Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

17.12.2014

Hellaksen makeisista

Näin joulun aikaan on sopivaa palata erään makeistehtaan vaiheisiin, joista kirjoittelin reilut kuusi vuotta sitten näin.


Tällä viikolla sain aiheeseen liittyen lisätietoja, jotka julkaisen tässä lähettäjän luvalla;

Mielenkiintoinen artikkeli ja kyllä tapahtumat menivät suurinpiirtein niin kuin olet selostanut.
Rudolf Gardberg osti makeistehtaan 15 lokakuuta 1910, 25.322 markalla, mutta osakkaana oli agentuuriyritys Hugo Gardberg & Co., eikä yksinomaan Hugo Gardberg.
Rudolf oli muuttanut Tammisaaresta Turkuun 1890-luvulla ja sai pestin A.A. (Alexej Alexejewitsch) Krjukoff´in agentuuriliikkeessä, jonka veli Hugo osti myöhemmin. Krjukoff oli entinen 7:nnen Linjarykmentin rumpali.
Hugo Gardberg ja A.A. Krjukoff-yritys teki konkurssin ja v. 1898 Hugo perusti Hugo Gardberg & Co, jossa isoisäni ja Hugo´n vävy Alfred Alexej Wilén oli osakkaana 1898-1905. 
(Alfred Wilén´in äiti Olga oli Alexej Krjukoff´in tytär ja toinen tytär Maria "Majken" oli ollut kuuluisan turkulaisen kauppiaan Alfred Jakobsson´in veljen Oskar Frithiof Verner´in* kanssa naimisissa, joka toimi kauppiaana Uudessakaupungissa ja erosivat v. 1891).
 
Rudolf Gardberg´in poika Bertel Rudolf Gardberg toimi myöhemmin Hellaksen teknisenä johtajana.
 
Eino Jutikkala´n kirjassa " Puoli Vuosisataa Elintarviketeollisuutta" mainitaan, että Rudolf Gardberg´in siirtomaatavarakauppa olisi sijainnut Linnankatu 17 kauppahallin vieressä. 
Rudolf Gardberg toi viintä ulkomailta ja pullotti itse viininsä.  Vilä muutettuamme v. 1945 Helsinkiin isäni käytti Gardberg´in viinipullon lyijykapseleita kun hän teki lahjaksi jouluglögejä.
Paitsi makeisia Hellas valmisti ensimmäisen maailmansodan jälkeen Kärsämäessä makarooneja ja pani olutta.
 
Toinen turkulaisyritys, jolla oli kreikkalainen nimi oli Leipätehdas Ipnos. joka tarkoittaa uunia kreikaksi. Sen perusti v. 1912 Arthur Joakim Vilén, joka oli isoisäni isän velipuoli. Arthur ja hänen velipuolensa Albert olivat v. 1907 perustaneet yhtiön Bröderna Vilén, joka myöhemmin muutti nimensä Vilénin Tehtaaksi ja sijaitsi Hämeenkadun ja Kerttulinkadun kulmassa, jossa vielä tänäpäivänä toimii terveysasema. Nykyisin rapattu ja maalattu entinen tehdasrakennus on rakennettu kalkkihiekka-tiiliskivistä, joita valmistettiin Hangonniemen Tvärminnessä, kalkki laivattiin proomuilla Särkisalon Kaukasalosta.
Tiilitehtaan ja Ab Ekö Ångsåg´in suurin osakkeenomistaja oli Albert Vilén.
 
Huhtamäki-yhtymä osti myöhemmin sekä Hellaksen, että Ipnoksen.
Toinenkin turkulainen yritys, jonka juuret olivat Särkisalossa oli Henrik Albert Engman´in omistama Turun Panimo, joka sijaitsi Aninkaistenkatu 16.
 
Hyvää Joulua
Rainer Donald* Wilén

16.12.2014

Eräs kummallinen tapaus

“CONTINUATIO HISTORICA CUM MEMORABILIBUS”  p98  §25


Nybyggaren Wijtasaaris hustru Helena Thomaedotter födde år 1758 d. 24. Januarii et piltebarn effter hennes egen uträkning tre månader före den naturliga tiden.  Barnet kom till doop och kallades Gabriel.  Modren äfven, som förut warit sjuklig, till någorlunda hälsa, men hoos bägge är något besynnerligit at anmärcka.


Hoos barnet är såsom för något besynnerligit at ansee, at det under de 3 månader, som det borde ligga i det fördolda, låg inwicklad uti ylle och skin på en warm ugn elr spishålla, hwarcken åt elr förtärde någon föda, utan hade allenast en försokrad lapp i munnen, den han sugade, följachteligen kunde ei heller deraf hafwa någon naturlig afgång.  Man hörde honom aldrig gråta, men wäl lät han genom et besynnerligit matt läte och rörelse märcka, då honom fältes hans jämna wärma.  Omsider då hans naturliga födelsetid inföll, begynte han först äta, gråta och i alt bärga sig som andra nysfödda barn. Gåssen lefwer än och är snart twå åhr gammal.

Hoos modren deremot kan det för något sällsamt ansees, at ehuru hon med wanlig wärck och sweda i förtid framfödde detta sitt barn och dereffter återkommit till en tämmelig hälsa, så kände hon icke thess mindre, då barnet effter naturlig räckning bordt födas, de wanliga födsel wärckarne.

18.11.2014

20.10.2014

Kruununnimismies Karl Henrik Grönroosin sukuperän etsinnästä

Sain eteeni mielenkiintoisen ongelman pari viikkoa sitten. Kangasniemen Synsiön kylän taloon numero neljä putkahtaa 1830-luvun alussa herra Karl Henrik Grönroos. Hänen syntymäajakseen täkäläinen rippikirja ilmoittaa 18.3.1813. Miehemme on ilmeisesti tullut samassa paikassa asuneen kruununnimismies Bemjamin Brofeltin oppiin, sillä myöhemmin Karl Henrik Grönroos toimii samassa toimessa mm. Pieksämäellä ja Puumalassa. En puutu tässä yhteydessä Grönroosin myöhempään elämään enkä hänen avioliittoonsa, sillä nimenomaan syntyperä osoittautui mukavan mutkikkaaksi tutkittavaksi.


Ensimmäinen ajatus on tietysti "hiskittää" eli käyttää Suomen Sukututkimusseuran Hiskiä Karl Henrikin vanhempien etsinnässä. Tämä osoittautuu nopeasti huonoksi ideaksi. Vuodelta 1813 ei löydy yhtään sopivaa henkilöä eikä ajankohdan laajentaminen vuosien 1810-1815 välille vaikuta sekään hakutuloksiin. Vaikka etsimistä jatkaisi ilman sukunimeä (on luontevaa ajatella, että hänen isänsä ei ollut Grönroos) ja vaikka etunimenä käyttäisi vain "Kallea" tai "Henrikkiä", ei Hiskistä ole apua.

On siis palattava Kangasniemen rippikirjan ääreen ja huomioitava muuttomerkintä Heinolasta. Heinolassa oli erikseen maa- ja kaupunkiseurakunta, mutta yleensä kaupunkiseurakunnasta puhuttaessa käytettiin vain nimeä Heinola. Harmillista kyllä, Heinolan kaupunkiseurakunnan ulosmuuttaneista ei tätä Grönroosia löydy. Myöskään Kangasniemen muuttokirjojen selaaminen ei tuota tulosta. Toisaalta niitä on niin paljonkin, että joku muu ratkaisu tuntuu helpommalta.

Koska Heinolan rippikirjojen 1830-1838 läpikäyminen tuntui vastenmieliseltä, ajattelin jotain helpompaa ratkaisu. Tässä yhteydessä juolahti mieleeni, että ehkäpä Karl Henrik Grönroos pääsi ripille Heinolassa. Koska hän oli rippikirjan mukaan syntynyt vuonna 1813, täytyi ripillepääsyn tapahtua aikaisintaan noin vuonna 1828. Niinpä aloin selaamaan rippilasten luetteloita em. vuodesta eteenpäin ja onnekseni paikallisella papilla oli erittäin selvä käsiala. Ehdin jo hieman menettää luottamustani ideaani, sillä vielä vuoden 1830 rippilapsistakaan ei Grönroosia löytynyt. Mutta jatkoin sitkeästä eteenpäin ja jo seuraavan vuoden luetteloista löysin etsimäni tiedon.

Carl Henrik Gönroos oli päässyt ripille kesäkuussa 1831 ja tuolloin hän asui Heinolan kaupungin talossa nro 89. Digitaaliarkiston ja tietysti myös Digiarkiston kautta löytyvät tuon ajan rippikirjat Heinolan kaupungista. Niinpä selviää, että talossa nro 89 asui perhe, johon kuuluivat työmies Johan Färdig, vaimonsa Anna Jacobsdotter sekä pojat Gustaf ja Mats Grönroos. Isä Johanin ja poika Gustafin syntymäpaikaksi on merkitty Kangasala, kun taas äiti Anna syntyi Hattulassa. Matsin kohdalta paikkakunta puuttuu eikä Karl Henrikkiä löydy lainkaan. Tässä ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä, sillä Karl Henrik saattoi tuossa vaiheessa asua jo Kangasniemellä.

Koska Karl Henrikkiä ei löydy em. rippikirjasta, tarvitaan lisätodisteita.  Niitä löytyykin "hiskittämällä". Kokeilin, löytyisikö sisäänmuuttaneista perhettä, jonka isä olisi Johan Färdig. Saman tien löytyy kaksi osumaa samasta perheestä; vuoden 1820 joulukuussa Johan Johanssin Färdig, vaimo Anna Jacobsdotter ja pojat Gustaf, Henrik ja Mats muuttavat Messukylästä Tampereelle ja kahta vuotta myöhemmin Tampereelta Heinolan kaupunkiin.

Kastettuja tutkimalla HisKi antaa yhden osuman Heinolasta; imeväisiässä kuolleen tyttären, Henrika Charlottan.

Tässä yhteydessä selviää myös se, miksi em. Gustafia ja Henrikkiä ei löydy Hiskin avulla. Kangasalan kastettuja vuosilta 1730-1820 ei ole vielä talletettuja ao. järjestelmään. Johan Färdigin ja Annan lapsia on siis etsittävä alkuperäisistä luetteloista, jotka onneksi on digitoitu meidän kaikkien saataville. Vuoden 1812 maaliskuun 18. päivänä syntyi Suoraman kylän Alaisten talon torppari Johan Johanssonille ja Anna Jacobsdotterille poika Karl Johan. Suoraman kylästä ei kuitenkaan löydy tätä pariskuntaa, mutta sama perhe on merkitty Tompilan Ketolan torpan asukeiksi. Sekaannuksen selittää se, että kyseinen paikka kuului Alaisten puustellin omistuksiin.

Jotta asia olisi mahdollisimman epäselvä, on rippikirjassa Karl Johanin nimenä Henrik, joka sitten muuttojen myötä muuttuu Karl Henrikiksi. Täsmällistä selitystä en sekaannuksella ole toistaiseksi löytänyt, mutta ehkäpä kirkkoherra teki virhemerkinnän kastettujen luetteloon.

Miksi sitten oletan, että Puumalan kruununnimismies Karl Henrik Grönroos on Kangasalan Alaisten torpassa 1812 syntynyt Karl Johan?

Perustelen asian sillä, että ajassa taaksepäin mentäessä (Kangasniemeltä Heinolaan jne) jää vain yksi mahdollisuus. Hänen mainitaan asuneen talossa nro 89, jossa sitten Johan Färdig perheineen asui. Perheen muista lapsista Gustaf ja Mats käyttivät sukunimeä Grönroos. Puusepänkisälli Gustaf muutti vuoden 1833 marraskuussa 1833 Hämeenlinnaan. Siellä hänet tapaa mm. 1840-luvulla puuseppänä vaimonaan Maja Stina Färling. Velipoika Mats taasen muutti 1835 Pietariin. Perheen kokonaisuus tulee ilmi myös muuttokirjasta, jolla he saapuivat Tampereelta Heinolaan vuonna 1822.

Tuossa muuttokirjassa poika Henrikin syntymäaikana on 10.10.1812. Toisaalta Kangasalan rippikirjassa 1809-1814 Henrikin syntymäaikana on pelkkä vuosiluku 1812. Kun koko perhe muuttaa Kangasalan pitäjästä Messukylään, on muuttokirjassa Henrikin syntymäaikana lokakuu 1812 ilman päivämäärää.


26.9.2014

Torpparin sukuperän jäljillä

Kiskon pitäjän Toijan kylän Mommolan kartanon mailla asui vuodesta 1803 lähtien torppari Johan Fältberg (suom. Kenttämäki). Hän oli ollut vuosina 1800-1803 kaivosrenkinä Orijärvellä, mutta nainut sitten torpparinleski Greta Michelsdotter. Näin hänestä tuli vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Mommolan Alhon torppari. Rippikirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty täsmällisesti 17.5.1774 ja syntymäpaikaksi Tenhola.

Tenholan kastettujen luettelosta ei kuitenkaan löydy sopivaa lasta, joka voisi olla tuo myöhempi torppari. Kiskossa pidettiin vuodesta 1804 alkaen omaa rippikirjasarjaa Orijärven kaivoksen runsaslukuiselle työväestölle, mutta Johan ehti lähteä jo tätä ennen Toijaan. Onneksi myös vuosien 1798-1803 rippikirjasta löytyy kaivoksen väkeä, kunhan muistaa tutkia Kiskon Uudenmaan puoleisia kirjoja. Kisko oli aina vuoteen 1870 saakka jaettuna kahtia Turun läänin ja Uudenmaan läänin välille.

Kosken ruukkialuetta syyskuussa 2008
Edellä mainitusta rippikirjasta Johan Fältberg sitten löytyykin ja varustettuna samalla syntymäajalla. Paikkakuntaa ei mainita lainkaan. Onneksi kirkkoherra tai kappalainen on kirjannut muuttomerkintöjä kirjoihin ja niinpä samantien selviää Johanin muutto Koskelta Orijärvelle vuonna 1800. Tässä yhteydessä Koski tarkoittaa Kosken ruukkia/tehdasta, jonka ruotsalainen Daniel Faxell oli 1679 perustanut Kiskonjoen varrelle Perniön pitäjään.

Kosken tehtaalla oli oma, Perniöön kuulunut tehdasseurakunta. Ruukkia palveli oma saarnaaja vuosien 1692-1867 välisenä aikana. Kosken tehtaan yksi erikoisuus on Antskogin ruukin vanha kirkko, joka siirrettiin sinne vuonna 1778.

Kosken tehtaan kastettujen luettelossa mainitaan Hästhagin eli Hevoshaan torppari Anders Andersson ja hänen vaimonsa Maria Eriksdotter, joiden Johan-niminen poika syntyi 17.5.1774. Minkä takia Kiskon rippikirjoissa muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin Johanin syntymäpitäjänä on sitten Tenhola eikä Perniö?

Tämä johtui siitä, että tehdasseurakuntaan kuului kyliä sekä Perniöstä että Tenholasta. Hevoshaan torppa sijaitsi Tenholan puolella, joten Kiskon rippikirjoihin merkinnät tehnyt pappismies on tulkinnut Johan Fältbergin syntyneen nimenomaan Tenholassa. Tämähän oli maantieteellisesti oikein, mutta seurakunnallisesti Johanin oikea syntymäpaikka oli Kosken tehdas.

Asian selvittäminen ei ollut tavattoman monimutkaista, mutta mikäli en olisi ennestään tuntenut em. pitäjiä kuin omia taskujani, olisi Johanin sukuperä voinut jäädä tuntemattomaksi. Onneksi HisKistä löytyy seurakuntien "lisätietoja" -toiminto ja Maanmittauslaitoksesta Kansalaisen Karttapaikka. Näiden kahden avulla voi halutessaan tutkiskella tämän tapauksen kaltaisia ongelmatilanteita.