Ritari Schauman

Klikkaa kuvaa, niin pääset tutustumaan Vistolan tiluksiin

Vuonna 1884 Turusta muutti Pöytyän Vistolan yksinäistaloon oikea ritari, kapteeni Knut Otto Schauman. Hän oli syntynyt Taivassalossa 1827 ja mennyt aikanaan naimisiin porilaisen Eva Konstantina Elisabet Holmbergin kanssa. Tämän Schauman -suvun ns. suomalaisena kantaisänä pidetään Turun läänin ratsuväkirykmentin everstiluutnanttia, Henrik Johan Schaumania, joka eli vuosina 1640-1730. Hän oli kotoisin Liivinmaalta ja tullut Ruotsin kuninkaan palvelukseen 1662. Schauman -suvun kaikki nykyisin elossa olevat henkilöt ovat Henrik Johanin pojanpojan, majoitusmestari Bernt Otton (1738-1805) jälkeläisiä.

Knut Otto ja Eva Konstantina toivat luonnollisesti Pöytyälle myös jälkikasvunsa, johon kuului yhdeksän lasta. Heistä peräti kahdeksan oli poikia. Kolme vanhinta oli syntynyt Uudessakaupungissa tai Taivassalossa. Tytär Annan Martha Elisabeth syntyi Nakkilassa samoin kuin hänen loput veljensä.

Pojista yhteiskunnallisesti merkittävimpään asemaan nousi 1860 syntynyt Viktor Rafael. Hän valmistui Haminan kadettikoulusta 1882 tullen samalla upseeriksi Suomen toiseen Turun tarkk’ampujapataljoonaan. Myöhempinä aikoina hän työskenteli mm. valtion poliisikoulun johtajana sekä sen komitean jäsenenä, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä. Sisällissodassa Viktor Rafael Schauman oli kenraali Mannerheimin hallituksen ja Etelä-Suomen suojeluskunnan yhdysupseerina. Sodan jälkimainingeissa hän oli sotaylioikeuden jäsenenä ja kadettikoulun johtajana. Viktor Rafael erosi tehtävästä kenraalimajurin arvolla vuonna 1919. Hän kuoli Helsingissä vuonna 1846.

Viktor Rafael Schauman oli naimisissa Ellen Matilda Österbladin kanssa ja tästä avioliitosta oli mm. poika Erik Rafael. Hän ei isänsä tavoin ollut sotilasuralla, vaan kouluttautui lääkäriksi. Hän teki lukuisia opintomatkoja Pohjoismaihin tullen 1925 Takaharjun parantolan apulaislääkäriksi. Ura huipentui nykyisessä Raaseporin kaupungissa sijainneen Meltolan keuhkotautiparantolan ylilääkärin virkaan. Erik Rafael Schauman julkaisikin kirjan tuberkuloosista. Viktor Rafaelin puoliso oli presidentti Ståhlbergin tytär Elli.

Allan Waldemar Schauman, joka oli syntynyt 1871 Naikkilassa, löysi vaimokseen Signe Mathilda Elfrida Sevonin. Pariskunnalla oli useita lapsia, joista Uno Allan Runar syntyi Loimaalla 1908 ja kuoli Helsingissä 1977. Hän suomenruotsalainen näyttelijä sekä Svenska Teaternin teatterinjohtaja 1954-1963. Hän esiintyi myös muutamissa elokuvissa, joista tunnetuin lienee ”Täällä Pohjantähden alla”. Vaimonsa Märta Nylanderin kanssa Runarilla oli kaksi poikaa.

Knut Otto Schauman kuoli Pöytyällä vuoden 1888 lopulla. Leskivaimo Eva Konstantina muutti seuraavalla vuosikymmenellä Hämeenlinnaan. Lopulta Pöytyän Vistolaan jäivät vain veljekset Bror Max ja Florius Axel. Bror Max muutti kuitenkin pian Yhdysvaltoihin kuollen siellä 1930. Hän jätti jälkensä aikakirjoihin Yhdysvalloissa hänelle yksin tai työryhmän jäsenenä myönnetyille patenteille. Näitä löytyy jo vuodelta 1896 ja esimerkiksi 1929 sai myönteisen päätöksen patentti US 1721605A, joka koski automaattiohjausta autoissa.