Palvelijatar ja testamentti

Turun kaupungissa lokakuussa 1815 syntyi räätäli Henrik Sevonin ja hänen vaimonsa Stinan perheeseen tytär, jolle vanhemmat antoivat nimen Stina Henrika. Äiti Stina oli kotoisin Perniön pitäjästä, kun taas Henrikin sukujuuret ovat todennäköisesti Paimiion Sievolassa. Stina Henrika viihtyi Turussa aina vuoteen 1841 saakka, kunnes löysi työpaikan Yläneeltä.




Hänestä tuli Yläneen Vanhakartanon omistajan, alikapteeni Johan Reinhold Jägerhornin ja vapaaherratar Henrietta Kristina Lybeckerin palvelijatar. Alikapteeni oli saanut kartanon omistukseensa vuonna 1837.

Hän oli syntynyt Mietoisissa sotaneuvos Reinhold Ernst Jägerhorn (af Spurila -sukua) lapsena. Suomen sodan jälkeisinä vuosina nuori Johan Reinhold palveli kersanttina 1. Suomen jääkärirykmentissä. Hän yleni alikapteeniksi ja otti eron väestä 1831. Hänen veljensä Blechard Gustaf toimi senaatin protokollasihteerinä ja lanko Blechard Johan Lybecker kersanttina samaisessa jääkärirykmentissä kuin edellä on mainittu.

Vaimo Henrietta Kristina oli miehelleen sukua. Hän kuoli Yläneen kartanossa 1879. Puolisonsa Johan Reinhold oli menehtynyt kunnioitettavassa 80 vuoden iässä jo 1874 Mietoisissa. Kauan ennen tätä, tammikuussa 1859 olivat molemmat puolisot tehneet yhteisen testamentin. Siinä he ilmaisivat viimeisenä tahtonaan, että jälkimmäisen heistä kuoltua on pariskuntaa 17 vuotta tuolloin palvellut Kristina Sevon saava kartanoon kuuluvista Lietsan talosta ja Lietsan torpasta vuosittain elämänsä loppuun saakka kaksi tynnyriä rukiita, tynnyrin ohria, yhdeksän kappaa nisuja, kuusi kappaa herneitä, kuusi nelikkoa potaatteja, yhden leiviskän voita, puhdasta rahaa 12 ruplaa hopeassa, neljä syltä koivu- ja yhden sylen mäntyhalkoja sekä vihdoin kaksi kannua ”rievää maitoa” viikossa Maarian päivästä Mikonpäivään. Tämän lisäksi uskolliselle palvelijattarelle testamentattiin asuttavaksi kahden huoneen mökki tarpeellisine ulkohuoneineen. Tämän testamentin todistivat Yläneellä Oripään välisaarnaajat Nils Helenius Oripäästä ja Karl Hagelberg Pöytyältä.

Tämä kaunis testamentti ei kuitenkaan koskaan tavoittanut saajaansa, sillä Kristina Sevon kuoli ennen hyväntahtoisia työnantajiaan vuonna 1870. Tämän jälkeen Jägerhorn ja Lybecker tekivät uuden testamentin, jonka sisältö pysyi samana kuin edellä. Tällä kertaa edunsaajaksi tuli heidän kasvattityttärensä Venla Sofia Iisakintytär. Tämä oli syntynyt kartanoon kuuluneessa Keskitalon torpassa joulun alla 1856 renki Iisakille ja tämän vaimolle Maijalle. Jostain syystä lapsi oli sitten annettu kartanon omistajien kasvatiksi. Omia lapsia heillä ei ollutkaan. Uuden testamentin todistivat sen kirjoittaja, Anders Lunden, kartanon palvelusneiti Ester Pihl sekä renki Johan Wikström, kaksi viimeksi mainittua puumerkeillään.

Venla Sofia käytti sukunimeä Lybeck, jonka alkuperä ei tarvitse selittää. Vuonna 1876 hän muutti Yläneeltä Porin kaupunkiin ja meni naimisiin sahatyömies Ernst Grandellin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa, elokuussa 1877 Porissa syntynyt tytär sai nimen Heleni Henriette, kasvattiäidin muistoa kunnioittaen. Grandellien perhe asui tuossa vaiheessa neljännessä kaupunginosassa.

Kuva; Yläneen kartanon päärakennus - Museovirasto - Musketti