analytics

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Öysti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Öysti. Näytä kaikki tekstit

Österberg Pusulasta

Eräs esiäitini oli kotoisin Pusulasta, sen nimikylän Öystin talosta. Siellä hänen sukujuuriaan voi seurata aina 1600-luvulle saakka. Tämän Leena syntyi 2.11.1787 Öystillä isäntä Johan Jacobssonin ja vaimonsa Anna Simonsdotterin perheeseen. Leenalla oli neljä sisarusta, joista kaksi kaksi kuoli lapsena. Veli Johanista (s. 1782) tuli Öystin Ylitalon isäntä, kun taas toinen veli Jacob (s. 1784) oli torpparina Pusulan kylässä.

Johan Johanssonilla oli Nummella vuonna 1776 syntyneen vaimonsa Marian kanssa kuusi lasta, joista neljä kuoli pienenä. Heidän perheessään asui elämänsä ehtoopuolen myös Marian äiti, Beata Samuelsdotter. Hänen isänsä oli ollut Nummen Röhkölän kylän Kraamin rusthollari Samuel Salin.

Johanin ja Marian lapsista aikuisikään ehtivät vain vanhin tytär Anna Margareta (s. 1811) ja nuorin poika Karl Kustaa (s. 1819). Anna Margaretan tie vei Karisjärven kylän Heikkalaan, missä hänen puolisonsa Erik Hägerström oli isäntänä. Erik ja Anna Margareta kuolivat molemmat joulukuussa 1855 muutaman viikon välein keuhkokuumeeseen ja/tai rintatautiin. Tätä ennen heille oli ehtinyt syntyä kahdeksan lasta, joista esikoispoika Johan Gustaf jatkoi Heikkalan isäntänä.

Karl Kustaa otti käyttöön sukunimen Österberg, joka on luonnollisesti muodostettu kotitalon mukaan. Kesällä 1840 hän meni naimisiin Sammatin Leikkilän kylän Mikolan talosta kotoisin olleen Ulrika Bomanin kanssa. Pariskunnalle syntyi Öystillä lapset Amanda Maria, Fredrika, Karl Fredrik (kuoli lapsena, ennen saman nimen saaneen veljensä syntymää), Juha Kustaa, Eva Sofia ja Karl Fredrik. Näistä Amanda sai miehekseen Suomelan kylän Maulan talollisen pojan, Johan Fredrik Forsgrenin. Fredrikan nai Seppälän Hirven talollinen, Karl Johan Sederholm. Eva Sofian vei vihille Nummen pitäjän Salon kylän Iso-Markun isäntä Karl Markus Sahlstedt.

Sisaruksien veli Juha Kustaa Österberg nai naapuritalo Anttilassa syntyneen Mathilda Sofia Amnellin asuen tämän kotitalossa itsellisenä. Karl Fredrik nuorempi menehtyi veljensä tavoin aivan pienenä.

Ulrika Boman kuoli huhtikuussa 1880 ja viitisen vuotta myöhemmin Karl Kustaa nai itselleni muutoin tuntemattomaksi jääneen Eva Stolbergin. Hän ehti olla Karl Kustaan kanssa naimisissa ainoastaan muutamia kuukausia miehen kuollessa hengenahdistukseen elokuun puolessa välissä vuonna 1886. Öysti siirtyi kolme vuotta myöhemmin Pusulan seurakunnalle sen uudeksi pappilaksi.

Karl Kustaa Österberg oli aikalaistensa keskuudessa tunnettu ja luultavasti arvostettu henkilö, koska hän tuli valituksi helmikuussa 1868 Pusulan vastaperustettuun kunnallislautakuntaan. Muita talollisia tuossa lautakunnassa olivat Gustaf Fredrik Packalen Anttilasta, Johan Fredrik Forsgren Maulalta sekä Mikkel Fredrik Johaninpoika Mangård Kärkelän kylästä.

Tarkemmat sukutaulun tästä Österbergien suvusta löydät kotisivuiltani.

Pusulan Öysti

Eräs esipolvilinjani johtaa Öystin taloon, joka sijaitsi Pusulanjärven rantamaisemissa, lähellä nykyistä keskustaajamaa. Öystin talosta tuli 1800-luvun lopulla paikallinen Pappila.


Öystin isäntiä voidaan rippikirja- ja henkikirjojen avulla seurata 1600-luvun keskivaiheillepuolella, jolloin talollisena oli Mats Matsson Öysti puolisonaan Gertrud Matsdotter. Mats lienee kuollut ennen vuotta 1682 ja vaimo Gertrud 1689.


Heidän pojanpoikansa poika Jacob Matsson isännöi Öystiä vuoden 1750 paikkeilta lähtien. Ilmeisesti hänen poikiensa Johanin ja Abramin kesken sovittiin Öystin talon jakamisesta Yli-ja Alitaloihin. Molempien jälkeläiset käyttivät 1800-luvulla sukunimeä Österberg. Nimi on suorastaan tyypillinen esimerkki varhaisten sukunimien muodostumisesta alueella. Talot sijaitsivat pienen mäen laella, joten nimen etuosaan oli helppo liittää ruotsinkielinen liite.


Oma esi-isäni oli Johanin tyttären, Leenan, avioton poika Erik Lindström (s. 1810). Erik sai oman sukunimensä isäpuoleltaan, muonatorppari Johan Gustaf Lindströmiltä.























Blogitekstisuositus

Kidnapattu kreivi – 1700-luvun uskomaton perintöriita