Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2009.

Aurajoen partaalta

Prunkkalan kappelissa eli nykyisessä Auran kunnassa tapahtui joulukuussa 1883 outoja. Leppäkosken mylläri Johan Rosendal huomasi nimittäin illan suussa seitsemäntenä päivänä myllynsä pyörivän odottamatta huomattavasti normaalia kovempaa. Mitään syytä tähän ei pitänyt olla. Niinpä hän juoksi ulos saadakseen selkoa asiaan ja huomasi samantien veden nousseen Aurajoessa melkoisesti.

Vesi kuitenkin laskeutui nopeasti normaalitasolle ja mylläri Rosendahl lähti vaimonsa Judithin luo asettuakseen yöpuulle.

Samana yönä, kello kahdentoista maissa, rusthollari Juhalan poika idän suunnalta lähti ylittämään Aurajokea lautan kohdalta päästäkseen Turkuun menevälle maantielle. Ylitys pysähtyi länsirannalle, joka olikin noussut pystyyn kuin seinä. Suuria jäänlohkareita oli sinkoutunut sinne tänne pitkin joen vartta. Juhalan pojan oli pakko palata takaisin itärannalle. Yön pimeydessä ei ollut mahdollista saada kovin selvää kuvaa tapahtuneesta.

Aamun valjettua kohtasi joelle tulleita uskomaton näkymä. Noin…

Knappsbergien sotamuistoja

1900-luvun alussa kansanperinteen kerääjät merkitsivät muistiin Suomen sodan muistoja silloisessa Karjaan pitäjässä. Yksi haastateltavista oli Mustion tehtaan entinen työmies Frans Knappsberg.

Frans Edvard Knappsberg oli syntynyt marraskuun kolmantena päivänä 1822 Mustion tehtaan silloisen rakennusmestarin, Erik K:n tyttären, Fredrikan aviottomana poikana. Erik Knappsberg oli monipuolinen toimenmies, sillä hän oli myös tehtaan muurarimestari ja mylläri. Hänen vaimonsa Sara Sevon oli kotoisin Perniön pitäjästä. Sara ei ilmeisestikään ollut sukua Paimion pitäjän pappissuku Sevoneille, sillä hänen isänsä oli vaatimaton torppari Perniön Hämeenkylän kartanosta. Tämä Gustaf Casparsson oli ollut merisotilaana ennen rantautumistaan em. kartanon Kujanpään torppaan.

Mustiolla Erikin ja Saran perheeseen syntyi seitsemän lasta; Erik Johan, Fredrika, Karl Magnus, Sara Lovisa, Gustaf Adolf, Eva Gustava ja Alexander.

Frans Edvardin lisäksi Fredrika Knappsbergillä oli toinenkin avioton lapsia, Natalia H…

Suomusjärvellä tapahtuu heinäkuussa!

Suomusjärvi-Seura ry:n yleisöluennot perjantaisin kello 18.30

Suomusjärven paloasemalla (Meijeritie 6),
osallistumismaksu 6 euroa:

17.7.2009 Suomusjärven kaksi Kustaata,
kansatieteilijä Tiina Ynnilä
24.7.2009 Mitä muualla kivikautisen Suomusjärven kulttuurin aikana,
arkeologi Heini Ynnilä
31.7.2009 Arkeologiset kaivaukset (erityisesti Suomusjärvellä,
Muurlassa ja Kiikalassa), arkeologi Eeva Raike

25.–26.7.2009 Päivä arkeologina -työpaja lapsille
(osallistumismaksu 15 e molemmat päivät, 10 e vain lauantai)

Piilokuva sunnuntaiksi

Perjantaiksi New Yorkista

New Yorkin Cherry Streetin suomalaisessa merimieshotellissa majaili 1800-luvun loppupuoliskolla kaksi Turun puolen meripoikaa, joita suurien ruumiinvoimiensa vuoksi kutsuttiin Väkeviksi Veljeksiksi. Luonteeltaan olivat he kumpikin sävyisät, eivätkä milloinkaan haastaneet riitaa eivätkä hakeneet tappelua. Keskenäänkin heillä oli mitä parhain, veljellisin sopu. Eräänä päivänä tulee kapakassa puhe siitä, kumpi veljeksistä on väkevämpi ja heitä kehotetaan painimaan.

Veljeksillä ei ollut erityistä halua voimiensa keskinäiseen mittelyyn, mutta toverien vaatimus oli tinkimätöin, ja niin he päättivät koittaa. He tarttuivat pitkillä jäntevillä käsivarsillaan toistensa vyötäisiin ja alkoivat ensin varovammin, sitten todenteolla ja lopuksi aivan kun tulistuneena toisiaan nostella, lyödä lattiaan ja yrittäen saada hartiat maahan.

Siinä ottelun tuoksinassa kapakan tuolia särkyi, kaatui tarjoilupöytiä, putoili pulloja hyllyiltä ja kapakoitsija joutui hätään. Kun veljekset eivät heittäneet otteluaan, …

Punaväriä Lampun Kulmalla

Turun kaupungin palon jälkeen oli monien kauppiaiden aloitettava elämänsä uudelleen. Yksi ensimmäisistä kauppansa kuntoon saaneista oli herra Adam Stenvall, joka rakennutti liikkeensä ns. Lampun Kulmaan. Tuon nimen tämä Kauppiaskadun ja Linnankadun risteyksessä ollut kauppa sai tosin vasta 1823, kun Turun Lamppu Oy muutti sinne. Tämä alallaan Suomen vanhin yritys oli perustettu Hjalmar Rydmanin toimesta jo 1876.

Kun palaamme ajassa taaksepäin, tapaamme herra Stenvallin kesällä 1829 myymässä liikkeessään "Köyliön Punaväriä". Tuon maalin sekoitus tapahtui seuraavasti;

Kannuun vettä otetaan kaksi jumprua suolaa, puolitoista jumprua vitriolia, kaksi jumprua pieniä ruisjauhoja ja 2,5 korttelia väriä. Värin pitää olla varsin pieneksi hierottua, joka tapahtuu kevyimmin kivellä yhdessä padassa.

Ensin keitetään vesi ja sitten pannaan siihen vitriolia ja suolaa. Sen jälkeen keitetään taas seosta kolmeneljättä osaa tiimaa - sitten pannaan jauhot joukkoon (jotka sitä ennen pitää sekoittaa …

Karinaisten raha-asioita 1880-luvulla

Noin 120 vuotta sitten silloisessa Karinaisten pitäjässä oltiin huolissaan ns. tavallisen työväen palkoista ja käytöksestä. Vaikka monet valittivat tuohon aikaan rahanpuutetta, niin eräille rengeille kerrottiin maksettavan jopa 200 markan palkkaa vuodelta. Tämän lisäksi tulivat vielä ns. parseelit eli esimerkiksi vaatekankaat tai tietyt elintarvikkeet.

Sanomalehti Auraan kirjoittanut tuohtunut pitäjäläinen oli sitä mieltä, että renkien olisi pitänyt pystyä laittamaan jotain säästöön vanhuuden varalla. Palkkahan oli korkea, mutta tavarat halpoja. Lähistöllä sijaitsi kaksikin pankkia, Marttilassa kunnan säästöpankki ja Kyrössä postisäästöpankki. Kummatkaan eivät saaneet Karinaisten rengeistä innokkaita asiakkaita, vaan rahat hävisivät maailman turuille. Yleisesti oli kuultu työmiesten sanovan lohdukseen, että "mennään ruotoon sitte, kun työstä wäsytään". Ruotu oli tiettyjen talojen muodostama yksikkö, joka jakoi keskenään niiden huolenpidon, jotka eivät sitä itse kyenneet tekem…

Lohjan pedagogiolta

Kun Lohjan pedagogion uusi rakennus yli 30 vuoden riitelyn jälkeen saatiin vihdoin käyttöön 1769, ei tämän oppilaitoksen tarinasta tullut menestystä tuliterästä talosta huolimatta. Oppilaita oli vuosittain vain parikymmentä, minkä lisäksi pitäjäläiset lähes jatkuvasti valittivat itse pedagogeista.

Tuohon aikaan opettajana oli jo hieman iäkkäämpi herra, Jakob Forshäll. Hänen kerrottiin olevan aivan liian ankaran sekä pyytävän ylenpalttisesti maksuja ja lahjoja oppilaiden vanhemmilta. Jos näitä ei syystä tai toisesta tullut, joutuivat oppilaat työskentelemään Forshällin omassa taloudessa. Esimerkiksi korkea-arvoisa kapteeni Rothkirch Ojamon kartanolta kertoi periaatteessa haluavansa kouluttaa jälkikasvunsa paikallisessa oppilaitoksessa, mutta ei pedagogi Forshällin opissa. Lopulta tälle määrättiin apulainen, josta sitten aikaa myöten tuli koulun uusi opettaja Forshällin erotessa 1779.

Uskomatonta kyllä, valtion edun mukaista ei ollut suosia pientä Lohjan pedagogiota. Jo 1770 oli Hämeenlin…

Mäkkylän Vanhatalolta

Vanajan pitäjän Miemalan kylän Perttulan puolikkaan tilan rusthollista Pusulan Mäkkylän Vanhatalon rusthollariksi tullut Gustaf Johansson alkoi jostain syystä käyttää sukunimeä Laurell uudella kotiseudullaan. Toistaiseksi en ole onnistunut selvittämään nimen alkuperää. Mitkään esipolvilinjat Gustafin tai hänen vaimonsa Ulrika Karolinan puolelta eivät sitä selitä.

Gustaf Laurellilla ja Ulrika Karolinalla oli yhteensä yhdeksän lasta, joista kotitalon seuraavaksi isännäksi tuli esikoispoika Kaarle Kustaa. Hän otti käyttöön sukunimen Laurentz. Kaarle Kustaalla oli kolme vanhempaa siskoa, joista vanhin oli naimisissa Vihdissä syntyneen renki Gustav Erland Tallqvistin kanssa. Järjestyksessä seuraavana syntynyt Maria Gustava taasen meni naimisiin Suomelan kylän Mikkolan talon Siutilan torpparilesken, Berndt Forsströmin kanssa.

Veljeään kaksi vuotta vanhempi Lovisa Aquilina oli saanut miehekseen muurarikisälli Karl Henrik Uuströmin, joka oli syntyisin Pusulasta, vaikka asuikin vihkimisen aikaan…

Rangaistuskone

Kurittomien oppilaiden päänmenoksi on aikain kuluessa kehitelty mitä erilaisempia rangaistusmenetelmiä, joista yhden otti käsittelyyn Aura -sanomalehti heinäkuussa 1887. Tuolloin otsikolla "Kaikenlaista" kerrottiin mm. selkäsaunakoneesta poikia varten.

Eräs amerikkalainen ihmisystävä, jonka kävi sääliksi vallattomia poikia kasvattamaan laitetut opettajaraukat, oli suunnitellut peittoomiskoneen. Sen eduista kertoi keksijä seuraavaa;

Sen sijaan kun ennen täytyi pelätä aina kun tuli kysymykseen poikain hutkiminen, sillä rakkoja ei ole niin hauska pitää kädessään, saattaa opettajatar suorittaa tehtävänsä oikein hupaisesti ja odottaa päivän selkäsaunatuntia ilolla ja mielihyvällä. Entinen rypistynyt otsakin on muuttunut enkelin iloiseksi hymyilyksi.

Opettajatar istuu koneen ääreen, asetettuaan rangaistavat pojat riviin siten, että kone ulottuu heihin kaikkiin. Sen jälkeen hän panee keveän jalkansa eräälle polkimelle ja heti on yksi pojista koneen kynsissä, joka nostaa tämän sopivaan…

Oreniuksia ja Sederströmejä Turus' & Raumal'

Turun hautausmaalla on tuhansia hautakiviä, joiden läpikäymiseen ei yhden ihmisen aika tietenkään millään riitä. Joskus voi omituinen sattuma puuttua tapahtumien kulkuun ja sukututkija hämmästyy myöhemmin kotona digikameran muistikorttia tutkiessaan...

Puuseppäkisälli Anders Sederströmin ja hänen sukulaistensa haudan ohitse kävellessäni jokin pienen pieni tiuku alkoi soimaan. Niinpä tulin kuvanneeksi tämän sinänsä erikoisen haudan, jossa Sederström ja vaimonsa Stina Orenius ovat saaneet peräti kaksi muistomerkkiä. Ensimmäinen on takorautainen risti, joka on melko varmasti aivan alkuperäinen ajoittuen 1840-luvulle. Vieressä on uudempi, perinteinen hautakivi, jossa mainitaan ainakin em. pariskunnan poika Gustav Wilhelm vaimoineen.

Kuvaa myöhemmin katsoessani mieleeni tuli ensin Lohjan Karnaisten Sedolan talosta kotoisin ollut Sederström -suku, mutta puuseppänä työskentely ei oikein kuulostanut mielekkäältä tässä yhteydessä. Niinpä vaimon sukunimi Orenius oli seuraava tarkistuksen kohde. S…

Keskiajan markkinat Turussa 2009

Turun Keskiajan markkinat valtaavat jälleen kerran koko entisen pääkaupunkimme, tällä kertaa kesäkuun lopulla 25-28.6.2009. Tapahtumaesitteestä löytyy toimintaa vauvasta vaariin. Mikäli haluat tosiactionia, menet tietysti katsomaan Rohan Tallien hurjia hevosturnajaisia torstaina ja perjantaina klo 18.30 & 20.30 sekä sunnuntaina klo 17.00 & 19.00.

Jos itse satut haaveilemaan ritarin urasta, kannattaa käydä Katedralskolanin sisäpihalla kokeilemassa jousiammuntaa, veitsien ja kirveiden heittoa sekä tietysti katapulttia! Paikalla ovat aika-ajoin myös Sirkuskunnan narrit, joiden avustuksella voi itsekin testata soveltuvuuttaan keskiaikaiseen sirkuskouluun.

Rauhallisemman viihteen ystävät nautiskelevat Turun Tuomiokirkon ohjelmistosta, missä mm. lauluyhtye Camerata Aboenses esittää 1400-luvun eurooppalaista musiikkia lauantai-iltana 27. päivä kesäkuuta. Edellisenä iltana hätäisimmät ovat käyneet kuuntelemassa Milargoa, erästä sangen pätevää vanhan musiikin yhtyettä.

Markkinatorilla, jo…

Eräs kihlakunnantuomari

Herra Josef Erlund asui 1830-luvulla Turun kaupungissa ja työskenteli merimiehenä. Hänen puolisonsa oli Agatha Charlotta Grönblom. Pariskunnalla oli useita lapsia, joista esikoispoika kuoli hyvin pienenä.

Järjestyksessä seuraavana syntynyt poikalapsi sai nimen Edvard ja vanhempiensa melko vaatimattomasta sukuperästä huolimatta hän onnistui tekemään kelpo karriäärin.

Hän lähti jo varhain opintielle tullen ylioppilaaksi 1857. Vuonna 1859 hänet löytää Helsingin Yliopistolta. Tuolloin ylioppilas Erlund asui Gripenbergin talossa Unioninkadun varrella. Kyseisessä asunnossa sattui muuan aikakirjoihin jäänyt tapaus, kun hän toukokuun lopulla mainittuna vuonna eräänä iltapäivänä kello kahden ja kolmen aikaan huomasi varkaan vierailleen siellä. Saaliksi kyseinen pitkäkyntinen oli saanut Erlundin hopeisen taskunauriin. Poliisilla ei valitettavasti ollut kovinkaan paljon johtolankoja ja tapaus taisi jäädä ratkaisua vaille.

Toinen erikoisempi tapaus hänen elämänsä varrelta oli kotitalon palo, josta &…

Jorttimanni ja Tietäväinen

Tohmajärven Kemin kylässä asunut kruununnimismies ja kirjuri Abraham Björkman oli naimisissa täkäläisen lukkarin tyttären, Elisabet Bergmanin kanssa. Heidät oli vihitty helmikuussa 1781. Ikäeroa pariskunnalla oli noin viisitoista vuotta. Mainittakoon, että herra Björkmanilla oli suhde erään Anna Raatikaisen kanssa. Tästä suhteesta syntyi tytär Elisabet tammikuussa 1780, mutta tämä avioton lapsi kuoli hyvin pienenä.

Kruununnimismies joutui työssään usein tekemisiin yhteiskunnan vähempiosaisten kanssa, mutta välillä pitäjän talollisetkin osasivat tuottaa harmaita hiuksia.

Joskus 1800-luvun alussa "fältkommissarius" - kuten paikkakuntalaiset häntä kutsuivat - Björkman kutsui käräjille niin ikään Kemin kylässä asuneen talonpoika Tietäväisen. Hänen oli kerrottu herjanneen kruununnimismiestä kerrassaan sopimattomasti "häntäherraksi".

Oikeudessa Tietäväiseltä sitten tivattiin "oletkos sinä kuhtuna Herra Fältkommissariusta häntä-herraksi?" Nöyrästi talonpoika vastas…

Nauriita

Näin viikkoa ennen Juhannusta ehtii vielä tehdä valmisteluja, mikäli haluaa istuttaa vanhan ajan tyyliin nauriita. Tämän sitkeäkasvuisen juureksen tunsivat jo antiikin kreikkalaiset ja hyvin varhain se levisi ympäri Eurooppaa. Nauris viihtyy myös kylmässä ilmanalassa ja niinpä sitä voidaan kasvattaa jopa Grönlannissa.

Nauriita viljeltiin 1700-luvulla ja tietysti aiemminkin nimenomaan kaskessa. Maanmittari Henricus kirjasi aikoinaan Varsinais-Suomen ja Länsi-Uudenmaan rajamailta, Suur-Lohjan pitäjästä muistiin seuraavaa;

Vesat ja nuoret puut karsitaan ja hakataan osaksi Juhannuksen aikaan, osaksi syksyllä lehtien ollessa vielä puussa. Vanhat puut ja havupuut on kaadettava jo keväällä. Suurimmat puut otetaan polttopuiksi ja pienet sekä latvukset ja oksat poltetaan kaskessa. Jos arvellaan, että kaski ei plala kovin hyvin vielä seuraavana vuonna, vedetään paikalle puunrunkoja, joita sitten polttamisen aikaan vieritetään pitkin kaskea.

Tätä edellä kuvattua menetelmää sanottiin kaskenvierroks…

Johansson-Heikkilä Nummijärven kylästä

Nummijärven kylä, joka sijaitsee saman nimisen järven itärannalla, kuului aina 1870-luvun alkupuolelle saakka Suomusjärveen. Tuolloin tuli ajankohtaiseksi siirtää kylä kokonaisuudessaan Karjalohjan pitäjään. Nummijärvellä oli tuohon aikaan viisi kantataloa; Eskola, Heikkilä, Heinu, Pakkanen ja Uro. Näistä Heikkilä oli Nummijärven Kylänlahden pohjukassa, Pakkasen ja Eskolan välimaastossa.

1800-luvun alkupuolella Heikkilän isäntänä oli Johan Johansson, jonka suku oli jo pitkään asustanut taloa. Kotikylän läheisestä yhteydestä naapuripitäjään kertoo, että toukokuussa 1798 syntynyt Johan vietiin kastettavaksi nimenomaan Karjalohjan kirkkoon. Olihan Suomusjärven kirkonkylään huomattavasti hankalampi matka. Muutoinkin liikuttiin mahdollisimman vähän - Johanin äiti Stina Eriksdotter oli kotoisin naapuritalo Eskolasta.

Johan oli naimisissa Lohjan Torholan yksinäistalosta kotoisin olleen Anna Greta Enqvistin kanssa. Heidän lapsistaan Kustaa (s. 1836) käytti sukunimeä Johansson-Heikkilä avioituen…

Israel Rautell ja Josefa Öhman

Joskus 1700-luvun loppupuolella tuli Kiskon Jylyn kylän Pullaston torppariksi muuan Johan Abramsson. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Haapaniemen Lankilan tytär Ester, jonka kuoltua Johan nai Haapaniemen lampuodin tyttären, Justinan. Tämän toisen vaimon äiti Anna Matsdotter oli kotoisin Toijan Skepparsin rusthollista, jota hänen isänsä oli tosin ehtinyt hallita vain lyhyen aikaa. Seuraavaksi rusthollariksi tuli nimittäin Karjalohjan Lohjantaipaleen Ylhäisten talon perillinen, Gabriel Kareen.

Tämä on asia kannattaa mainita siitä syystä, että Johan Abramssonin pojanpoika Israel Rautell (s. 1837) meni aikoinaan naimisiin Ylhäisten silloisen isännän tyttären, Josefa Johanna Öhmanin kanssa. Josefan äidinisän isä, Johan Karell (s. 1755) oli edellä mainitun Gabriel Kareenin veljenpoika.

Vaikka Israel käytti sukunimeä Rautell, ei hänellä näyttäisi olevan mitään sukusiteitä Lohjan Routiolta lähteneeseen samannimiseen sukuun. Hänen isänsä Israel Johansson oli löytänyt puolisonsa Maja Greta Trogenin…

Opettaja Berglöf

Joskus 1860-luvun alkupuolella oli Kiskon pitäjässä päädytty siihen, että Turun läänin puolelle kuntaa otettaisiin opettajaksi eräs neiti Kristiina L. ja herra Karl G. taasen hoitaisi Uudenmaan puolen. Kisko nimittäin jakautui tuolloin kahden eri läänin välille ja raja kulki suurinpiirtein pitkin Kirkkojärveä. Kun rovasti yritti sitten pitäjäläisiltä kysyä mielipidettä siihen, olivatko he järjestelyyn tyytyväisiä, joutui hän kirjaamaan pöytäkirjaan seuraavaa; "Niin he sanoivat, että ainoastaan Berglöf otetaan yksin molempiin lääneihin ja vaikka allekirjoittaja sitä vastaan pani Hänen Majesteettinsa päätökseen vedoten, niin ei he siitä huolineet, vaan tahtoivat ainoastaan Berglöfin.

Frans Viktor Berglöf oli syntynyt Turun lähellä Raisiossa vuoden 1841 lokakuussa. Varsinaista koulutusta ei hänellä opettajan toimeen ollut, mutta sen sijaan Berglöf oli saanut Turussa yksityiseltä henkilöltä opastusta tuohon tärkeään tehtävään. Lisäksi hänellä kerrotaan olleen hyvän käsialan ja muutoin…

Arkeologiset kaivaukset Kiikalassa

Tervehdys Kiikalasta!Viiden Salon seudun entisen kunnan kotiseutuyhdistysten vetämät arkeologiset kaivaukset jatkuvat tänä kesänä Kiikalassa. Suomusjärvellä ja Muurlassa
kaivaukset ovat suoritetut ja seuraavina vuosina jatkavat Kisko ja Uskela.

Kaivaukset ovat yleisökaivauksia. Kuka tahansa voi osallistua niihin vaikka koko kaivausten ajan varausjärjestyksessä. Kaivausta johtaa arkeologi Eeva Raike.

Kaivausaika on 27.7-5.8.2009 (klo 9.00-15.00) ja maksaa 10 euroa päivältä sisältäen eväs-tyyppisen ruokailun, kaivausvälineet sekä arkeologisen opastuksen.
Kaivauksen seuraamiseen voi osallistua ilmaiseksi.

Kaivauksesta saa tietoa sp-osoitteesta: http://arkeologiakiikala.blogspot.com/ , jossa myös yhteystiedot varausilmoituksen tekemiseksi.
Kaukaa tuleville järjestyy majoitus edullisesti Ystävyyden majatalosta: http://www.ystavyydenmajatalo.fi/

Paniikki Moskovassa

Kuten ainakin kaikki suomalaiset historiallisista tapahtumista kiinnostuneet tietävät, oli myöhempi sotamarsalkka C. G. Mannerheim mukana Venäjän tsaarin, Nikolai Toisen kruunajaiskulkueessa. Itse asiassa hän kulki aivan Nikolain ja tämän vaimon, Alexandran edellä henkivartiokaartilaisen ominaisuudessa. Huomattavasti vähemmän on ollut puhetta siitä onnettomuudesta, mikä tapahtui neljä päivää myöhemmin, lauantaiaamuna 30.5.1896.

Varhain tuona päivänä satoja tuhansia henkilöitä kokoontui Rodinin kentälle, koska siellä oli tarkoitus pitää kruunajaisjuhlallisuuksiin kuuluva yleisötarjoilu. Nämä tuhannet ja taas tuhannet ihmiset vyöryivät pitopaikkaa kohti sellaisella voimalla, että etummaiset jäivät kirjaimellisesti jälkimmäisten jalkoihin. Sotilaat palauttivat vähitellen järjestyksen, mutta yleisöjoukon hajaannuttua hiukan, kohtasi kaikkia surkea näky.

Aikalaiset kuvailivat tapahtumaa seuraavasti;

Noin 30 sylen päässä niistä pöydistä, jotka oli laitettu ruokalahjain antamiseksi kansalle, ol…

Marttilan Kunnallisseuran juhlat 27.8.1891

Marttilan Kunnallisseura perustettiin vuonna 1888 tarkoituksena "herättää, wirkistyttää ja edistää kristillissiweellistä ja taloudellista elämää waikutuspiirissään sekä myöskin tehokkaasti waikuttaa osanottawaisuutta järjelliseen tule sammuttamiseen, hengen ja omaisuuden pelastamiseen ja hoitoon sattuwissa tulipaloissa."

Elokuun 27. päivänä 1891 mainittu seura järjesti vuosijuhlansa Tarvasjoen Juvan kartanossa. Tilaisuutta varten kartanon alue oli koristeltu lipuilla ja kokoushuoneeksi oli varustettu tuolloin rakenteilla olleen navetan ylinen. Sinne oli laitettu havuköynnöksiä tuomaan lisää juhlatunnelmaa. Tuolien lisäksi oli pystytetty myös "soma" puhujalava.

Navetan harjalla liehusi tapahtuman ajan seuran nelivärinen lippu, jonka keskellä komeilivat kirjaimet M. K. S. Parissa asuinhuoneessa oli sitten juhlanäyttely ja lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan hevosiin ja nautaeläimiin.

Harmillisesti juhlapäivää edeltävänä yönä satoi rankasti, mutta aamupäivän kulues…

Vuoden kylä Varsinais-Suomessa

Varsinais-Suomen Vuoden kylä 2009 –kilpailu on taas käynnissä


Varsinais-Suomen Kylät ry yhteistyökumppaneineen etsii jälleen uutta Varsinais-Suomen vuoden kylää. Teemana on tänä vuonna Kylä ja kunta – kehittämiskumppanit. Etsimme siis kylää, joka tekee tiivistä yhteistyötä oman kuntansa kanssa.

Huomiota kiinnitetään mm. seuraaviin asioihin:

-    onko kylällä ja kunnalla ollut hankeyhteistyötä?
-    onko kylällä ja kunnalla suunnitteluyhteistyötä (kyläsuunnittelu, kaavoitus, viemäröinti- tai muut infra-asiat tms.)?
-    onko kylällä ja kunnan päättäjillä tapaamiskäytäntöjä (kutsutaan päättäjiä kylälle tms.)?
-    onko kylän ja kunnan välillä tehty sopimuksia jonkun palvelun tuottamisesta tai työn tekemisestä?
-    markkinoiko kunta myös kylän tontteja ja asuntoja?
-    pyrkiikö kylä aktiivisesti vaikuttamaan kylien neuvottelukunta-, aluetoimikunta- tai muun vastaavan toiminnan kautta kunnan päätöksentekoon?
-    millaista muuta yhteistyötä kylällä ja kunnalla on ollut?

Vapaamuotoiseen hakemuks…

Täpärä tilanne Nummella 1895

Nummen Vilkin rusthollissa oli ratsutilalla elettiin kauhun hetkiä tammikuun 28. päivänä vuonna 1895. Palvelustytöt olivat illalla tuoneet puita sisälle ja panneet niitä lämmitettyyn uuniin kuivamaan samalla sulkien pellin aivan liian aikaisin. Näin huoneeseen alkoi huoneeseen kertyä vesihöyryn sekaista häkää.

Palvelustytöt olivat jo menneet nukkumaan, mutta onneksi toinen heistä heräsi jostain syystä puolen yön aikoihin. Hän aikoi ilmeisesti mennä avaamaan suljettua peltiä tai katsomaan vain kelloa, mutta samassa hän kaatui tajuttomana lattialle. Eräs tuvan penkillä maannut kunnan ruotuvaivainen huomasi tämän ja alkoi pitämään ääntä. Tuon äänen taasen kuuli talon renkimies, joka nyt vuorostaan heräsi, mutta kaatui samassa lähes tajuttomana lattialle.

Kaikki voimanrippeet käytettyään hän sai itsensä vedettyä ovelle lähtien herättämään talon isäntäpariskuntaa, jotka nukkuivat toisessa huoneessa. Kun isäntä ja emäntä sitten saapuivat tupaan, huomasivat he molemmat palvelijansa lähes kuoll…

Paimenenmäen markkinat

Torsten Tallinnan edustalla

1400-luvulla oli Ruotsissa (kuten myös muuallakin, esim. 1430-luvun lopulla Satakunnassa ns. Daavidin kapina, Karjalassa Filppuksen kapina, Norjassa 1436 jne.) levottomuuksia ja talonpoikaiskapinointia. Vuonna 1437 nousivat taalainmaalaiset talonpojat aseisiin, ja vermlantilaiset tappoivat marski Karl Knutsson Bonden (Ruotsin todellinen hallitsija ja tuleva kuningas Kaarle VIII) asettaman voudin.

Vermlannin liikkeen johtoon nousi alempaa rälssiä edustava Strandin pitäjän Torsten Ingelsson, joka 1436 oli ollut marskin asettama Vermlannin päämies. Syksyllä 1437 alkoi kapina leviämään myös Närken maakunnan talonpoikien keskuuteen ja Torsten Ingelsson päätti väjän vuodenvaihteen jälkeen hyökätä Örebrohon. Valtaneuvosto toivoi kapinan hijentämistä rauhallisin keinoin, kuten naapurimaakunnassa Taalainmaalla juuri oli tehty, mutta Karl Knutsson lähetti äkkiä smoolantilaisen Arvid Svahnin sotajoukon paikalle.

Svahnin joukko onnistui yhyttämään kapinalliset vähän Örebrosta länteen ja ajoi ne pa…