Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

18.8.2014

Sukuohjelmisto 2004:n opas nyt verkossa

Sukuohjelmisto 2004:n opas löytyy nyt verkosta tämän linkin takaa!

Osa oppaassa mainituista linkeistä ei ehkä toimi, mutta tälle en valitettavasti voi mitään. Toivottavasti oppaasta on apua ohjelman käyttäjille - Suku Forumin kautta voi kysellä käyttövinkkejä.

13.8.2014

Kommentoinnista

Valitettavasti olen joutunut poistamaan blogistani täysin vapaan kommentoinnin. Roskapostia alkoi olla siinä määrin, etten enää jaksanut sitä poistella vähän väliä.


Voit edelleen kommentoida vapaasti, mutta se tapahtuu joko kirjautumalla omalle Googlen tilillesi tai ns. OPEN ID -menetelmällä.



26.6.2014

Johan Buren sukukirja

Kiitos Tiina Miettiselle DVD:stä!
Johan Buren sukukirja DVD:llä tipahti postilaatikkoon tänään ja pikaisen tutustumisen perusteella ruotsalaiset ovat tehneet mainiota työtä - tietenkään unohtamatta suomalaisia tutkijoita. Löytyihän koko teoksen perustana oleva kirja Suomesta.

En lähde näin pienellä ajalla arvioimaan itse sisältöä, mutta tekninen toteutus on kaikessa yksinkertaisuudessaan kovasti mieleeni. Henkilötiedoista pääsee klikkaamalla katsomaan alkuperäislähdettä, tietoja voi tulostaa ja niputtaa yhteen jne....

Olisi kyllä mahtavaa, jos suomalaiset sukukirjatkin alkaisivat ilmestymään tässä formaatissa!

24.6.2014

Karjalohjan entisyyttä

Länsi-Uusimaa 17.6.2014 - klikkaa kuvaa avataksesi artikkelin
Myönnän heti alkuunsa - minä olen jäävi tekemään tätä arvostelua. Mutta minkäs teet, kun isäni pikkuserkku, Tuomo Tukkinen on julkaissut kerrassaan käsittämättömän mielenkiintoisen opuksen nimeltään "Karjalohjan Entisyyttä I". Tämä kirja vie sinut mennessään, vaikka et olisikaan mikään erityinen historiafriikki.


Tuomo Tukkinen pohjaa kirjansa runsaaseen alkuperäislähdeaineistoon, laajaan kuvamateriaaliin ja haastatteluihin. Näistä hän kokoaa pienoiselämänkertoja, muisteluita, tarinoita ja vaikka mitä, jotka kiinnostavat erityisesti sukututkijaa. Useimmat pitäjänhistoriikit kun ovat sukututkimuksellisesti melkoista kuraa.

Karjalohjan Entisyyttä I katselee elämää myös niiden pitäjän merkkihenkilöiden takaa. Mukana on kesävieraita, torppareita, renkiä, rippikoululaisia - ja tietysti mielettömästi kuvia.


Tukkinen ei ole pelännyt lähestyä vaikeitakaan aiheita ja niinpä esimerkiksi Olaus Casparin, Karjalohjan kappalaisen syntyperästä kertova artikkeli on vertaansa vailla.  Vaikka tarjolla on useita vaihtoehtoja Olauksen isäksi, päättää kirjoittaja tekstinsä toteamukseen "varmaa tietoa syntyperästä ei ole vielä löytynyt". Tämä on ammattimaista historiankirjoitusta ei-ammattilaisen näppäimistöltä. On uskallettava jättää asioita avoimeksi, eikä sovitella niihin väen väkisin ensi kädeltä sopivaksi katsottuja vaihtoehtoja.

Kun Karjalohjasta on kyse, pursuaa kirja omia kaukaisia sukulaisia sekä osin myös vähän läheisempiä. Löytyypä kirjasta sivunkokoinen kuva isäni isotädistä, Ida Wareliuksesta. Lisäksi sain tietää, että hänen äidillään, isoäitini isoäidillä, Eva Ahlbomilla tiedettiin olleen "yliluonnollisia kykyjä ja sellaisia konsteja, joilla karja parani". Sairastunutta lehmää Eva oli aikoinaan parantunut mm. loitsulla "Kierrän kaarran tätä puolta, Haapjärven pohjoispuolta". Tämän tekstinpätkän oli vuonna 1900 syntynyt Helmi Laiho kuullut Evan suusta joskus vuoden 1908 paikkeilla.


Kiitän lämpimästi Tuomo Tukkista tästä merkittävästä kulttuuriteosta. Toivottavasti kotikunta muistaa häntä, kun vuoden kulttuuritekoja aikanaan palkitaan.

13.6.2014

Isojoen historiaa III

NOUKKI NO. 3

Kauhajokinen Erkki Tuomaanpoika vaati Lapväärtin talvikäräjillä vuonna 1655 viljeltäväkseen rälssitaloa, jossa hänen isänsä Tuomas Antinpoika oli asunut 16 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1639 ja jonne Erkki jo oli asettunut. Tilikirjojen mukaan tämän autioksi sanotun talon asukkaana on vuodesta 1640 alkaen ollut Matti Antinpoika (Tuomas Antinpojan veli?), joka mainitaan talossa jo tätä ennenkin. Noukki on, kuten Vilppula ja Penttiläkin paljon vanhempi talo, mutta aikaisempi asutus ei kuulu tutkimani aikakauden piiriin. Matti Antinpojan Perttu niminen poika otti vuonna 1643 haltuunsa Dagsmarkissa olevan Lång-nimisen autiotilan. Pertun apuna oli vuonna 1649 puolet tilasta haltuunsa saanut Heikki Tuomaanpoika-niminen mies, liekö edellä mainitun Erkki Tuomaanpojan veli. Toisen puolen Långin tilaa Perttu möi vuonna 1666 eräälle Sipi Juhonpojalle. Heikki Tuomaanpojan vaimo lienee ollut nimeltään Marketta Sipintytär, joka leskeksi jäätyään möi oman puoliskonsa Långin tilasta. Vuoden 1658 syyskäräjillä Lapväärtissä kävi ilmi, että Erkki Tuomaanpoika oli siirtynyt isänsä asumalta paikalta 3/4 peninkulman päähän (Lähteenojalle?) ja niin Erkin lanko Matti Laurinpoika, hänkin Kauhajoelta, muutti Noukin isännäksi saaden kolmen vuoden verovapauden, joka Erkki Tuomaanpojalle aikanaan myönnetyistä verovapausvuosista vielä oli jäljellä. Matti Laurinpojan vaimo Marketta eli Kreeta Tuomaantytär oli siten Erkki Tuomaanpojan sisar. Matti Laurinpoika oli lautamiehenä vuosina 1674-1675, siis mm. samana vuonna (1674), jolloin hänet käräjillä velvoitettiin korjaamaan muuraamansa säterikartanon savupiippu, kuten Vilppulan talon yhteydessä on aikaisemmin mainittu. Samoilla käräjillä oli Juho Vilpunpoika (Penttilä?) nostanut Matti Laurinpoikaa vastaan jutun palovahingosta ja Matti Laurinpoika Antti Pertunpoikaa (Honko) vastaan heinämaista. Vuoden 1686 kesäkäräjillä hän käräjöi Viljami Eskonpoika Åstorpin (Villamo) kanssa jostakin tieasiasta. Marketta Tuomaantytär mainitaan viimeisen kerran vuonna 1689 ja vuonna 1695 on talossa uusi emäntä Anna. Matti ja Anna mainitaan sitten vuoteen 1705 saakka, ja vaikuttaa siltä kuin Matti olisi jo vuodesta 1703 ollut sairaalloinen.

Matilla ei näytä olleen poikia ehkä pienenä kuolleita lukuunottamatta ja tyttäriäkin vain yksi, Vappu-niminen. Tämä meni 1680 luvulla naimisiin, ja mies, Simo, jäi taloon vävyksi, mutta vain lyhyeksi aikaa, häntä ei mainita näet enää vuoden 1690 jälkeen. Vapun uutena miehenä esiintyy vuodesta 1700 vävy Yrjö Matinpoika, joka ottaa isännyyden vuosiksi 1703-1712. Yrjö mainitaan vielä vuonna 1712 ja Vappu vuonna 1713. Vapun ja Yrjön avioliitto lienee solmittu jo 1690-luvun alkupuoliskolla.

Simon poika Juho, syntynyt vuonna 1687, mainitaan isäntänä vuodesta 1713. viimeistään vuonna 1720 hänet vihittiin Sofia Heikintyttären kanssa, syntynyt vuonna 1689. Juhon veli Erkki asui Noukissa ennen isoavihaa. Vuodesta 1701 hänen vaimonaan oli Anna, mutta jo seuraavan vuoden sotaveroluettelossa Vappu. Vuonna 1711 mainitaan Erkin vaimo ilman Erkkiä, joten Erkki ehkä kuoli nuorena. Juhon sisar Maija, joka esiintyy Noukissa vuosina 1701-1702 saatta olla sama Maija Simontytär, joka vuonna 1702 vihittiin Pekka Pentinpoika Penttilän kanssa ja joka kuoli vuonna 1744 62-vuotiaana. Maijan sisar Priitta Simontytär mainitaan naimattomana Noukissa vuosina 1707-1730. Vuonna 1723 esiintyy vielä Tuomas-veli, joka oli Yrjönpoika, siis luultavasti Vappu Matintyttären poika hänen toisesta avioliitostaan. Hänestä tuli seuraavana vuonna Talvitien isäntä.

Juho Simonpoika kuoli vuonna 1769 ja hänen vaimonsa Sofia vuonna 1782 eläen siis 92 1/2-vuotiaaksi.

Juhon lapsista mainittakoon Noukin seuraava isäntä Erkki Juhonpoika, syntynyt vuonna 1720, kuoli vuonna 1782, puoliso noin vuonna 1740 Maija Matintytär, syntynyt vuonna 1720, kuoli vuonna 1801, Erkin veli Antti oli syntynyt vuonna 1724 ja vihittiin talollisen tyttären Anna Juhontytär Vähävilppulan (syntynyt vuonna 1727) kanssa vuonna 1749. He asuivat Noukissa torppareina. Heidän lapsistaan vain yksi jäi eloon, Maija-niminen, joka vuonna 1772 vihittiin 18-vuotiaana Talvitien nuoren isännän, vuonna 1751 syntyneen Tuomas Juhonpojan kanssa. Maija kuoli Talvitiessä vuonna 1806 ja hänen miehensä Tuomas vuonna 1821. Antti Juhonpoika kuoli vuonna 1798 ja Anna vuonna 1792. Erkin ja Antin sisarista Liisa Juhontytär syntyi vuonna 1732 ja kuoli vuonna 1807. Hänen puolisonsa vuodesta 1751 oli talollisen poika Matti Juhonpoika Vähävilppula, syntynyt vuonna 1730, kuoli vuonna 1800. Maija Juhontytär, syntynyt vuonna 1737, kuoli vuonna 1806, puoliso talollinen, leski Erkki Erkinpoika Isovillamo, syntynyt vuonna 1731, kuoli vuonna 1808. Vappu Juhontytär, sisarista vanhin, oli syntynyt noin vuonna 1722 ja kuoli Honkajoella vuonna 1783. Hänen puolisonsa vuodesta 1740 oli talollisen poika Heikki Juhonpoika Kodesjoensuu, syntynyt noin vuonna 1709, kuoli Honkajoen Kodesjoensuussa vuonna 1787. Molemmat olivat vanhemmiten sairaalloisia.

Erkki Juhonpojalla oli 16 lasta, joista vain seitsemän eli täysi-ikäiseksi. Noukkiin jäi isännäksi Juho Erkinpoika, syntynyt vuonna 1742, kuoli vuonna 1820, puoliso vuonna 1766 Maija Erkintytär Penttilä, syntynyt vuonna 1740, kuoli vuonna 1814. Juhon pojista kaksi vanhinta, Juho ja Heikki jakoivat talon, ja välittömästi isonjaon jälkeen vuonna 1842 Noukki oli jo virallisestikin neljänä talona, isäntinä Juho Erkinpojan pojanpojat: Noukki 1:ssä Juho Juhonpoika, Noukki 2:ssa Iisakki Juhonpoika, Noukki 3:ssa Heikki Heikinpojan leski Albertiina Matintytär, seksmannintytär Kauhajoen Kangasniemestä ja Noukki 4:ssä Samuli Heikinpoika.

Juho Erkinpojan (syntynyt vuonna 1742) täysi-ikäiseksi eläneet veljet Erkki, syntynyt vuonna 1757, ja Mikko, syntynyt vuonna 1763 sekä sisaret Priitta, syntynyt vuonna 1750, Maija, syntynyt vuonna 1755, Kreeta, syntynyt vuonna 1759, Vappu, syntynyt vuonna 1761, menivät kaikki naimisiin ja jäivät asumaan kotipaikkakunnalleen lukuunottamatta Vappua, joka vuonna 1784 avioitui talollisen pojan Jaakko Juhonpoika Rönnbäckin kanssa Karijoelta ja muutti sinne, sekä Kreetaa, joka hänkään ei joutunut Päntäneen Talvitietä pitemmälle. Erkki kuoli vuonna 1820 Hirsimäen vanhana isäntänä, Mikko vuonna 1822 Koivistossa torpparina, Priitta vuonna 1818 Koiviston vanhana emäntänä, Maija vuonna 1832 Kodesjärvellä Järvenpään talossa leskenä ja Kreeta vuonna 1841 Kauhajoen puolella Talvitiessä talollisen leskenä.

Vuonna 1749 kuoli Noukissa 110-vuotiaaksi sanottu kirkonvaivainen leski Priitta Antintytär. Hänen aikaisemmista vaiheistaan ei ole tietoja. Vuoden 1730 tienoilla Noukissa oli asunut vanha eukko Priitta Erkintytär.

Noukin yhteydessä on syytä kertoa muutama sana Simo Olavinpoika Forsby-nimisestä sotilaasta, jonka vaimona oli Liisa Jaakontytär. Vuonna 1738 on heidän asuinpaikkansa Myllyniemen sotilastorppa, mutta sittemmin heillä luultavasti on ollut pieni mökki Noukin mailla. Vuosina 1736 (syntyneiden luettelossa ilmeisesti virheellisesti 1735) -1748 heille syntyi 11 lasta, joista ainakin viisi kuoli pienenä. Simo kuoli noin vuonna 1749 ja leski muutti lapsineen vuonna 1753 Karijoelle. Myöhemmin oli Isojoella lapsista varmuudella vain vuonna 1744 kaksosena syntynyt Simo, joka vuosina 1760-1763 oli Saaren talossa, vihittiin ollessaan Pappilan renkinä vuonna 1770 myös Pappilassa palveluksessa olleen Maija Juhontyttären kanssa, joka todennäköisesti oli syntynyt vuonna 1746 Juho Klemetinpoika Widberg-nimisen sotilaan tyttärenä Myllyniemen torpassa. He asuivat aluksi Saaren ja Teikarin taloissa palkollisina. Vuonna 1760 vihittiin Karijoelta kotoisin ollut leski Liisa Jaakontytär Halkolan itsellislesken Jaakko Jaakonpojan kanssa, kuten myöhemmin tulee puhe. Kyseessä saattaa olla edellä mainittu Simo Forsbyn leski, jonka kuolinvuosi siten olisi 1770, kuten jäljempänä Halkolan yhteydessä kerrotaan.






PENTTILÄ NO. 4

Penttilän isäntänä oli 1630-luvulla Erkki Antinpoika. Etelä-Pohjanmaan historian III osan sivulla 636 kerrotaan talon joutuneen autioksi siistä syystä, että sen isäntä oli otettu sotamieheksi, mutta vuonna 1655 samainen Erkki Antinpoika Kauhajoelta oli käräjillä pyytämässä taloa viljeltäväkseen. Kymmenysluettelot vaikenevatkin tosiaan tämän talon kohdalla vuoden 1635 jälkeen pariksi kymmeneksi vuodeksi, mutta maakirjassa Erkki Antinpoika säilyy, vain silloin tällöin mainitaan myös Yrjö Matinpojan nimi. Erkki Antinpoika mainitaan vielä isäntänä vuonna 1673. Hänen vaimonsa lienee kuollut ennen vuotta 1663. Vuonna1669 on talossa kaksi hänen tytärtään, joista toinen naimisissa oleva.

Vuonna 1675 esiintyy Vilppulan ja Noukin jälkeen 1/3 -manttaalin talo, joka voinee olla Penttilä. Isäntänä on Juho Vilpunpoika ja hänen vaimonaan Marketta Jaakontytär. Vuoden 1678 verorästiluetteloissa heidän kerrotaan saapuneen Ruovedeltä vuonna 1671 tai ehkä vähän ennen. Hän siten tuskin nimiyhtäläisyydestä huolimatta oli Vilppulan poika sitäkään suuremmalla syyllä, kun Juho Vilpunpoika ja Vilppu Sipinpoika usein (esim. vuonna 1675) olivat vastapuolina oikeudessa. Mahdollisuus on myös, että Juho Vilpunpojan talo ei lainkaan ollut Penttilä, vaan Vähävilppulan talon alku. Vuoden 1681 kesäkäräjillä nimittäin lautakunta todisti, että Isojoen säterikanrtanoa olivat viljelleet Vilppu Sipinpoika (1 mantt., Vilppula), Matti Laurinpoika (3/4 mantt., Noukki) ja Heikki Jaakonpoika (3/4 mantt.). Tämä Heikki Jaakonpoika on vähän arvoituksellinen henkilö, hän lienee saapunut Karijoelta vuonna 1675, muttä häntä ei mainita Isojoella sen vuoden manttaaliluettelossa. Penttilän isännäksi hän ei kuitenkaan oikein hyvin sovi enempi kuin kukaan muukaan Juho Vilpunpoikaa kenties lukuunottamatta. Manttaali 3/4 kuitenkin osoittaisi että Heikki Jaakonpojan tulisi olla Penttilä. vuoden 1682 käräjillä ilmenee taas, että Vilppu Sipinpoika (Vilppula), Matti Laurinpoika (Noukki), Juho Vilpunpoika ja Iivari Matinpoika (Kienokoski) olivat velkaa edelliseltä ja aikaisemmilta vuosilta Kristiinan koulumestarille Nezanderille. Tässä yhteydessä mainittakoon, että Heikki Jaakonpojan nimi esiintyy Isojoella vielä vuonna 1683, jolloin häntä kutsutaan "puolitalonpojaksi", kuten muuten samassa yhteydessä Matti Laurinpoikaakin ja muuatta Simo Matinpoikaa. Puolitalonpoikien vaimoina esiintyvät samassa yhteydessä Vappu Mattintytär ja Liisa Matintytär. Olisikohan Simo Matinpoika Noukin vävy ja siis Vappu Martintyttären mies ja olisiko Liisa Matintytär Heikki Jaakonpojan vaimo?

Joka tapauksessa Penttilässä viimeistään vuonna 1687 on uusi isäntä Pentti Juhonpoika, jonka ei tarvitse olla Juho Vilpunpojan poika. Hänen vaimonsa on Maalin eli Leena ja avioliitto on solmittu varmaan jo 1660-luvulla. Pentti ja Leena mainitaan tilikirjoissa suuriin kuolovuosiin, vuoteen 1697 saakka. Lapväärtin kirkonkirjoissa on vielä vuosina 1724-1731 merkintä Penttilän vanhan emännän Leena Matintyttären ripilläkäynneistä. Pentistäkin on epävarma tilikirjamerkintä vielä vuodeltä 1699 ja vielä vuoden 1702 tuomiokirjassa maninitaan Pentti Juhonpoika Isojoelta vanhojen velka-asioiden yhteydessä. Penttilän talo on ehkä saanut nykyisen nimensä vasta tämän isännän mukaan.

Pentillä oli useita lapsia. Matti Pentinpoika mainitaan jo vuonna 1688. Hänet olen jo maininnut Vähävilppulan vävynä. Tuomas Pentinpoika esiintyy myös vuodesta 1688 alkaen. Vuonna 1692 hän on jo naimisissa vaimonaan Priitta Antintytär, syntynyt noin vuonna 1658, kuoli vuonna 1746. Tuomas oli Penttilän isäntänä isänsä jälkeen noin vuoteen 1707. Tämänkin jälkeen hän mahdolliseti on asunut eri rakennuksessa kuin veljensä Pekka, sillä vuonna 1713 syksyllä kerrotaan venäläisten sulkeneen 13 isojokelaista Tuomas Pentinpojan tupaan ja hakanneen näitä viinaa vaatien. Sitä ei kuitenkaan ollut lähtenyt ennenkuin yhteiset myllynkivet oli vaihdettu viinakannuun. Tuomas Pentinpojan talosta puhuttiin vielä vuonna 1724 käräjillä. Edellä mainittu Pekka Pentinpoika oli jo ennen isoavihaa ollut jonkin vuoden Penttilän isännyydessä. Hän oli syntynyt vuonna 1678 ja mainitaan ensi kerran vuonna 1697. Noin vuodesta 1702 hänen vaimonaan on Maija Simontytär (Noukki?), joka kuoli vuonna 1744 62-vuotiaana. Pekka kuoli jo vuonna 1742. Pekan vaimon nimeksi on vuoden 1710 manttaaliluettelossa mainittu Priitta, mikä on väärin. - Heikki Pentinpoika esiintyy ensi kerran vuonna 1695. Hänen Priitta-niminen vaimonsa mainitaan vuodesta 1698. He perustivat Isojoen Kankaanpään uudisasutuksen, jonka omistus isonvihan aikana kuitenkin näyttää joutuneen kokonaan uusiin käsiin. Mainittakooon, että vuoden 1722 käräjillä esiintyi Heikki Pentinpoika Åstorp-niminen henkilö, jonka alkuperästä ei ole tietoa.

Pentin tyttäristä mainitaan Kerttu, Marketta, Maija ja Vappu, joiden myöhemmistä kohtaloista ei ole varmaa tietoa. Vappu todennäköisesti meni emännäksi Saukkokosken taloon ja Kerttu melko varmasti vuonna 1689 Kienokosken taloon, kuten Kienokosken yhteydessä tuonnempana esitetään. Vapun suhteen kerrottakoon, että sisar Vappu esiintyy Penttilässä vielä vuosina 1706-1713, mutta kun vuonna 1705 talossa on tytär Vappu, saataa kyseessä olla loppujen lopuksi sama henkilö. Vuosina 1697-1704 ei Penttilässä mainita Vappua. Vappu Pentintytär-niminen henkilö tulee Saukkokosken emännäksi vuonna 1697 ja hän kuoli vuonna 1755.

Penttilän seuraava isäntä isonvihan jälkeen oli Pekka Pentinpojan vävy, Marketta Pekantyttären mies Erkki Yrjönpoika, syntynyt vuonna 1697, kuoli uudenvuodenpäivänä vuonna 1780. Marketta oli syntynyt noin vuonna 1702 tai 1704 ja hän kuoli vuonna 1768. Erkki Yrjönpoika oli mitä todennäköisimmin kotoisin Kodesjärveltä. Vuonna 1734 kuoli "poikansa luona Penttilässä leski Marketta Rekontytär, syntynyt Mörtmarkin kylässä Norrbackan talossa Lapväärtissä vuonna 1697, ollut kaksi kertaa naimisissa ja asunut Kodesjärvellä." Jos hän on Erkki Yrjönpojan äiti, pitäisi hänen jommankumman miehensä nimi olla ollut Yrjö. Ytterkodeksen Marketta Rekontyttären miehen nimi vuonna 1697, Erkin ilmoitettuna syntymävuonna on kuitenkin varmuudella Matti Jaakonpoika, joka kuoli toukokuussa vuonna 1697. Ytterkodeksen seuraava isäntä vuonna 1700 on myös Matti Jaakonpoika, mutta hänen Marketta-vaimonsa on todennäköisesti eri henkilö kuin aikaisempi Marketta Rekontytär. Edellisestä Marketta Rekontytär-nimisestä leskestä tulen Ytterkodeksen yhteydessä kertomaan. Hänellä oli ainakin vuonna 1699 syntynyt lapsi erään ikaalislaisen uudisasukkaan tai irtolaismiehen Yrjö Tuomaanpojan kanssa, ja Marketan edellisen avioliiton lasten holhoojaksi määrättiin tällöin miesvainajan veli Mörtmarkista. - 1730-luvulla kerrotaan Penttilän Erkin Vanhassakylässä kokastelleen kalamertoineeen. Tämä on eräs harvoista isojokisten kalastusta koskevista maininnoista.

Pekka Pentinpojan pojat, Tuomas ja Jaakko näyttävät olleen sisartaan Markettaa nuorempia. Tuomaan myöhempiä vaiheita en tunne, mutta Jaakko lienee sama henkilö, joka oli syntynyt vuonna 1726, oli Lammasniemen renkinä vuosina 1752-1753 ja vihittiin vuonna 1752 Honkajoen Honkaluoman talossa palveluksessa olleen Anna Matintyttären kanssa. He muuttivat aluksi Penttilään, mutta perustivat vuonna 1756 Kärjenkosken Kankaanpään uudisasutusken, jota erotukseksi vanhemmasta, Jaakon sedän perustamasta Isojoen kylän Kankaanpään talosta sanotaan Jaakko Kankaanpääksi. Tämä uudisasutus esiintyy aluksi mainittuna Saukkokosken yhteydessä. Myöhemmin siitä tulee oma talo. Jaakko kuoli vuonna 1795 ja hänen vaimonsa Anna jo vuonna 1780. Anna oli syntynyt vuonna 1731, joten hän oli kuollessaan lähes 50-vuotias.

Jaakko Pekanpojan sisaria olivat jo mainitun Marketan lisäksi Liisa, Priitta ja Maija. Liisa kuoli todennäköisesti naimattomana 1730-luvulla, Priitta vihittiin vuonna 1738 honkajokisen talollisenpojan Matti Martinpoika Honkaluoman kanssa ja hänestä tuli tämän talon emäntä. Hän oli syntynyt vuonna 1719 ja kuoli vuonna 1800 oltuaan leskenä 37 vuotta. Hänen miehensä Matti Martinpoika oli syntynyt vuonna 1714 tai 1716 ja kuoli siis jo vuonna 1763. Maija naitiin vuonna 1734 emännäksi Lapväärtin Dagsmarkiin.

Erkki Yrjönpojan pojista Yrjö ja Aaprami jakoivat talon vuonna 1760. Vanhempi veljeksistä Yrjö sai Uuden eli Vähä-Penttilän ja Aaprami Vanhan Penttilän. Yrjö oli syntynyt vuonna 1727 samoinkuin hänen vaimonsa Liisa Heikintytärkin. Yrjö kuoli vuonna 1778 ja Liisa vuonna 1809. Aaprami, syntynyt vuonna 1728 tai 1729, vihittiin vuonna 1754 talollisen Heikki Paavonpoika Siiron tyttären Maijan kanssa, syntynyt vuonna 1734. Aaprami kuoli vuonna 1809 ja Maija vuonna 1816. Yrjön ja Aapramin Pentti-veli, syntynyt vuonna 1748, muutti myöhemmin Honkoon avioiduttuaan Taavetti Juhonpoika Hongon lesken Liisa Juhontyttären kanssa. Pentti kuoli Hongossa talollisena vuonna 1810.

Erkki Yrjönpojan tyttäriä olivat Anna, Sofia, Maija ja Priitta. Anna Erkintytär vihittiin vuonna 1745 Kyrön (Karvian) Kantista olleen talollisen pojan Juho Jaakonpojan kanssa. Sofia Erkintytär, syntynyt vuonna 1734, tuli Möykyn emännäksi mentyään naimisiin vuonna 1754 Erkki Juhonpoika Möykyn kanssa, syntynyt vuonna 1729 tai 1730. Sofia kuoli Vanhassa Möykyssä vuonna 1812 oltuaan neljä vuotta leskenä. Maija Erkntytär, syntynyt vuonna 1740, naitiin vuonna 1766 Noukkiin, kuten Noukin talon selostuksessa olen maininnut. Hän kuoli vuonna 1814 ja hänen miehensä Juho Erkinpoika Noukki vuonna 1820. Priitta Erkintytär, syntynyt vuonna 1745, muutti Karijoelle mentyään vuonna 1769 naimisiin Heikki Juhonpoika Vähä-Marttusen kanssa.

Yrjö Erkinpoika Penttilälle ja hänen Liisa vaimolleen syntyi Uudessa Penttilässä 11 lasta, joista seitsemän kuoli pienenä, Anna-tytär tosin vasta 13-vuotiaana. Neljästä muusta olivat vanhimmat vuonna 1749 syntynyt Juho ja neljää vuotta nuorempi Pekka. Juho vihittiin vuonna 1771 Liisa Heikintytär Kortellin, siis lukkarin tyttären kanssa ja Pekka vuonna 1772 Anna Heikintytär Koiviston kanssa. Juho kuoli Penttilän vanhana isäntänä vuonna 1823 ja Pekka Penttilän entisenä torpparina vuonna 1836. Heidän nuorempi, vuonna 1760 syntynyt veljensä Aaprami kuoli Haaramonkankaan vanhana isäntänä vuonna 1828 ja vuonna 1765 syntynyt Liisa-sisar kuoli samana vuonna (1828) Penttilässä torpparin vaimona. Hänen miehensä, vuonna 1765 Kortesniemessä syntynyt Matti Heikinpoika kuoli vuonna 1836.

Vanhan Penttilän isännällä Aaprami Erkinpojalla ja hänen vaimollaan oli 12 lasta, mutta heistäkin seitsemän kuoli pienenä. Muista viidestä olivat vuonna 1757 syntynyt Maija ja häntä kahta vuotta nuorempi Vappu sekä vuonna 1762 syntynyt Anna vanhimmat. Maija kuoli vuonna 1831 Vähä-Åstorpin ja Vappu vuonna 1833 Kortesniemen emäntänä sekä Anna Isohaaron torpparin vaimona vuonna 1841. Heidän vuonna 1771 syntynyt Kaappo-veljensä otti Aapramin jälkeen isännyyden. Hän kuoli vuonna 1844. Kreeta Aapramintytär, syntynyt vuonna 1766, kuoli Koppelokorvessa torpparin vaimona vuonna 1834. Hänen ensimmäinen miehensä oli vuonna 1768 syntynyt Heikki Juhonpoika, jonka vanhemmat olivat Hämeenkyröstä Isojoelle muuttanut Juho Juhonpoika, syntynyt vuonna 1745 ja hänen vaimonsa, sotilas Antti Jaakonpoika Friskbergin vuonna 1746 syntynyt Maija-tytär. Heikki Juhonpoika kuoli Koppelokorvessa vuonna 1803. Kreeta Aapramintyttären toinen mies oli edeltäjänsä serkku Juho Antinpoika. Hän oli syntynyt vuonna 1783 Antti Antinpoika Koppelokorven poikana ja siten Antti Jaakonpoika Friskbergin pojanpoikana. Hän oli siis vaimoaan paljon nuorempi. Vuonna 1835 Juho Antinpoika avioitui uudelleen uuden vaimon, Saara Heikintytär Viitalan ollessa edellistä vaimoa 46 vuotta nuorempi, hän oli nimittäin syntynyt vuonna 1812 torppari Heikki Yrjönpoika Viitalan tyttärenä. Hänkin kuoli ennen miestään vuonna 1845.

Isojoella vihittiin vuonna 1740 Penttilässä palveluksessa ollut Maija Yrjöntytär, syntynyt vuonna 1704 ja sotilas Antti Jungström. He asettuivat aluksi asumaan Penttilään, jossa heille vuosina 1741-1744 syntyi kaksi tytärtä, Vappu ja Maija. Henkikirjoihin Antti Jungström on merkitty Vähähaaron kohdalle vuoteen 1749. Vuosina 1757-1766 Maija Yrjöntytär asui leskenä Ytterkodeksessa. Ehkä hän oli Erkki Yrjönpoika Penttilän sisar, sillä Erkinkin sukujuuret näyttävät juontuneen Ytterkodeksesta. Saattaapa Ytterkodeksen vuonna 1703 syntynyt emäntä Susanna Yrjöntytärkin olla samaa sisarusparvea, joskaan en pidä sitä todennököisenä. Vuodesta 1766 Maija Yrjöntytär asui luultavasti Kienokoskella. Hän kuoli Kiviniemessä vuonna 1782 78-vuotiaana. Antti Jungströmin lapsista Vappu, syntynyt vuonna 1741, palveli aluksi Ytterkodeksen, Kienokosken ja Kiviniemen taloissa ja vihittiin vuonna 1767 Järvenpään talon lähes 50-vuotiaan leski-isännän Jaakko Heikinpojan kanssa. Vappu kuoli vuonna 1808 ja hänen miehensä Jaakko jo vuonna 1792. Vapun nuoremman sisaren, vuonna 1744 syntyneen Maijan vaiheista ei saa ehdotonta varmuutta, mutta mitä todennäköisimmin hänestä vuonna 1765 tuli vuonna 1741 syntyneen Matti Matinpoika Kienokosken vaimo. Jo Ytterkodeksessa vuonna 1759 Maija esiintyi äitinsä ja sisarensa perässä syntymäajaltaan väärin mainittuna. Tällä väärällä syntymäajalla merkittynä hänet sittemmin mainitaan Kienokosken piikana ja 1770-luvun alussa Pappilassa Matti Matinpojan vaimona. Myöhemmin heillä oli torppa Kiviniemen talon yhteydessä. Täällä Matti kuoli vuonna 1805.