Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2017.

Suomen Sukututkimusseuran 100v juhlista sananen

Tänään, 31.1.2017 vietettiin Helsingin Säätytalolla Suomen Sukututkimusseuran virallista 100 -vuotisjuhlaa. Porilaisen Erik Granit-Ilmoniuksen toimesta järjestäytyneen Sukututkimusseuran perustava kokous pidettiin 30.1.1917, joten juhlia vietettiin tyylikkäästä päivä myöhässä.

Paikalla oli noin 140 juhlavierasta, joille olivat puhumassa seuran hallituksen puheenjohtaja Teppo Ylitalo, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, Turun piispa Kaarlo Kalliala, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Kansalliskirjastosta, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen sekä Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva. Päätössanat lausui seuran toiminnanjohtaja PT Kuusiluoma.

Musiikkiesityksillään ilahduttivat pianisti Soile Tolvanen ja sopraano Alina Koivula. Lisäksi lausuntataiteilija Riitta Vasenkari esiintyi Aale Tynnin ja Maaria Leinosen tekstein.

Juhla oli kokonaisuudessaan sympaattinen sekä puhutteleva. "Jokaisella on tarina" on Suomen Sukututki…

Suomen ensimmäinen sukututkimuslehti

Vuonna 1918 alkoi ilmestyä Suomen Sukututkimusseuran toimesta lyhytikäinen Genealogica-julkaisu, joka oli maamme ensimmäinen sukututkimukseen keskittynyt aikakauslehti. Lehden esipuheessa E. Granit-Ilmoniemi kirjoitti seuravasti;

”Täten tarjotaan tilattavaksi GENEALOGICA niminen aikakauskirja, jonka tarkoituksen on julkaista kirjoituksia niin hyvin historiallisen kuin biologisen sukututkimuksen alalta sekä olla yhdyssiteenä Suomen Sukututkimusseuran jäsenten ym. kotimaassa ja ulkomailla asuvien kansalaisten kesken, jotka sukututkimuksta harrastavat.”

Edelleen Granit-Ilmoniemi lupasi lehden julkaisevan kirjoituksia vierailla kielillä ja jopa esperantoksi etenkin kysymyksissä, joilla on kansainvälinen merkitys.
Ensimmäinen numeron artikkeleissa käsiteltiin mm. Sakari Topeliuksen isänpuoleisia esivanhempia, Ahlström-sukua sekä Pornaisten kappalaisen Henrik Heleniuksen perillisiä. Lisäksi tilaa oli varatta kysymyksille ja vastauksille. Tätä nykyä ongelmaan kuin ongelmaan tuntuu saavan so…

Ljufströmit

Suku Taulu 1 I. Christopher Ljufström. Syntynyt 19.03.1736 Kisko,Kurkela. Kastettu 21.03.1736 Kisko. Kuollut punatauti 28.01.1789 Salo,Muurla. Haudattu 10.03.1789 Salo. Rusthollari. Avioliiton myötä tuli Salon Muurlan Uotilan talon rusthollariksi1771. Edellinen isäntä oli ollut puoliso Marian ensimmäinen miees. Kuoli vain 8 päivää vaimonsa jälkeen tammikuun lopussa 1789 ja audattiin yhdessä tämän kanssa maaliskuun 10. päivä Salossa. –Puoliso 01.10.1771 Salo Maria. Syntynyt 07.06.1744 Salo,Hämmäinen. Kastettu 09.06.1744 Salo. Kuollut punatauti 20.01.1789 Salo,Muurla. Haudattu 10.03.1789 Salo. Muurlan Uotilan rusthollari Johan Anderssonin (1733-5.11.1770) leski naidessaan Christopher Ljufströmin Kiskon Kurkelan kylän Liiuhdon talosta. Vanhemmat Johan Christersson ja Anna Henriksdotter Hämmäisten klän Ylistalon rusthollista. Anna oli kotoisin Kiskon Viiarin talosta.
II Lapset Johanna Ljufström. Syntynyt 21.07.1772 Salo,Muurla. Kuollut 184…

Kalunkirjoitus

Lokakuisena päivänä 1875 pidettiin Paimiossa perunkirjoitusta Tomeron kylän Takatalon leskiemännän, Maria Juhontyttären jälkeen. Maria jätti jälkeensä leski Fredrik Juhonpojan, mutta yhtään rintaperillistä ei enää ollut elossa. Maria oli aiemmin ollut aviossa Heikki Juhonpojan kanssa. Tästä aviosta syntynyt poika Heikki, oli kuollut jo aikoja sitten. Niinpä Marian ns. sivuperillisiksi tulivat ensimmäisen aviomiehen sisaret; Maria Juhontytär Preitilästä, Kreetta Juhontyttären lapset (joiden nimiä ei kukaan muistanut perunkirjoitusta tehdessä) sekä Stiina Juhontytär Nummila Markkulasta. Lopulta perintöä olivat jakamassa vielä vainajan veljenpoika Juha sekä sisarenpoika Otto. Viimeksi mainitut kolme henkilöä käyttivät sukunimeä Nummitie.

Mainittakoon vielä, että kaikki edellä mainitut olivat kotoisin Paimiosta. Maria oli kuollessaan hieman yli 84-vuotias, kun taas leski Fredrik oli ollut vaimoaan peräti 28 vuotta nuorempi. Niinpä Fredrik ehti mennä toisen kerran avioon 1880, tällä kert…