Juhan suku-uutiset

Kirjan kannet avattuna Sukututkijan aapiskirja - 29 termiä ja tarinaa menneiltä ajoilta Kirjasessa kerrotaan tarinoiden kautta niistä termeistä, lyhenteistä ja ammattinimikkeistä, joihin sukututkija  törmää esivanhempiensa polkuja selvitellessään.  Teos sisältää yhden tarinan jokaisesta  aakkosemme kirjaimesta, A:sta Ö:hön. Reilut 100-sivuisen, pehmeäkantisen opuksen hinta on 20 euroa ja sitä voi tilata osoitteesta palaute (at) juhansuku.fi Toimituskulut 2,90€/kpl

Varsinais-Suomen Koski Tl:n Hongiston kylässä syntyi lokakuussa 1783 poikalapsi Turun läänin Henkirakuunarykmentin sotilas Matti Lavetten ja vaimonsa Valpuri Matintyttären perheeseen. Pienokainen sai nimensä sekä isältään että äidinisältään, joten hänestä tuli Matti. Tämän Marttilan kappeliseurakunnan kappalainen oli hieman huolimaton jossain välissä ja vuosien mittaan rippikirjoihin kirjaantui syntymävuodeksi 1782 päivämäärän pysyessä oikeana. Vuotta aiemminkin oli syntynyt Matin yhdeksästä sisaruksesta neljänneksi vanhin eli Johannes. Hänen kohtalokseen tuli kuolla vain neljän kuukauden ikäisenä. Matti Matinpoika käytti isänsä tavoin sotilasnimeä Lavette, sillä myös hän oli jonkin aikaa sotilaana. Viimeistään Suomen sodan jälkeen 1809 hän asettui Pöytyän Kolkkisten kylään torppariksi ja paimeneksi. Luultavasti hän paimensi Sipilän talon karjaa, sillä hänen asumansa torppa sijaitsi mainitun tilan mailla. Vaimokseen hän löysi piika Liisa Iisakintyttären Karhunojan Pietilästä. Aivan

TerhiA:n jäämistöstä Pihtiputaan kastettuja.

JARRUTAT KIRJASTON KOHDALLA AJAESSASI VOIT TULLA LUKITUKSI YÖN YLI KIRJASTOON ETKÄ EDES HUOMAA SAAT HENGENAHDISTUKSEN NÄHDESSÄSI VANHAN HAUTAUSMAAN KIERTELET MIELUITEN HAUTAUSMAALLA KUIN OSTOSKESKUKSESSA OLET SITÄ MIELTÄ ETTÄ JOKA KODISSA PITÄÄ OLLA MIKROFILMINLUKULAITE LUET MIELUUMMIN KASTETTUJEN LUETTELOITA KUIN HYVIÄ KIRJOJA TUNNET JOKAISEN MAAKUNTA-ARKISTON VIRKAILIJAN ETUNIMELTÄ KIRKKOHERRANVIRASTO LUKITSEE OVET NÄHDESSÄÄN SINUN TULEVAN OLET KIINNOSTUNEEMPI SIITÄ MITÄ TAPAHTUI 1695 KUIN 2005 VAATTEESI OVAT VUOTEEN ALLA JA KAAPISSA PIDÄT HUOLELLISESTI JÄRJESTELTYNÄ MUISTIKIRJOJASI JA LEHTIÖITÄSI TIEDÄT KARJALOHJALTA TALLAAN, PASSIN JA HAKALAN, MUTTA ET MUISTA KOIRASI NIMEÄ TIEDÄT MISSÄ ROUSUNPORTAAN, LUSKALAN JA VAINION TORPAT OVAT, MUTTA ET OSAA NÄYTTÄÄ KARTALTA JYVÄSKYLÄÄ KAIKKI LÄHETTÄMÄSI VIESTIT ALKAVAT; ”RAKAS KAUKAINEN SERKKUNI” OLET JÄLJITTÄNYT KAIKKI ESIVANHEMPASI AATAMIIN JA EEVAAN SAAKKA, MUTTA ET OSAA SILTIKÄÄN LOPETTAA………………….

Isänpäivän kunniaksi omasta isänisästäni lähtevä sukupolviketju suorasta isälinjastani. Näissä merkeissä oikein mukavaa Isänpäivää kaikille! Kuvassa Sulo-ukkini päivän saaliin kera. Maija-kissa jo kiertelee lähistöllä odottaen perkuutähteillä herkuttelua. I Sulo Rikhard Vuorela. Syntynyt  21.11.19XX Kisko. Kuollut 11.09.19XX Kisko,Kajala. Haudattu  Kisko,Kirkkomaa.  Työmies. Taitava ja tunnollinen kirvesmies, oli töissä monilla rakennustyömailla, mm. Hangon nykyistä vesitornia tekemässä. Teki kotonaan katiskoja myyden niitä halukkaille. II August Alexander Vantanen. Syntynyt  12.03.1889 Kisko,Hongisto. Kuollut  taistelussa saadut vammat 01.03.1918 Lavia.  työmies.  Katosi kansalaissodassa, Lavian taisteluissa vuoden 1918 alkupuolella. Tuomittiin pois-saolevana kuolleeksi oikeuden päätöksellä1941. Kuolinpäiväksi merkittiin 1.1.1922. Vuosisadan lopulla tehdyissä selvityksissä hänen kuolinajakseen on varmistunut maaliskuu 1918. Ei tunnustanut virallisesti Suloa pojakseen, mutta Sulon äi

Mitä tarkoittaa DIGITAALINEN SUKUTUTKIMUS?  Tietokone löi läpi sukututkijan arkisena apuvälineenä 1990-luvulle tultaessa, ja Internetin käyttö kotitalouksissa yleistyi vuosikymmenen loppupuolella. Vuosituhannen taite merkitsi lopullista murrosta, digitaalista vallankumousta, jonka vaikutus ulottuu koko kulttuuriimme – myös sukututkimukseen. Sukututkimuksen voidaan toden teolla sanoa siirtyneen 2000-luvun alussa Internetiin, jossa enin osa sukututkijan työssään tarvitsemasta keskeisestä lähdemateriaalista on käytettävänä digitaalisessa muodossa, usein vieläpä maksutta. Kolmannen vuosituhannen sukututkija kohtaakin tutkimustyössään uuden hankaluuden: koska Internetin bittiavaruus on hajanainen kudelma erilaisia sivustoja, mistä siis tavoittaa haluttu materiaali? Mitä kaikkea sukututkija voi netistä oikeastaan löytää? Ja miten löydettyyn tulee suhtautua? Suomen Sukututkimusseuran järjestämät digitaalisen sukututkimuksen perus- ja jatkokurssit vastaavat näihin kysymyksiin. Koulutuks

TerhiA:n kirjoitti puhtaaksi Viitasaaren rippikirjaa jaksolta 1799-1808.

TerhiA:n kirjoitti puhtaaksi Viitasaaren rippikirjaa jaksolta 1780-1790.

TerhiA:n kirjoitti puhtaaksi 1600-luvun lopulta Suomen Asutuksen Yleisluetteloa Suomusjärveltä.

Rautalammin RK:n 1832-42 yhteydessä oli pappisluettelo, josta tässä vanhimmat. Följande Prestmän hafva så vidt man känner varit Pastorer i Rautalampi Socken: 1:o  LAURENTIUS LAURENTII Uti Olof Larssons Dombref af den 13. December 1579 kallas han Kyrkoherde, men måste redan någre år förut varit det, såvida Isaac Nilssons Dombref af den 9. Feb. 1568 förmäler, att nuvarande pastorsbolet, som då utgjorde ett Fru Anna på Åkerö tillhörigt Frälse hemman, samma tid blifvit utbytt emot ett i nuvarande Laukas Socken belägit hemman, hwilket derigenom bekommit Frälse natur. Af det föregående kan således med någorlunda visshet slutas, att bemälde Laurentius varit den förste Kyrkoherde äfven derföre, att något Prestebol före sagde tid icke funnits, utan har Kapellane ännu år 1682 bygdt och bodt å Pastoratets Saviniemi Torp. Underskrifvit Upsala mötes Beslut af 1593. 2:o  LAURENTIUS JENTEN När han blifvit Pastor eller aflidit, kan ej utredas. 3:o  PÅHL JEMSONIUS I hans tid blefvo Laukas,

TerhiA ehti koota henkikirjoista ruukkiluettelon - eli näet suoraan, miltä mikrofilmiltä/luettelosta kukin ruukki eri aikoina löytyy!

LAURI SARENIUS, TAMMELAN POIKA KIIKALAN KIRKKOHERRANA Kiikalan kirkkoherran Lauri Juhananpoika Sareniuksen hautajaisiin 16.6.1689 ilmestyneessä muistorunokokoelmassa on painettuna vainajan pojan, Turun suomalaisen seurakunnan kappalaisen Kasper Sareniuksen kirjoittama ruotsinkielinen runo, joka suorasanaisesti suomennettuna kertoo mm seuraavaa: “ Minun vanhan harmaahapsisen isäni on käynyt elämässään niin, ettei hänen ole tarvinnut poistua luotamme ennen aikojaan, vaan on päässyt siihen päämäärään, jolloin neljäs kutsu lupauksineen saapuu. Hän on syntynyt Tammelan pitäjän lakeuksilla vuonna 1602. Sitten vuosien mittaan vanhempien velvollisuus vaati heitä pian lähettämään hänet luotaan niiden hoiviin, jotka oppia nuorille pojille jakavat. Turun isossa koulussa hän vuodesta 1621 alkaen vietti ahkerasti, valppaasti ja väsymättä yhdeksäntoista vuotta, kunnes hänen piispansa, maisteri Iisak Rothovius vuonna 1640 antoi hänelle hänen taitojensa takia luvan tulla papiksi ja ruveta lev

TerhiA:n jäämistöstä Viitasaaren ruotuvaivaiset vuodelta 1795.

Asuinrakennus. Vuokraaja: liikemies Mikael Siewert. 1927-1927 (7659)   Arkistolaitos on digitoinut viime vuosina kiihtyvällä tahdilla Viipurin kaupungissa sijainneiden yksityisten sekä julkisten rakennusten pohjapiirustuksia. Lisäksi mukaan on mahtunut julkisivukuvia sekä muita arkkitehtuuriin ja rakentamiseen liittyviä dokumentteja. Olen mielessäni pohtinut Suomen maaseudun autioitumista, joka alkoi jo 1960-luvulla. Meillä on lisäksi suuria alueita maastamme lähes asuttamattomina - esimerkkinä vaikkapa Kainuu. Maahamme on viime aikoina tullut runsaasti työikäisiä ja ennen kaikkea työhalullisia henkilöitä. Toisaalta teknisellä puolella insinöörit ovat tehneet lujasti töitä, jotta jo 1980-luvulla keksittyjen 3D-tulostimien hinnat on saatu painettua mielekkäälle tasolle. Näillä laitteilla voidaan tällä hetkellä tulostaa erilaisista materiaaleista suurin piirtein mitä tahansa. Mitäs jos Suomi innovatiivisena maana yhdistäisi nämä neljä edellä mainittua asiaa? Otetaan Digita

Historiallinen Sanomalehtiarkisto on itselleni loputon aarreaitta, josta voi ammentaa vuosi toisensa jälkeen. Tällä kertaa huvitti kokeilla, miltä ajalta löytyisi ensimmäinen maininta Lohjan Varolan talosta lähteneestä Warelius-suvusta. Päivämääräksi osoittautui heinäkuun 15. vuonna 1773. Tuolloin kirkollisten tiedotteiden joukossa oli nimitysuutinen Henric Wareliuksesta, josta leivottiin tuolloin Karjaan kappalainen. Tätä ennen Henric oli ollut jo lähes 30 vuoden ajan Mustion ruukin omana saarnaajana. Hän oli osaksi vaikuttamassa siihen, että Mustion nykyinen kirkko rakennettiin vuonna 1761. Raaseporin seurakunta kertoo nettisivuillaan seuraavaa tästä puukirkosta; Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo 15.7.1773 Nykyinen kirkko vihittiin käyttöön 1761. Saarnatuoli on peräisin 1660- tai 1670-luvulta. Pinnan vaurioitunut piirtokirjoitus kuitenkin paljastaa, että saarnatuoli maalattiin uudelleen v. 1705 ruukinpatruuna Erik Stålhammarin ja hänen vaimonsa Helena Thorwösten toimest

TerhiA:n kirjaamia mikrofilmirullien sisällysluetteloita; ES 1833 jj.3 p113/68 p200/87 rulla alkaa Wib. Slott 14.6. 1642 Lapv. 3.10.1642 p267v p276 Mäntyharju 9.2. 1641 Dn Canutus Matiae / Dn Thomas Henrici Lapv. 2.10.1641 p300 p302 Lapv. 7.3. 1642 Lapv. 27.6.1642 jj.4 p3v p6v p7v Lapv. Extraord. HT 12-13.9. 1642 Lapv. Extraord. HT 14-15.9.1642 Lapv. WT 15-16.4.1642 Lapv. ST 14-15.8.1642 p21 Lapv. HT 8-10. 1643 jj.5 p89 Lapv. HT 6-7.10. 1645 p179 Lapv. HT 1.10. 1648 ES 1834 jj.6 p124 p137 p207/93 Lapv. öfre 11-13.9. 1650 Lapv. nedre 14-17.9.1650 Lapv. HT 20-21.11.1650 p209/96 p212/100 p216/106 p221

"Tässä on lyhyesti kerrottu palokunnan toiminnasta, pientä se on ollut mutta on kuitenkin yritetty olla mukana yhteisessä rintamassa koko kansamme yhteistä vihollista tulta vastaan silloin kun se uhkaa tuhota kotejamme ja kansallisomaisuuttamme" Näillä sanoilla Jussi Virola päätti vuosikertomuksensa vuodelta 1956. Tämä luonnehdinta on niukkuudessaan hyvin puhutteleva ja kertoo oikeastaan kaiken olennaisen Tarvasjoen VPK:n 80 vuotisesta taipaleesta. Kaikki alkaa vuonna 1935 kun lähinnä Tarvasjoen Osuusmeijerin ja Sähkötehtaan piirissä huomataan sammutuskaluston puuttuminen. Tarvasjokelaiset olivat toki jo vuodesta 1867 lähtien osallistuneet Marttilan, Kosken, Euran ja Karinaisten paloapuyhdistyksen toimintaan. Toisaalta 1887 olivat marttilalaiset perustaneet kunnallisseuran, joka oli asettanut erääksi tavoitteekseen palosammutustoiminnan. Kunnallisseuran ansiosta Tarvasjoellekin hankittiin asianmukaisia sammutusvälineitä jo ennen 1900-lukua. Merkittävimmät näistä l

Kahvitupa 26.5.2015 Piipahdin tässä eräänä toukokuisena päivänä Bembölen kahvituvalla.Kahvi oli maukasta ja viinerit kelpo tuotteita, joten taukohetkeni oli mitä onnistunein. Pihapöydän ääressä istuessani aloin miettimään, olisiko joku kaukainen sukulaiseni joskus asunut tai työskennellyt tämän talon mailla. Kahvitupa on nimittäin ollut yksi kylän kantataloista ja nimeltään Bell. Digitaaliarkistosta löytyvät Espoon rippikirjat vuoteen 1860 saakka. Otin selattavakseni juuri tuon viimeisen jakson, joka kattaa siis vuodet 1854-1860. Digihakemiston kautta oli helppoa löytää sivu 45, jossa on Bembölen Bellin eli Nygårdin asujaimistoa. Isäntä toimi tuolloin lautamiehenäkin toiminut Adolf Gestrin, joka oli myös syntynyt talossa. Hänen sukuaan oli ollut Bellillä jo 1700-luvulta alkaen. Mutta löytyikö niitä omia sukulaisia? No toki toki, kun Uudellamaalla kerran ollaan. Yksi Bellin piioista oli Johanna Karolina Packalen. Hän syntyi Vihdin Pääkslahden Suutarin talossa Juhannuksena 1826,

Veräjänkorvan museolla oli tänään avajaiset. Suosittelen lämpimästi :) Posted by Juhan suku-uutiset on Saturday, 23 May 2015

Suku Forum on siitä mukava paikka, että säännöllisesti sieltä putkahtelee lisätietoja omiin tutkimuksiini liittyen. Tällä kertaa nimimerkki Henrik kyseli salolaisen lukkari Mats Wideenin sukuperää. Nimi vaikuttu tutulta ja niinpäs vain kävi, että joskus 10-15 sitten olin huomannut hänen mennen naimisiin esisukulaiseni kanssa. Tämä morsian oli Uskelan Hangalasta kotoisin ollut Kaisa Heikintytär, joka oli syntynyt lokakuun 25. päivä 1754. Vihille Mats ja Kaisa menivät kesäkuun 13. päivänä 1775. Lapsia perheelle kertyi seitsemän pesueen asuessa Salon Klämtnäsin eli nykyisen Lukkarinmäen tienoilla. Matsin sukuperä oli itseltäni jäänyt selvittämättä ja kun Henrik sitä nyt kyseli, oli aika katsoa asiaa tarkemmin. Rippikirjassa 1810-luvulla syntymäajaksi on merkitty 8.8.1745. Kokemukseni mukaan päivämäärän tarkkuudella ilmoitettu aika tarkoittaa henkilön syntyneen joko samassa pitäjässä tai enintään naapuriseurakunnassa. Salo > rippikirja, 1753-1765 > 192: Ragnenböhle väärän Mats

Aikoinani minä, kuten niin moni muukin aloitteleva sukututkija löytää juuristaan yhden aatelisen esivanhemman. Tuota pikaa erilaiset aateliset sukupuut joutuvat suurennuslasin alle, historiakirjoja selataan erityisesti Ruotsin aatelisten osalta, joskus ehkä balttialaisiakin sivuten, kunnes päästään viikinkiajan kuninkaisiin. Kun näitä sukupuita tarpeeksi kopioi sieltä ja täältä - oma tieto/taito ei alkuperäisdokumentteihin riitä, huomaa löytäneensä esi-isäkseen "Autuaan Kaarle Suuren" (ransk. Charlemagne, lat. Carolus Magnus, 2. huhtikuuta 742 – 28. tammikuuta 814), joka oli frankkien kuningas 771–814 ja langobardien kuningas vuodesta 774 lähtien. Hänet kruunattiin Rooman keisariksi vuonna 800. Kaarle Suuri oli länsimaisen keisarivallan uudistaja. Nykyään sekä Saksa että Ranska pitävät Kaarle Suurta valtioidensa perustajan. Tuntuu aivan mahdottoman upealta - oikea kuninkaallinen ja vielä näin korkea-arvoinen. Tulee tunne, että on yksi harvoista ja valituista, joten asiaa tu