Reginan sukuperästä

Karl Aleksander Cajander (1846-1911) oli uusikaupunkilainen kotiseutuhistorioitsija, joka julkaisi kotikaupungistaan ainakin 15 erilaista teosta. Tämän lisäksi häneltä jäi runsaasti julkaisemattomia käsikirjoituksia. Päivätyönsä opettajana ja rehtorina tehneellä Cajanderilla oli koulutusta ja taitoa tehdä sukututkimusta. Hänen työnsä jälki on suurelta osin moitteetonta, mutta ei täysin virheetöntä.

Tämän artikkelin tarkoituksena ei ole arvostella Cajanderin antaumuksella kirjoitettuja tekstejä, vaan kertoa yhden esimerkin varjolla, miten paljon helpommalla vuoden 2015 sukututkija pääsee. Reilu sata vuotta sitten sukututkijan piti aineistoja löytääkseen vierailla useissa eri kirkkoherran virastoissa sekä kirjastoissa. Lisäksi materiaalia löytyi Valtionarkistosta, millä nimellä nykyistä Arkistolaitosta kutsuttiin vuosina 1869-1994. Tämä arkisto pohjaa juurensa vuonna 1816 perustettuun Senaatin arkistoon. Ainoa toimipiste oli Helsingissä, vaikka maakunta-arkistojen idea esiteltiin Valtiopäivillä jo 1888. Ensimmäinen maakunta-arkisto avattiin kuitenkin vasta 1927 Hämeenlinnaan.

Karl Aleksander Cajanderille tämä tiesi istumista joko Uudenkaupungin seurakunnan pappilassa tai Helsingin Valtionarkistossa. Lisätietoja hän on varmasti hakenut kirjastoista, museoista, kirkkomailta ja yksityisistä sekä kunnallisista arkistoista.

Käsikirjoituksessaan Carl Aleksander Cajanderin tutkimuksia, Sukuja ja sukujuuria - Broman1 Cajander kertoo Kalannin kappalaisesta, Johan Tenleniuksesta, joka oli kaksi kertaa naimisissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Kalannin kirkkoherrana toimineen Emanuel Brunlöfin tytär Maria, josta Tenlenius otti virallisen eron 1751. Marian, joka kuoli 1765, äiti oli Maria Wärdh. Lähes heti eron saatuaan Johan Tenlenius meni naimisiin Regina Bromanin kanssa2, jonka vanhemmiksi Cajander mainitsee Lempäälän Ahtialan kylän Hävättilän rusthollarin, Johan Bromanin sekä tämän vaimon,  Maria Spensenian.

Meillä vuoden 2015 tutkijoilla on se ilo, että voimme halutessamme tarkistaa näitä asioita suoraan verkosta. Lempäälän rippikirjat 1700-luvulta ovat kaikkien netin käyttäjien saatavilla sekä Arkistolaitoksen että Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen sivuilta. Samoin tuon ajan historiakirjat löytyvät molemmista tietokannoista minkä lisäksi Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämää HisKi-tietokantaa on voi käyttää avuksi Regina Bromanin syntyperän selvittämisessä.  Cajander antaa hänelle syntymäajaksi vuoden 1725.

Rusthollari Johan Bromanin ja Maria Spensenian perheeseen syntyi vuosien 1714-1732 välisenä aikana seitsemän lasta; Anna, Johannes, Juliana, Carolus, Catharina, Johan ja Henrich3. Heistä Carolus (nimi kastekirjan esittämässä muodossa) syntyi tammikuussa 1724, joten Regina sopisi tähän perheeseen ajallisesti. Yhdestäkään tuon ajan rippikirjasta ei Reginaa kuitenkaan löydy Johanin ja Marian lapsena.

Voisiko siis olla, että Regina Broman ei ollutkaan Lempäälän kotoisin? On mahdotonta enää sanoa, miksi Cajander on sijoittanut hänet Hävättilän rusthollin perilliseksi. Ehkä tämä Broman -perhe on ollut jossain yhteydessä sopivasti esillä ja muiden vaihtoehtojen tarkistaminen olisi ollut äärimmäisen työlästä.

Nykytekniikan käyttäjä kannattaa pappismiehien kohdalla aloittaa etsintä Yliopistomatrikkelista4, jota ylläpitää Yrjö Kotivuori Helsingin Yliopiston sivuilla. Matrikkeli hakuominaisuudet ovat selkeän yksinkertaiset. Lisäksi Kotivuori on rakentanut siihen omaisuuden, jolla eri henkilöiden keskinäiset sukulaisuudet esitetään hakutuloksissa suoraan. Näin haettaessa Johan Tenleniuksen tietoja saadaan vaimo Regina Bromanin kuolinajaksi vuosi 1776. Toisaalta Tenleniukselle luetellaan peräti yhdeksän eri sukulaista; appi, isoisän isä, kaksi veljeä, neljä poikaa ja langon poika.

Heistä viimeksi mainittu on hyvin kiinnostava, sillä hänen nimensä on Karl Gustaf Broman. Koska lanko tarkoittaa vaimon veljeä, on Karl Gustafin isän oltava Reginan veli. Edelleen ylioppilasmatrikkeli osaa kertoa tuon isän olleen toimitusvouti Gabriel Bromanin, joka poikansa syntymän aikaan asui Uskelassa.

HisKi-tietokannan avulla on nopeaa tarkistaa, että Karl Gustafin kastemerkintä löytyy Salon luetteloista5. Asuinpaikkana Gabriel Bromanilla ja hänen vaimollaan Helena Heleniuksella on ollut vuodesta 1766 lähtien Salon kylän Alhaisten talo. Tämän jälkeen on helppoa etsiä kuvaruudulle Salon vuosien 1779-1790 rippikirjasta sivu 743, jolle on merkitty Bromanien perheen tiedot. Isä Gabriel on rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1739. Nyt on enää löydettävä Gabriel syntymäpaikka, jotta voitaisiin lopullisesti tarkastaa hänen ja Reginan kuuluminen samaan perheeseen.

Salon Kistolasta kotoisin ollut Helena Helenius vihittiin Gabriel Bromanin kanssa Juhannuksena 17616. Salon vihittyjen luettelon mukaan sulhanen asui tuolloin "I Kiscko". Jälleen kerran HisKi osoittautuu oivalliseksi apuvälineeksi. Kiskon seurakunnan historiakirjoista löytyy nimismies Gustaf Broman, jonka vaimo Brita Johansdotter haudattiin Kiskossa tammikuussa 1722. Saman vuoden syyskuun lopulla nimismies Broman nai Kavaston rusthollissa asuneen Maria Sevonian ja tässä yhteydessä sulhasen asuinpaikkana on mainittu "Krusila". HisKin "lisätietoja seurakunnasta" -toiminnon avulla on vaivatonta selvittää, että tämän täytynee tarkoittaa naapuripitäjä Kiikalan Kruusilan kylää.

Kiikalan säilyneet rippikirjasarjat alkavat vuodesta 1750. Vuosien 1750-1756 niteen sivulta kuusi löytyykin nimismies Broman vaimonsa Maria Sevonian ja kahdeksan lapsensa kera Kruusilan Jäpin talosta. Reginaa ei joukosta löydy, mutta tämä on selitettävissä hänen vihkimisellään vuonna 17517. Tarkka ajankohta on marraskuun 28. päivä. Uudenkirkon eli Kalannin tuore kappalainen Johan Tenlenius ja Regina Broman "ifrån Crusila" saivat toisensa mainittuna päivänä. Mainittakoon vielä, että Reginan veli  Adam Gustaf omisti Jäpin talon myöhemmin 1700-luvulla.

Ylioppilasmatrikkelia hyödyntämällä on mahdollista tutkia erityisesti pappissukujen keskinäisiä yhteyksiä, joita on runsain mitoin tässäkin tapauksessa. Kannattaa perehtyä tämän apuvälineen käyttöön ja muistaa samalla, että mahdolliset korjaukset tai lisäykset voi lähettää ylläpitäjälle sähköisesti sivustolta löytyvällä lomakkeella.



Kommentit

Suositut tekstit