Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2018.

Konemönttööri Lindgren

Kosken kappelista muutti Marttilan Krouville mylläriksi Juho Vilhelm Lindgren. Hän oli muutamia kuukausia aikaisemmin mennyt naimisiin entisen myllärin tyttären, Matilda Frosteruksen kanssa. Matildan isä, Juho Heikki Frosterus oli syntynyt kesällä aviottomana lapsena 1844 Someron Pitkäjärvellä. Hänen äitinsä oli ollut piika Riitta Kaisa Jaakontytär Gullström. Kun Juho Henrik aikuisena alkaa käyttää sukunimeä Frosterus, herää pieni epäilys hänen isästään. Pitkäjärvellä nimittäin asui samoihin aikoihin renkivouti Juho Frosterus. Tämä oli kyllä naimisissa oleva herra, mutta kenties Pitkäjärvellä tapahtui jotain sopimatonta.

Juho Henrik Frosterus oli naimisissa Someron Vähä-Vilukselan HIrsmäen torpparin tyttären kanssa. Perhe asui mm. Euran kappelissa ennen Krouville tuloaan. Tytär Matilda tosin syntyi Somerolla
Vävy Juho Vilhelm Lindgren ei varsinaisesti kerännyt suosiota Krouvin kylässä. Hän rakensi täysin luvatta padon omistamansa myllyn kohdalle Paimionjokeen. Tästä aiheutui ongelmia…

Suomen tarkk'ampujapataljoonan seurakuntalainen

Suomen tarkk'ampujapataljoonan seurakunta perustettiin vuonna 1846. Tämän pataljoonan sotilaat olivat kotoisin hyvin eri puolilta Suomea ja täten myös auranmaalaisia löytyy runsaasti. Vuoteen 1857 saakka se toimi Turun Sirkkalan kasarmilla, jossa se alkujaan sai sijansa entisestä köyhäintalosta. Itseasiassa yksikön nimenä oli alkujaan Turun krenatööritarkk'ampujapataljoona.


Vuosikymmenten mittaan nimi vaihtui useamman kerran; Suomen tarkk'ampujapataljoona (1846–1848), Suomen krenatööritarkk'ampujapataljoona (1848–1856), Suomen harjoitustarkk'ampujapataljoona (1856–1857), Suomen opetustarkk'ampujapataljoona (1857–1859), Suomen opetustarkk'ampujakoulu ja opetustarkk'ampujakomppania (1859–1860).

Yksi sen tarkk’ampujista oli vuonna 1825 Pöytyän Juotolan Keskitalon silloisen rengin, Simo Henrikinpojan ja vaimonsa Leena Matintyttären toiseksi vanhimpana lapsena syntynyt Kustaa. Isosisko Anna oli pari vuotta vanhempi ja pikkuveljet Kaarle kaksi sekä Efraim ku…

Vistolassa

Pöytyän Vistolan luutnantinpuustelli on paikka, josta saisi tehtyä ihan oman pienen kirjasen. Tämä Aurajoen rantamilla sijaitseva tila oli ns. kruununpuustelli, jossa omistajat vaihtuivat 1800-luvun aikana useasti. Vuosisadan alkaessa isäntänä oli ollut virkansa mukaisesti luutnantti, paroni Carl Gustaf Rehbinder. Hän muutti vuoden 1805 paikkeilla Kalantiin Vistolan jäädessä lampuotien hoitoon hetkeksi. Suomen sodan päätyttyä kapteeniksi ylennetty Carl Herman Finkenberg saapui puustelliin. Vuonna 1807 tehdyn kartan mukaan taloon kuului tuolloin mm. melko laaja puutarha, joka sijoittui maantien ja joen väliin suorakaiteena.
Finkenberg lähti synnyinpitäjäänsä Nauvoon 1822 ja Vistolaan tuli arrendaattori eli tilanvuokraaja Juho Jaakonpoika. Hän oli kotoisin Kaulansuun Mikkolasta. Sekä Juho että vaimonsa Anna Mikontytär menehtyivät 1838, joten Vistolaan tarvittiin uusi isäntä. Mies löytyi melko läheltä, sillä vain 20 -vuotias Kustaa Juhonpoika Yläneeltä muutti taloon. Hän olikin Vistolas…