analytics

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Stålhane. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Stålhane. Näytä kaikki tekstit

Johnny Deppin innoittamaa muistiinpanojen kaivelua

Johnny Deppin tähdittämän, todella mainion "Alice in Wonderland" -elokuvan 3D-version innoittama katsastin omista tiedostoistani hatuntekijöitä. Hullu kuin hattumaakari (mad as a hatter) termi tuli käyttöön niihin aikoihi, kun huopahattuja muotoiltiin höyryttämällä niitä mm. elohopeaa sisältäneellä liuoksella. Elohopea on raskasmetalli, joka ei poistu elimistöstä. Niinpä hatuntekijät saivat ajan mittaan hermostollisia vaurioita, jotka taas ilmenivät "hulluutena".


Ainakaan Nummen Järvenpään Uotilan rusthollin mailla asunut hatuntekijä Elias Forström ei kuollut elohopean uhrina. Hän oli syntynyt pitäjänräätälin poikana 1784 ja kuoli vasta 80 vuoden arvokkaassa iässä 1864. Vaimonsa Maria Lisa oli kotoisin Suomusjärven Kettulan Vanha-Ällipään talosta. Hänkään ei ilmeisesti kärsinyt miehen ammatista, sillä Maria Lisa kuoli vesitautiin 76 -vuotiaana 1867.

Toinen muistiin merkitsemäni tapaus oli tammisaarelainen Carl Johan Eklöf (s. 1792), joka oli kotikaupungissa hattumaakarina 1820-luvulta alkaen. Tämäkin käsityöläinen oli harvinaisen sitkeää laatua, sillä vielä vuonna 1887 hän allekirjoitti yhdessä kauppias Berndt Reinhold Böningin kanssa pöytäkirjan porvareitten vanhimpana. Kyseinen maistraatin päätös koski kaupungin järjestyssääntöjä, jotka mm. kielsivät käsityöläiskisällejä, merimiehiä, oppipoikia, renkejä ja työmiehiä oleskelemasta talvisaikaan ulkosalla kello yhdeksän jälkeen. Kesällä kotiinkutsu tuli tuntia myöhemmin.


Salon kauppalassa oli kaksikin hatuntekijää 1800-luvun alkupuolella. Toinen heistä oli Johan Henrik Hörman, Perttelin Hähkänässä 1792 syntynyt hattumaakarin poika. Hänen puolisonsa oli ruukkirengin tytär Agnetha Örmark Kiskosta. Johan Henrik menehtyi kuumeeseen 47 vuoden iässä, joten hänenkään kohdalla ei voitane puhua hullusta hatuntekijästä.


Adolf Rosenberg syntyi 1766 ja asui Lohjan Kiviniemessä eli suurin piirtein nykyisessä kaupunkitaajamassa. Hänen puolisonsa oli pitäjänpuuseppä Henrik Careliuksen tytät Christina. Adolf kuoli hivutustautiin 56 -vuotiaana kesän lopulla 1822. Christina menehtyi tapaturmaisesti saamiinsa palovammoihin kahdeksaa vuotta myöhemmin. Herra Rosenbergin sairastama tauti saattoi olla monenkin eri asian summa, mutta yleensä hivutustaudilla tai "riisillä" tarkoitettiin pikkulasten sairautta. Siinä potilas kadottaa ruokahalunsa ja käytännössä kuihtuu kuoliaaksi.


Lopuksi itseltäni löytyi Sven Otto Stålhane, komeat sukujuuret omannut hatuntekijäkisälli Helsingin kaupungissa. Hän meni naimisiin erään Fredrika Sandbergin kanssa 1859, mutta kuoli jo paria vuotta myöhemmin. Tätä Sven Otto ei pidä sekoittaa hänen sukulaiseensa, majuri Stålhaneen.

Kuva -
Carrol, Lewis 1906: Liisan seikkailut ihmemaailmassa. Kuvittanut John Tenniel. Helsinki, WSOY

Erik Johan Stålhanen leskelle eläke

Luutnanttina kuollut Erik Johan Stålhane oli naimisissa Sammatissa 15.9.1768 syntyneen Anna Christina Lönnrothin kanssa. Anna oli veli oli Fredrik L., professori Eliaksen isä.

Stålhanella ja Anna Christinalla oli ainakin kaksi lasta, tytär Margareta ja poika Nils Johan.



He syntyivät parin vuoden välein Pusulassa ja Sammatissa 1790-luvulla. Pitäjien kastettujen luettelossa heidät on merkitty aviottomiksi lapsiksi. Erik Johanin ja Annan vihkimerkintää ei löydykään ao. seudun luetteloista, joten tuossa vaiheessa he ilmeisesti olivat avopari. Oheisesta rippikirjaotteesta (Pusula, Seppälä, Pietin talo) selviää, että samassa taloudessa oli piikana myös Lena Lönnroth, Annan sisar.


Erik Johan Stålhane muutti sitten Sammattiin Anna Christinan seuratessa perässä. Hän kuoli 1817 ja 1830-luvulla poika Nils Johan S. asuu perheineen Luskalassa. Rippikirjan mukaan hän oli tuolloin arvoltaan vänrikki. Puoliso Greta Techtonius oli löytynyt Nummen Haarlan ratsutilalta, missä hän oli syntynyt heinäkuun lopulla 1801.




Blogitekstisuositus

Kidnapattu kreivi – 1700-luvun uskomaton perintöriita