Ruotsalainen mylläri

Raision Huhkonkosken mylläri Johan Alfred Lundgren muutti Pöytyän Kuuskoskelle mylläriksi vuonna 1884. Mukanaan tämä ruotsalaissyntyinen herra toi vaimonsa Anna Charlotta Wahlgrenin sekä tyttäret Anna Alfridan, Linda Ottelian ja Signe Petronellan. Anna Charlotta oli miehensä tavoin ”Ruotsin alamainen”, mutta tyttäret olivat syntyneet Jokioisilla, Eurassa ja Raision isän muuttaessa ahkerasti työn perässä.

Pöytyän Kuuskoskella he viihtyivät aina vuoteen 1891 saakka, jolloin uudeksi asuinpaikaksi tuli Turku. Kuuskoskella perheeseen syntyivät tytär Tora Cissilia sekä poika Bruno Åke Benevento. Mahtoiko isä Johan Alfredilla olla jotain mieltymystä saapasmaan suuntaan vai oliko kyse pienestä muoti-ilmiöstä perheen kuopuspojan suhteen. Turussa Lundgren otti vuokralle Samppalinnan myllyn alkaen harjoittaa mylläri- ja leipuriliikettä toiminimellä Lundgren & Nordström. Samoihin aikoihin osui murheellinen tapaus, kun Lundgrenin ja Wahlbergin vain parin kuukauden ikäinen poika Arwid Oskar menehtyi. Myös Bruno Åke Benevento kuoli perheen Pöytyän vuosina muutaman kuukauden ikäisenä. Turussakaan eivät Lundgrenit kauaa olleet, sillä vuoden 1896 alusta Helsingin kaupunki vuokrasi hänelle Vanhankaupungin myllyn kolmeksi vuodeksi 3500 markan hintaan per vuosi. Tuon ajan kuluttua myllärimme olisi halunnut tehdä ”arennin” vielä viideksi vuodeksi, mutta kaupungin rahatoimikunta ei tähän jostain syystä suostunut.

Aura 22.7.1890
Kansalliskirjasto

Kuuskoskella riitti sielläkin töitä, sillä kesällä 1890 Lundgren sai melkoisen urakan voitettuaan Turun lääninkonttorin pitämän huutokaupan. Hän otti vastuulleen jauhatuksen ja ryynien teon seuraaville sotilasosastoille ja määrille;

Toiselle Turun tarkk’ampujapataljoonalle 934 tynnyriä rukiita hintaan 2,60 markkaa tynnyriltä sekä 166 tynnyriä ohria ryyneinä hintaan 2,20 markkaa tynnyriltä. Edelleen Kolmannelle Vaasan Tarkk’ampujapataljoonalle 934 tynnyriä rukiita kolmesta markasta per tynnyri sekä 70 tynnyrin edestä ohraryynejä samaan hintaan. Lopuksi tulivat vielä Seitsemännelle Hämeenlinnan Tarkk’ampujapataljoonalle menneet 1200 tynnyriä rukiita ja 140 tynnyriä ohraryynejä samaan kolmen markan yksikköhintaan. Vilja näihin tuotteisiin tuli Kuuskoskelle Turun kruununmakasiineilta. Luvassa oli siis melkoinen kärryralli Kuuskosken myllyltä eri puolille Suomea. Tämän kaiken oli tarkoitus tapahtua vuoden 1891 aikana.

Lundgrenien pesueen jätettyä Kuuskosken taakseen, tuli uudeksi mylläriksi marraskuussa 1891 lietolaissyntyinen Juho Koskinen. Vaimonsa Maria Hellströmin kanssa hänellä oli lapset Amanda Aleksantra, Fanny Matilta, Anna Emilia ja Elin Eleonora. Myös Koskiset lähtivät Turkuun jo 1892 ja mylly siirtyi Kaarinassa syntynelle August Fridolf Parqvistille ja jälleen seuraavana vuonna edelleen Raisiosta tulleelle Henrik Vilhelm Lindgrenille.  Edellisten miesten vaimot olivat Auranmaalta. Ensin mainitun puoliso oli Emilia Kallentytär Pöytyältä ja jälkimmäisen Vendla Spoof Tarvasjoelta.

Kuuskosken mylly oli olemassa ainakin jo 1720-luvulla ja 1898 siellä aloitettiin sähkön tuotanto kantatilan tarpeisiin. Myllyn lisäksi koskessa oli myös Kuuskosken saha, joka muutettiin 1800-luvun lopulla höyrysahaksi.