analytics

Karjaan ensimmäinen asemapäällikkö

Hyvinkään ja Hangon välille rakennettiin yksi maamme varhaisimmista junaradoista vuosien 1871–1873 välillä. Myöhemmän Karjaan kauppalan kohdalla vilkkain asema oli ensi alkujaan Mustio, sillä sinne sijoittui mm. kyseisen ruukin liikenne. Kun Helsingin ja Turun välinen rata avattiin liikenteelle kokonaisuudessaan vuonna 1903, tuli Karjaasta keskeinen risteysasema. Turkuun menevä osuus oli tosin valmistunut jo 1899, mutta Helsinkiin yhteys saatiin vasta 1903. Ensimmäiset vuosikymmenet Karjaan aseman suurin asiakas oli Billnäs tehdas kaikki yksiköineen. Bruno Granholm sai tehtäväkseen suunnitella uuden asemarakennuksen, joka valmistui 1898. Entinen, Hanko-Hyvinkää radan asemarakennus purettiin vuonna 1970. Aikaa myöten Karjaasta tuli alueen merkittävin asema Mustion jäädessä vähitellen pienemmäksi ja pienemmäksi.

Rautateillä oli tuohon aikaan runsaammin työntekijöitä kuin automatisoituna nykyaikanamme. Mutta kuka olikaan Karjaan ensimmäinen asemapäällikkö? Perehtykäämme ensin lyhyesti hallinnolliseen puoleen. Rautatiehallitus perustettiin maahamme 1877 keskusvirastoksi, jonka tehtävänä oli johtaa rautatieverkoston operointia siihen liittyvine toimintoineen. Se oli samalla Valtionrautateiden ylin päättävä elin. Uusien rautateiden rakentaminen siirtyi sen vastuulle Tie- ja vesirakennusten ylihallitukselta vuonna 1922. Harvat yksityiset radat, kuten juuri Hyvinkää-Hanko, joutuivat monesti valtion hallintaan. Niinpä maamme rautateiden rakentamisesta vastasi lähes yksinomaan valtio. Ratahankkeet käsiteltiin valtiopäivillä.

Rautateihin liittyviin arkistoihin sisältyy diaareja, pöytäkirjoja, luetteloita, kirjeenvaihtoa, tiliasiakirjoja, palkkalistoja ja lehtileikkeitä sekä jonkin verran karttoja, piirustuksia ja kuvia. Arkistossa on myös yksittäisiä rautatieläisiä koskevia tietoja. Esimerkiksi Rautatiehallituksen II arkisto sisältää henkilökuntamatrikkeleita. III arkistossa puolestaan on rautatieläisten henkilökortisto. Karjaan ensimmäisen asemapäällikön löydämmekin juuri em. matrikkeleista, sillä ”Rautatiehallitus matrikkeli 1868–1889” sisältää mm. Karjaata koskevaa informaatiota. Niinpä saamme tietää, että vuonna 1848 syntynyt Johan Gustaf Sundvall on päässyt ylioppilaaksi toukokuussa 1868 ja on toiminut kirjanpitäjän rautateiden liikenneosastolla vuoteen 1873. Sundvall otti eron syyskuussa 1873 ja nimitettiin heti miten väliaikaiseksi ja sitten vuodesta 1875 vakinaiseksi asemapäälliköksi Karjaalle. Karjaalle hän myös jäi koko työuransa loppuun saakka, joka päättyi Sundvallin kuolemaan huhtikuun lopulla vuonna 1907. Kaipaamaan jäivät puoliso Aina Elvira Silfverberg sekä Johan Gustafin ensimmäisestä avioliitosta syntyneet pojat John ja Gustaf Adolf. Mutta katsotaanpa vielä tarkemmin perheen vaiheita.

Johan Gustaf Sundvall syntyi 21.8.1848 Uudessakaupungissa porvari Johan Henrik Sundvallin ja Maria Juliana Sundvikin perheeseen.  Tuossa vaiheessa Sundvall asui Suurikkalan korttelissa, josta perhe muutti Pentin kortteliin. Siellä isä Johan Henrik kuoli vuoden 1854 alussa. Johan Gustaf lähti opiskelemaan ja valmistui ylioppilaaksi toukokuussa 1868. Lopullisesti hän muutti Helsinkiin 1873. Tuolloin hän oli jo ehtinyt naimisiin ortodoksiuskoa tunnustaneen Olga Parastchukin kanssa. Heidän ensimmäinen lapsensa John syntyi Karjaalla 1874. Toinen lapsi syntyi kuolleena kevättalvella 1877 ja Olga menehtyi seuraavan vuoden joulukuussa keuhkotautiin vain 25 vuoden ikäisenä. Tuossa vaiheessa perheessä Karjaan Kiilan kylän asemamiljöössä asui myös Olgan äiti, Karoliina Parastchuk.

Uuden puolisonsa asemapäällikkö Sundvall löysi samoilta kulmilta, sillä 1885 hän vei vihille Aina Elvira Silfverbergin. Aina Elviran sukujuuret löytyvät mm. Tammisaaresta, jossa hänen isänsä Adolf oli syntynyt nahkurin poikana vuonna 1800. Aina Elvira itse syntyi Karjaalla 1855. Johan Gustafin ja Aina Elviran liitosta syntyi yksi poika, Gustaf Adolf vuonna 1887.

Poika John Sundvall lähti merille ja 1910-luvulla hän oli jo merikapteeni. Vaimonsa Anna Aljusehkinan kanssa hän meni ortodoksisin menoin naimisiin nykyisen Azerbaidžanin pääkaupungissa, Bakussa vuonna 1903. Heillä oli yksi lapsi, Olga. Olga syntyi Turussa 1918, mutta menetti jo hyvin pienenä isänsä. Merikapteeni John Sunvall kuoli huhtikuussa 1920. Äiti Aina Elvira Silfverberg kuoli vuonna 1939.

Kuvituksena Karjaan Lions Clubin hyväntekeväisyysmyynnistä hankkimani Karjaan vanhan aseman pienoismalli, joka saattaa olla paikkakunnalla aikoinaan vaikuttaneen puuseppä Anderssonin kädenjälkeä.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus