Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2018.

Suomen Sukututkimusseuran opastevideo - Sukuhaku

Helsingin kaupunginarkisto

Kävin tänään vierailulla Helsingin kaupunginarkistolla. Reissu oli hyvin antoisa. Tässä ihan ranskalaisilla viivoilla arkiston sisältöä;
Perustettu 1945
Kallion Virastotalo paikkana
Kaupungin kanslian alainen
Selvityksiä voidaan tehdä vain viranomaisille
Vanhin asiakirja 1569
Asiakirjasarjat alkavat varsinaisesti vasta vuodesta 1720
16000 hyllymetriä arkisto

Sukututkijalle;

Poliisilaitoksen osoiterekisteri
Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat
Oppilasmatrikkelit
Liitosalueiden asiakirjat
Olympialaiset
Henkirahojen kantokirjat 1750-1925

Tietoa voi hakea Sinetti-palvelun kautta

1.3 miljoonaa sivua digitoituna
5000 karttaa
15000 rakennuspiirustusta
Vain 1% materiaalisti on vasta digitoituna!

Kaupunginhallituksen mietinnöt vuosilta 1875-2004 julkiseksi keväällä
Kertomukset kaupungin kunnallishallinnosta 1875-1983

Family Search yhteistyön kautta arkistoon on saatu noin 500 000 sivua TIFF-tason digikuvia vuosilta 1720-1870. Näitä ovat mm.

Maistraatin pöytäkirjat
Helsingin merimieshuone 1764-18…

Tappelusmies Samsten

Pöytyän Lankkisten kylän sepälle, Juho Antinpojalle ja vaimo Valpuri Tuomaantyttärelle syntyi syyskuussa 1790 poika, jolle he antoivat nimen Mikko. Isä Juho mainitaan myöhempinä vuosina sukunimellä Samsten ja tätä samaa nimeä myös Mikko alkoi aikuisena käyttämään. Isä Juho kuoli vuoden 1800 paikkeilla. Mikko lähti 1806 rengiksi Kantolaan ja sieltä edelleen Haverin torpparin rengiksi.

Suomen Sodan 1808-1809 alkaessa Mikko Samsten värväytyi armeijaan. Ensimmäinen taistelu, johon Samsten joutui, käytiin Kaarinan Yli-Lemun kartanon mailla. Ruotsin armeijan vahvuus oli n oin 2800 miestä, joita vastaan Venäjä asetti reilut 3600 miestä. Kaksipäiväisen ankaran taistelun jälkeen ruotsalaisten joukoista oli kaatunut yksi upseeri ja 59 miehistöön kuulunutta. Haavoittuneita oli toista sataa. Taistelu tai kuten näitä tapahtumia 1800-luvun puolella nimitettiin, tappelus päättyi ruotsalaisten vetäytymiseen.  Mikko Samsten kuului luultavasti luutnantti von Vegesackin johtamiin vapaaehtoisiin tarkka-…

Kunnanlääkäri Palkonen

Tampereelta muutti Pöytyälle vuonna 1896 kunnanlääkäriksi herra Kaarlo Anton Palkonen. Hänen oli syntynyt 1868 silloisessa Messukylän seurakunnassa leipuri Kaarle Palkosen ja Erika Markuntyttären perheeseen. Pariskunta muutti lapsineen Messukylästä Tampereelle 1875. Molemmat olivat kotoisin Kangasalan pitäjästä. Ylioppilaaksi ilmeisesti älykäs nuori mies Kaarl Anton pääsi Hämeenlinnan lyseosta 1892 ja vain neljää vuotta myöhemmin hänestä tuli lääketietieteen lisensiaatti. Täten hänen ensimmäinen varsinainen työpaikkansa oli nimenomaan Pöytyällä.

Pöytällä Kaarlo Anton meni myös naimisiin raumalaisen Fanny Dagmar Grönbergin kanssa, joka saapui paikkakunnalle vuonna isänsä myöntämän naimaluvan kera. Fanny Dagmarin isä Erik Wilhelm oli yksi Rauman kaupungin kauppiasta, mutta hänen sukujuurensa ovat mm. Fiskarsin ja Teijon ruukeilla. Miten Kaarlo Anton ja Fanny Dagmar sitten olivat löytäneet toisensa? Syynä lienee se, että morsiamen äiti Johanna Blom oli myös kotoisin Messukylästä. Helpos…

Karl Helenius eli Kaarlo Simonpoika

Messukylästä kotoisin ollut Simo Helenius oli ollut Turun tuomiokirkon taloudenhoitajan apulaisena 1781 ja tullut sen jälkeen Yläneen vt. kappalaiseksi vuoden 1784 paikkeilla. Samana vuonna hän nai majoittaja Karl Daniel Tallqvistin tyttären, Kristina Katarinan. Pariskunnan ainoat lapset, pojat Karl ja Nils syntyivät molemmat Yläneellä. Heistä nuorempi, Nils opiskeli Turun katedraalikoulussa ja pääsi ylioppilaaksi 1804.

Muutamia vuosia myöhemmin hänet vihittiin papiksi, jonka Nils Helenius työskenteli hetken Hämeenlinnan kirkkoherran apulaisena. Vuodesta 1812 lähtien hänet nimitettiin Porin triviaalikoulun apologistaksi eli kirjuriksi. Naimattomana ja lapsettomana pysytellyt Nils menehtyi 1816 ollessaan matkalla Turussa.

Velipoika Karl kävi veljensä tavoin Turun triviaalikoulua päästen ylioppilaaksi 1803. Papiksi vihkiminen oli vuorossa 1808, jonka jälkeen hän toimi ylimääräisenä pataljoonansaarnaajana Suomen ensimmäisessä jääkärirykmentissä vuosina 1813-1824. Pöytyän vt. kirkkoherra…

Karjataudin uhrit

Naaranoja oli aikanaan kahden talon muodostama kylä tai pikemminkin yksinäistalo, joka oli jaettu kahtia. Kun kirkkoherra aloitti vuosina 1878-1887 käytössä olleen rippikirjaniteen täyttämisen, merkitsi hän toisen talon isännäksi Juha Kustaa Juhanpojan, kun taas toisen puolikkaan isäntänä tavataan Samuel Aleksanterinpoika. Viimeksi mainittu oli syntynyt 1812 ja Juha Kustaa 1855. Kyseisessä rippikirjassa on Samuelin kohdalla nimen edessä synkän oloinen risti, sillä hän kuoli heinäkuussa 1880. Haudattujen luettelon on kuolinsyyksi merkitty karjatauti.

Sanomalehti Uusi Suometar kertoi Naaranojan isännän kuolemasta elokuisessa numerossaan samana vuonna. Pöytyän nimismiehen mukaan heinäkuun 10. päivänä oli Naaranojan rusthollissa huomattu erään lehmän olevan vakavasti sairaana. Tämän takia Juha Kustaa ja Samuli Naaranoja päättivät teurastaa elukaan. Kolmanneksi lahtariksi tuli Samuelin vaimo Liisa Heikintytär. Kun lehmän nahka oli sitten saatu käsiteltyä ja liha suolattua, alkoivat Samueli…

Metsästäjät

Angelniemen Båtsholmin Alhaisten puustellissa 1823 syntyneestä Johan Gustafista tuli isänsä Samuelin jälkeen Piikkiön Sauvolan kornetinpuustellin vuokraaja vuodesta 1873 alkaen. Hänen vaimonsa Serafia Selander oli kotoisin Hämeestä, Hattulan pitäjästä. Perheen lapsista Rosa ja Gustaf olivat syntyneet Janakkalassa, kun taas Lydia ja Johan Vesilahdella. Vasta kaksi nuorimmaista, tytär Ida Suoma ja erittäin eksoottisen nimen saanut poika Bonifarius Tääle syntyivät perheen asuessa Sauvolassa. Surua perheeseen toi esikoispojan kuolema, joka aiheutui itseaiheutetusta ampumahaavasta.

Puustellin eli virkatalon vuokraaja käytti sukunimeä Sawola. Hänet tunnettiin pitäjässä hyvänä maanviljelijänä, mistä oli osoituksena mm. Varsinais-Suomen maanviljelysseuran kilpailuujn syyskuussa 1885 saatu kutsu toimia koeojituksen tuomarina. Nämä sinänsä ansiokkaat tehtävät eivät kuitenkaan tehneet hänestä oman aikansa kuuluisuutta, sillä hän osoitti mestarismiehen otteita ennen kaikkea metsästyksessä.

Piikk…