Tenholan kastettujen luettelosta ei kuitenkaan löydy sopivaa lasta, joka voisi olla tuo myöhempi torppari. Kiskossa pidettiin vuodesta 1804 alkaen omaa rippikirjasarjaa Orijärven kaivoksen runsaslukuiselle työväestölle, mutta Johan ehti lähteä jo tätä ennen Toijaan. Onneksi myös vuosien 1798-1803 rippikirjasta löytyy kaivoksen väkeä, kunhan muistaa tutkia Kiskon Uudenmaan puoleisia kirjoja. Kisko oli aina vuoteen 1870 saakka jaettuna kahtia Turun läänin ja Uudenmaan läänin välille.
Kosken ruukkialuetta syyskuussa 2008 |
Kosken tehtaalla oli oma, Perniöön kuulunut tehdasseurakunta. Ruukkia palveli oma saarnaaja vuosien 1692-1867 välisenä aikana. Kosken tehtaan yksi erikoisuus on Antskogin ruukin vanha kirkko, joka siirrettiin sinne vuonna 1778.
Kosken tehtaan kastettujen luettelossa mainitaan Hästhagin eli Hevoshaan torppari Anders Andersson ja hänen vaimonsa Maria Eriksdotter, joiden Johan-niminen poika syntyi 17.5.1774. Minkä takia Kiskon rippikirjoissa muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin Johanin syntymäpitäjänä on sitten Tenhola eikä Perniö?
Tämä johtui siitä, että tehdasseurakuntaan kuului kyliä sekä Perniöstä että Tenholasta. Hevoshaan torppa sijaitsi Tenholan puolella, joten Kiskon rippikirjoihin merkinnät tehnyt pappismies on tulkinnut Johan Fältbergin syntyneen nimenomaan Tenholassa. Tämähän oli maantieteellisesti oikein, mutta seurakunnallisesti Johanin oikea syntymäpaikka oli Kosken tehdas.
Asian selvittäminen ei ollut tavattoman monimutkaista, mutta mikäli en olisi ennestään tuntenut em. pitäjiä kuin omia taskujani, olisi Johanin sukuperä voinut jäädä tuntemattomaksi. Onneksi HisKistä löytyy seurakuntien "lisätietoja" -toiminto ja Maanmittauslaitoksesta Kansalaisen Karttapaikka. Näiden kahden avulla voi halutessaan tutkiskella tämän tapauksen kaltaisia ongelmatilanteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti