analytics

Kapteeni 1500-luvulta

Tarinat suorista esivanhemmistani, jotka olivat sotilaita, tuntuvat jatkuvat loputtomiin. Tällä kertaa matkataan Länsi-Uudenmaan Karjalohjalle, Katteluksen kylään tutustumaan hieman erääseen Sven Erikssoniin, joka oli tullut sinne Ruotsista saakka. Sven oli syntynyt ennen vuotta 1540.  Sven Erikinpoika oli jo vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies eli käytännössä kapteeni arvoltaan.

Jos hieman taustoitetaan aikaa, niin Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570–1595 päättyen Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583–1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592–1599 ja hänen jälkeensä 1599–1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana.

Tuohon aikaan Katteluksen kylässä oli maakirjojen perusteella neljä taloa, joita voidaan nimittää, vaikka kirjaimilla A, B, C ja D. Näistä viimeksi mainittu joutui Sven Erikssonin haltuun 1586. Hän oli järjestyksessä neljäs talon nimeltä tunnettu isäntä. Hän sai 2.4.1586 kreivi Axel Leijonhufvudilta vapautuksen kaikista apuveroista yhteen Katteluksen kylän neljästä talosta. Kylä joutui vähitellen yksiin käsiin ja muodostui erääksi Karjalohjan menestyvimmistä ratsutiloista. Pitkinä sotavuosina 1500-luvun lopulla verorasitus kasvoi, mutta naapurien köyhtyessä nihtipäällikkönä sodassa palvellut isäntä menestyi verovapautensa turvin. Kylän kaksi muuta taloa (B ja A) joutui vähitellen hänen haltuunsa. Hän sai 3.10.1605 kaksi Katteluksen kylän taloa vapaaksi veroista niin pitkään kuin hän on käytettävissä kruunun palvelukseen[1]; ” Swenn Eriksonn Knehte Hofwisman - 3 Heman Hafwer Konung Maitz Breff ther opå”. Sven Erikinpoika selvisi sotilaana useista taisteluista kuollen vuoden 1610 tienoilla. Oheinen kuva on viitteenä oleva voudintilin pätkä. 

Tuon ajan lähteistä ei Sven Erikssonin sotataivalta voi juurikaan selvittää, mutta hyvin varmasti hän osallistui ns. pitkään vihaan ja kenties myös Nuijasodan taisteluihin. Luultavasti hän kuoli kotitalossaan, sillä 1600 -luvun alkuun mennessä hän oli jo iäkäs mies tuon ajan mittapuun mukaan.

 



[1] Uudenmaan voutikuntien tilejä - 3513 Raaseporin läänin maantarkastuskirja 1604-1604, jakso 4; Kansallisarkisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus