal
Per Pitkäparta  OS-167  å1642, 45, 47  Uukuniemi Metsämigli

Lars, Matts Eriksson Pitkäpää ES 936  å1626-7  Lapvesi Himottula
   ES 936  å1627-8  Lapvesi Pitkäpää
Michel Matsson Pitkäpää ES 936  å1626-8  Lapvesi Ravaldila

Anders Johansson Pitkävarpa 8 12.5.1689 Jääski Hirsilampi Anna Larsdotter
Bertil Pitkävarvas ES 536  å1619  Jääski Kondus
   ES 937  å1628?  Jääski Kondus
Joan Pitkävarvas ES 536  å1619  Kivinebb Pihlais
Lars Pitkävarvas ES 535  å1614  Jääski
Matts Pitkävarvas ES 536  å1619  Kivinebb Pihlais

Isacka Pitkävatsa OS-167  å1642  Salmi Mansinsaari

Lars, Nils Jönsson Poikkiselkä ES 535  å1614  Jääski
Lars Poikkiselkä ES 536  å1619  Jääski Keskiselä

Jöran Poskiparta ES 536  å1619  Viborg skn Uskila

Anders Punapää  ES 536  å1613  Lapvesi

Puurotasku

bob. Eskel Pystyjalka OS-167  å1648  Kurkijoki Miglisby

Lars Hansson Pöyhöpää ES 936  å1627-8  Lapvesi Haukilax

Blogitekstisuositus

Muslimi, josta tuli kristitty

Nakkilan seurakunnan vierasseurakuntalaisten luettelosta löytyy todella mielenkiintoinen tapaus elokuulta 1880. Mainitun kuukauden 15. päiv...