Juhan suku-uutiset

Historia antaa ymmärrystä menneisyydestä ja auttaa ymmärtämään nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Historiassa voi tutustua erilaisiin kulttuureihin, ihmisiin ja tapahtumiin eri aikakausilta. Historia auttaa kehittämään kriittistä ajattelua ja tutkimus- ja analyysitaitoja. Historiassa voi oppia uusia taitoja ja tekniikoita, kuten kirjallisuuden, arkistojen ja dokumenttien tutkimista. Historia tarjoaa mahdollisuuden tutustua merkittäviin henkilöihin ja tapahtumiin, joilla on ollut merkittävä rooli maailmanhistoriassa. Historia auttaa ymmärtämään erilaisia poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia eri aikakausilla. Historia tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää erilaisia ihmisten uskomuksia ja arvoja eri aikakausilta. Historiallisten tapahtumien ja henkilöiden tutkiminen tarjoaa inspiraatiota ja luovuutta henkilökohtaiseen elämään ja taiteeseen. Historia tarjoaa mahdollisuuden oppia menneisyyden virheistä ja käyttää tätä tietoa kehitettäessä parempaa tulevaisuutta. His

Tässä ovat muutamia vinkkejä, joiden avulla voit tehdä sukututkimusta: Käytä perinteisiä lähteitä: Aloita tutkimuksesi perinteisistä lähteistä, kuten kirkonkirjoista, henkikirjoista tai vaikka hautakivistä. Nämä lähteet ovat hyvä paikka aloittaa, sillä ne tarjoavat perustiedot sukulaistesi henkilötiedoista ja elämänvaiheista. Tutki verkossa olevia lähteitä: Verkossa on runsaasti sukututkimustietoja, ja useat arkistot ja kirjastot julkaisevat digitoidun aineiston verkossa. Tärkeitä verkossa olevia lähteitä ovat esimerkiksi Digihakemisto ja Kansalliskirjaston sanomalehtiarkisto . Hyödynnä sukututkimustyökaluja: Sukututkimustyökalut, kuten Geni , MyHeritage ja Familysearch , tekevät sukututkimuksesta helpompaa ja tehokkaampaa. Näillä työkaluilla voit luoda ja järjestää sukupuita, tallentaa tietoja ja etsiä tietoja verkosta. Yhteystietojen etsiminen: Etsi yhteystietoja sukulaisistasi, jotta voit saada lisätietoja heidän elämänvaiheistaan ja perhehistoriastaan. Tämä voi sisältää vanhempiesi

Hyvä sukututkija on henkilö, jolla on intohimo historiaa kohtaan ja vahva halu selvittää ja yhdistää perheen menneisyyden palasia. Kokosin tähän muutamia erityispiirteitä, joita sukututkijalla on oltava - ainakin hänen halutessaan saada laadukkaita tuloksia: Huolellisuus: Sukututkimus vaatii huolellista tutkimusta ja huomiota yksityiskohtiin, sillä jopa pienet virheet voivat vaikuttaa sukupuun tarkkuuteen merkittävästi. Kärsivällisyys: Sukututkimus voi olla hidasta ja tarkkaa prosessia, ja hyvän sukututkijan täytyy pystyä selvittämään suuria määriä tietoja ja dokumentteja. Organisaatiotaidot: Sukututkimuksessa on paljon tietoa, ja hyvän sukututkijan täytyy pystyä pitämään kaikki tiedot käsissään ja pysymään organisoituna. Tutkimustaidot: Sukututkimus vaatii laajan valikoiman tutkimustaitoja, mukaan lukien verkko- ja arkistotutkimukset sekä perheenjäsenten haastattelut. Kriittinen ajattelu: Sukututkimus usein sisältää vanhan käsialan purkamista, ristiriitaisia tietoja ja puutteellisia t

Lohjan kirkko 2017 - JP  Vuorela Kaukainen esienoni, rusthollari Abraham Rautell joutui vuonna 1754 antamaan merkillisen todistuksen Lohjan silloisesta pitäjänapulaisesta ja varapastorista, Henrik Thoreniuksesta. Herra Thorenius syntyi vuoden 1700 paikkeilla Paimiossa ja tuli Turun katedraalikoulun oppilaaksi isovihan jälkeen. Ylioppilas hänestä tuli 1726 ja pappisvihkimyksen hän sai vuonna 1731. Tämän jälkeen hän oli hetken armovuodensaarnaajana Kaarinassa, mutta pidätettiin 1732 virantoimituksesta. Vierailtuaan hetken Paraisilla muutti hän Lohjalle pitäjänapulaisen viran saatuaan 1737. Pikkuvihan vuodet Thorenius vietti Ruotissa. Henrik Thorenius oli jatkuvasti riidoissa Lohjan kirkkoherran kanssa ja menetti näiden sellkausten takia varapastorin arvonsa vuonna 1752. Hänet myös pidätettiin virantoimituksesta, mutta Lohjalla hän pysyi kuolemaansa saakka vuoteen 1772. Käräjillä ja Turun akatamian konsistorin pöytäkirjoissa Thorenius mainitaan tiuhaan, mutta tämän kertainen lyhyt ote on

Vuonna 1884 Marttilan Vättilän Kankareen talon maille asettui koskelainen nuori mies Kustaa Vihtori Siren maakauppiaaksi edellisen maakauppiaan, Fredrik Ågrenin lähdettyä vastaavasti Koskelle Tl. Herra Siren kävi samalla hakemassa morsiamen aina Nousiaista saakka. Ulla Miina Törn oli nuorikon nimi ja hän oli itsellisen tytär Sontamalan kylän Tapanilta. Vielä saman vuoden aikana syntyi perheen esikoinen, poika Juho Jalmari. Kolmisen vuotta myöhemmin syntyi pikkuveli Kustaa Edvard, joka menehtyi imeväisiässä.   Äiti Ulla Miina kuoli kuukautta myöhemmin keuhkotautiin. Seuraavana vuonna isä Kustaa Vihtori meni naimisiin marttilalaisen Edla Karoliina Juhontyttären kanssa, joka oli Vättilän Kylä-Postin rusthollarista kotoisin. Tuoreelle avioparille syntyi tammikuun 15. päivänä tytär Hilja Lyydia, mutta vain 15 päivää myöhemmin isä Kustaa Vihtori Siren menehtyi ensimmäisen vaimonsa tavoin keuhkotautiin. Edla Karoliina muutti orvoksi jääneen Juho Jalmarin ja Hilja Lyydian kanssa Kylä-Postill

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.   Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu [1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uude

Tarinat suorista esivanhemmistani, jotka olivat sotilaita, tuntuvat jatkuvat loputtomiin. Tällä kertaa matkataan Länsi-Uudenmaan Karjalohjalle, Katteluksen kylään tutustumaan hieman erääseen Sven Erikssoniin, joka oli tullut sinne Ruotsista saakka. Sven oli syntynyt ennen vuotta 1540.  Sven Erikinpoika oli jo vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies eli käytännössä kapteeni arvoltaan. Jos hieman taustoitetaan aikaa, niin Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570–1595 päättyen Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583–1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592–1599 ja hänen jälkeensä 1599–1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana. Tuohon aikaan Katteluksen kylässä oli maakirjojen perusteella neljä taloa, joita voidaan nimittää, vaikka kir