Opettaja Berglöf

Joskus 1860-luvun alkupuolella oli Kiskon pitäjässä päädytty siihen, että Turun läänin puolelle kuntaa otettaisiin opettajaksi eräs neiti Kristiina L. ja herra Karl G. taasen hoitaisi Uudenmaan puolen. Kisko nimittäin jakautui tuolloin kahden eri läänin välille ja raja kulki suurinpiirtein pitkin Kirkkojärveä. Kun rovasti yritti sitten pitäjäläisiltä kysyä mielipidettä siihen, olivatko he järjestelyyn tyytyväisiä, joutui hän kirjaamaan pöytäkirjaan seuraavaa; "Niin he sanoivat, että ainoastaan Berglöf otetaan yksin molempiin lääneihin ja vaikka allekirjoittaja sitä vastaan pani Hänen Majesteettinsa päätökseen vedoten, niin ei he siitä huolineet, vaan tahtoivat ainoastaan Berglöfin.

Frans Viktor Berglöf oli syntynyt Turun lähellä Raisiossa vuoden 1841 lokakuussa. Varsinaista koulutusta ei hänellä opettajan toimeen ollut, mutta sen sijaan Berglöf oli saanut Turussa yksityiseltä henkilöltä opastusta tuohon tärkeään tehtävään. Lisäksi hänellä kerrotaan olleen hyvän käsialan ja muutoinkin riittävät tiedot sekä taidot lasten opettamiseen.

Kaiken kaikkiaan Frans Viktor toimi virassa 11 vuoden ajan. Vuonna 1871 pitäjä oli jaettu kahteen kiertokoulualueeseen em. lääninjaon mukaan. Kummassakin alueessa oli viisi koulupiiriä.

Mainitusta vuodesta alkaen sai kumpikin alue oman opettajansa ja samalla uusittiin palkkausjärjestelmää. Berglöf sai alunperin yhdeksän turilasta rukiita. Nyt tämä oli tarkoitus jakaa kahtia, minkä lisäksi jokaiselta lapselta opettaja tulisi saamaan pienen koulumaksun. Näillä oli tarkoitus palkata Uudenmaan puolelle opettajaksi Kaarle Evert Dahlberg. Turun puoli jäi ilman opettajaa, kunnes palkka nostettiin takaisin entiselleen. Nyt virkaa haki Berglöf ja hänet valittiin vuonna 1872. Monet pitäjäläiset vastustivat ankarasti moista palkannousua ja niinpä Berglöf kyllästyneenä koko touhuun jätti opettajan hommat.

Kiskossa ollessaan Frans Viktor Berglöf oli vuokrannut viljeltäväkseen Kirkonkylän Viikarin talon, josta hän sitten vuoden 1873 paikkeilla muutti Suomusjärven Hintsalan kylän Mansikkaniemeen vuokraajaksi. Suomusjärvelläkin hän toimi lastenopettajana ainakin 1881, minkä lisäksi mieheemme luotettiin myös siltavoutina ja poliisina.

Berglöf oli naimisissa Kustava Hammarin kanssa, jonka esipolvista löytyvät mm. Ylötkylän Ollan talo ja Hongiston rustholli. Alunperin Hammar -suku oli tullut Kiskoon Varsinais-Suomen Karinaisista, joka tuolloin oli Marttilan pitäjän kappeliseurakunta.