Eräs perhe Marttilasta

Turun kaupungissa vaikutti 1820-luvun lopulla kauppakirjanpitäjä Isak Saxell, joka oli syntynyt Karjalohjan Sakkolan Heikintalon rusthollissa vuonna 1803. Puolisonsa Maria Falanderin Isak löysi Turusta 1827, jonne tämä Marttilan Purhalan kylässä sotilaan tyttärenä syntynyt nainen oli muuttanut hetkeä aiemmin.

Tämä sotilas Kustaa Falander oli naimisissa Maunulasta kotoisin olleen Valpuri Mikontyttären kanssa. Kustaan sukuperä tuottaa hieman ongelmia, sillä vuodesta 1805 alkava rippikirja kertoo hänen syntyneen 28.3.1773. Rippikirjoja ja kastettujen luetteloita selaamalla käy ilmi nopeasti, että Kustaa syntyi Purhalan Välitalossa maaliskuun 28. päivä. Vuosiluku sen sijaan oli jo 1772. Tämä on sitten papilta kirjautunut väärin esim. jakson 1780-1785 rippikirjaan ja loppuikänsä sotilasnimeä Falander käyttänyt Kustaamme oli oikeaa ikään vuoden verran nuorempi.

Nimi Falander on tosiaan ns. sotilasnimi eikä sitä ole käsitettävä nykyajan sukunimeksi. Kustaan isä Isak Erkinpoika käytti aikanaan sukunimeä Björkgren, joka ei sitten kulkeutunut pojalle.Kustaan äiti Liisa Matintytär oli muuten torpparin tytär Huovariston kylästä. Turun kaupungissa asui 1800-luvun alussa muuan puuseppä Gustaf Falander, mutta hänellä ei liene yhteyksiä Purhalan väkeen. Säätyläis- pappissuku Falander ei varmaan tiennyt Marttilan maaseudulla eläneestä sotilaasta ja hänen innostaan käyttää samaa nimeä. Nämä mm. Turussa ja Kokkolassa vaikuttaneet Falanderit olivat maamme mahtimiehiää ja muutama heistä jopa aateloitiin ansioistaan.

Kustaa Falanderin ja Valpurin lapsista Maria meni siis naimisiin kirjanpitäjä Saxellin kanssa. Pariskunnan lapsista Edla Maria ja Henrika Kristina syntyivät Turun kaupungissa ja seuraavat neljä eli Johan Gabriel, Lovisa Henrika, Kalle ja Aukusti Ollilan kylän Knaapin talon torpassa. Isak Saxell muutti nimittäin Ollilaan Turusta vuonna 1834.

Kun Isak Saxell menehtyi kesällä 1847, asui Maria leskenä muutaman vuoden. Lopulta lähes tarkalleen kuusi vuotta ensimmäisen miehensä kuoleman jälkeen Marian vei vihille  Ali-Eskolan torpparinleski ja "veteraani" Heikki Heikinpoika Eskolin. Tuore aviomies oli ainakin elämänsä loppuvuosina sokea ja hän kuoli kesäkuussa 1864. Saman vuoden joulukuun alussa Maria Falander siirtyi ikuisuuteen, mutta Ali-Eskolan torppaan jäi vielä asumaan hänen tyttärensä Edla Maria Saxell. Tämä avioitui Heikin pojan kanssa ja näin Edlasta tuli torpan emäntä Ollilaan. Perheessä asui myös hänen avioton tyttärensä Edla Sofia.

Edla Marian sisko Lovisa Henrika lähti samoihin aikoihin piiaksi Tiipilän kylän Alhaisten kappalaisen puustelliin. Sieltä  hän jatkoi taivaltaan Maunulan Kaupin talon piiaksi muuttaen 1856 Kosken kappeliseurakunnann puolelle. Lovisa Henrikasta tuli sitten Partelan Pyhkön talon piika, mutta jo parin vuoden päästä oli edessä muutto Lietoon. Härkätien varrella sijaitsevan Huilun kylän Frankin talossa tarvittiin uutta piikaa ja näin Lovisa Henrikalla oli työpaikka ainakin vuodeksi.

Juuri kauempaa hän ei Frankilla viihtynyt, sillä vuodesta 1860 alkaen piikamme siirtyi Kiusalan Rauvolan taloon. Tämä paikka sijaitsee Yliskulman naapurissa. Sieltä Lovisa Henrika Saxelilla ei ollutkaan enää pitkää matkaa Prunkkalan kappeliin, jonne hän lähti lokakuussa 1863.

Sisko Edla Maria muutti miehensä kanssa Ollilan Knuutilaan vuonna 1865, sillä Heikki Eskolinista oli tullut tämän Koskenojanakin tunnetun talon uusi isäntä. Avioton Edla Sofia sai seuraa pariskunnan yhteisistä lapsista, Aukusti Heikistä ja Juho Eetvartista, joista tosin viimeksi mainittu menehtyi pienenä. Seuraavalla vuosikymmenellä Heikki oli "förre bonde" eli entinen talollinen ja Koskenojalla oli uusi isäntä. Edla Maria Saxell kuoli vuonna 1886. Hieman aiemmin Edla Sofia oli muuttanut Tampereelle ja velipuoli Aukusti Ruovedelle. Siellä Aukustista tuli ainakin joksikin aikaan Murolen talon renki.