Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2014.

Rautalammin SAY

Oheisten linkkien takaa löydät Rautalammin suurpitäjän SAY:n tietoja. Sisällysluettelo on taasen tässä alla. Puhtaaksi kirjoittamisen teki aikanaan TerhiA, joten olkaamme kiitollisia hänelle tästä käsittämättömästä urakasta. Viitasaari Jyväskylä Rautalampi Laukaa Saarijärvi Vsri Alvajärvi 28 VSRI Elämäjärvi 31 VSRI Haapaniemi 42 LAUK Haapavatja 96 RLI Hankavesi 142 RLI Hanhitaipal 219 KJVI Heinolahti 196 RLI Horontaipal 164 VSRI Huopana 17 VSRI Ilmolahti 49 RLI Istunmäki 161, 174 RLI Joutsensalmi 128 RLI Juurikkaniemi 125 VSRI Jurvansalo 224 SJVI Kalmari 202 Kanainen 187 VSRI Kalaniemi 53, 170 SJVI Kalavastingi 10, 168, 238 LAUK Kapekoski 234 VSRI Keitelepohja 21 RLI Kerkonjoensuu 136 Kärkäs 153, 175 SJVI Kimingi 8, 167 VSRI Kymönkoski 44 SJVI Kiimasjärvi 212 KJVI Kivijärvi/Lepistö 1, 223 VSRI Konginkangas 102 JKL Korttajärvi 69 RLI Koivujärvi 216 RLI Koutajärvi 119 RLI Kuhankavesi 147 Kuivasmäki 63 KJVI Kuivasniemi 179 SJVI Kuukkajärvi

Flerahanda strödde underrättelser om Saarijärvi Sokn, införde här efter prästegårdens och flere handlingars ödeläggelse, genom branden den 13. Junii 1788 derstädes; för at förvaras ifrån glömskan.

Saarijärvi mf UK 627 Saarijärvi Sokn, som i början lydt under Tavastehuus Län, men genom Läne delningen år 1775 kom under Wasa Höfdingedöme, innefattar 10 mils längd i sträckningen ifrån Söder till nordväst. Dess bredd tagen vid Moderkyrkan ifrån Keuru till Wijtasaari gränts är 2½ mil, vid Sudöstra ändan der den stöter till Laukas Sokn och Petäjävesi Capell af Jemse pastorat 3½ mil, vid nord-västra ändan der den gräntsar till Österbotn 5½ mil. Under Konung Gustaf Förstes regering har den samma tid som Rautalambi, Laukas och Wijtasaari först blifwit besatt med åboer; desse fyra Församlingar hafva sedan en lång tid framåt utgjordt ett enda pastorat och haft sin gemensamma kyrka i det nu egenteligen så kallade Rautalambi, dit denne ortens invånare en, högst två gånger om året för betalning expedierat någon af sina medbröder at hämta nödiga underrättelser om krono upbörds terminer m.m. Då har icke heller varit ovanligt, at barnet fattat prästen, som skulle förrätta dess döpe

Punkalaitumen talvikäräjillä 16.3.1754

TerhiA:n puhtaaksi kirjoittamia käräjäpöytäkirjoja löytyi melkoinen määrä. Tässä esimerkkinä Punkalaitumen talvikäräjillä maaliskuussa 1754 pidetyn istunnon pöytäkirjaa..... p34 I anledning af vice Pastorens i Pungalaitio Sokn Herr Magister Jeremias Lundviks widhanden gifwande genom skrifwelse af den 28. Februarii sidstledne androg Krono Länsman Wälaktad Eric Phelander, at fyratijo år gamla bonden Hendrik Thomasson Isoparri ifrån Parrila by i samma Sokn skall om natten emot den 23. Decembr: förledit år af dryckenskap blifwit död hoos sin Swåger Bonden Mickel Sigfridsson ifrån Kåuwala , hwarföre Prästerskapet ei skall wilja Hendrik Isoparris lik begrafwa, innan här wid Rätten om orsaken til hans död undersökes och laga utslag faller hurudan begrafning honom bewiljas kan, om wärkställigheten hwaraf Länsman altså uti framledne Hendrik Isoparris Enkas Kaisa Matts dotters närwaro anhölt. p34v Enkan Kaisa Matts dotter anförde therpå, at enär hennes afledne man den 22. sidstle

Kiikala Winter Ting 3-4.2.1685 p59

Förekommo Sochnens Inwånare i Kijkala församblingh gifwandes klageligen tillkenna, huru såsom Coadjutoren hersammastädes Michael Zachariae Lundanus nestförleden Juulehelgh är igenom döden afleden, hwilckens dödeliga frånfälle the så myckit mehra condolera, som han war en flijtig, alfwarsam och nijtelskande man, then ther med stoor åhåga här uti församblingen en Gudz Ordz tienare uti 28 åhrs tijdh arbetade, och förmedelst sitt hastiga frånfälle lembnat Änkian efter sigh med 9 mehrendels omyndige barn. Warandes theer före nu närwarande allmogens enhälleliga begieran, att fåå dess Son Dn Studiosum Danielem Michaelis Lundanum till deras Cappelan, och dett i anseende  1o till den långliga och beswärliga tienst, som bemte Sal. Hr Michael här i församblingen gifwet hafwer, och sin Swärfader, nu warande Pastori Wällärde Hr Laurentio Magni Zarenio utj dess höga och opstijgande ålder utj 15 åhrs tijdh allena här i församblingen opwachtadt och medh den ringa legenheeten med församblingens störs

Johan Ahlströmin perhe

Sukunimi Ahlström herättänee meissä monissa mielikuvan suurteollisuudesta ja pörssikaupoista. Samaa sukunimeä ovat käyttäneet monet muutkin perheet, joilla ei ole mitään tekemistä Merikarvialla syntyneet Antti Ahlströmin suvun kanssa. Eräs näistä muonamies Johan Ahlström, joka asui perheineen Nummen Järvenpään kylän Uotilan talon mailla, Peltolan torpassa. Hän oli syntynyt syyskuussa 1826 Nummen kylässä, jossa hänen isänsä Samuel oli tuohon aikaan muonatorpparina. Marraskuussa 1848 Johan vei vihille Sierlan Pakkalan piian, Eva Lena Wahlström. Eva Lena oli torpparin tytär Someron Suojoen kylästä. Nummella pariskunta asui ensin Sierlan Ali-Vilkillä, jossa Johan työskenteli renkinä. Viimeistään vuoden 1852 alussa he muuttivat em. Peltolan torppaan. Vuosien 1849-1865 välillä he saivat yhteensä yhdeksän lasta. Toukokuussa 1868 alkoi Johanin elämässä tapahtua jotain vähemmän hauskaa, sillä kuudentenatoista päivänä mainittua kuuta hän heittäytyi Järvenpään kylän läpi virtaavaan Somerj

Erään suutarinsällin kohtalo Turussa

Viimeisen vuoden aikana minulla on ollut suuri ilo olla mukana metsästämässä erään tietyn henkilön mahdollisia elossa olevia jälkeläisiä. Tämän tapaisessa työssä on tietysti seurattava kaikkia kyseessä olevan naisen sisaruksia ja tutkittava, onko heillä jälkikasvua. Tästä kokonaisuudesta joskus myöhemmin lisää, mutta kirjaan tähän vähän omaksikin tiedoksi kyseisen henkilön pikkuvelipuolen onnettoman kohtalon. Axel Gabriel Wahlström syntyi Turussa vuonna 1859 kaupunginmittari Gabriel W:n ja hänen toisensa vaimonsa, Eva Kristinan kolmesta lapsesta keskimmäisenä. Turun rippikirjoja löytää netistä vuoteen 1865 saakka, jonka jälkeen olen joutunut turvautumaan muihin sähköisiin lähteisiin. Niistä toimi parhaiten tällä kertaa Historiallinen Sanomalehtiarkisto. http://wiki.narc.fi/portti/images/2/25/Autonomian_ajan_joukko-osastot.pdf Sanomia Turusta -lehden syyskuinen numero vuodelta 1881 luettelee Turun kaupungissa asuneita asevelvollisia ja heidän joukostaan löytää myös leipojanopp

Juho Partasen jäljillä

Kun omat taidot loppuvat, on aina yhtä mahtavaa kääntyä Suku Forumin puoleen. Harvoin käy niin, että jää vaille vastausta. Ehkä joka kerta ei saa suoraa ratkaisua käsillä olevaan asiaan, mutta sen sijaan oivaltaa jonkun uuden suunnan omille selvityksilleen. Itse törmäsin muutamia vuosia sitten Iisalmen maaseurakunnassa pyörineeseen renki Juho Partaseen, jolle rippikirjoissa oli piirretty kauniisti syntymäaika 16.6.1810. Kuitenkaan tuolla päiväyksellä ei Iisalmen tai lähialueen pitäjien kastetuista löytynyt sopivaa henkilöä. Asia vaivasi tavallista enemmän, sillä Partasen Jussi on äidinäitini isänisä. Hän on siis miltei lähisukua, ainakin jos sukututkijalta lähtee kysymään. Osoitin siis kysymykseni Suku Forumille, sillä varhaisin havaintoni miehestä oli vuosien 1827-1837 rippikirjasta. Tuolloin hän asui ja työskenteli Martikkalan kylässä, ilmeisesti Harjulan talossa. Martikkala on nykyistä Lapinlahtea ja sijaitsee parinkymmentä kilometriä Iisalmen kaupungista suoraan etelään. Suku

Episodi Viitasaarelta

UK 597  PITÄJÄNKOKOUS VIITASAARI LAUANTAINA 20.6.1863 § 5 Seurakunnalle ilmoitettiin, että Pitäjä Suutari Otto Eklund on Kiwijärveltä muuttanut tämän seurakunnan Kejhärinkosken kylään ja myös tahtoisi perheensä vastaanotettan jäseniksi tähän seurakuntaan kuin hänellä on wulmahti suutarin wirkaan tässä pitäjässä. Mutta kuin hänellä on käytöstänsä vastaan se muistutus että hän Kajsarillisen Waasan Hofräätin päätöksen kautta 16. Päiwältä Elokuuta 1858 on enemmällä kuin puolella syyllä raskautettu ja melkein ylitse woitettu siitä, että hän muiden kanssa on ehdollisesti ja salassa murhannut Talonpojan Antti Antinpojan Purasen, ja että asia sentähden ja syytettyin kiellon tähden, kuin myös puuttuwan täyden todistuksen tähden on jätetty tulevaks’ ajaksi, jolloin se woisi ilmi tulla, niin kysyttiin seurakunnalta, kuinka tämän hänen pyyntinsä suhteen tehtämän pitäisi. Kaikki läsnäolevaiset wastaisiwat etteivät suinkaan tahtoneet että hän pereinensä wastaanotettaisi seurakuntaan, erittäinkin k

Torholan isännän sukuperän jäljillä

Lohjan Torholan talo, Suomen Maatilat, I osa Lohjan Torholan yksinäistalon isännäksi vuonna 1808 tulleen Johan Michelsson Enqvistin sukuperä oli minulle arvoitus vuosikausia. Mistään päin ei tuntunut löytyvän sopivaa Johania Anna Bomanin ja tämän kuoltua Hedvig Olinin aviomieheksi. Lohjan rippikirjoista kyllä näki, että Johan oli tullut Torholaan mitä ilmeisemmin Karjalohjalta. Rippikirjoihin jatkuvasti merkitty tarkka syntymäaika, 10.1.1780 aiheutti kuitenkin harmaita hiuksia. Tuolla päivämäärällä ei yksinkertaisesti ollut syntynyt yhtään Torholan isännäksi kelpaavaa. Jälleen kerran päätin hyödyntää Suku Forumin aina yhtä avuliaita käyttäjiä. Itse forumilla sain yhden hyvän ehdotuksen, joka osoittautui vesiperäksi. Mutta sitten sain yksityispostia henkilöltä, joka esittäytyi vain etunimellään. Hänellä oli tieto, joka osoittautui oikeasti. Johan Michelsson Enqvist oli kotoisin Sammatin (Karjalohjan kappeliseurakunta tuohon aikaan) Haarjärven kylän Katavan talosta, jossa hänen i

Esivanhemmat kartalle

Sukuohjelmisto 2004 mahdollistaa henkilötietojen yhdistämisen Suomen Sukututkimusseuran "Suomen seurakunnat" -tietokantaan. Sen pohjalta voi muodostaa esimerkiksi omista esivanhemmistaan syntymäkartan. Tällä hetkellä olen onnistunut selvittämään kaikkiaan 1229 esi-isääni tai -äitiäni. Oheinen karttaa käsittää tietysti vain Suomessa syntyneet henkilöt niiden osalta, joiden syntymäpitäjä on ollut tiedossa. Parikin sukuhaaraa lähtee seikkailemaan ulkomaille tuossa 1600-luvun lopussa, joten nyt olisi hakusessa parempi softa. Olisi mukava tehdä kartta, joka käsittäisi myös Ruotsin ja Pohjois-Euroopan Baltian maiden kera. Mitään suurempaa hyötyä tästä kartasta ei nyt ole, mutta onpahan kiva todeta olevansa reipas sekoitus suomalaisia heimoja.

Uskomaton ikäero - leike eräästä vanhasta sanomalehdestä

Turkuun muurariksi

Turun suom. srk:n ripppikirja 1836-1842, sivu 449 Turun rippikirjojen selailu tuotti jälleen tulosta, kun onnistuin löytämään vuonna 1830 kaupunkiin muuttaneen kiskolaisen Gabriel Wimanin. Vaimokseen tämä suutari Petter Wimanin poika oli ottanut Halikon Peräkydöstä kotoisin olleen Aurora Amalia Eklundin. Turussa syntyi perheeseen sen ilmeisesti ainoa lapsi, poika Johan Gabriel vuoden 1840 alussa. Tuon 1840-luvun alkupuoliskolla Gabriel piipahti Ahvenanmaalla, kenties muurailemassa Bomarsundin linnoitusta. Tätä nopeasti raunioiksi tuhottua monumenttia tehtiin 1832-1854 välisenä aikana. Tuohon aikaan perhe asusti toisen kaupunginosan 14. korttelin talossa viisi. Saman vuosikymmenen lopulla perhe asui taasen ensimmäisen kaupunginosan toisen korttelin talossa numero kaksi ansaiten elantonsa muurarikisällinä. Sukunimi Wiman oli muuttunut jossain välissä Lindvalliksi. Gabriel Wiman, myöh. Lindvall on kaukainen sukulaiseni. Yhteiset esivanhempamme ovat Suomusjärven Arpalahden rustho

Vanhoja suomalaisia lisänimi, osa kolme

Tässä loput TerhiA:n keräämistä lisänimistä. Per Andersson Rasvasuu ES 2625 å1661 Taipal Rouhiala Kt Lukas Pålsson Rautanenä WA 764 å1664 Säminge Pål Rautanenä ES 2625 å1660-1 Kerimäki Yläkona Matts Larsson Rautasuu ES 2625 å1660-1 Rantasalmi Hiismäki sld Jöran Matsson Rautasääri bgr 14.3.1714 Asikkala StorÄinäs Krister Risupää OS-167 å1642, 45, 49 Pyhäjärvi (Kexholm) Kosterma Michalcka Rähisiä OS-167 å1642 Ilomanski Kuksanvaara Miko Räihäposki LT-1393 å1687 Nöteborgs län bob. Olof Satajalka ES-2670 å1638 Jougio Lambikylä bob. Olof, Suickj Satajalkainen OS-167 å1645 Jougio Lutskanlampi Petter Satajalka LT-563 å1685 Uukuniemi Metsämigli Olof Sianjalka ES 936 å1628 Kuopio o Iisalmi oförmögne Hans, Knut Jonsson Siannahka ES 936 å1627-8 Lapvesi Leppele Jöns Siannahka ES 536 å1613 Lapvesi Jöns, Staffan Persson Siannahka ES 936 å1626-7 Lapvesi Leppäle Jöran Siannahka ES 936 å1626-8 Lapvesi Leppele Matts o Mårten Soliahousu ES 936 å1626-7 L

Vanhoja suomalaisia lisänimiä, osa kaksi

Tässä osa kaksi TerhiA:n kokoamista vanhoista lisänimistä eri puolilla Suomeamme. Nils Kamajauho ES 535 å1614 Ruokolax Lars Kanttipää ES 936 å1628 Kuopio & Iisalmi oförmögne Michel Kapajakoinen ES 536 å1615 Säminge Säminge Kojola oförmögne Jöran Karvajalka ES 2625 å1661 Taipal Haikola Tomas Kaukalempi ES 535 å1614 Jääski Lars Kaukapäivä ES-971 å1601, ES 936 å1626 Vesulax Paukkula Jokiois Lars Kaukapää ES 536 å1619 Vesulax Paukkula Knechter ES 936 å1626-7 Vesulax Paukkula Per Kohopää ES 536 å1618 Taipal Henrik Kolipää ES 2625 å1661 Taipal Saikola? Lukas Kolipää ES 2625 å1661 Taipal Kyläniemi Olof Larsson Kolipää ES 536 å1613,1615 Taipal Anti Kolmihalko ES-2670 å1640 Kurkijoki Kokkoselkä husman Tomas Kolmihalko ES 535 å1614 Jääski Sidorko Kolmisilmä ES 983 å1631 Ilomantsi Michel Kolmikesä ES 535 å1615 Viborg skn Tomas Simonsson Kolmkesäin 8 28.10.1717 Viitasaari Agneta Pietiläinen, dr Anna Tomasdr *1.8.1718 Vsri Keitelepohj