Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

23.5.2015

Veräjänkorvan museo on taas avoinna


Veräjänkorvan museolla oli tänään avajaiset. Suosittelen lämpimästi :)


Posted by Juhan suku-uutiset on Saturday, 23 May 2015

18.5.2015

Lukkarin jäljillä

Suku Forum on siitä mukava paikka, että säännöllisesti sieltä putkahtelee lisätietoja omiin tutkimuksiini liittyen. Tällä kertaa nimimerkki Henrik kyseli salolaisen lukkari Mats Wideenin sukuperää.

Nimi vaikuttu tutulta ja niinpäs vain kävi, että joskus 10-15 sitten olin huomannut hänen mennen naimisiin esisukulaiseni kanssa. Tämä morsian oli Uskelan Hangalasta kotoisin ollut Kaisa Heikintytär, joka oli syntynyt lokakuun 25. päivä 1754. Vihille Mats ja Kaisa menivät kesäkuun 13. päivänä 1775. Lapsia perheelle kertyi seitsemän pesueen asuessa Salon Klämtnäsin eli nykyisen Lukkarinmäen tienoilla.

Matsin sukuperä oli itseltäni jäänyt selvittämättä ja kun Henrik sitä nyt kyseli, oli aika katsoa asiaa tarkemmin. Rippikirjassa 1810-luvulla syntymäajaksi on merkitty 8.8.1745. Kokemukseni mukaan päivämäärän tarkkuudella ilmoitettu aika tarkoittaa henkilön syntyneen joko samassa pitäjässä tai enintään naapuriseurakunnassa.
Salo > rippikirja, 1753-1765 > 192: Ragnenböhle
väärän Matsin tiedot - lue tarinani loppuun saakka!

HisKistä löytyvät Salon kastettujen luettelot alkavat vasta vuodesta 1752, joten niistä ei ole hyötyä. Toisaalta Mats -nimistä lasta ei sopivalla päivämäärällä löydy Uskelan kastetuista, jotka ovat kattavasti HisKissä.

Niinpä tarkistin mahdollisia Mats-kokelaita www.familysearch.org -sivuston kautta. Jos haluaa saada näkyviin pelkästään tietyn seurakunnan kastetut, täytyy tietää ns. batch number. Salon tapauksessa se on C453851. Löysinkin helposti mielenkiintoisen kokelaan, Erik Thomassonin ja Anna Simonsdotterin pojan, jolle ao. sivusto antaa syntymäajaksi 9.8.1745.

Koska familysearch ei kerro syntymätietoja kylän tarkkuudella, turvauduin HisKiin ja kartoitin mahdollista avioliittoa Erik Thomassonin ja Anna Simonsdotterin välillä. Sellaista ei löytynyt edes koko Varsinais-Suomen alueelta, mutta sen sijaan löysin sekä Erik Thomassonin että Anna Simonsdotterin, jotka olivat kuolleet Ragnenbölen kylässä.

Joten tarkistin Digiarkistosta ao. kylän kohdalta, löytyisikö sieltä sopivaa perhettä. Sieltähän löytyi samantien oikea porukka ja kaiken lisäksi perheen Mats -pojan kohdalle oli merkitty sana "scholaris". Hän oli siis käynyt oikein kouluakin, vaikka ei ylioppilaaksi koskaan tullutkaan - ei ainakaan, jos Ylioppilasmatrikkelia on uskominen. Rippikirjoissa Matsin syntymäaika esiintyy aika-ajoin vääristyneessä muodossa, mutta edellä mainituilla tiedoilla väittäisin lukkari Mas Wideenin olleen Ragnenbölen Erikin ja Annan pojan.

Matsin vanhempien avioliiton solmiminenkin saa selityksen; he menivät vihille 28.10.1728, mutta pappi on vahingossa kirjannut morsiamen etunimeksi Marian. Täten tätä vihkipäivää ei luonnollisestikaan löytynyt myöskään HisKistä.


Kaikki on siis hyvin vai?


No eipäs olekaan. Tarkkasilmäinen sukututkija oli huomannut keskustelun Suku Forumilla ja palautti allekirjoittaneen maanpinnalle nopeasti. Edellä esitetty Mats todellakin syntyi 9.8.1745 edellä esitetyille vanhemmille - siinä ei ole mitään virhettä. Mutta hän ei olekaan Mats Wideen, vaan käyttää myöhemmin sukunimeä Ragnell.

Mats Wideen ei ollut alkuunkaan kotoisin Salo-Uskelasta. Kesäkuussa 1773 pidettiin Uskelassa lukkarinvaali ja tässä yhteydessä Matsin kotipitäjäksi mainitaan Masku. Vuosien 1770-1775 Maskun rippikirjat kertovat hänen asuneen Pappilassa. Tässä yhteydessä patronyyminä on Andersson ja sukunimi Wideen tulee käyttöön jatkossa. Mats muuttaa sieltä sitten Kurittulan kautta Uskelaan.

Sukuperä jää vieläkin avoimeksi.


Tämä tarina on hyvä esimerkki siitä, ettei koskaan pitäisi olla liian varma omista johtopäätöksistään. Nyt en tuolle Ragnenbölen Matsille etsinyt kuin tätä yhtä tulevaisuutta enkä huomioinut sinänsä mielekkäämpää suku(lisä)nimeä Ragnell. Ihminen erehtyy ja sukututkija näköjään useinkin. Kiitos nimimerkille Minna K!

12.5.2015

Onko Kaarle Suuri sinunkin esi-isäsi?

Aikoinani minä, kuten niin moni muukin aloitteleva sukututkija löytää juuristaan yhden aatelisen esivanhemman. Tuota pikaa erilaiset aateliset sukupuut joutuvat suurennuslasin alle, historiakirjoja selataan erityisesti Ruotsin aatelisten osalta, joskus ehkä balttialaisiakin sivuten, kunnes päästään viikinkiajan kuninkaisiin. Kun näitä sukupuita tarpeeksi kopioi sieltä ja täältä - oma tieto/taito ei alkuperäisdokumentteihin riitä, huomaa löytäneensä esi-isäkseen "Autuaan Kaarle Suuren" (ransk. Charlemagne, lat. Carolus Magnus, 2. huhtikuuta 742 – 28. tammikuuta 814), joka oli frankkien kuningas 771–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien. Hänet kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800. Kaarle Suuri oli länsimaisen keisarivallan uudistaja. Nykyään sekä Saksa että Ranska pitävät Kaarle Suurta valtioidensa perustajan.

Tuntuu aivan mahdottoman upealta - oikea kuninkaallinen ja vielä näin korkea-arvoinen. Tulee tunne, että on yksi harvoista ja valituista, joten asiaa tuppaa kertomaan kaikille kuunteluhalukkaille.

Onko sitten Kaarle Suuri esivanhempana jotekin aivan ihmeellinen ja harvinainen asia?

Tämän miettimiseen - ehkä hieman kieli poskella - emme tarvitse historioitsijan tai sukututkijan taitoja, vaan.....matematiikkaa.

Koska Kaarle Suuri eli noin 1200 vuotta sitten, voidaan laskea hänen ja meidän välissä olevan suurin piirtein 40 sukupolvea. Esivanhempien määrähän kasvaa kakkosen potenssissa, joten meillä on neljä isovanhempaa, kahdeksan isoisovanhempaa jne jne....

Neljässäkymmenessä sukupolvessa esivanhempien lukumäärä kasvaa lukuun 1,000,000,000,000 eli yhteen biljoonaan. Näistä sitten puolet tietysti miespuolisia.

Mutta Kaarle Suuren elinaikanan koko Euroopan miespuoliseksi väkiluvuksi on arveltu noin 15 miljoonaa henkeä. Joten nuo puoli biljoonaa miestä eivät ole millään voineet olla eri henkilöitä. Esivanhempainkatoa on ollut siis runsaasti ja sukupuusta löytyy samoja miehiä useasti eri isälinjasta.

Jos nyt sitten matemaattisesti otetaan yksi yksittäinen esi-isä 40. sukupolven takaa, niin on 1. mahdollisuus 15. miljoonasta, että tämä henkilö olisi Kaarle Suuri - eikös vain? Varsinainen pieni todennäköisyys, vähän samaa luokka kuin saisi Lotossa seitsemän oikein.


Mutta lasketaan sitten asia toisinpäin; todistetaan ettei kukaan näistä 15 miljoonasta miehestä ollut Kaarle Suur; 1-1/15,000,000 = 0.999999933!

Tehdään sitten ajatusleikki, että yksikään 40. sukupolven takaisista esi-isistä ei olisi ollut Kaarle Suuri. Jotta tämä olisi totta, yhdenkään näistä puolesta biljoonasta miehestä ei pitäisi olla hän; se olisikin täysin käsittämätöntä. Matemaattisesti lause kuuluu;

(0.999999933)·(0.999999933)·...·(0.999999933) = (0.999999933)500,000,000,000

Toisella tavalla esitettynä 1/10 potenssiin 15000!!

10 potenssiin 15000 on niin suuri luku, että koko universumissa ei ole yhtä montaa atomia....

Näin olemme matemaattisesti todistaneet, että on täysin mahdotonta ETTEI KAARLE SUURI OLE MEIDÄN JOKAISEN ESI-ISÄ!


Tämä todistelu on tosiaan tehty hieman kieli poskella, sillä todennäköisyyteen vaikuttavat muutamat muutkin asiat - kuten ne henkilöt 800 -luvun Euroopassa, joilla ei ollut omia jälkeläisiä jne jne

Mutta tässä teille siis ajateltavaa.....

10.5.2015

DNA -tutkimus osa III

Tulosten odottelu kestää vielä pitkään, joten sillä aikaa voi iloita kaikista netin tarjoamista tiedoista;


Geenitutkijoiden ryhmä vahvisti tiistaina aiempien tutkimusten tiedot siitä, että vuonna 2012 parkkipaikan alta löytyneet luut kuuluvat Englannin kuningas Rikhard III:lle. 


Upsalan yliopistossa tehtiin vuonna 2002 erikoinen dna-selvitys. Tohtori Marie Allenin tutkimuskohteena oli kolmesataavuotias veren tahrima metallinappi. Siitä löytyi kahden eri ihmisen dna:ta. Toinen niistä sopi kuuluisan kuninkaan dna-profiiliin, joka oli säilynyt monarkin hansikkaassa. Oliko Kaarle XII:n mystinen kuolema vihdoin selvinnyt?



Ruotsin mediassa leviää uutinen, jossa 1600-luvun alussa eläneet veljekset Andreas, Olof ja Jonas Bure leimataan huijareiksi, jotka ovat saaneet aateluutensa väärin perustein, ja nyt bluffaus on DNA-tutkimuksen avulla paljastunut.



Dna-testin tulosten perusteella hän on löytänyt suomalaisista kaksi mielenkiintoista piirrettä.– Yleensä on niin, että vuosituhansia sitten äitilinjat ovat tulleet lännestä ja isälinjat idästä. Siksi suomalaiset ovat geeneiltään melkoista sekakansaa, ei mitään puhdasta valiojoukkoa.



6.5.2015

Digitaalisen sukututkimuksen jatkokurssi

Suomen Sukututkimusseura järjestää koulutuspäivän kirkonkirjojen ulkopuolisista digitaalisista lähdeaineistoista.

Jatkokurssilla perehdytään suku- ja henkilöhistorian keskeisten lähteiden saatavuuteen ja käyttöön digitaalisessa ympäristössä:

Koulutuksessa käsitellään seuraavia digitoituja aineistoja:

— Henkikirjat
— Sotilasrullat
— SAY ja voudintilit
— Kartat
— Tuomiokirjat

Kouluttaja: Juha Vuorela ja Jens Nilsson

Aika ja paikka:

Helsinki (NIlsson): 14.11.2015 klo 9.00—16.00, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6
Seinäjoki (Nilsson): 6.2.2016 klo 9.00—16.00, paikka ilmoitetaan myöhemmin
Pori (Vuorela): 5.3.2016 klo 10.00—16.00, Porin pääkirjasto, Gallen-Kallelankatu 12
Turku (Vuorela): 1.10.2016 klo 9.00—16.00, Turun maakunta-arkisto, Aninkaistenkatu 11
Tampere (Vuorela): 22.10.2016 klo 10.00—17.00 Vanha Kirjastotalo, Keskustori 4
Kuopio (NIlsson): 12.11.2016 klo 9.00—15.00, Pääkirjaston kokoussali, Maaherrankatu 12
Hämeenlinna (Vuorela): 19.11.2016 klo 9.00—16.00, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Aittatie 2

Osallistumismaksu: 49 €, Seuran jäsenille 35 €