Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

28.1.2015

Sukututkimuskurssille Lietoon!

Liuksialan kartanon tilikirjaa vuodelta 1576
Arkistolaitos
Tule oppimaan, miten voit harrastaa sukututkimusta kotonasi, omalla tietokoneellasi. Tutustumme internetistä löytyviin tietolähteisiin, joiden avulla jokainen voi selvittää sukujuuriaan mukavasti ilman arkistokäyntejä.

Osallistuminen ei edellytä omaa tietokonetta tai edes tietotekniikan tuntemusta. Tärkeintä on innostus omien juurien löytämiseen ja historiaan.

Kurssin jälkeen sinulla on perusvalmiudet omien esivanhempiesi tutkimiseen, vaikkapa omalta kotisohvaltasi käsin. Max 15 opiskelijaa.


25€/15t
Tarvasjoen koulu, Lieto
ma 16.2.- 16.3. klo 18.00- 20.30

25.1.2015

Vihdin Hacklinit

Vihdin talojen lukumäärä oli jo varhain vakiintunut. Kotkaniemen kylässä oli 7 taloa 1550, 5 taloa 1580 ja 7 taloa 1600. Jo 1600-luvulla tuli kylänosan nimeksi Pietilä, ehkä siellä asuneen pappismiehen Petrus Aquilinuksen mukaan; kylän alkuperäinen nimi jäi hiljalleen Kotkaniemen kartanolle.

Eräs Markus Jöraninpoika oli vuosina 1590-1639 sen talon isäntä, joka myöhemmin tultiin tunte-maan Pietilän Alestalona. Hänen puolisonsa oli Kajsa Perintytär. 
Kotkaniemen kylästä sanottiin eräässä katselmuksessa 1600-luvun alussa: Pellot olivat soisia sa-vipeltoja, mutta kuitenkin hyvät; kun kaikenlaista tarvemetsää sanottiin olevan, niin voinee olla sitä kas-kimaaksikin. Niityt olivat hyvät, humalaa viljeltiin, tarvemetsää kaikenlaista; kalastusta järvessä, josta saatiin pikkukaloja ja kuhia; ei harjoitettu tervanpolttoa; syksyisin ja keväisin käyvä mylly.

Markuksella ja Kajsalla oli ainakin pojat Henrik (talon isäntä 1640-80) ja Bertil Jöraninpoika (1681 -87).

***

Kun aika oli jättänyt vanhemmat, tuli talon isännäksi ensin Henrik Markuksenpoika vuosiksi 1640-80. Hän näytti kuitenkin kuolleen lapsettomana, sillä nähtävästi nuorempi veli Bertil Markuksenpoika oli Alestalon isäntä 1681-87. Bertilin vaimo oli nimeltään Anna. 

***

Simon Bertilinpoika oli Pietilän Alestalo isäntä 1688-1728. Hän lienee ollut Bertil Markuksenpojan poika. Simonin puoliso oli Kristina Henrikintytär, joka oli ehkä se Pietilän Alestalon "vanha muori", joka kuoli 90 v. iässä 29.9.1738 (s. noin 1648) ja haudattiin vanha Birgitan kirkon lattian alle, kuten kaikki muutkin alestalolaiset näyttävät tulleen.

Heillä oli nähtävästi (ainakin) lapset: Elin Simonintytär, s. 10.4.1690, Henrik Simoninpoika, s. 11. 6.1693, Maria Simonintytär, s. 2.4.1695,  Johan Simoninpoika, s. 9.12.1701, sekä Simon Simoninpoi-ka, 1702-40, Alestalon isäntä vuosina 1729-40, pso. Maria Nilsintytär, s. noin 1709.


***
Kotkaniemen kylää vuonna 1700.

Simon Simoninpoika, s. 1702, oli Alestalon isäntä 1729-40. Hänet haudattiin jo 38 vuoden iässä vanhan Birgitan kirkon lattian alle 17.2.1740. Hänen vaimonsa oli Maria Nilsintytär, joka meni 28.10. 1740 uusiin avioihin Karl Gabrielinpojan kanssa Pyölistä; heillä oli ainakin 2 lasta.Karl k. 1787 74 v. iässä. Vanha Alastalon emäntä Maja Erikintytär (?) kuoli 1781, 72 v. iässä.

Simonin ja Marian lapsia olivat:

1. Simon Simoninpoika, 1726-92, Alestalon isäntä, pso. Margareta Abrahamintytär, k. 1807. 
2. Erik Simoninpoika, s. 7.3.1730. 
3. Maria Simonintytär, s. 11.3.1733. 
4. Lisa Simonintytär, 1736-1740. 
5. Johan Simoninpoika, 1738-1740. 
6. Johannes Simoninpoika, s. 14.10.1739.
  
***

Simon Simoninpoika, 1726-92, Alestalon isäntä, avioitui 17.6.1755. Puoliso oli naapuritalossa asuva Margareta Abrahamintytär, s. 1738. Margareta oli ilmeisesti oletettujen vanhempiensa, Abraham Danielinpojan ja Margareta Michelin-tyttären, ainoa lapsi  . Abraham ja Margareta olivat avioituneet 30.11.1725. Aviomerkinnässä ei ole Abrahamin kotipaikkaa merkittynä, mutta ammatti oli kankuri. Margareta oli piika (pig.; voi myös tarkoittaa nuorta, hyvämaineista naista yleensä) Vihdin Lahdesta. 1738 mennessä vaihtoi Abraham ammattia kankurista rakuunaksi ja hänelle tuli sukunimi Gröndal  . Pietilän rakuuna Abram Gröndal haudattiin 46 v. iässä 28.4.1754. Äiti-Margareta, rakuuna Gröndalin leski, merkittiin kuolleeksi vanhuuteen 72 vuoden iässä 8.4.1780 Pietilän Alestalossa, jonne hän nähtävästi oli muuttanut tyttärensä talouteen.

Abraham Danielinpojan isä lienee melkoisella varmuudella   ollut Daniel Knutinpoika (Knutson, Cnutzson, Cnuttson), kankuri (lijnwäfw.) ensin Vihdin Suontaan kartanolla, jossa hänelle ja vaimolle Ingeborg Karlintyttärelle 6.1.1700 syntyi tytär Ingeborg (pso. 1725 Vihtjärven Niemen räätäli Mats Weiner). Daniel lienee ollut ajan tapaan mukaan tyypillinen kartanonkäsityöläinen, joka tarvittaessa myös osallistui muihinkin töihin. Daniel oli ehkä opiskellut ammattiinsa jonkin kankurimestarin luona esim. Porvoossa tai Turussa. Jokin näistä rannikon kaupungeista (tai Ruotsi) voi myös olla pariskunnan lähtöpaikka, koska nimet Daniel, Knut ja Ingeborg olivat jokseenkin harvinaisia Vihdissä. Daniel ja Ingeborg saivat vielä Kourlan kartanolla asuessaan lapset Karlin (28.6.1701), Kristerin (6.8.1704) ja nähtävästi siis Abrahamin 1708.


Niinä aikoina Vihdissäkin maksettiin veroa lasi-ikkunoista. 1747 niitä oli Pietilän Alitalossa 6 kpl; niissä vihtiläistaloissa, joissa yleensä oli lasi-ikkunat, oli niitä keskimäärin 5,4 kpl. 

1760-luvulla lunasti Simon Alestalon kruunulta perintötilaksi. Simon kuoli 10.8.1792 ja "vanha emäntä Gretha Abrahá" 1807. Heillä oli lapset:

1. Johan Simoninpoika, 1759-1820, Alestalon isäntä, 2. pso.1797 Margareta Aquilinus. 
2. Maria Simonintytär, 1762-62. 
3. Simon Simonintytär, 1764-66. 
4. Jakob Simoninpoika, 1767-76. 
5. Erik Simoninpoika, s. 1770 (lienee se sama Alestalon lapsi, joka 1776 haudattiin 6 v. iässä nimellä "Gabriel"). 
6. Margareta Simonintytär, 1773-76. 
7. Maria Lena Simonintytär, 1775-76. 
8. Gustav Simoninpoika, 1779-79. 
9. Erik Simoninpoika, 1781-86.

***

Kaikkinensa yhdeksästä lapsesta ainoa aikuisiän saavuttaneesta Johan Simoninpojasta, 1759-1820, tuli seuraava Alestalon isäntä. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1791 oli talollisen tytär Ulrika Henrikintytär Tarttilasta. Ulrika kuoli lapsivuoteeseen jo 1796.
Johanin toinen vaimo helmikuussa 1797 oli Margareta Aquilinus Pietilän Välitalosta. Margareta kuoli 73 vuoden iässä 19.12. 1833. Heillä oli lapset:

1. Henrik Johan Johaninpoika, 1800-01. 
2. Maria Lovisa Hacklin, pso. 1825 Tarttilan isäntä Karl Gyllström. 
3. Fredrik Hacklin, 1802-68, Alestalon ratsutilallinen, pso. 1829 Ulrika Lovisa Askolin, synt. 1809 Lohjansaaren Askolan Ylitalo. 
4. Gabriel Hacklin, s. 18.8.1805.
  
***

Fredrik Johaninpoika, 31.7.1802-1868, otti nimen Hacklin, kuten iso osa hänen äitinsä sukua; jo Fredrikin ensimmäisen lapsen syntymämerkinnässä on hänen nimensä "Haklin". Nimi lienee muunnos nimestä Aquilinus. Hänen vaimonsa oli Ulrika Lovisa Askolin, synt. 22. 5.1809 Lohjansaaren Askolan Ylitalossa, muutti Vihtiin 6.11.1829, k. 10.9.1850 punatautiin. 

1. Hedda Sofia Hacklin, 26.3.1830. 
2. Ulrika Vilhelmina Hacklin, s. 2.9.1832, pso. 1853 mennessä Sven Erik Olin, Ruskelan Alitalon ratsutilallinen, s. 1829. 
3. Maria Fredrika Hacklin, 6.1.1835. 
4. Karl Fredrik Hacklin, 13.7.1837. 
5. Johan Edvard Hacklin, 3.11.1839. 
6. Claes August Hacklin, 14.7.1842. 
7. Amanda Gustava Hacklin, 21.7.1844- 25.7.1844. 
8. Kuolleena syntynyt lapsi, 17.1.1847.

26.12.2014

Putkiradioiden aikaan

Vuonna 1971 isotätini Naima Verhola (1905-1981) lahjoitti minulle oman putkiradion. Se tuotiin kotiimme oikein taksikyydillä. Kyseessä oli saksalaisen Blaupunktin malli Verona 2606. Blaupunkt perustettiin jo vuonna 1923, mutta vuoteen 1938 se tunnettiin nimellä The Ideal. Nimen muutoksen taustalla oli yhtiön valmistamien kuulokkeiden ilmiöimäinen myynti. Jokainen kuuloke leimattiin sinisellä pisteellä ja vähitellen kuluttajat oppivat kysymään yksinkertaisen "blaupunktien" perään. Tämä sitten otettiin yhtiön nimeksi ja sillä nimellä Blaupunkt toimii yhä edelleen. Yhtiön saavutuksiin kuuluu myös jo 1932 esitelty autoradio, joka oli esikuvana myöhemille mallistoille kautta koko maailman.


Verona 2606 -mallistoa tuotettiin vuodesta 1959 lähtien . Valmistusmateriaaleina olivat puu, muovi ja lasi. Radio toimii edelleen mainiosti, mutta uudemmissa taloissa ongelmaksi tulee virtapistoke. Blaupunktissa on maadoittamaton pistoke, joten myös pistorasian täytyy olla vastaavanlainen.

Henkilölle, joka ei ole koskaan putkiradiota käyttänyt, voi tulla pienenä yllätyksenä lämpenisaika. Radioputket vaativat nimittäin muutaman hetken, ennenkuin ne ovat käyttökunnossa. Näin putkiradio ei sovi kaikista hätäsimmälle kuulijalle. Toisaalta aaltoalueita löytyy useita, joten sopivan antennin avulla Verona 2606:lla voi kuunnella vaikkapa puolalaisia, saksalaisia ja englantilaisia radiolähetyksiä. Tästä muistuikin mieleeni jo ammoin unohtamani asia; olin 1980-luvun alussa BBC:n suomenkielisen toimituksen koekuuntelijana. Tehtävänä oli määräajoin lähettää heille kaavake, jossa kerrottiin edellisten viikkojen kuuluvuuksista Suomessa. Lähetyshän tapahtui Lontoosta. Jossain vaiheessa, kenties opiskeluiden takia, tuo kuunteluharrastus jäi. Ehkäpä tämän äidin luota kannetun Blaupunktin kanssa tulee taas trimmailtu Keski-Euroopankin aaltoalueille.

17.12.2014

Hellaksen makeisista

Näin joulun aikaan on sopivaa palata erään makeistehtaan vaiheisiin, joista kirjoittelin reilut kuusi vuotta sitten näin.


Tällä viikolla sain aiheeseen liittyen lisätietoja, jotka julkaisen tässä lähettäjän luvalla;

Mielenkiintoinen artikkeli ja kyllä tapahtumat menivät suurinpiirtein niin kuin olet selostanut.
Rudolf Gardberg osti makeistehtaan 15 lokakuuta 1910, 25.322 markalla, mutta osakkaana oli agentuuriyritys Hugo Gardberg & Co., eikä yksinomaan Hugo Gardberg.
Rudolf oli muuttanut Tammisaaresta Turkuun 1890-luvulla ja sai pestin A.A. (Alexej Alexejewitsch) Krjukoff´in agentuuriliikkeessä, jonka veli Hugo osti myöhemmin. Krjukoff oli entinen 7:nnen Linjarykmentin rumpali.
Hugo Gardberg ja A.A. Krjukoff-yritys teki konkurssin ja v. 1898 Hugo perusti Hugo Gardberg & Co, jossa isoisäni ja Hugo´n vävy Alfred Alexej Wilén oli osakkaana 1898-1905. 
(Alfred Wilén´in äiti Olga oli Alexej Krjukoff´in tytär ja toinen tytär Maria "Majken" oli ollut kuuluisan turkulaisen kauppiaan Alfred Jakobsson´in veljen Oskar Frithiof Verner´in* kanssa naimisissa, joka toimi kauppiaana Uudessakaupungissa ja erosivat v. 1891).
 
Rudolf Gardberg´in poika Bertel Rudolf Gardberg toimi myöhemmin Hellaksen teknisenä johtajana.
 
Eino Jutikkala´n kirjassa " Puoli Vuosisataa Elintarviketeollisuutta" mainitaan, että Rudolf Gardberg´in siirtomaatavarakauppa olisi sijainnut Linnankatu 17 kauppahallin vieressä. 
Rudolf Gardberg toi viintä ulkomailta ja pullotti itse viininsä.  Vilä muutettuamme v. 1945 Helsinkiin isäni käytti Gardberg´in viinipullon lyijykapseleita kun hän teki lahjaksi jouluglögejä.
Paitsi makeisia Hellas valmisti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kärsämäessä makarooneja ja pani olutta.
 
Toinen turkulaisyritys, jolla oli kreikkalainen nimi oli Leipätehdas Ipnos. joka tarkoittaa uunia kreikaksi. Sen perusti v. 1912 Arthur Joakim Vilén, joka oli isoisäni isän velipuoli. Arthur ja hänen velipuolensa Albert olivat v. 1907 perustaneet yhtiön Bröderna Vilén, joka myöhemmin muutti nimensä Vilénin Tehtaaksi ja sijaitsi Hämeenkadun ja Kerttulinkadun kulmassa, jossa vielä tänäpäivänä toimii terveysasema. Nykyisin rapattu ja maalattu entinen tehdasrakennus on rakennettu kalkkihiekka-tiiliskivistä, joita valmistettiin Hangonniemen Tvärminnessä, kalkki laivattiin proomuilla Särkisalon Kaukasalosta.
Tiilitehtaan ja Ab Ekö Ångsåg´in suurin osakkeenomistaja oli Albert Vilén.
 
Huhtamäki-yhtymä osti myöhemmin sekä Hellaksen, että Ipnoksen.
Toinenkin turkulainen yritys, jonka juuret olivat Särkisalossa oli Henrik Albert Engman´in omistama Turun Panimo, joka sijaitsi Aninkaistenkatu 16.
 
Hyvää Joulua
Rainer Donald* Wilén