Suomen tarkk'ampujapataljoonan seurakuntalainen

Hakkapeliitta 23.1.1926 - Kansalliskirjasto

Suomen tarkk'ampujapataljoonan seurakunta perustettiin vuonna 1846. Tämän pataljoonan sotilaat olivat kotoisin hyvin eri puolilta Suomea ja täten myös auranmaalaisia löytyy runsaasti. Vuoteen 1857 saakka se toimi Turun Sirkkalan kasarmilla, jossa se alkujaan sai sijansa entisestä köyhäintalosta. Itseasiassa yksikön nimenä oli alkujaan Turun krenatööritarkk'ampujapataljoona.


Vuosikymmenten mittaan nimi vaihtui useamman kerran; Suomen tarkk'ampujapataljoona (1846–1848), Suomen krenatööritarkk'ampujapataljoona (1848–1856), Suomen harjoitustarkk'ampujapataljoona (1856–1857), Suomen opetustarkk'ampujapataljoona (1857–1859), Suomen opetustarkk'ampujakoulu ja opetustarkk'ampujakomppania (1859–1860).

Yksi sen tarkk’ampujista oli vuonna 1825 Pöytyän Juotolan Keskitalon silloisen rengin, Simo Henrikinpojan ja vaimonsa Leena Matintyttären toiseksi vanhimpana lapsena syntynyt Kustaa. Isosisko Anna oli pari vuotta vanhempi ja pikkuveljet Kaarle kaksi sekä Efraim kuusi vuotta nuorempia. Kaikki lapset syntyivät perheen asuessa Juotolassa. Isä Simo oli ollut Juotolan puustellin renkinä mennessään 1821 naimisiin Leena kanssa. Asuinpaikkana heillä oli Kujanpään torppa Juotolassa.

Kustaa karisti Pöytyän tomut jaloistaan vuonna 1847 lähtien rengiksi silloiseen Maarian pitäjään kuuluneeseen Raunistulaan Yli-Lontin talon rengiksi. Tämä pesti kesti kuitenkin vain yhden vuoden, sillä vuoden vaihteessa 1848/1849 Kustaa, joka tässä vaiheessa omaksui sukunimen Trygg, värväytyi Sirkkalan kasarmilla Suomen tarkk’ampujapataljoonan muonavahvuuteen. Hänestä leivottiin ensimmäisen komppanian tarkk’ampuja numero 185. Edellinen herra 185 oli kuollut vuoden 1848 helmikuussa. Heinäkuussa 1849 Kustaa Simonpoika Trygg sai siirron toiseen komppaniaan ja uudeksi numerokseen hänelle kirjattiin 230. Sotilaan elämä on jatkuvaa epävarmuutta ja seuraavien vuosien aikana tarkk’ampuja Trygg löytyy milloin mistäkin komppaniasta. Hänen palvelusvuosiinsa osuu myös Krimin eli kotoisammin Oolannin sota, mutta Kustaa osallistumisesta siihen ei ole ainakaan suoria todisteita.

Sen sijaan miehemme pääsi vierailemaan loppuvuodesta 1858 sotaoikeudessa osallistuttuaan katutappeluun. Sakkojakin tuli ja ehkä tämä episodi vaikutti myös siihen, että 1859 Kustaa Trygg palasi siviiliin Hämeenlinnasta. Vaikka pataljoonan muuttaneiden luetteloon on kohteeksi merkitty Maarian pitäjä, palasi Trygg kotiseudulleen Pöytyälle asettuen Kaulansuun kylään. Samalla löytyi elämänkumppaniksi loimaalainen Eeva Maria Mikontytär. Yhdessä he muuttivat Kaulansuusta Jalkalan Anttilan talon maille. Esikoistytär Maija Stiina kuoli aivan pienenä näkemättä sisaruksiaan Emiliaa ja Mariaa. Perhe-elämä loppui keskikesällä 1870 Kustaa Tryggin kuolemaan. Leskivaimo Eeva Maria odotti säädyllisen ajan, kunnes 1871 meni naimisiin tyrvääläisen Juho Kaarle Matinpojan kanssa. Tämä oli vaimoaan noin 16 vuotta nuorempi.

Trygg -sukuisia oli samoihin aikoihin Lounais-Suomessa useita eikä heillä ollut aina sukuyhteyttä keskenään. Eeva Maria Mikontytär kuoli 10 vuotta ensimmäisen aviomiehensä jälkeen eikä kumpikaan pariskunnan lapsista käyttänyt vastaisuudessa Trygg nimeä, sillä se kuoli Kustaan mukana.