Juhan suku-uutiset

Turun kaupungissa vaikutti 1820-luvun lopulla kauppakirjanpitäjä Isak Saxell, joka oli syntynyt Karjalohjan Sakkolan Heikintalon rusthollissa vuonna 1803. Puolisonsa Maria Falanderin Isak löysi Turusta 1827, jonne tämä Marttilan Purhalan kylässä sotilaan tyttärenä syntynyt nainen oli muuttanut hetkeä aiemmin. Tämä sotilas Kustaa Falander oli naimisissa Maunulasta kotoisin olleen Valpuri Mikontyttären kanssa. Kustaan sukuperä tuottaa hieman ongelmia, sillä vuodesta 1805 alkava rippikirja kertoo hänen syntyneen 28.3.1773. Rippikirjoja ja kastettujen luetteloita selaamalla käy ilmi nopeasti, että Kustaa syntyi Purhalan Välitalossa maaliskuun 28. päivä. Vuosiluku sen sijaan oli jo 1772. Tämä on sitten papilta kirjautunut väärin esim. jakson 1780-1785 rippikirjaan ja loppuikänsä sotilasnimeä Falander käyttänyt Kustaamme oli oikeaa ikään vuoden verran nuorempi. Nimi Falander on tosiaan ns. sotilasnimi eikä sitä ole käsitettävä nykyajan sukunimeksi. Kustaan isä Isak Erkinpoika käytti aikanaan

Viimeisen viikon rippikirjaselailut tuottivat kaksi asiaa; valtavan määrän uusia henkilöitä tietokantaan sekä ikävän selkäkivun. Sen siitä saa, kun istuu koneen ääressä aivan liikaa. Joka tapauksessa selvityksen alle joutuivat vuonna 1712 syntyneen Karjalohjan Ilmoniemen Pussin talon isännän, Johan Johanssonin ja hänen vaimonsa Anna Abramsdotterin jälkipolvet. Pariskunnalla oli viisi lasta, joista vain yksi menehtyi lapsena. Niinpä Marian, Johanin, Annan ja Gretan perillisten etsimisessä vierähti tovi jos toinenkin. Johanin lapsenlapset käyttivät sukunimeä Levan. Suku hajaantui 1800-luvun puoleen väliin mennessä lähiseudulle, kuten Pohjaan, Tenholaan, Saloon ja Kiskoon. Pussin talon viimeinen Levan-sukuinen isäntä oli 1793 syntynyt Abram, joka sitten isännöi taloa 1840-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen Pussille tuli kruununnimismies Fredrik Adolf Printz perheineen. Herra Printz ja hänen vaimonsa Sophia Willstedt jäävät historiakirjoihin olemalla taiteilija Helene Schjerbeckin

Viime viikon löytö kansakoulunopettaja Karl Rudolf Aurasesta poiki tuota pikaa lähes sata uutta nimeä tietokantaani. Kävi nimittäin niin, että Karl Rudolfin tädin, Anna Maria Murbergin puoliso oli Karjalohjan Ilmoniemen Pussin talollinen Abram Levan. Kun sitten katselin myöhemmin Pussin torppariksi joutuneen Abramin vanhempia, huomasin heissä jotain tuttua. Lähinnä hänen vuonna 1746 syntyneessä isässään. Jostain syystä en ollut aikanaan kirjannut näitä henkilöitä tietokantaani lainkaan. Rippikirjoja ja kastettujen sekä vihittyjen luetteloita katselemalla tulin nopeasti siihen johtopäätökseen, että Abram Levanin isän, Johan Johanssonin äiti oli Karjalohjan Makkarjoen rusthollissa 1723 syntynyt Anna Abrahamsdotter. Tämä taas tarkoitti sitä, että Annan äiti oli Kiskon Leilän rusthollin tytär Kirstin Lunderberg. Tätä kautta Ilmoniemen Pussin väestä syntyi yhteys laajalti esittelemääni von Lund-sukuun, jonka kantaisä saapui Suomeen joskus 1600-luvun alkuvuosikymmeninä. Sekä Makkarjoen rusth

Miksi selata rippikirjoja? Tämä kysymys on täysin relevantti, jollet itse ole sukututkija. Sukututkijalle on suuri onni ja autuus, että hän pääsee netin kautta katselemaan lähes kaikkien Suomen seurakuntien rippikirjoja aina 1900-luvun alkuun saakka. Joka kerta, kun olet lähtenyt systemaattisesti lukemaan jo ennestään itselleni tutun seurakunnan kirjoja, olen onnistunut löytämään lisää kaukaisia sukulaisiani. Niin myös tällä kertaa. Uusi Suometar 17.8.1893 Sammatin vuosien 1884-1893 ripppikirjasta sivulta 218 löytyy "Kansakoulu". Tälle aukeamalle on kirjattu selkeällä ja kauniilla käsialalla tämän pienen pitäjän entinen kansakoulunopettaja Karl Rudolf Auranen sekä hänen seuraajansa Karl Kustaa Pelander. Molemmat luonnollisesti perheidensä kera minkä lisäksi palvelusväki on saanut oma sijansa sivun alalaidassa. Renkejä ei kansakoululla ollutkaan, sillä em. vuosien aikana apuna oli yhteensä seitsemän piikaa. Heistä ehkä enemmän myöhemmissä blogipostauksissa. Joka tapa

FAT 9.2.1850 Syystä tai toisesta aloin selaamaan Tammisaaren rippikirjoja 1850-luvulta tässä päivänä muutamana. Kuinka ollakaan, törmäsin lähes välittömästi Trollbölen kestikievarissa asuneeseen leskirouva Engla Ulrica Lönnqvistiin. Hän oli kotoisin Karjalohjalta ja puolisonsa Amandus Ekman menehtyi tapaturmaisesti Koska moni Karjalohjan Lönnqvist-sukuisista sai sukunimensä asuinkylänsä Lönnhammarin mukaan, olin heti lähes varma Engla Ulrican kaukaisesta sukulaisuudesta itseni kanssa. Tässä olinkin oikeassa, sillä hän syntyi Lönnhammarin Suutlan talossa Henrik Henrikssonin ja Stina Johansdotterin kolmilapsisen perheen keskimmäisenä. Isoveli Henrik Johan kuoli pienenä ja pikkusisko Eva Stinasta tuli aikanaan kotitalonsa emäntä. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Alexander Tennberg ja toinen Henrik Johan Wikberg. Perheen isä Henrik Henriksson menehtyi jo vuonna 1813, kun taas äiti Stina Johansdotter vasta joulun alla 1856. Yhteinen esi-isäni Engla Ulrican kanssa on Stinan isänisä, vuon

Suomen maatilat I osa , 1931 Vuodesta 1907 lähtien Pusulan Hattulan Passiarin talon isännäksi tulleen Paavo Juvankosken esipolvia voidaan seurata samassa paikassa vähintään 1600-luvulle saakka. Varhaisin tiedossani oleva suora isänpuoleinen esivanhempi oli noin vuonna 1611 syntynyt Mårten l. Martti. Hän kuoli hyvin iäkkäänä 1698 ja tästä lähtien poika seurasi isäänsä Passiarin l. Passarin isäntänä. Suomen maatilat I osa kertoo; Kun isäntä (Paavo Juvakoski) 1930 kuoli, siirtyi tila perikunnalle. Pinta-ala 181,55 ha; siitä puutarhaa 0,5, peltoa 49, viljeltyä laidunta 6 ja metsämaata 126,05 ha. Pellot vaihtelevia savi- ja hiekkaperäisiä multamaita. Niistä salaojitettu 16 ha. Rakennukset sijoitettu viljelysten keskustaan. Uusmaalaista talonpoikaistyyliä oleva päärakennus on 40 v. vanha. Sen ohella on toinen asuinrakennus, alitupa, jonka ikä on ainakin 100 v. Ajanmukaisessa navetassa ja tallissa on automaattinen juottolaitos. Vapaa viljelys. Pellosta oli 1929 kesantoa 3 ha, vehnää ka

Pari kertaa aikaisemmin on tullut kirjoiteltua Lohjan Laakspohjan kartanonseppänä toimineen Johan Palinin jälkeläisistä. Nyt on kulunut reilut kaksi vuotta edellisestä kerrasta ja Historiallisesta Sanomalehtiarkistosta osui täysin sattumalta eteeni oheinen kuolinilmoitus. Koska vainajan sukunimi ja paikkakunta täsmäsivät aiempiin tietoihini, huomasin hyvin pian lukevani kaukaisen sukulaiseni manalle menosta. Johanna Karolina syntyi Vihdissä ja meni sitten jossain vaiheessa naimisiin Karl Niemisen kanssa. Tästä perheestä minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta kuolinilmoituksen perusteella onnistuin lisäämään yhden sisaruksen Johannalle. HisKissä Vihdin kastetut loppuvat vuoteen 1852, mutta onneksi Digiarkistosta löytyy rippikirjoja vielä kahdeksan vuotta myöhäisemmältä ajalta. Tässä siis vaatimaton vaununtekijä ja torppari Gustaf Adolf Palinin jälkeläistaulusto. I. Gustaf Adolf Palin. Syntynyt 02.04.1812 Vihti,Olkkala. Kastettu 07.04.1812 Vihti. Vaununtekijä. Nurmijärven sisä

Kuten toiminnanjohtajakin on ehtinyt kertomaan, hajosi seuran käytössä ulkopuolisella palveluntarjoajalla ollut palvelin tässä parisen viikkoa sitten. Koska tietotekniikassa epäonnistumiset ovat yleensä täydellisiä, hajosi palvelimen levy oikein kunnolla eikä varmistuksia oltu hoidettu sovitusti. Eipä tässä siitä muuta ongelmaa, kuin että noin viimeisen vuoden aikana kaikki Suku Forumille kirjautuneet käyttäjät hävisivät järjestelmästä totaalisesti. Aikavälillä 28.3.2012-27.3.2013 forumille rekisteröintinsä tehneet ovat siis kadonneet Suku Forumin pohjana käytettävästä ohjelmistosta. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että jos rekisteröidyt tuolla ajanjaksolla forumille, sinun on tehtävä rekisteröinti uudestaan. Valitettavasti me ylläpidossa emme voi sitä puolestasi tehdä. Samoin Suku Forumilta puuttuvat kaikki ne viestit, jotka lähetettiin sinne 28.3.2012-27.3.2013. Tämä on todella äärimmäisen ikävää, sillä toimiva  forumi muodostaa valtavan tietopankin sukututkijo