analytics

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gedda. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Gedda. Näytä kaikki tekstit

Kartanon mies

 Auranmaan harvalukuisten kartanoiden joukkoon kuuluva Kosken kartano veti puoleensa väkeä pitkienkin matkojen takaa. Samalla sen luomat yhteydet toivat Kosken kappeliin hyvinkin erilaista väkeä Ruotsista saakka. Eräs perhe, jonka sukujuuria voi seurata entisen emämaamme puolelle, on Vähä-Sorvaston sahan ”puukhollari” eli kirjanpitäjä, entinen puuseppä Anders Gedda. Hän oli syntynyt vuonna 1725 ja 1750-luvun alussa hänet tapaa Someron Åvikin lasiruukin puuseppänä.  Tämän laitoksen oli perustanut Sillanpään kylään kartanonomistaja Jacob Reinhold de Ponti 1748.  Myöhemmin herra Gedda siirtyi Pitkäjärven kartanonvuokraajaksi. 

Åvikin lasitehdas perusti 1761 Kosken kappeliin, mukavien kulkuyhteyksien päähän, sahan. Tämän tarkoituksena oli ensisijaisesti tehostaa polttoaineen eli puun tuotantoa tehtaan tarpeisiin. Tätä menikin suunnattomia määriä, sillä parhaimmillaan Åvik työllisti noin 300 henkeä. Tehtaan tarina päättyi rajuun tulipaloon toukokuussa 1833. Sen jälkeen oli pystyssä ainoastaan lasimestarien asuinrakennus, kaikki muu tuhoutui.

Anders Geddan vaimo oli Madgalena Christina Nordling, jonka nimen edessä muistetaan rippikirjoissa mainita sana madame. Hän olikin sukuperältään, jos ei nyt suorastaan aatelinen niin ainakin säätyläinen. Esivanhempiensa joukkoon hän saattoi lukea mm af Qvalstad ja Svinhufvud till Främby -suvut. Ehkä kuuluisin, yksittäinen esi-isä oli ruotsalainen pappismies Johannes Rudbeckius (1581-1646). Rudbeckius oli Uppsalan yliopistossa professorina matematiikan, heprean ja teologian aloilla. Samalla hän työskenteli hovisaarnaajana ja oli mukana Kustaa II Adolfin Venäjän sotaretkellä 1614-1615. Hänestä tuli lopulta Västeråsin piispa ja Rudbeckiusta pidetään yleisesti yhtenä maan merkittävimmistä piispoista.

Anders Geddasta ja Magdalena Nordlingistä alkoi pieni pappissuku, johon kuuluivat lähinnä heidän poikansa, Tammelan kappalaisena kuollut Karl Gustaf Gedda sekä tämän pojat Gustaf Adolf ja Berndt Fredrik. Ensin mainitusta tuli aikanaan Karjalohjan kirkkoherra ja velipojasta Teiskon kappalainen.  Gustaf Adolf Geddan vävy oli Tarvasjoella saarnaajana toiminut Adolf Lindman.

Madgalena Nordling kuoli punatautiin 1791 ja Anders Gedda jonkinlaiseen pöhöttymään seuraavana vuonna. Heidän tyttärensä Ulrika oli avioitunut sahan laudankantajan, Matti Simonpojan kanssa, joka ryhtyi myöhemmin käyttämään sukunimeä Avolin. Tuon raskaan työn jälkeen Matti asettui Patakosken Sarjan talon torppariksi. Tähän perheeseen syntyi kahdet kaksoset vuosina 1791 ja 1798. Ikävä kyllä kaikki nämä lapset kuolivat hyvin pieninä.  Esikoispoika Samuel muutti kotitorpastaan Hongiston Talolaan ja nai sotilas Jaakko Tallgrenin tyttären, Liisan. Tämä oli syntynyt Talolan sotilastorpassa ja syntymävuosi 1770 muuttuu papin virheen takia vuodeksi 1772. Heillä oli kaksi lasta, Adolf Fredrik ja Juho Heikki. Asuinpaikkana oli 1820-luvulle tultaessa Patakosken Ylisarjan talon Hakalan torppa.

Mainittakoon lopuksi, että Anders Geddan isä oli laivuri Henrik Andersson Gedda, joka asui 1720-luvulla Karunassa. Sieltä hän muutti perheineen Somerolle. Sekä Henrik että hänen vaimonsa Liisa kuolivat Somerolla.


Geddat murhien uhreina

Karjalohjan kirkkoherrana 1820-40 -luvuilla toiminut Gustaf Adolf Gedda syntyi Salon Karjaskylässä vuonna 1789. Hänen isänsä Carl Gustav Gedda oli tuona vuonna armovuodensaarnaajana Seilin hospitaalissa, mutta 1790 hänet tavataan Perniön Teijon ruukinsaarnaajana. Sieltä hän muutti perheineen Nummelle kappalaisen virkaan ja edelleen Tammelaan, jossa hän myös kuoli. Gustaf Adolfin äiti Elisabet Sjöblom oli kotoisin Sauvon pitäjästä.

Gustaf Adolf Gedda lähetettiin Turun katedraalikouluun kevättalvella 1802 ja siellä hän oli aina vuoteen 1812 saakka, jolloin hänestä tuli ylioppilas. Pappistutkinnon hän suoritti samoin Turussa ja siellä hänet myös vihittiin papiksi 20.6.1814.

Opiskeluiden jälkeen hän oli pappina Pirkkalassa, Hämeenlinnassa, Vanajassa ja Lohjalla seuraavien kahdeksan vuoden kuluessa. Tammelan pitäjä sai Gustaf Adolfista kappalaisen 1822 ja sieltä tie vei hänet vihdoin kirkkoherran virkaan Karjalohjalle 1838.

Gustaf Adolf Gedda oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen avioliitto Juliana Thurenin kanssa päättyi vaimon kuolemaan jo 1818. Toisen kerran hän meni vihille Tammelassa kirjanpitäjä ja kruununvouti Erik Jusseliuksen tyttären, Ulrikan kanssa kesällä 1820. Avioliitosta Ulrikan kanssa oli useita lapsia, joista tytär Matilda nai saarnaaja Adolf Lindmanin. Pariskunta asui mm. Tarvasjoella, jonka kirkon vierelle on haudattu kaksi heidän lapsistaan. Toinen tytär Karolina oli naimisissa Sammatissa syntyneen kirjanpitäjä Gabriel Nymanin kanssa. Tämä pariskunta asui Tammelassa, jossa mies omisti Martilan talon.

Ulrika Juselius kuoli vuoden 1848 lopulla jalkojen pöhöttymisen aiheuttamiin vaivoihin. Seuraavan vuoden heinäkuussa leski Gustaf Adolf Gedda matkusti Saloon ja meni siellä kolmannen kerran naimisiin. Nuorikko Edla Matilda Malmsteen oli miestään peräti 40 vuotta nuorempi. Vain kolmen kuukauden päästä häistä Gustaf Adolf kuoli Karjalohjan haudattujen luettelon mukaan murhattuna. Karjalohjan historia -teoksessa kerrotaan kuoleman tapahtuneen helsinkiläisessä sairaalassa, jonne hänet olisi toimitettu vaimon aiheuttaman vamman takia.
Mitään muuta dokumenttia ei tästä väitetystä rikoksesta ole. Rippikirja ja rikosluettelo eivät sisällä mitään tietoja vaimon osallisuudesta Geddan kuolemaan. Teoria tuntuu siinäkin mielessä oudolta, että leskivaimo Edla Matilda asui vielä neljän vuoden ajan Karjalohjalla, kunnes muutti takaisin kotiseudulleen lokakuussa 1853. Hän avioitui muutaman vuoden päästä Hinnerjoen kirkkoherran, Johan Waldstedtin kanssa.

Vaikka Gustaf Adolf Gedda mitä luultavammin kuoli luonnollisista syistä, hänen veljentyttärensä kohtalo oli karumpi. Neiti Alexandra Gedda todellakin murhattiin raa'alla tavalla Hämeenlinnan ja Hattulan välisellä ns. Vanhalla Turuntiellä. Alexandra oli tarkoitus matkustaa juhannuksen aikaan vuonna 1882 Hämeenlinnasta Hattulaan kestikievarikyydillä. Ajuriksi tuolle matkalle sattui sanomalehtien kertomusten mukaan "viallinen mies", Robert Kustaanpoika Iso-Luolajan Yli-Hovilasta, Vanajan pitäjästä.

Koska neiti Gedda ei koskaan saapunut perille, lähti häntä vihdoin etsimään neiti Sofia Tammelander Tampereelta. Kestikievarin päiväkirjasta selvisi tuo edellä mainittu kyyti. Robert myönsi kyydinneensä Geddan Hattulaan. Kuitenkaan Alexandraa ei sieltä löytynyt. Sen sijaan Iso-Luolajasta, Robertin tädin luota löydettiin yhdet kengät ja shaali, jonka Robert oli sinne jostain tuonut. Neiti Tammelanderin mukaan Alexandra oli aikonut matkallaan ostaa shaalin. Samalla Tammelander tunnisti kenkäparin nimenomaan Alexandran omiksi.Kävi myös ilmi, että Robert Kustaanpoika oli ollut tekemisissä erään kraatarin kanssa ja neiti Gedda oli puolestaan aikonut ostaa trikoota kokonaiseen miesvaateparteen. Samoin Robertin tiedettiin "herrastelleen" juhannuksen jälkeen kellon kanssa, jonka hän sanoi saaneensa veljeltään.

Viranomaisten oli pakko uskoa neiti Tammelanderia ja niinpä pääteltiin kyytimies Robert Kustaanpojan surmanneen Alexandra Geddan matkan päällä ja kätkeneen ruumiin jonnekin. Tämän jälkeen hän olisi varastanut kellon, vienyt kankaan kraatarille saadakseen itselleen uudet vaatteet ja vienyt kengät sekä shaalin lahjaksi tädilleen.

Poliisitutkinnassa Robert Kustaanpojan ei auttanut muuta kuin tunnustaa murha. Hän oli sanojensa mukaan lyönyt rattailla istunutta neiti Geddaa otsaan ja tämän tiputtua maahan kuristanut hänet kuoliaaksi. Ruumin hän kätki kaatuneen puun juuren alle, josta se löydettiin murhaajan opastuksella.


Pikku Rudolfin ja veljensä Selimin haudat

Euran kappelin eli nykyisen Tarvasjoen saarnaajana toimi 1850-luvulla Turussa syntynyt Adolf Lindman. Hänen isänsä oli ollut kaupungin muurareiden vanhin. Lähdettyään opintielle vuonna 1834 valmistui hän lopulta ylioppilaaksi Helsingissä vuoden 1846 helmikuussa. Kolme vuotta myöhemmin Adolf vihittiin papiksi Turun hiippakuntaan Porvoon tuomiokirkossa.

Tämän jälkeen hän oli hetken aikaan pappina Paattisilla sekä Karjalohjalla. Vuodesta 1850 lähtien hän toimi sitten Tarvasjoen saarnaajana, vaikka varsinainen virka hänelle myönnettiin vasta kolmea vuotta myöhemmin. Tarvasjoelta tie vei uudelleen Paattisille, tällä kertaa kappalaiseksi. Sieltä hän siirtyi Turkuun, tyttöalkeiskoulun opettajaksi 1860. Kahta vuotta myöhemmin Adolf onkin sitten kaupungissa vankilasaarnaajana. Samana vuonna hänestä tuli varapastori. Turussa Adolf myös kuoli vuoden 1874 loppupuolella.

Ilmeisesti jo Karjalohjalla ollessaan Adolf Lindman oli tutustunut ao. pitäjän silloisen kirkkoherran, Gustaf Adolf Geddan tyttäreen, Matilda Geddaan. Heidät vihittiin kesäkuussa 1853 Karjalohjalla ja nuori pari otti ensimmäiseksi asuinsijakseen Tarvasjoen. Perheen ensimmäiset lapset saivat hieman tavallista eksoottisemmat nimet. Rudolf Valdemar ja Selina Abelard erottuivat varmasti pitäjän muista lapsista mitä nimen valintaan tuli.



Valitettavasti nämä kaksi lasta kuolivat hyvin pieninä. Heidät ovat haudattu samanlaisten muistokivien alle vierekkäin Tarvasjoen kirkon alttaripäädyn sivulle. Samassa kulmauksessa on muitakin "papillisia" hautamuistomerkkejä.



Rudolfin ja Selinan isoäiti äidin puolelta oli Tammelan pitäjässä asuneen kirjanpitäjä Eric Jusseliuksen lapsia. Mainittu Eric J. oli naimisissa Beata Barckin kanssa, jonka äiti taasen oli Lohjan Laakspohjassa vuonna 1712 syntynyt Beata Jägerhorn af Storby. Jusseliuksen äidin puolelta päädytään puolestaan turkulaisen porvari Mårten Markusson Skytin Schytterus -nimeä käyttäneiseen jälkipolviin. Jusseliukset olivat sitten kotoisin Lopen pitäjän Räyskälän kylän Jussilan talosta.

Päivitetyt Jägerhorn af Storby- ja Schytterus -taulustot ilmestyvät kotisivuilleni huomiseksi.





Blogitekstisuositus

Kidnapattu kreivi – 1700-luvun uskomaton perintöriita