Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2014.

Putkiradioiden aikaan

Vuonna 1971 isotätini Naima Verhola (1905-1981) lahjoitti minulle oman putkiradion. Se tuotiin kotiimme oikein taksikyydillä. Kyseessä oli saksalaisen Blaupunktin malli Verona 2606. Blaupunkt perustettiin jo vuonna 1923, mutta vuoteen 1938 se tunnettiin nimellä The Ideal. Nimen muutoksen taustalla oli yhtiön valmistamien kuulokkeiden ilmiöimäinen myynti. Jokainen kuuloke leimattiin sinisellä pisteellä ja vähitellen kuluttajat oppivat kysymään yksinkertaisen "blaupunktien" perään. Tämä sitten otettiin yhtiön nimeksi ja sillä nimellä Blaupunkt toimii yhä edelleen. Yhtiön saavutuksiin kuuluu myös jo 1932 esitelty autoradio, joka oli esikuvana myöhemille mallistoille kautta koko maailman.


Verona 2606 -mallistoa tuotettiin vuodesta 1959 lähtien . Valmistusmateriaaleina olivat puu, muovi ja lasi. Radio toimii edelleen mainiosti, mutta uudemmissa taloissa ongelmaksi tulee virtapistoke. Blaupunktissa on maadoittamaton pistoke, joten myös pistorasian täytyy olla vastaavanlainen.

Henki…

Hellaksen makeisista

Näin joulun aikaan on sopivaa palata erään makeistehtaan vaiheisiin, joista kirjoittelin reilut kuusi vuotta sitten näin.


Tällä viikolla sain aiheeseen liittyen lisätietoja, jotka julkaisen tässä lähettäjän luvalla;

Mielenkiintoinen artikkeli ja kyllä tapahtumat menivät suurinpiirtein niin kuin olet selostanut.
Rudolf Gardberg osti makeistehtaan 15 lokakuuta 1910, 25.322 markalla, mutta osakkaana oli agentuuriyritys Hugo Gardberg & Co., eikä yksinomaan Hugo Gardberg.
Rudolf oli muuttanut Tammisaaresta Turkuun 1890-luvulla ja sai pestin A.A. (Alexej Alexejewitsch) Krjukoff´in agentuuriliikkeessä, jonka veli Hugo osti myöhemmin. Krjukoff oli entinen 7:nnen Linjarykmentin rumpali.
Hugo Gardberg ja A.A. Krjukoff-yritys teki konkurssin ja v. 1898 Hugo perusti Hugo Gardberg & Co, jossa isoisäni ja Hugo´n vävy Alfred Alexej Wilén oli osakkaana 1898-1905. 
(Alfred Wilén´in äiti Olga oli Alexej Krjukoff´in tytär ja toinen tytär Maria "Majken" oli ollut kuuluisan turkulaisen kauppia…

Eräs kummallinen tapaus

“CONTINUATIO HISTORICA CUM MEMORABILIBUS”  p98  §25


Nybyggaren Wijtasaaris hustru Helena Thomaedotter födde år 1758 d. 24. Januarii et piltebarn effter hennes egen uträkning tre månader före den naturliga tiden.  Barnet kom till doop och kallades Gabriel.  Modren äfven, som förut warit sjuklig, till någorlunda hälsa, men hoos bägge är något besynnerligit at anmärcka.


Hoos barnet är såsom för något besynnerligit at ansee, at det under de 3 månader, som det borde ligga i det fördolda, låg inwicklad uti ylle och skin på en warm ugn elr spishålla, hwarcken åt elr förtärde någon föda, utan hade allenast en försokrad lapp i munnen, den han sugade, följachteligen kunde ei heller deraf hafwa någon naturlig afgång.  Man hörde honom aldrig gråta, men wäl lät han genom et besynnerligit matt läte och rörelse märcka, då honom fältes hans jämna wärma.  Omsider då hans naturliga födelsetid inföll, begynte han först äta, gråta och i alt bärga sig som andra nysfödda barn. Gåssen lefwer än och är snart…

Kruununnimismies Karl Henrik Grönroosin sukuperän etsinnästä

Sain eteeni mielenkiintoisen ongelman pari viikkoa sitten. Kangasniemen Synsiön kylän taloon numero neljä putkahtaa 1830-luvun alussa herra Karl Henrik Grönroos. Hänen syntymäajakseen täkäläinen rippikirja ilmoittaa 18.3.1813. Miehemme on ilmeisesti tullut samassa paikassa asuneen kruununnimismies Bemjamin Brofeltin oppiin, sillä myöhemmin Karl Henrik Grönroos toimii samassa toimessa mm. Pieksämäellä ja Puumalassa. En puutu tässä yhteydessä Grönroosin myöhempään elämään enkä hänen avioliittoonsa, sillä nimenomaan syntyperä osoittautui mukavan mutkikkaaksi tutkittavaksi.


Ensimmäinen ajatus on tietysti "hiskittää" eli käyttää Suomen Sukututkimusseuran Hiskiä Karl Henrikin vanhempien etsinnässä. Tämä osoittautuu nopeasti huonoksi ideaksi. Vuodelta 1813 ei löydy yhtään sopivaa henkilöä eikä ajankohdan laajentaminen vuosien 1810-1815 välille vaikuta sekään hakutuloksiin. Vaikka etsimistä jatkaisi ilman sukunimeä (on luontevaa ajatella, että hänen isänsä ei ollut Grönroos) ja vai…

Torpparin sukuperän jäljillä

Kiskon pitäjän Toijan kylän Mommolan kartanon mailla asui vuodesta 1803 lähtien torppari Johan Fältberg (suom. Kenttämäki). Hän oli ollut vuosina 1800-1803 kaivosrenkinä Orijärvellä, mutta nainut sitten torpparinleski Greta Michelsdotter. Näin hänestä tuli vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Mommolan Alhon torppari. Rippikirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty täsmällisesti 17.5.1774 ja syntymäpaikaksi Tenhola.

Tenholan kastettujen luettelosta ei kuitenkaan löydy sopivaa lasta, joka voisi olla tuo myöhempi torppari. Kiskossa pidettiin vuodesta 1804 alkaen omaa rippikirjasarjaa Orijärven kaivoksen runsaslukuiselle työväestölle, mutta Johan ehti lähteä jo tätä ennen Toijaan. Onneksi myös vuosien 1798-1803 rippikirjasta löytyy kaivoksen väkeä, kunhan muistaa tutkia Kiskon Uudenmaan puoleisia kirjoja. Kisko oli aina vuoteen 1870 saakka jaettuna kahtia Turun läänin ja Uudenmaan läänin välille.

Edellä mainitusta rippikirjasta Johan Fältberg sitten löytyykin ja varustettuna samalla syn…

Hautakivien kuvaamisesta

Eräissä yhteyksissä on pohdittu paljon hautakivien kuvaamisen ja nettiin viemisen laillisuudesta tai ainakin sopivuudesta. Maanmainiossa facebook-ryhmässä "Suomen kirkkoja ja hautausmaita" tuli tänään esille eräs Helsingin hallinto-oikeuden päätös, joka yksiselitteisesti antaa luvan kuvaamisella ja kuvien julkituomiselle.

Päätös kuuluu lyhykäisyydessään seuraavasti;

Helsingin hallinto-oikeuden lainvoiman saanut päätös 8.12.2009 No 09/1083/2, jossa todetaan, ettei hautamuistomerkeissä olevien tietojen osalta ole kysymys sellaista yksityisyyden suojasta, jota henkilötietolaki tarkoittaa. Päätöksellä on kumottu Tietosuojalautakunnan 18.3.2009 antama päinvastainen kanta.
Voit siis rauhassa kuvata hautakiviä ja -muistomerkkejä sekä lähettää kuvasi vaikka ym. facebook -ryhmään.

Vaikka homma on täysin laillista kaikin puolin, olen tehnyt yhden rajauksen itselleni. En missään tapauksessa tule pistämään esille aivan lapsina kuolleiden hautakiviä, mikäli hautaus on tapahtunut viimeist…

Sattuneesta syystä Rävällä

Suomusjärven Häntälän kylän Rävän talon isännäksi tuli 1880-luvun alussa edellisen isännän poika, Efraim Blomroos. Hänen äitinsä Maria Stina Juvander oli leskeksi jäätyään nainut somerolaissyntyisen rengin, Michel Nordströmin. Micheliä tituleerataan 1870-luvun Rävä arrendaattoriksi eli tilanvuokraajaksi. Jostain syystä hän ei siis perinyt vaimonsa ensimmäiseltä mieheltä itse tilaa, vaan se joutui sitten poika Efraimille.

Rippikirja 1890-luvulta tietää kertoa, että Efraim oli huonokuuloinen. Toisaalta rippikirjoista selviää ettei hän ollut koskaan naimisissa. Joskus 1900-luvun alussa talonpito taisi käydä liian raskaaksi tai sitten Efraimille ilmestyi velkoja. Joka tapauksessa syyskuun puolivälissä 1906 ilmestyi sanomalehdessä oheinen ilmoitus, jonka perusteella voi ajatella Efraimin luopuneen ainakin karjanpidosta.

Sukulaisten avioliitosta

Kun Nummen Oittilan kylän Jaakkolan talon tuleva rusthollari Johan Fredrik Hilden meni naimisiin kyseisen talon tyttären, Karolina Wilhelmina Skogbergin kanssa, hän ei välttämättä tiennyt olevansa tälle sukua. Toisaalta hän saattoi hyvinkin tietää sen.....mutta tiesikö Johan Fredrik tai Karolina Wilhelmina, että heillä oli useitakin yhteisiä esivanhempia.

Sukuohjelmisto 2004 mahdollistaa ns. sukulaisuussuhdegrafiikan tulostamisen. Siinä kahden henkilön esivanhemmista esitetään ainoastaan ne, jotka ovat molemmille sukua. Vertailun vuoksi tässä kirjoitelmassa on mukana myös perinteinen esipolviraportti Johan Fredrikin ja Karolina Wilhelminan vanhimman tyttären esivanhemmista. Siitä selviää tarkemmin puolisoiden keskinäinen sukulaisuus.

En olisi asiaa huomannutkaan ellei Uusimaa -lehden 25.9.1908 ilmestyneessä numerossa olisi ollut Karolinan kuolinilmoitusta.

Suku Taulu 1 . Hilma Matilda Hilden. Syntynyt 20.01.1878. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. Taulu 2 I. Johan Fredrik Hilden. Synty…