Johan Aleks Karell

Vanhoista sanomalehdistä löytää joskus kaukaisten sukulaisten kuolinilmoituksista. Tällä kertaa elokuun viimeisen päivän Uusimaa vuodelta 1904 tiesi kertoa Johan Aleksin poismenosta varhaisella iällä.

Ohessa hänen isänpuoleisia esipolviaan siltä osin kuin niitä tiedostossani sattuu olemaan.

Taulu 1

. Juhani Aleksander Karell. Syntynyt 14.04.1881 Pusula, Hirvijoki, Aliknaapi. Kastettu 26.08.1904 Pusula, Hirvijoki. Kuollut Keuhkotauti 26.08.1904 Pusula, Hirvijoki. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3.

Taulu 2

I. Gabriel Johan Karell. Syntynyt 22.04.1844 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Torppari. Asui perheineen Pusulan Hirvijoen Ali-Knaapin talon Grönkullan torpassa. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 1:o 28.12.1875 Pusula Sofia Elvina Tötterström. Syntynyt 18.11.1843 Lohja. Taulu 3. –Puoliso 2:o 26.12.1894 Pusula Sofia Carolina Walliander. Syntynyt 07.10.1844 Pusula,Hirvijoki. Kastettu 09.10.1844 Pusula. Sofian vanhemmat olivat Saarikon torppari Erik Johansdotter Walliander ja vaimonsa Anna Greta Johansdotter. Anna Greta oli torppparin tytär Suomelan kylän Maulan talon Marjamäestä. Ensimmäinen puoliso oli Wilhelm Henriksson Walenius, Pusulan Hirvijoen Hannulan torppari ja itsellinen.
Lapset

1: Juhani Aleksander Karell. Syntynyt 14.04.1881 Pusula, Hirvijoki, Aliknaapi. Kuollut Keuhkotauti 26.08.1904 Pusula, Hirvijoki. Taulu 1.

Taulu 3

I. Sofia Elvina Tötterström. Syntynyt 18.11.1843 Lohja. Kastettu Lohja. Sofian vihkimisen aikaan isä Alexander T. oli Pusulan Hyönölän kylän Yli-Hannulan isäntänä. –Puoliso 28.12.1875 Pusula Gabriel Johan Karell. Syntynyt 22.04.1844 Sammatti,Leikkilä. Torppari. Taulu 2.
Lapset

Juhani Aleksander Karell. Syntynyt 14.04.1881 Pusula, Hirvijoki, Aliknaapi. Kuollut Keuhkotauti 26.08.1904 Pusula, Hirvijoki. Taulu 1.

Taulu 4

II. Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kastettu 14.11.1823 Kisko. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Haudattu 20.03.1880 Pusula. Torppari,talollinen. Oli pienen ajan Sammatin Leikkilän kylän Kroulan talon isäntä jaa vuodesta 1851 Kroulan Saviniemen torppari. 1860-luvun alussa Gabriel muutti perheineen Pusulan pitäjään, jssa hänestä tuli Seppälän kylän Laurin talon isäntä. Isä Taulu 8. Äiti Taulu 9. –Puoliso 23.07.1843 Nummi Maria. Syntynyt 29.01.1815 Nummi,Remala. Kuollut rintatauti 17.04.1879 Pusula,Seppälä. Taulu 5.
I Lapset

Gabriel Johan Karell. Syntynyt 22.04.1844 Sammatti,Leikkilä. Torppari. Taulu 2.

Edla Johanna Karell. Syntynyt 22.07.1846 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Kuollut 04.07.1848 Sammatti,Leikkilä. Haudattu 1848 Sammatti. Katso myös 5.

Karl August Karell. Syntynyt 21.01.1849 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Katso myös 5.

Maria Wilhelmina Karell. Syntynyt 14.12.1850 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Katso myös 5.

Gustaf Aleksander Karell. Syntynyt 13.09.1853 Sammatti,Leikkilä. Kastettu Sammatti. Katso myös 5.

Amalia Matilda Karell. Syntynyt 01.03.1856 Sammatti,Leikkilä. Kastettu 02.03.1856 Sammatti. Kotoisin Sammatin pitäjän Leikkilän kylän Kroulan talon Saviniemen torpasta. Vihittäessä asui vanhempiensa luona Pusulan Seppälän kylän Laurin talossa. Katso myös 5.

Taulu 5

II. Maria. Syntynyt 29.01.1815 Nummi,Remala. Kastettu 30.01.1815 Nummi. Kuollut rintatauti 17.04.1879 Pusula,Seppälä. Haudattu 11.05.1879 Pusula. Isä Nummen Remalan kylän Yli-Ollin talollinen, Johan Andersson jja äiti Kaisa Matsdotter. iti Kaisa oli kotoisin Pusulan Raduksen kylän Rosoisilta. Maria sisar Anna Stina meni 26.11.1840 naimisiin Suomusjärven Rutsuon Mannin talollisen, Elias Johanssonin kanssa, mutta kuoli jo paria vuotta myöhemmin. –Puoliso 23.07.1843 Nummi Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Torppari,talollinen. Taulu 4.
I Lapset

Gabriel Johan Karell. Syntynyt 22.04.1844 Sammatti,Leikkilä. Torppari. Taulu 2.

Edla Johanna Karell. Syntynyt 22.07.1846 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 04.07.1848 Sammatti,Leikkilä. Katso myös 4.

Karl August Karell. Syntynyt 21.01.1849 Sammatti,Leikkilä. Katso myös 4.

Maria Wilhelmina Karell. Syntynyt 14.12.1850 Sammatti,Leikkilä. Katso myös 4.

Gustaf Aleksander Karell. Syntynyt 13.09.1853 Sammatti,Leikkilä. Katso myös 4.

Amalia Matilda Karell. Syntynyt 01.03.1856 Sammatti,Leikkilä. Katso myös 4.

Taulu 8

III. Johan Karen. Syntynyt 11.09.1794 Karjalohja,Puujärvi. Kastettu 12.09.1794 Karjalohja. Talollinen. Isä Karjalohjan Puujärven Frääsän talollinen Johan Abramsson ja äiti Anna Johansdotter. Anna oli kotoisin Sammatin Kaukolan kylään Lassin talosta ja Johan oli Frääsän edellisen isännän poika. Vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Kiskon Sortilan kylän Ylhäisten isäntänä. Hänen jälkeensä talolliseksi tuli Lapinkylän Sortilta Erik Michlsson. –Puoliso 28.10.1819 Kisko Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Taulu 9.
II Lapset

Abraham Karell. Syntynyt 14.01.1821 Kisko,Sortila. Kastettu 17.01.1821 Kisko. Katso myös 9.

Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Torppari,talollinen. Taulu 4.

Efraim Karen. Syntynyt 24.02.1825 Kisko. Kastettu 26.02.1825 Kisko. Katso myös 9.

Johannes Karen. Syntynyt 16.02.1827 Kisko. Kastettu 17.02.1827 Kisko. Katso myös 9.

Edla Ulrika Karell. Syntynyt 05.06.1829 Kisko. Kastettu 07.06.1829 Kisko. Katso myös 9.

Taulu 9

III. Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Kastettu 05.02.1790 Kisko. Kengäntekijän tytär Kiskon Viiarin Pelliltä. Hänen isänsä Henrik Åstedt oli myös Pellin talon isäntä. Muutti vihkimisen jälkeen vuonna 1817 Viiarin kylästä Ylhäisille. Eliaksen kuoltua nai Karjalohjan Puujärven Fräsän pojan Johan Johansson Karellin. Isä Taulu 18. Äiti Taulu 19. –Puoliso 1:o 14.10.1817 Kisko Elias. Syntynyt 17.08.1772 Kisko,Sorttila. Kastettu 20.08.1772 Kisko. Kuollut 18.09.1818 Kisko,Sortila. Talollinen. Kiskon Sorttilan kylän Ylhäisten talon isäntä viimeistään vuodesta 1804 alkaen. Kuoli syksyllä 1818 - kuolinaika rippikirjasta. Hänen jälkeensä leski Ulrika Åstedt nai 28.10.1819 Karjalohjan Puujärven Fräsän pojan, Johan Johansson Karenin/Karellin. –Puoliso 2:o 28.10.1819 Kisko Johan Karen. Syntynyt 11.09.1794 Karjalohja,Puujärvi. Talollinen. Taulu 8.
II Lapset

1: Gustava. Syntynyt 27.07.1818 Kisko,Sortila. Kastettu 27.07.1818 Kisko. Kuollut 27.04.1819 Kisko,Sortila.

2: Abraham Karell. Syntynyt 14.01.1821 Kisko,Sortila. Katso myös 8.

2: Gabriel Karell. Syntynyt 14.11.1823 Kisko,Sortila. Kuollut tuntematon 25.02.1880 Pusula,Seppälä. Torppari,talollinen. Taulu 4.

2: Efraim Karen. Syntynyt 24.02.1825 Kisko. Katso myös 8.

2: Johannes Karen. Syntynyt 16.02.1827 Kisko. Katso myös 8.

2: Edla Ulrika Karell. Syntynyt 05.06.1829 Kisko. Katso myös 8.

Taulu 18

IV. Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kastettu 09.01.1744 Kisko. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Vihkimisen aikaan toimi Kiskossa pitäjänseppänä ja asui perheineeen Ylettylässä, Karan rusthollin mailla. uodesta 1787 lähtien Viiarin kylän Pellin talollinen. Syntymäaika Kiskon rippikirjasarjasta 1780-97. Isä Kisko pitäjänräätäli Henrik Henriksson ja äiti Maria Johansdotter. uolinaika rippikirjasta. enrik ja puoliso Lena kuolivat samana päivänä. Isä Taulu 36. Äiti Taulu 37. –Puoliso 12.10.1773 Kisko Helena Karander. Syntynyt 13.08.1751 Kisko,Ylettylä. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Taulu 19.
III Lapset

Henrik Åstedt. Syntynyt 12.09.1774 Kisko,Ylettylä. Kastettu 14.09.1774 Kisko. Kuollut 19.05.1809 Kisko,Viiari. Asui naimattomana vanhempiensa luona Kiskon Viiarin Pellin talossa ja kuoli siellä keväällä 1809. Katso myös 19.

Gabriel Åstedt. Syntynyt 27.09.1776 Kisko,Ylettylä. Kastettu Kisko. Ei mainita kastettujen luettelossa, syntymäaika saatu rippikirjaasta 1814-20. sänsä jälkeen Kiskon Viiarin kylän Pellin talon isäntänä. Katso myös 19.

Gustav Åstedt. Syntynyt 09.02.1779 Kisko,Ylettylä. Kastettu 12.02.1779 Kisko. Katso myös 19.

Anna Helena Åstedt. Syntynyt 26.02.1782 Kisko,Ylettylä. Kastettu 27.02.1782 Kisko. Katso myös 19.

Elsa Åstedt. Syntynyt 30.05.1784 Kisko,Ylettylä. Kastettu 01.06.1784 Kisko. Isä Kiskon pitäjänseppä Henrik Åstedt Ylettylän kylästä. Myöhemmin Viiarin Pellin talon isäntä. Äiti Leena Karander. Katso myös 19.

Helena Åstedt. Syntynyt 21.02.1787 Kisko,Ylettylä. Kastettu 21.02.1787 Kisko. Katso myös 19.

Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Taulu 9.

Johannes Åstedt. Syntynyt 19.12.1792 Kisko,Viiari. Kastettu 20.12.1792 Kisko. Kuollut 25.12.1792 Kisko,Viiari. Katso myös 19.

Taulu 19

IV. Helena Karander. Syntynyt 13.08.1751 Kisko,Ylettylä. Kastettu 18.08.1751 Kisko. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Kiskon Ylettylän Karan talon tytär. uutti miehensä mukana Viiarin Pellin taloon vuonna 1787. uolinaika rippikirjasta. Isä Taulu 38. Äiti Taulu 39. –Puoliso 12.10.1773 Kisko Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Taulu 18.
III Lapset

Henrik Åstedt. Syntynyt 12.09.1774 Kisko,Ylettylä. Kuollut 19.05.1809 Kisko,Viiari. Katso myös 18.

Gabriel Åstedt. Syntynyt 27.09.1776 Kisko,Ylettylä. Katso myös 18.

Gustav Åstedt. Syntynyt 09.02.1779 Kisko,Ylettylä. Katso myös 18.

Anna Helena Åstedt. Syntynyt 26.02.1782 Kisko,Ylettylä. Katso myös 18.

Elsa Åstedt. Syntynyt 30.05.1784 Kisko,Ylettylä. Katso myös 18.

Helena Åstedt. Syntynyt 21.02.1787 Kisko,Ylettylä. Katso myös 18.

Ulrika Åstedt. Syntynyt 02.02.1790 Kisko,Viiari. Taulu 9.

Johannes Åstedt. Syntynyt 19.12.1792 Kisko,Viiari. Kuollut 25.12.1792 Kisko,Viiari. Katso myös 18.

Taulu 36

V. Henrik. Kuollut 1746. Pitäjänräätäli. Asui perheineen Kiskon Toijan kylässä ja toimi pitäjänräätälinä.

Kuoli talvella 1745/46 ennen toisen lapsena syntymää. –Puoliso 03.10.1739 Kisko Maria. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Kuollut 09.11.1782 Kisko,Toija. Taulu 37.
IV Lapset

Johan Åstedt. Syntynyt 26.10.1741 Kisko,Toija. Kastettu 28.10.1741 Kisko. Katso myös 37.

Helena. Syntynyt 09.08.1740 Kisko,Toija. Kastettu 13.08.1740 Kisko. Katso myös 37.

Daniel Åstedt. Syntynyt 12.02.1746 Kisko,Toija. Kastettu 14.02.1746 Kisko. Pitäjänsuutari. Vuonna 1768 Kalannissa ruukin suutarina. 1770 -luvulla pitäjänsuutarina Kiskossa - asui perheineen Jylynkylässä, Kauppilan talon mailla. 800-luvun alussa muutti Toijan sahalle. Katso myös 37.

Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Taulu 18.

Taulu 37

V. Maria. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Kastettu 1714 Kisko. Kuollut 09.11.1782 Kisko,Toija. Asui Kiskon Jylyn kylässä vihkimisen aikaan vuonna 1739. Isä Johhan oli Jaakkolan talon rusthollari. Maria oli naimisissa kahden käsityöläisen kanssa - pitäjänsuutari Christopher Henrikssonin sekä pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin. Näistä Christopher oli Wiman -suvun ja Henrik Åstedt suvun esivanhempia. Rippikirjassa 1780-85 syntymäaikana vuosi 1714 - kuolinaika samasta rippikirjasta. Isä Taulu 74. Äiti Taulu 75. –Puoliso 1:o 03.10.1739 Kisko Henrik. Kuollut 1746. Pitäjänräätäli. Taulu 36. –Puoliso 2:o 04.05.1749 Kisko Christopher. Syntynyt 10.02.1728 Kisko,Viiari. Kastettu 11.02.1728 Kisko. Kuollut vanhuus 02.09.1801 Kisko,Toija. Haudattu 1801 Kisko. Pitäjänsuutari. Christopher oli Kiskon pitäjänsuutari ja asui Toijan kylässä. Rippikirjan mukaan syntyi vuonna 1728. Ainoa tuona vuonna Kiskossa syntynyt Christopher oli Viiarin rusthollari Henrik Larssonin ja vaimonsa Karin Nilsdotterin poika.
IV Lapset

1: Helena. Syntynyt 09.08.1740 Kisko,Toija. Katso myös 36.

1: Johan Åstedt. Syntynyt 26.10.1741 Kisko,Toija. Katso myös 36.

1: Henrik Åstedt. Syntynyt 08.01.1744 Kisko,Toija. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Pitäjänseppä,talollinen. Taulu 18.

1: Daniel Åstedt. Syntynyt 12.02.1746 Kisko,Toija. Pitäjänsuutari. Katso myös 36.

2: Christopher Wiman. Syntynyt 31.10.1749 Kisko,Toija. Kastettu 31.10.1749 Kisko. Seppä,torppari. Asui perheineen Kiskon Metsolan kylän Sonnin talon torpassa - oli ammatiltaan seppä.

2: Gustav Wiman. Syntynyt 14.03.1752 Kisko,Toija. Kastettu 15.03.1752 Kisko. Kuollut 13.10.1802 Kisko,Viiari. Kengäntekijä,torppari. Kiskon Viiarin kylän kengäntekijä, torppari ja lopulta talollinen Hannulla. Isä Toijan kylässä asunut pitäjänsuutari Christopher Henrksson ja äiti Maria Johansdotter. Maria oli aiemmin ollut naimisissa pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin kanssa. Gustav kuoli Hannun talossa syksyllä 1802 - kuolinaika rippikirjasta.

2: Petter Wiman. Syntynyt 16.04.1754 Kisko,Toija. Kastettu 17.04.1754 Kisko. Kuollut rinnan pakotus 24.11.1831 Kisko,Kurkela. Suutari,siltavouti. Isä Kiskon pitäjänsuutari Christer Henriksson ja äiti Maria Johansdotter. Maria oli ollut aiemmin naimisissa pitäjänräätäli Henrik Henrikssonin kanssa.

Nuori suutari Toijan kylästä mennessään naimisiin Evan kanssa. Myöhemmin asui perheineen Kurkelan Liuhdon rusthollissa, Suutari -nimisessä torpassa ja mainitaan lastensa kastamisten yhteydessä vävypojaksi sekä suutariksi. Myöhemmin myös siltavoutina.

2: Esther Wiman. Syntynyt 23.05.1757 Kisko,Toija. Kastettu 25.05.1757 Kisko. Pitäjänsuutari Christopher Henrikinpoika Wimanin tytär Kiskon Tooijan kylästä. Äiti Maria Johansdotter. Oli aiemmin ollut naimisissa Honkapyölin Pamsin rusthollarin poan, Mats Olofssonin kanssa.

Taulu 38

V. Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kastettu Kisko. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1804 Kisko. Rusthollari. Henrikiä ei mainita kastettujen luettelossa, mutta rippikirjan mukaan syntyi vuonna 1721. Rippikirjan 1736-43 mukaan kävi kouluaa Turussa ainakin vuonna 1736. iskon Ylettylän Karan talon rusthollari veljensä jälkeen. audattujen luettelon mukaan kuoli "88-vuotiaana". Isä Taulu 76. Äiti Taulu 77. –Puoliso 02.10.1750 Kisko Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 39.
IV Lapset

Helena Karander. Syntynyt 13.08.1751 Kisko,Ylettylä. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Taulu 19.

Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kastettu 23.04.1753 Kisko. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Haudattu 1808 Kisko. Katso myös 39.

Anna Karander. Syntynyt 03.10.1754 Kisko,Ylettylä. Kastettu 04.10.1754 Kisko. Katso myös 39.

Elisabetha Carander. Syntynyt 10.11.1756 Kisko,Ylettylä. Kastettu 12.11.1756 Kisko. Katso myös 39.

Henrik Karander. Syntynyt 05.07.1759 Kisko,Ylettylä. Kastettu 08.07.1759 Kisko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talon rusthollarina. Katso myös 39.

Hedvig Carander. Syntynyt 22.12.1761 Kisko,Ylettylä. Kastettu 24.12.1761 Kisko. Kuollut 1762 Kisko,Ylettylä. Katso myös 39.

Abraham Carander. Syntynyt 27.11.1763 Kisko,Ylettylä. Kastettu 29.11.1763 Kisko. Katso myös 39.

Johan Carander. Syntynyt 12.06.1765 Kisko,Ylettylä. Kastettu 13.06.1765 Kisko. Katso myös 39.

Regina Carander. Syntynyt 16.07.1767 Kisko,Ylettylä. Kastettu 19.07.1767 Kisko. Katso myös 39.

Hedvig Carander. Syntynyt 18.01.1774 Kisko,Ylettylä. Kastettu 21.01.1774 Kisko. Kuollut 03.03.1778 Kisko,Ylettylä. Katso myös 39.

Taulu 39

V. Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kastettu 09.03.1724 Kisko. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Rusthollari Abram Lunderbergin tytär Kiskon Leilän kylästä. ÄitiSammatin kappalaisen, Georg Lekmanin ja Elisabet Jespersdotterin tytär Elisabet Lekman. Isä Taulu 78. Äiti Taulu 79. –Puoliso 02.10.1750 Kisko Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 38.
IV Lapset

Helena Karander. Syntynyt 13.08.1751 Kisko,Ylettylä. Kuollut 04.06.1808 Kisko,Viiari. Taulu 19.

Elsa Carander. Syntynyt 23.04.1753 Kisko,Ylettylä. Kuollut 15.08.1808 Kisko,Vilikkala. Katso myös 38.

Anna Karander. Syntynyt 03.10.1754 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Elisabetha Carander. Syntynyt 10.11.1756 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Henrik Karander. Syntynyt 05.07.1759 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Katso myös 38.

Hedvig Carander. Syntynyt 22.12.1761 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1762 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Abraham Carander. Syntynyt 27.11.1763 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Johan Carander. Syntynyt 12.06.1765 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Regina Carander. Syntynyt 16.07.1767 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Hedvig Carander. Syntynyt 18.01.1774 Kisko,Ylettylä. Kuollut 03.03.1778 Kisko,Ylettylä. Katso myös 38.

Taulu 74

VI. Johan. Syntynyt 1687. Kuollut 1756 Kisko,Jyly. Rusthollari,seppä. Puolisonsa ensimmäisen miehen jälkeen tuli Kiskon Jylyn kylän Kauppilan talon rusthollariksi. Mainitaan myös seppänä. Syntymävuosi hieman epävarma tulkinta rippikirjasta. –Puoliso 11.03.1713 Kisko Helena (Elin). Syntynyt 1681 Kisko,Leilä. Kuollut 1736 Kisko,Jyly. Taulu 75.
V Lapset

Regina. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Reginaa ei mainita Kiskon kastettujen luettelossa, mutta rippikirjassa hän on Jylyn Jaakkolan rusthollarin lapsien joukossa. Sekkä Reginalla että hänen sisarellaan on syntymävuotena 1714. Kuoli ennen vuotta 1780, koska tuon vuoden rippikirjassa Reginaei enää mainita. Katso myös 75.

Maria. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Kuollut 09.11.1782 Kisko,Toija. Taulu 37.

Sophia. Syntynyt 06.06.1719 Kisko,Jyly. Kastettu 08.06.1719 Kisko. Kuollut 1720 Kisko. Katso myös 75.

Hedvig. Syntynyt 06.06.1719 Kisko,Jyly. Kastettu 08.06.1719 Kisko. Katso myös 75.

Johan Forsbom. Syntynyt 30.05.1723 Kisko,Jyly. Kuollut hukkunut 1763 Kisko. Haudattu 09.01.1763 Kisko. Ylioppilas. Vht: Jylyn Jaakolan rusthollari Kiskossa, seppä Johan Persson (k.1756) ja Elin von Lund tämän 2. avioliitossa (pso 1:o Jaakolan rusthollari Michel Nilsson tämän 2. avioliitossa, k. 1712). Turun katedraalikoulun oppilas 25.10.1736 (in cl. apolog., Forsohm Kisck.) 19.6.1745 (examen, Forsblom). Ylioppilas Turussa kl. 1745 [Forsbom] Johann. Nyland _ 405. Asui Kiskon Kirkonkylässsä. Hukkui Toijan rannassa, haudattiin Kiskossa 9.1.1763. Katso myös 75.

Daniel Forsbom. Syntynyt 26.01.1726 Kisko,Jyly. Kastettu 26.01.1726 Kisko. Kuollut lavantauti 07.10.1788 Kalanti. Haudattu 12.10.1788 Kalanti. Seppä. Muutti Kiskon Kalannin Männäisten ruukilla ja nai Maria Thomasdootter Giersin. Hänen tyttärentyttärensä pojanpoika tuli 1800-luvulla Laitilan uunan talon isännäksi (Pekka Tuunan kommentti osoitteessa http://juhansuku.blogspot.com/2006/11/kiskon-leiln-rusthollin-von-lund.html). Katso myös 75.

Taulu 75

VI. Helena (Elin). Syntynyt 1681 Kisko,Leilä. Kastettu Kisko. Kuollut 1736 Kisko,Jyly. Haudattu 02.07.1736 Kisko. Syntymävuosi Kiskon rippikirjasta. Isä Taulu 150. Äiti Taulu 151. –Puoliso 1:o 11.03.1713 Kisko Johan. Syntynyt 1687. Kuollut 1756 Kisko,Jyly. Rusthollari,seppä. Taulu 74. –Puoliso 2:o 04.10.1698 Kisko Michel. Syntynyt Kisko,Jyly. Kastettu Kisko. Kuollut 1712 Kisko,Jyly. Haudattu 11.07.1712 Kisko. Rusthollari. Rusthollari Kiskon Jylyn kylän Jaakkolan talosta.
V Lapset

2: Anna. Syntynyt 14.07.1699 Kisko,Jyly. Kastettu 16.07.1699 Kisko. Kotoisin Kiskon Jylyn kylästä. Isä Michel Nilsson, äiti Helena Caspersdotter. Helena oli Leiläkylästä kotoisin ollutta von Lund/Lunderberg -sukua.

2: Michel. Syntynyt 16.03.1701 Kisko,Jyly. Kastettu 19.03.1701 Kisko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon Jylyn kylässä sijainneen kotitalonsa rusthollarina.

2: Christina. Syntynyt 19.04.1711 Kisko,Jyly. Kastettu 21.04.1711 Kisko.

1: Maria. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Kuollut 09.11.1782 Kisko,Toija. Taulu 37.

1: Regina. Syntynyt 1714 Kisko,Jyly. Katso myös 74.

1: Hedvig. Syntynyt 06.06.1719 Kisko,Jyly. Katso myös 74.

1: Sophia. Syntynyt 06.06.1719 Kisko,Jyly. Kuollut 1720 Kisko. Katso myös 74.

1: Johan Forsbom. Syntynyt 30.05.1723 Kisko,Jyly. Kuollut hukkunut 1763 Kisko. Ylioppilas. Katso myös 74.

1: Daniel Forsbom. Syntynyt 26.01.1726 Kisko,Jyly. Kuollut lavantauti 07.10.1788 Kalanti. Seppä. Katso myös 74.

Taulu 76

VI. Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1749 Kisko. Rusthollari. Kiskon rippikirjan 1736-41 mukaan syntyi vuonna 1669 Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan rusthollin isäntänä. Zachris ja hänen isänsä vihittiin samana päivänä 11.10.1698. Isälle liitto oli jo toinen. Isä Taulu 152. Äiti Taulu 153. –Puoliso 1:o 11.10.1698 Kisko Maria. Syntynyt 1673. Kuollut 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Haudattu 1749 Kisko. Asui vihittäessä Suomusjärven Laidikkeen kylässä. yntymäaika saatu Kiskon rippikirjasta 1736-41. Äitipuoli Elisabet Thomasdotter vihittiin samana päivänä Zachrisen isän kanssa. –Puoliso 2:o 1711 Maria. Taulu 77.
V Lapset

1: Lisa. Syntynyt 11.10.1699 Kisko,Ylettylä. Kastettu 16.10.1699 Kisko.

1: Zacharias. Syntynyt 31.10.1701 Kisko,Ylettylä. Kastettu 04.11.1701 Kisko. Rusthollari. Asui vaimonsa kanssa kotitalossaan, Kiskon Ylettylän Karalla. ariskunta oli ilmeisesti lapseton.

1: Johan. Syntynyt 18.02.1704 Kisko,Ylettylä. Kastettu 21.02.1704 Kisko.

1: Mats. Syntynyt 03.02.1707 Kisko,Ylettylä. Kastettu 06.02.1707 Kisko.

1: Anna. Syntynyt 10.11.1710 Kisko,Ylettylä. Kuollut 09.03.1768 Suomusjärvi,Lemula. Emäntä. Meni naimisiin Suomusjärven Ahtialan Siukun talollisen, Anders Matssonin kanssa vuonna 1736 ja tämän kuoltua nai 1755 rusthollarin ja leskimiehen, Erik Matssonin saman pitäjän Lemulan kylästä.. Erik oli aiemmin ollut naimisissa Anna Nilsdotterin kanssa, joka oli Suomusjärven Lemulan rusthollin tytär. uoli Lemulan talossa keväällä 1768.

2: Marja. Syntynyt 15.02.1713 Kisko,Ylettylä. Kastettu 16.02.1713 Kisko. Katso myös 77.

2: Walborg. Syntynyt 15.03.1717 Kisko,Ylettylä. Kastettu 17.03.1717 Kisko. Katso myös 77.

2: Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 38.

Taulu 77

VI. Maria. –Puoliso 1711 Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 76.
V Lapset

Walborg. Syntynyt 15.03.1717 Kisko,Ylettylä. Katso myös 76.

Marja. Syntynyt 15.02.1713 Kisko,Ylettylä. Katso myös 76.

Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 38.

Taulu 78

VI. Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Kiskon Leilän kylän sijainneen ratsutilan isäntä 1700-luvun alkupuoliskolla. Isä Taulu 150. Äiti Taulu 151. –Puoliso Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä. Taulu 79.
V Lapset

Helena Lunderberg. Syntynyt 10.08.1706 Kisko,Leilä. Kastettu 12.08.1706 Kisko. Kuollut lavantauti 04.09.1775 Vihti,Härkälä. Haudattu 05.10.1775 Vihti. Isä Kiskon Leilän rusthollari Abraham Caspersson Lunderberg ja äiti Sammatin kappalaisen, Jöran Lekmanin ja vaimonsa Elisabet Jespersdotterin tytär Elisabet Lekman. Katso myös 79.

Elisabet Lunderberg. Syntynyt 11.03.1708 Kisko,Leilä. Elisabetin miehen, Jakob Randelinin ensimmäinen vaimo oli Brita Dorotea Stenberg. Hänen ensimmäinen puoliso oli puolestaan Karjalohjan apupappi Johan Leikman, jonka isä oli Elisabetin äidin veli. Katso myös 79.

Hedvig. Syntynyt 20.03.1711 Kisko,Leilä. Kastettu 1711 Kisko. Oli elossa vielä 1780 - seuraavana vuonna Nummen kastettujen luettelossa mainitaan Järvenpään kylässä kuolleen vanhan leskivaimon - ehkä kyseessä on juuri Hedvig. Katso myös 79.

Maria Lunderberg. Syntynyt 05.04.1712 Kisko,Leilä. Kastettu 05.04.1712 Kisko. Kuollut 1715 Kisko,Leilä. Katso myös 79.

Maria Lunderberg. Syntynyt 05.02.1716 Kisko,Leilä. Kastettu 06.02.1716 Kisko. Katso myös 79.

Abraham Lunderberg. Syntynyt 1718 Kisko,Leilä. Kastettu Kisko. Kuollut 21.05.1790 Vihti,Palojärvi. Rusthollari. Kiskon Leilän rusthollin eli kotitalonsa isäntä 20.8.1778 saakka. Tuolloin hän myi tilan veljiensä Gabrielin ja Jonaksen kanssa 2000 riikintaalarilla ruukinpatruunoille Jan ja Carl Hasselgren.. 17.1.1781 hankki Vihdin Palojoen Pohjantalon rusthollin itselleen. Vihdin Palojärvellä sijainneen Pohjantalon rusthollari 1700-luvn puolivälistä eteenpäin. Katso myös 79.

Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 39.

Gabriel Lunderberg. Syntynyt 12.08.1726 Kisko,Leilä. Kastettu Kisko. Kuollut 11.03.1801 Norrköping. Haudattu 1801 Linköping. Gabriel muutti vuonna 1753 Turusta Linköpingiin, Ruotsiin. Toimi kaupungissa raatimiehenä ja vaatekauppiaana. Omisti PyhänPietarin korttelissa (St. Perskvarteret) tontin nro 1. Katso myös 79.

Jonas Lunderberg. Syntynyt 04.08.1728 Kisko,Leilä. Kuollut 19.03.1815 Turku,Ruots. srk. Haudattu 22.03.1815 Turku. Kauppias. Kiskon rippikirjan mukaan muutti vuonna 1746 Turkuun. oimi kauppiaana. Omisti talon nro 152 Vesa & Rampu samoin kuin talon nro 120 Luostarikorttelissa. sti 12.7.1770 Raision Ristimäen rusthollin. Katso myös 79.

Taulu 79

VI. Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä. Isä Sammatin kappalainen Jöran Lekman ja äiti tämän toinen puoliso, Elisabet Jespersdotter. Ei mainita enää vanhimmassa säilyneessä Kiskon rippikirjassa, joka alkaa vuodesta 1736. –Puoliso Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 78.
V Lapset

Helena Lunderberg. Syntynyt 10.08.1706 Kisko,Leilä. Kuollut lavantauti 04.09.1775 Vihti,Härkälä. Katso myös 78.

Elisabet Lunderberg. Syntynyt 11.03.1708 Kisko,Leilä. Katso myös 78.

Hedvig. Syntynyt 20.03.1711 Kisko,Leilä. Katso myös 78.

Maria Lunderberg. Syntynyt 05.04.1712 Kisko,Leilä. Kuollut 1715 Kisko,Leilä. Katso myös 78.

Maria Lunderberg. Syntynyt 05.02.1716 Kisko,Leilä. Katso myös 78.

Abraham Lunderberg. Syntynyt 1718 Kisko,Leilä. Kuollut 21.05.1790 Vihti,Palojärvi. Rusthollari. Katso myös 78.

Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Taulu 39.

Gabriel Lunderberg. Syntynyt 12.08.1726 Kisko,Leilä. Kuollut 11.03.1801 Norrköping. Katso myös 78.

Jonas Lunderberg. Syntynyt 04.08.1728 Kisko,Leilä. Kuollut 19.03.1815 Turku,Ruots. srk. Kauppias. Katso myös 78.

Taulu 150

VII. Casper Lunden. Syntynyt 1648 Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Leilä. Rusthollari. Kiskon Leilän kylän ratsutilan isäntä ainakin vuosina 1678-94. Hänen isoisänsä Casper von Lund mainitaan talon ratsutilallisena ensimmäisen kerran 1634. Genos-lehden numerossa 28 vuodelta 1957 kertoo Kaj Duncker seuraavaa Casper von Lundista; Furir vid ryttmästaren Otto Grothusens nybildade ryttarkompani ed lönehemmanet Leilä i Pojo s:n 18.3.1621, vid ryttmästaren Claes Bertilsson Ekelöfs kompani i maj 1622, korpral 19.6.1625, korpral vid överstelöjtnant Åke Totts nyvärvade kompani i Raseborgslän 6.8.1626, fänrik vid nämnda kompani 13.9. 1628. Kompaniet överskeppades till Pillau i maj 1631. Löjtnant 1632. Ryttmästare med eget kompani vid överste Hans Ekholts kavalleriskvadron 1633i Tyskland. Torde ha stupat i striderna på kontinenten eller dött i fältsjuka omkr. 1635. –Puoliso 1672 Brita. Syntynyt 1651. Kuollut 1703 Kisko,Leilä. Taulu 151.
VI Lapset

Jonas Lund. Syntynyt Kisko,Leilä. Mainitaan vuonna 1711 vapaaehtoiseksi sotaväessä. Oli elossa 1713, mutta katoaa sen jälkeen. Kastettu Kisko. Katso myös 151.

Brita Lund. Syntynyt Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Jyly. Kastettu Kisko. Katso myös 151.

Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 78.

Johan Lunderberg. Syntynyt 1674 Kisko,Leilä. Kuollut 18.04.1748 Karjalohja. Haudattu 1748. Turun katedraalikouluun 1687 nimellä "Johannes Caspari Koscoensiis", pääsi ylioppilaaksi 1691. Määrättiin Kiskon pitäjänapulaiseksi 1693. Kappalaisena siellä 1703. Karjalohjan kirkkoherra 1729. Hänen aikanaan rakennettiin Karjalohjan 1970 palanut kivikirkkoOmisti Mustlahden Ylhäisten tilan. Katso myös 151.

Maria. Syntynyt 1676 Kisko,Leilä. Kastettu Kisko. Kuollut 1762 Kisko,Hongisto. Haudattu 28.08.1762 Kisko. Syntymäaika laskettu Kiskon haudattujen luettelon ilmoittaman kuoliniän mukaan. Rippikirjan perusteella olisi syntynyt vuonna 16X7. Katso myös 151.

Helena (Elin). Syntynyt 1681 Kisko,Leilä. Kuollut 1736 Kisko,Jyly. Taulu 75.

Kirstin Lunderberg. Syntynyt 1688 Kisko,Leilä. Kastettu Kisko. Kuollut 1748 Karjalohja,Makkarjoki. Haudattu 11.12.1748 Karjalohja,Kirkon kuoren alle. Katso myös 151.

Casper. Syntynyt 12.10.1694 Kisko,Leilä. Kuollut 31.03.1695 Kisko,Leilä. Katso myös 151.

Taulu 151

VII. Brita. Syntynyt 1651. Kuollut 1703 Kisko,Leilä. Haudattu 10.01.1704 Kisko. Syntymäaika perustuu Kiskon haudattujen luettelon antamaan 52 vuoden kuolinikään. –Puoliso 1672 Casper Lunden. Syntynyt 1648 Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 150.
VI Lapset

Jonas Lund. Syntynyt Kisko,Leilä. Katso myös 150.

Brita Lund. Syntynyt Kisko,Leilä. Kuollut 1714 Kisko,Jyly. Katso myös 150.

Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. Taulu 78.

Johan Lunderberg. Syntynyt 1674 Kisko,Leilä. Kuollut 18.04.1748 Karjalohja. Katso myös 150.

Maria. Syntynyt 1676 Kisko,Leilä. Kuollut 1762 Kisko,Hongisto. Katso myös 150.

Helena (Elin). Syntynyt 1681 Kisko,Leilä. Kuollut 1736 Kisko,Jyly. Taulu 75.

Kirstin Lunderberg. Syntynyt 1688 Kisko,Leilä. Kuollut 1748 Karjalohja,Makkarjoki. Katso myös 150.

Casper. Syntynyt 12.10.1694 Kisko,Leilä. Kuollut 31.03.1695 Kisko,Leilä. Katso myös 150.

Taulu 152

VII. Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talon isäntä isänsä jälkeen. Oli kolme kertaa naimisissa. Isä Taulu 304. Äiti Taulu 305. –Puoliso 1:o 1669 Brita. Kuollut 1694 Kisko,Ylettylä. Taulu 153. –Puoliso 2:o Maria. Syntynyt 1662. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä. –Puoliso 3:o 11.10.1698 Kisko Elisabeth. Kuollut 1700 Kisko,Ylettylä. Tilanhaltija. Vihittyjen luettelon mukaan leski Suomusjärven Laidikkeen kylästtä. usalan tilanhaltija miehensä kuoleman jälkeen.
VI Lapset

1: Ingeborg. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 26.06.1761 Suomusjärvi,Lemula. Haudattu 1761 Suomusjärvi. Katso myös 153.

1: Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 76.

1: Walborg. Syntynyt 1681 Kisko,Ylettylä. Kotoisin Kiskon Ylettylän kylän Karan rusthollista, jossa hänen sukunsa oli asunut ainakin 1500-luvun puolesta välistä lähtien. Sukujohto Walborgista taakse päin perustuu Liisa Suomisen tietoihin. Walborg syntyi vuonna 1681 rippikirjan 1736-41 mukaan. Katso myös 153.

1: Henrik. Syntynyt 1685 Kisko,Ylettylä. Kastettu Kisko. Kuollut kohtaus 25.03.1765 Sammatti,Myllykylä. Haudattu 24.06.1765 Sammatti. Rusthollari. Puolisonsa ensimmäisen miehen, Olof Nilssonin kuoltua, Sammatin Myllykylän Lätin talon rusthollarina.

Otti veljensä, turkulaisen porvarin Matti Brusilan kaksi poikaa hoitoonsa veljen kuoltua 1740. Katso myös 153.

1: Maria. Syntynyt 1687 Kisko,Ylettylä. Kuollut 23.12.1755 Pertteli,Romsila. Katso myös 153.

1: Erik Brusila. Syntynyt 21.04.1693 Kisko, Ylettylä, Kara. Kuollut 01.02.1740 Turku. Erään turkulaisen porvarin perinnön tavoittelijoina oli useita kiskolaisia. Nämä tekivät keskenään sopimuksen, jossa toiset luopuivat perintöoikeudestaan, mikäli Erik Sakarinpoika Kiskon Ylötkylästä nai kuolleen porvarin lesken, Kaisa Erkintyttären.

Näin tapahtui ja Erik otti tuon kuolleen porvarin sukunimen Brusila itselleen. Porvari. Katso myös 153.

2: Anna. Syntynyt 17.10.1696 Kisko,Ylettylä. Kastettu 19.10.1696 Kisko. Meni naimisiin Suomusjärven Ahtialan Siukun talollisen, Anders Matssonin kanssa vuonna 1736 ja tämän kuoltua nai 1755 rusthollarin ja leskimiehen, Erik Matssonin saman pitäjän Lemulan kylästä.. uoli Lemulan talossa keväällä 1768.

Taulu 153

VII. Brita. Kuollut 1694 Kisko,Ylettylä. Liisa Suomisen antamien tietojen mukaan oli kotoisin Sammatin Kiikalan kylän Junnin talosta. –Puoliso 1669 Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 152.
VI Lapset

Ingeborg. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 26.06.1761 Suomusjärvi,Lemula. Katso myös 152.

Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. Taulu 76.

Walborg. Syntynyt 1681 Kisko,Ylettylä. Katso myös 152.

Henrik. Syntynyt 1685 Kisko,Ylettylä. Kuollut kohtaus 25.03.1765 Sammatti,Myllykylä. Rusthollari. Katso myös 152.

Maria. Syntynyt 1687 Kisko,Ylettylä. Kuollut 23.12.1755 Pertteli,Romsila. Katso myös 152.

Erik Brusila. Syntynyt 21.04.1693 Kisko, Ylettylä, Kara. Kuollut 01.02.1740 Turku. Porvari. Katso myös 152.

Taulu 304

VIII. Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talollinen. Isä Taulu 608. –Puoliso 1642 Ingeborg. Syntynyt 1620. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä. Taulu 305.
VII Lapset

Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 152.

Taulu 305

VIII. Ingeborg. Syntynyt 1620. Kuollut 1697 Kisko,Ylettylä. –Puoliso 1642 Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 304.
VII Lapset

Zachris. Syntynyt 1650 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1714. Talollinen. Taulu 152.

Taulu 608

IX. Jacob. Syntynyt 1600 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1646 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talollinen. Isä Taulu 1216.
VIII Lapset

Sigfred. Syntynyt 1623 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1676 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 304.

Taulu 1216

X. Mårten. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1632 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talollinen isänsä jälkeen. Isä Taulu 2432.
IX Lapset

Jacob. Syntynyt 1600 Kisko,Ylettylä. Kuollut 1646 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 608.

Taulu 2432

XI. Per. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1621 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Kiskon Ylettylän Karan talon isäntänä isänsä jälkeen. Isä Taulu 4864.
X Lapset

Mårten. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1632 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 1216.

Taulu 4864

XII. Lars. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1586 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän kylän Karan talon isäntänä. arhaisin nimeltä tunnettu Karan talon isäntä.
XI Lapset

Per. Syntynyt Kisko,Ylettylä. Kuollut 1621 Kisko,Ylettylä. Talollinen. Taulu 2432.

---

Skoptsilaiset kuohitut

Turkulaisen hevoskuskin, Johan Lindströmin ja vaimonsa Anna Österbäckin poika Berndt August ajautui 1850-luvulla omituiseen uskonpiiriin. Hänen tuttavansa ja ikätoverinsa, värjärinkisälli Otto Karell oli näihin aikoihin tullut skoptsien eli kuohittujen uskonlahkon johtohahmoksi. Skoptsilaisuus oli levinnyt Venäjällä ensin Inkerinmaan suomalaisiin seurakuntiin ja edelleen Suomenkin puolelle. Kastroinnin perimmäinen syy oli lihallisista himoista luopuminen. Miehillä tämä tarkoitti lähinnä kivesten ja naisilla rintojen poistoa.
Otto Karell oli kuohittu 1850-luvun lopulla ja lopulta esivalta katsoi hänet uhaksi yhteiskunnalle. Näin Karell ja 19 muuta suomalaista kuohittua päätettiin karkoittaa Siperiaan vuoden 1871 lopulla. Näistä yhdeksän oli miehiä ja loput naisia iältään 28-42 vuoden välillä. Tuomittujen kerrottiin olevan riemuissaan siitä, että he pääsisivät Siperian kylmiin korpiin. Kuohitut väittivät olevansa valmiita Jumalan valtakuntaan ja iloitsevansa tästä onnesta, mikä heitä oli kohdannut.

Suomalaistunut skoptsilaisuus sai alkunsa joskus 1810-luvun alussa, kun eräs Matti Jänis (s. 1793) tutustui kuohittuun venäläissotilaaseen. Pitkien itsetutkiskelujen jälkeen hän antoi leikata itsensä vuonna 1854. Kaksi orjuudesta karannutta suomalaista, Juhana Riikonen ja Jooseppi Muratta, toivat lahkolaisuuden Inkerinmaalle. Miehet olivat itse saaneet oppinsa Peipusjärven rantamailla asuneilta kuohituilta. He Riikonen ja Muratta olivat ensin olleet ns. hyppääjien saarnamiehiä ja tästä hyvästä heidät oli pistetty vankilaan Pietarissa vuonna 1840. Kun toverukset olivat luvanneet hyljätä tämän opin, heidät päästettiin vapaaksi. Vapaalla jalalla he kuitenkin jatkoivat hyppääjien elämäntapaa, kunnes hakivat rauhaa skoptsien joukosta.

Muratta menehtyi kuohitsemisen aiheuttamiin komplikaatiohin heti leikkauksen jälkeen ja hänen kerrotaan tulleen haudatuksi yön pimeydessä Kupanitsan hautausmaalle. Riikonen sai nyt em. August Lindströmin uuden sielunkumppanin. Elokuussa 1859 nämä kaksi miestä lähtivät yhdessä muiden kuohittujen kanssa Sortavalaan, Jaakkimaan ja Uukuniemen levittämään oppiaan. Palattuaan matkalta Pietariin heidät pidätettiin ja lähetettiin Siperiaan rangaistuksena harhaoppien levittämisestä. Näin sekä Riikonen, Karell että Lindström tulivat karkotetuiksi uskonsa takia. Vuosien 1853-1871 välisenä aikana ehti Pietarin vankiloissa kuolla yli 80 kuohittua skoptsiuskoista. Vuosisadan loppuun mennessä tämä omituinen lahko kuoli Suomessa omaan mahdottomuuteensa.

Vielä vuonna 1898 onnistui eräs ruotsalainen matkailija tapaamaan August Lindströmin, joka edelleen asui kaukana Uralin takana, eräässä siperialaisessa skoptsikylässä. Mainittu herra matkasi täkäläisen kuvernöörin seurueessa ja tämän ansiosta järjestyi tapaaminen "erään ruotsia puhuvan suomalaisen kanssa". Tämä oli siis Lindström, jota matkalainen kuvasi keskikokoiseksi, vanhaksi mieheksi, jolla oli säännölliset ja hyvin selvät kasvonpiirteet. Niiden hän katsoi ilmaisevan syvää ajatusta ja intelligenssiä.

Keskusteluissa selvisi edellä kerrottu tarina Lindströmin osalta. Hän kertoi vakuuttuneensa siitä, että kuohitsemisen "tulikasteeseen" alistuminen olisi välttämätöntä taivaanvaltakuntaan pääsemistä varten. Eräs Johannes oli tehnyt tuon vaarallisen operaation. Leikkauksen jälkeen Lindström oli ollut kolme viikkoa vakavasti sairaana ja tullut sen jälkeen karkotetuksi Jakutskiin eliniäkseen. Kaikesta tästä huolimatta August Lindström oli tyyni ja totinen, todellinen ruotsalaisen pietistin muotokuva. Hän odotti onnellisena taivaanvaltakuntaan pääsyään.

Lindströmillä oli hallussaan ruotsalaisia, hengellisiä kirjoja. Näistä arvokkain oli vanha Raamattu, jota hän luki päivittäin. Osan kirjoista oli lahjoittanut vapaaherra Wrede käydessään Siperiassa vuoden 1885 paikkeilla. Lindström muisteli matkalaisille kyynelsilmiin "tuhatjärvistä kotimaataan", mutta lohdutti samalla itseään ajattelemalla pääsyä maahan, jossa "kaikella tuskalla ja vaivalla on loppunsa".


Venäjän viranomaiset törmäsivat skoptseihin ensimmäisen kerran jo 1771 Oryolin alueella. Tuolloin tuomittiin talonpoika Andrei Ivanov itsensä ja kolmentoista muun talollisen silpomisesta ruoskittavaksi sekä tämän jälkeen karkotettavaksi Siperiaan. Häntä avustanut Kondratii Selivanov onnistui pakenemaan, mutta jäi kiinni muutamia vuosia myöhemmin.

Selivanovista tuli lopulta liikkeen johtohahmo. Hän joutui useita kertoja vankeuteen ja välillä mielisairaalaan, mutta tästä kaikesta huolimatta hän kuoli vasta 1832, sadan vuoden iässä. Perustajan ja johtajan kuoleman jälkeenkin liike vain vahvistui. Niinpä vuosien 1847-1866 välillä noin 750 venäläistä lähetettiin Siperiaan. Kuitenkin vielä 1874 laskettiin skoptseja olevan peräti 5444, joista 803 oli kastroinut itsensä.

Venäjällä lahko laski kannattajansa tuhansissa vuonna 1929, mutta vähitellen sen kannatus hävisi.

Kuva skoptsilaisukosta siperialaisessa kylässä kirjasta Through Siberia (1901)

Kauppias Öhmanin salaperäinen katoaminen

Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisillä vuonna 1863 syntyneen Kaarlo Kustaa Öhmanin vanhemmat olivat renki Henrik Johan Ö. ja vaimonsa Ulrika Kustava Karell. Äiti Ulrika oli ollut naimisissa siuntiolaisen Samuel Engbergin kanssa, joka oli tullut Ylhäisten isännäksi appensa jälkeen vuonna 1845. Jostain syystä rusthollari Engbergin elämä ei sujunut Lohjantaipaleella kovin hyvin ja hän päätti päivänsä hirttäytymällä toukokuussa 1847. Ulrikan ja Samuelin ainut lapsia, Karl Anders, menehtyi kevättalvella 1849.

Kolmisen vuotta myöhemmin, syksyllä 1850 Ulrika otti miehekseen talon silloisen rengin, Pyölin kylän Lassin talon tyttären Marian aviottoman pojan, Henrik Johan Öhmanin. Ulrika kuoli 1872 ja 15 vuotta myöhemmin Öhman meni naimisiin lukkari Grönbergin lesken, Matilda Ekqvistin kanssa.

Tästä aviosta syntyivät pojat Henrik Johan, Karl Henrik, Anders Johan ja Kaarlo Kustaa. Kaksi ensin mainittua kuoli lapsena, kun taas Anders Johan meni naimisiin Nummen Oinolan Päkärin talon tyttären, Agneta Helanderin kanssa. Hänestä tuli sitten talon uusi isäntä ja 1900-luvun alussa Antti muutti sukunimensä Saarioksi.

TYttäriä Henrik Johanilla ja Ulrikalla oli kaksi. Heistä nuorempi oli Matilda Kustava, jonka vei vihille Lohjan Muijalasta kotoisin ollut Gustaf Berndt Soltin. Kotitalostaan sukunimensä saanut Gustaf ei jäänyt jatkamaan isiensä perintöä, vaan asettui Mustlahden Ylhäisille Karjalohjalla. Heidän jälkeläisensä asuvat talossa vielä 2000-luvulle tultaessa.

Matildaa pari vuotta vanhempi sisko Josefa Johanna sai puolisokseen Israel Rautellin, jonka sukujuuret olivat Suomusjärvellä ja Kiskossa. Hänellä ei ollut yhteyksiä - ainakaan kovin läheisiä - Lohjan Routiolta lähteneeseen, samannimiseen sukuun. Israel otti Lohjantaipaleen Ylhäisten talon hallintaansa appensa jälkeen.

Henrik Johanin ja Ulrikan kuopus oli sitten tarinamme päähenkilö, vuonna 1863 syntynyt Kaarlo Kustaa Öhman. Koska kotitalo jäi lankomiehelle, piti Kaarlo Kustaan etsiä elantonsa muualta. Torppariksi tai rengiksi ryhtyminen ei häntä luultavasti kiinnostanut, sillä viimeistään 1890-luvulla nuorimman Öhmanin tapaa Tampereen kaupungista. Sinne hän oli avannut oman kauppaliikkeen. Keväällä 1893 tapahtui sitten jotain, joka mullisti Kaarlo Kustaa Öhmanin elämän. Toukokuun kolmantena päivänä hän oli hakenut kuuden kuukauden passin ulkomaille ja kolme päivää myöhemmin hän kertoi perheelleen sekä ystävilleen matkustavansa synnyinseudulleen Karjalohjalle.

Kun Kaarlo Kustaa ei palannutkaan tältä kotiseutumatkalta lupaamanaan päivänä, huolestuneet sukulaiset alkoivat kysellä tämän perään. Ainoa tieto, mikä miehestä saatiin, kertoi hänen nähdyn Hyvinkään rautatieasemalla. Karjalohjalla hän ei ollut käynyt lainkaan. Asia jäi täysin auki ja luotettavaksi mieheksi tunnetun Öhmanin katoaminen suureksi mysteeriksi.

Vaikka kauppias Öhmanille oli hyvä luotto liiketovereidensa keskuudessa, ei kestänyt kuin kuukauden päivät näiden jo kaivatessa miestä kipeästi. Jo toukokuun lopussa monet velkojat vaativat Öhmanin liikkeen asettamista konkurssiin ja niinpä oikeus päätti julkisella haasteella kuuluttaa kauppiasta vastaamaan velkojilleen heinäkuun 24. päivään mennessä. Pesällä oli tuossa vaiheessa varoja noin 141000 markkaa, joista 90900 markkaa kiinteistöissä. Velkoja oli taasen suurin piirtein 139000 markkaa, jonka lisäksi Öhmanin kaupalla oli epävarmoja saatavia muutaman tuhannen edestä. Näin velkojien asema oli melko turvattu.

Kaarlo Kustaa Öhman ei palannut Tampereelle heinäkuun 24. päivä eikä antanut muutenkaan kuulua itsestään. Näin uskotut miehet joutuivat kutsumaan koolle velkojien kokouksen elokuun 15. päiväksi Tampereen kauppaseuran huoneistoon. Siellä tulisi sovittavaksi irtaimiston rahaksi muuttaminen, Öhmanin perheen elättäminen sekä muut pesää koskevat asiat. Konkurssilain mukaan poissaolevien tuli tyytyä läsnäolevien päätöksiin.


Vain viikkoa myöhemmin saatiin vihdoin tietää, mitä Kaarlo Kustaa Öhmanin salaperäisen katoamisen takana oikein oli. Hän oli oma-aloitteisesti lähtenyt kotoaan Amerikkaan. Matkansa "lännen vapauteen" kauppias oli aloittanut elämällä hyvin leveästi ja New Yorkiin tullessaan miehen kukkarossa oli ollut vielä 200 dollaria.

Suuressa maassa ja kaupungissa myös kulut olivat suuria. Sen sai Öhman tuta, sillä jo heinäkuun lopulla hänen oli muutettava upeasta hotellistaan halvempaan majoitukseen. Saman tien hän joutui etsimään töitä turvatukseen joka päiväisen leipänsä. Tämä toimi oli löytynyt "skandinavialaiselta ja suomalaiselta siirtolaisyhtiöltä". Tätä yritystä johti herra Grönlund, joka lisäksi kustansi "New-Yorkin Lehteä" sekä joitain kirjoja. Grönlund otti Kaarlo Kustaa Öhmanin kaupparatsukseen lähettäen tämän keräämään tilaajia em. lehdelleen.

Omien sanojensa mukaan Öhman ei aikonut koskaan palata kotimaahansa, vaikka kertoo velkojiltaan saaneen hyviäkin ehtoja, mikäli vain tulisi takaisin Tampereelle. Näin velkojat myivät julkisella konkurssihuutokaupalla Öhmanin kauppatavarat ja huonekalut elokuun viimeisenä päivänä 1893 Kyttälän kaupunginosassa, talossa nro 120.

Raskaita entisaikoja

Elämä 1800-luvun alussa oli kovaa ja työntäyteistä. Tavallisen talonpojan ajasta suurin osa meni elannon hankkimiseen. Suurin osa väestöstä oli maanviljelijöitä, osa heistä hankki lisäelantoa myös erilaisilla käsityöammateilla. Vain pieni osa väestöstä kykeni elättämään itsensä muilla tavoin. Oppineilla, papistolla ja säätyläisilläkin oli yleensä maatilat, joita oli hoidettava jokapäiväisen leivän turvaamiseksi.

Tavallisen ihmisen päivän täytti työnteko aamusta iltaan. Oli kylvötöitä, käsitöitä, metsätöitä, metsästystä, kalastusta, kyläyhteisön yhteisiä töitä, taksvärkkitöitä jne. Kaikki työ tähtäsi ruoan saamiseksi pöytään. Ruoka ja sen hankkiminen olivat vakavia asioita, sillä nälänhädät ja nälkäkuolemat olivat yleisiä tuohon aikaan Suomessa.

Vuodet 1807 ja 1808 olivat katovuosia. Nälkää suurempia kuolleisuuden aiheuttajia olivat silti kulkutaudit. Kulkutaudit levisivät helposti tiiviissä kyläyhteisössä ja kiertelevät kerjäläiset siirsivät ruokaa etsiessään tautia kylistä toiseen. Voidaankin hyvin kysyä "nälkä vaiko tauti tappoi?"

Aikuisväestön sairauksista tuhoisimpia olivat pilkkukuume, lavantauti ja uutena teki tuloaan tuberkuloosi. Lastentaudeista hinkuyskälle, kurkkumädälle ja tulirokolle ei voitu mitään. Isorokkoa vastaan oli jo 1700-luvulla kehitetty rokote. Aluksi yleinen asenne oli kuitenkin rokotuksia vastaan ja niistä sanottiinkin:

"Jos he sallisivat lapsensa rokotettavan sellaista tautia vastaan, jonka Jumala on antanut, he tekisivät suuren synnin. Jumala tahtoo, että kaikki sairastavat luonnollisen isorokon ja sen kautta Hän kutsuu pois monta lasta."

Sitkeästi suomalainen viljelijä jatkoi eteenpäin. Lähes käsittämättömältä tuntuvat esimerkiksi Karjalohjan Tammiston Isotalon ratsutilalllisen, Karl Henrik Ekqvistin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Eva Stina Karellin lasten kohtalot. Vuosien 1838-1858 välillä perheeseen syntyi 14 lasta, joista ainoastaan kaksi selvisi hengissä aikuisikään saakka. Kun Eva Stina sitten itse kuoli 1862, meni Karl Henrik naimisiin Gustava Nylundin kanssa. Tästä aviosta syntyi vielä kaksi lasta, joista toinen kuoli lapsena. Näin Ekqvistien perheessä vietettiin hautajaisia harva se vuosi 1840-, 1850- ja 1860-luvuilla. Tammiston Isotalo ei ollut suinkaan pitäjän köyhimpiä, mutta vallitsiville olosuhteille ei sekään voinut mitään.


I. Carl Henric Ekqvist. Syntynyt 03.10.1811 Karjalohja,Tammisto. Kuollut lavantauti 16.03.1869 Karjalohja,Tammisto. Haudattu 17.03.1869 Karjalohja. rusthollari. Karjalohjan Tammiston Isotalon rusthollari isänsä jälkeen. –Puoliso 1:o 15.10.1835 Karjalohja Eva Stina Karell. Syntynyt 20.06.1815 Karjalohja,Lohjantaipale. Kastettu 22.06.1815 Karjalohja. Kuollut 24.05.1862 Karjalohja,Tammisto. Haudattu Karjalohja. –Puoliso 2:o 29.01.1863 Karjalohja Gustava Nylund. Syntynyt 26.06.1836 Karjalohja,Tallaa. Kuollut 10.11.1874 Karjalohja,Tammisto.


II Lapset
1: Carl Evert Ekqvist. Syntynyt 26.01.1838 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 02.02.1841 Karjalohja,Tammisto.
1: Tyttövauva Ekqvist. Syntynyt 07.03.1839 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 07.03.1839 Karjalohja,Tammisto.
1: Eva Christina Ekqvist. Syntynyt 01.08.1840 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 19.08.1840 Karjalohja,Tammisto.
1: Carl Evert Ekqvist. Syntynyt 27.10.1841 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 31.12.1841 Karjalohja,Tammisto.
1: Nils Henrik Ekqvist. Syntynyt 03.03.1843 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 17.04.1843 Karjalohja,Tammisto.
1: August Wilhelm Ekqvist. Syntynyt 07.09.1844 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 30.09.1844 Karjalohja,Tammisto.
1: Mathilda Wilhelmina Ekqvist. Syntynyt 27.01.1846 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 13.02.1846 Karjalohja,Tammisto.
1: Mathilda Josephina Ekqvist. Syntynyt 25.05.1847 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 27.11.1887 Karjalohja,Tammisto.
1: Carl Gustaf Ekqvist. Syntynyt 30.08.1849 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 01.09.1907 Karjalohja,Tammisto. Taulu 2.
1: Edla Lovisa Ekqvist. Syntynyt 1851 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 1851 Karjalohja,Tammisto.
1: Johan Adolf Ekqvist. Syntynyt 1852 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 1852 Karjalohja,Tammisto.
1: Nils Henric Ekqvist. Syntynyt 1854 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 1856 Karjalohja,Tammisto.
1: Engla Sofia Ekqvist. Syntynyt 12.01.1857 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 23.01.1857 Karjalohja,Tammisto.
1: Ida Sofia Ekqvist. Syntynyt 03.08.1858 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 01.07.1859 Karjalohja,Tammisto.
2: Ida Gustava Ekqvist. Syntynyt 06.08.1864 Karjalohja,Tammisto. Kuollut 04.04.1869 Karjalohja,Tammisto.
2: August Ferdinand Ekqvist. Syntynyt 14.07.1866 Karjalohja,Tammisto.


Alkuosan tekstistä kiitos Kalervo Mäkiselle - Tarvasjoen Kotiseutuyhdistyksen näyttely "Suomen sota", kesä 2008

Israel Rautell ja Josefa Öhman

Joskus 1700-luvun loppupuolella tuli Kiskon Jylyn kylän Pullaston torppariksi muuan Johan Abramsson. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Haapaniemen Lankilan tytär Ester, jonka kuoltua Johan nai Haapaniemen lampuodin tyttären, Justinan. Tämän toisen vaimon äiti Anna Matsdotter oli kotoisin Toijan Skepparsin rusthollista, jota hänen isänsä oli tosin ehtinyt hallita vain lyhyen aikaa. Seuraavaksi rusthollariksi tuli nimittäin Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisten talon perillinen, Gabriel Kareen.

Tämä on asia kannattaa mainita siitä syystä, että Johan Abramssonin pojanpoika Israel Rautell (s. 1837) meni aikoinaan naimisiin Ylhäisten silloisen isännän tyttären, Josefa Johanna Öhmanin kanssa. Josefan äidinisän isä, Johan Karell (s. 1755) oli edellä mainitun Gabriel Kareenin veljenpoika.

Vaikka Israel käytti sukunimeä Rautell, ei hänellä näyttäisi olevan mitään sukusiteitä Lohjan Routiolta lähteneeseen samannimiseen sukuun. Hänen isänsä Israel Johansson oli löytänyt puolisonsa Maja Greta Trogenin Orijärven Hepolahden torpasta. Maja Gretan isä ja isoisä olivat olleet 1750-luvun lopulla avatun Orijärven kaivoksen renkejä. Isoäidin vanhemmat taasen olivat Tenholan Kullaan ruukin työläisväkeä. Ainoa mahdollinen yhteys Roution sukuun voisi olla Maja Greta Trogenin äiti, rippikirjan mukaan vuonna 1766 syntynyt Maria Henriksdotter. Hänen sukuperäänsä en ole toistaiseksi onnistunut varmentamaan.


Aikuisiällä Israel Rautell hankki itselleen Karjaalla sijainneen Kansbackan Nedergårdin tilan, josta sitten avioliiton kautta muutti Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisille. Nykyisin tämän kauniin maatilan päärakennuksessa sijaitsee kartanoravintola Wanha-Emäntä, joka on osa kylpylähotelli Päiväkumpua. Jokainen Wanha-Emännässä kahvia ja herkullisia leivonnaisia nauttiva ohikulkija voi uhrata pienen ajatuksen sille työmäärälle, mitä Ylhäisten ratsutilan entiset isännät renkeineen uhrasivat talon edestä.

Karjalohjan kirkkomaalla lepäävät sekä Israel Rautell että hänen vaimonsa Josefa Öhman. Samasta paikasta on saanut viimeisen leposijansa myös heidän poikansa. Muistomerkistä voi huomata senkin tosiseikan, että Josefa oli miestään 20 vuotta nuorempi.

Kova kohtalo

Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisten rusthollin isäntänä oli 1800-luvun alkupuolella Henrik Karell, joka oli naimisissa Pyölin kylästä kotoisin olleen Lisa Öhmanin kanssa. Ylhäisten talossa heille syntyi seitsemän lasta vuosien 1815-1830 välisenä aikana.

Esikoisena syntyneestä tytär Eva Stinasta tuli emäntä Tammiston Isotalon ratsutilalle. Pikkusisko Anna Lisa meni naimisiin Nummen Järvenpään kylän Jukon isännän, leskimies Johan Helinin kanssa. Johanin ensimmäinen vaimo oli ollut Sofia Amnell. Eva Stinan ja Anna Lisan nuorimmainen sisko Engla Johanna sai puolisokseen naapurin eli Lohjantaipaleen Kattlan isännän, Henrik Johan Nybergin.

Henrik Karellin ja Lisa Öhmänin pojista Emanuel ja Nils Henrik kuolivat lapsena. Vuonna 1823 syntyneen Jakobin myöhemmistä vaiheista ei itselläni ole havaintoa.

Sen sijaan vuonna 1824 syntyneestä Ulrika Gustava Karellista löytyy eräitä hyvin synkkiäkin tietoja. Aluksi kaikki näytti menevän mainiosti. Hän avioitui Samuel Anders Engbergin kanssa, joka oli kotoisin Siuntion Antbyn kylästä. Samuel Andersista leivottiin samantien Ylhäisten uusi rusthollari appensa Henrik Karellin tilalle. Henrik oli syntynyt 1787, joten häntä alkoi jo ikä painaa. Pariskunnan taipaleesta Ylhäisillä ei tullut pitkäaikaista. Heidän ainoa lapsensa Carl Anders kuoli parin vuoden iässä ja jo tätä ennen isä Samuel oli itse päättänyt päivänsä hirttäytymällä. Aikakirjojen mukaan tähän saattoi olla syynä vaimon uskottomuus miestään kohtaan. Tämä tapaus sattui toukokuun lopulla 1847, mutta jo saman vuoden maaliskuussa Samuel Anders oli käräjäoikeuden päätöksellä laitettu holhouksen alaiseksi. Holhoojiksi Lohjantaipaleen Rosenäsissä pidetyssä istunnossa määrättiin puoliso Ulrika Karell sekä rusthollari Carl Ekqvist.

Leski Ulrika Gustava nai sitten vuonna 1850 Henrik Johan Öhmanin, joka oli Pyölin kylän Lassin talon tyttären, Maria Henriksdotterin avioton poika. Näin hän oli samalla Ulrikan serkku, koska heidän äitinsä olivat sisaruksia Lassilta. Henrik Johanilla ja Ulrika Gustavalla oli kuusi lasta, joista kaksi vanhinta kuoli lapsena. Vuoden 1870 paikkeilla olivat elossa vielä Josefa, Matilda, Anders Johan ja Karl Gustaf, jotka kaikki olivat kymmenen ikävuoden molemmin puolin.

He joutuivat julkisuuteen, kun tuon ajan sanomalehdissä selostettiin äiti Ulrika Gustavaan kohdistunutta tutkintaa tämän pahaksi päässeen mielisairauden takia. Helsingfors Dagbladissa kerrottiin laveasti, miten Samuel Anders Engbergin aikaan oli "yleisesti tiedossa" em. uskottomuus ja miten tämä sitten aiheutti miehen itsemurhan. Kuoleman jälkeen tehdyssä tutkinnassa ei tosin voitu osoittaa tätä todeksi. Päinvastoin kerrottiin lesken tulleen erittäin masentuneeksi tapahtuneesta. Lopulta Ulrika Gustavan masennus johti aikalaisten todellisen mielisairauden puhkeamiseen. Lisäongelmaksi muodostui myös se, että vanhinta elossa ollut lasta lukuunottamatta kaikki olivat syntyneet äidin jo sairastuttua. Onneksi jälkikasvu voitiin todeta terveiksi ja normaalisti kehittyneiksi.

Tytär Matildan syntymän jälkeen Ulrika Gustavan mielenterveys oli järkkynyt niin pahasti, että hän yritti katkaista tyttärensä kaulan veitsellä. Onneksi apu tuli paikalle ajoissa ja muistoksi tapahtumasta pienokaiselle jäi vain pieni naarmu. Kruununvoudin tehdessä tarkastuskäynnin perheen kotiin, voitiin sen huomata olevan sinänsä siistin, mutta sisäilman "ellottaneen" tarkastajaa. Tähän saattoi vaikuttaa laudoilla suljetut ikkunat. Sängyssä ei potilaalla ollut mukavuuksia ja kruununvouti ei ollut saanut vaatimiaan vastauksia Ulrika Gustavalta. Vouti sai myös kuulla läheisiltä, että sairastunut oli rikkonut ikkunat, huonekalut ja vuodevaattet sekä käyttäytynyt "eläimellisesti". Lapinlahden sairaalasta Helsingissä Ulrika Gustava oli taannoin palautettu kotiin parantumattomasti sairaana.

Asiasta konsultoitiin Ylhäisten rusthollissa tuolloin useasti vieraillutta professori W. Lagusta, joka todisti saman kuin muutkin kylän asukkaat nimittäin, että sairaalle oli annettu riittävästi ruokaa, hänen huoneensa siivottiin ja häntä pesetettiin säännöllisesti. Tämän kaiken oli hoitanut Ylhäisten palveluspiika Gustava Andsten.

Asian oli ottanut käsittelyyn kuvernöörinvirasto ja tarkoituksena oli selvittää miten sairaanhoito Karjalohjalla tässä tapauksessa jatkossa järjestettäisiin. Asian lopputulos ei ole tiedossani. Ulrika Gustava menehtyi loppuvuodesta 1872 ja leski Henrik Johan Öhman avioitui sitten Matilda Josefina Ekqvistin kanssa, joka oli Tammiston Isotalon rusthollin tytär ja joka oli ollut naimisissa edesmenneen lukkari Henrik Grönbergin kanssa. Matildan äiti oli Ulrika Gustavan sisar, joten sukulaisuussuhteet mutkistuivat entisestään. Tästä liitosta oli yksi lapsi, tytär.