Suomen Sukututkimusseuran 100v juhlista sananen

Tänään, 31.1.2017 vietettiin Helsingin Säätytalolla Suomen Sukututkimusseuran virallista 100 -vuotisjuhlaa. Porilaisen Erik Granit-Ilmoniuksen toimesta järjestäytyneen Sukututkimusseuran perustava kokous pidettiin 30.1.1917, joten juhlia vietettiin tyylikkäästä päivä myöhässä.

Paikalla oli noin 140 juhlavierasta, joille olivat puhumassa seuran hallituksen puheenjohtaja Teppo Ylitalo, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen, Turun piispa Kaarlo Kalliala, ylikirjastonhoitaja Kai Ekholm Kansalliskirjastosta, Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja Lea Ryynänen-Karjalainen sekä Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva. Päätössanat lausui seuran toiminnanjohtaja PT Kuusiluoma.

Musiikkiesityksillään ilahduttivat pianisti Soile Tolvanen ja sopraano Alina Koivula. Lisäksi lausuntataiteilija Riitta Vasenkari esiintyi Aale Tynnin ja Maaria Leinosen tekstein.

Juhla oli kokonaisuudessaan sympaattinen sekä puhutteleva. "Jokaisella on tarina" on Suomen Sukututkimusseuran tämän vuoden teema ja tämä tulikin monissa puheissa esiin. Sanni Grahn-Laasonen kertoi miten hänen miehensä sukulainen oli auttanut tyttären nimen valinnassa; "ota mikä nimi vaan, kyllä minä suvustasi sellaisen löydän ja keksin sille tarinan". Muutoin hieman paperisen puheen parasta antia olivat nimenomaan Grahn-Laasosen henkilökohtaiset muistot. Ministeri esitti myös seuralle toiveen, että maahanmuuttajien tarinat otettaisiin omaksi ja liitettäisiin yhteiseen sukuperintöömme.

Piispa Kallialan puhe oli itselleni mieluisin. Hän puhui napakasti siitä, miten jokaista esivanhempaa ja jokaista tutkittavaa tulee arvostaa. Hän myös mainitsi Nummen kappeliseurakunnan 1700-luvun huolimattoman kappalaisen, "jollaisen on yhä vieläkin syytä olla varuillaan piispantarkastuksessa".

Kai Ekholm totesi digitoinnin tuovan materiaalin lähemmäksi ihmistä, mutta silti tutkijalla on vielä runsaasti työsarkaa perinteisen julkaisujen äärellä. Samaa teemaa kehitteli pääjohtaja Nuorteva Kansallisarkistosta, joka myös kertoi kokemuksistaan venäläisen sukututkimuksen sokkeloissa.

Tieteellisen seurain valtuuskuntaan Suomen Sukututkimusseura on kuulunut alusta saakka. Ryynänen-Karjalainen toi Tiedekirjan myymälän terveiset, joissa kerrottiin seuran julkaisujen olevan laadukkaita ja kysyttyjä.

Suomen ensimmäinen sukututkimuslehti

Vuonna 1918 alkoi ilmestyä Suomen Sukututkimusseuran toimesta lyhytikäinen Genealogica-julkaisu, joka oli maamme ensimmäinen sukututkimukseen keskittynyt aikakauslehti. Lehden esipuheessa E. Granit-Ilmoniemi kirjoitti seuravasti;

”Täten tarjotaan tilattavaksi GENEALOGICA niminen aikakauskirja, jonka tarkoituksen on julkaista kirjoituksia niin hyvin historiallisen kuin biologisen sukututkimuksen alalta sekä olla yhdyssiteenä Suomen Sukututkimusseuran jäsenten ym. kotimaassa ja ulkomailla asuvien kansalaisten kesken, jotka sukututkimuksta harrastavat.”

Edelleen Granit-Ilmoniemi lupasi lehden julkaisevan kirjoituksia vierailla kielillä ja jopa esperantoksi etenkin kysymyksissä, joilla on kansainvälinen merkitys.
Ensimmäinen numeron artikkeleissa käsiteltiin mm. Sakari Topeliuksen isänpuoleisia esivanhempia, Ahlström-sukua sekä Pornaisten kappalaisen Henrik Heleniuksen perillisiä. Lisäksi tilaa oli varatta kysymyksille ja vastauksille. Tätä nykyä ongelmaan kuin ongelmaan tuntuu saavan sosiaalisen median kautta vastauksen jopa minuuteissa. Vuonna 1918 tietojen vaihtaminen oli paljon hitaampaa, sillä vastausta joutui odottamaan muutamia kuukausia, aina lehden seuraavaan numeroon saakka.

Klikkaamalla oheista kuvaa pääset lukemaan Genelogicaa-lehden yhtä numeroa.

Ljufströmit

Taulu 1

I. Christopher Ljufström. Syntynyt 19.03.1736 Kisko,Kurkela. Kastettu 21.03.1736 Kisko. Kuollut punatauti 28.01.1789 Salo,Muurla. Haudattu 10.03.1789 Salo. Rusthollari. Avioliiton myötä tuli Salon Muurlan Uotilan talon rusthollariksi1771. Edellinen isäntä oli ollut puoliso Marian ensimmäinen miees. Kuoli vain 8 päivää vaimonsa jälkeen tammikuun lopussa 1789 ja audattiin yhdessä tämän kanssa maaliskuun 10. päivä Salossa. –Puoliso 01.10.1771 Salo Maria. Syntynyt 07.06.1744 Salo,Hämmäinen. Kastettu 09.06.1744 Salo. Kuollut punatauti 20.01.1789 Salo,Muurla. Haudattu 10.03.1789 Salo. Muurlan Uotilan rusthollari Johan Anderssonin (1733-5.11.1770) leski naidessaan Christopher Ljufströmin Kiskon Kurkelan kylän Liiuhdon talosta. Vanhemmat Johan Christersson ja Anna Henriksdotter Hämmäisten klän Ylistalon rusthollista. Anna oli kotoisin Kiskon Viiarin talosta.
II Lapset

Johanna Ljufström. Syntynyt 21.07.1772 Salo,Muurla. Kuollut 1848 Kisko. Taulu 2.

Christopher Ljufström. Syntynyt 28.04.1775 Salo,Muurla. Kuollut 02.04.1855 Salo,Kavila. Rusthollari. Taulu 4.

Wilhelm Ljufström. Syntynyt 28.11.1777 Salo,Muurla. Taulu 5.

Anna Brita Ljufström. Syntynyt 07.10.1780 Salo,Muurla. Kastettu 08.10.1780 Salo. Kuollut tuntematon sairaus 13.10.1780 Salo,Muurla. Haudattu 15.10.1780 Salo.

Ulrika Catarina Ljufström. Syntynyt 06.11.1781 Salo,Muurla. Kastettu 07.11.1781 Salo.

Ester Ljufström. Syntynyt 21.03.1785 Salo,Muurla. Kastettu 22.03.1785 Salo.

Taulu 2

(Taulusta 1)

II. Johanna Ljufström. Syntynyt 21.07.1772 Salo,Muurla. Kastettu 25.07.1772 Salo. Kuollut 1848 Kisko. Rusthollari Christopher Ljufströmin tytär Salon Muurlan Uotilastta. Äiti Maria Johansdotter. Äiti Maria oli ollut naimisissa Uotilan edellisen rusthollarin kanssa ja Christopher oli kotoisin Kiskon Kurkelan Liuhdolta. Henrikin kuoltua Johanna nai Kiskon Toijan Mellerin talosta kotisin olleen "opiskelija, herra" Herman Mellerin. Isä Taulu 1. –Puoliso 1:o 05.07.1796 Salo Henrik Karander. Syntynyt 05.07.1759 Kisko,Ylettylä. Kastettu 08.07.1759 Kisko. Rusthollari. Isänsä jälkeen Kiskon Ylettylän Karan talon rusthollarina. ( i Henrik Carander. Syntynyt 1721 Kisko,Ylettylä. Kuollut 08.06.1804 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. ii Zachris. Syntynyt 1669 Kisko,Ylettylä. Kuollut vanhuus 01.06.1749 Kisko,Ylettylä. Rusthollari. iÄ Maria. Ä Elsa Lunderberg. Syntynyt 08.03.1724 Kisko,Leilä. Kuollut 28.12.1808 Kisko,Ylettylä. Äi Abraham Lunderberg. Syntynyt 1672 Kisko,Leilä. Kuollut 1752 Kisko,Leilä. Rusthollari. ÄÄ Elisabet Lekman. Syntynyt 1683 Sammatti. Kuollut 1730 Kisko, Leilä.) Herman Meller. Syntynyt 23.02.1782 Kisko,Toija. Kastettu 23.02.1782 Kisko. Kuollut 25.06.1814 Kisko. Isä Kiskon Toijan kylän Mellerin talon rusthollari ja pitäjän kuuudennusmies Erik Christersson ja äiti Lisa Mårtensdotter. Ylioppilaaksi Turussa vuonna 1804 "Mäller Hermannus. Austral._907" sui Kiskossa.
III Lapset

1: Henrik Johan Karander. Syntynyt 17.03.1797 Kisko,Ylettylä. Kastettu 17.03.1797 Kisko. Kuollut 18.11.1797 Kisko.

1: Johanna Henrietta Karander. Syntynyt 21.09.1798 Kisko,Ylettylä. Kastettu 22.09.1798 Kisko.

1: Ulrika Christina Karander. Syntynyt 20.12.1800 Kisko,Ylettylä. Kastettu 21.12.1800 Kisko. Kuollut 06.01.1816 Kisko,Ylettylä.

1: Christopher Karander. Syntynyt 17.09.1805 Kisko,Ylettylä. Kuollut 18.02.1855 Vihti,Kirvelä. Rusthollari. Taulu 3.

2: Johan Herman. Syntynyt 06.10.1810 Kisko,Ylettylä. Kastettu 07.10.1810 Kisko. Kuollut 31.12.1815 Kisko.

2: Johanna. Syntynyt 09.10.1813 Kisko,Ylettylä. Kastettu 12.10.1813 Kisko. Kuollut 18.01.1816 Kisko.

Taulu 3

(Taulusta 2)

III. Christopher Karander. Syntynyt 17.09.1805 Kisko,Ylettylä. Kastettu 18.09.1805 Kisko. Kuollut 18.02.1855 Vihti,Kirvelä. Rusthollari. Kiskon Ylettylän Karan rusthollari 1830-luvulla. uutti Kiskosta Vihdin Kirvelään 6.4.1837 talon rusthollariksi. Omisti Kirvelän 1837-55, jonka jälkeen talo siirtyi ensin leskele ja sitten hänen pojalleen vuosiksi 1868-69. Äiti Taulu 2. –Puoliso 06.01.1828 Vihti Erica Linden. Syntynyt 06.08.1809 Vihti,Niemenkylä. Kuollut 14.03.1897 Vihti. Isä Vihdin Niemenkylän rusthollari Johan Oxen. ( i Johan Oxen. Syntynyt 23.04.1770 Suomusjärvi, Kettula. Kuollut rintakuume 28.03.1814 Vihti,Niemenkylä. Rusthollari. ii Johan. Syntynyt 29.08.1729 Suomusjärvi,Kettula. Talollinen. iÄ Greta. Syntynyt 21.08.1734 Nummi,Leppäkorpi. Ä Anna Lisa Kareen. Syntynyt 10.10.1765 Kisko,Toija. Äi Gabriel Kareen. Syntynyt 08.02.1723 Karjalohja, Pipola. Rusthollari. ÄÄ Anna. Syntynyt 24.12.1736 Kisko,Toija.)
IV Lapset

Johanna Erica Karander. Syntynyt 15.12.1828 Kisko,Ylettylä. Kuollut 29.01.1829 Kisko,Ylettylä.

Ulrika Maria Karander. Syntynyt 24.05.1830 Kisko,Ylettylä. –Puoliso A Berggren. Kenttävääpeli.

Johanna Henrica Karander. Syntynyt 28.12.1832 Kisko, Ylettylä. Kastettu 30.12.1832 Kisko. Kuollut 05.03.1902 Helsinki. –Puoliso Knut Levan. Kenttävääpeli.

Erica Christina Karander. Syntynyt 01.02.1836 Kisko,Ylettylä. Kastettu 02.02.1836 Kisko. Isä Kiskon Ylettylän Karan, sittemmin Vihdin Kirvelän rusthollari Christopher Karander. Äiti Erica Linden Vihdin Niemenkylän rusthollista. –Puoliso Reinhold Alfrid Malm. Syntynyt 08.10.1834 Hämeenlinna. Isä Hämeenlinnan kaupunginviskaali Reinhold Malm, äiti Henrika Bäckvall. ( i Axel Johan Malm. Syntynyt 01.05.1803 Suomusjärvi,Lahnajärvi. Kaupunginviskaali,kersantti. ii Axel Johan Malm. Syntynyt 01.03.1749 Rauma, Unaja, Mannila. Kuollut 05.06.1815 Suomusjärvi, Lahnajärvi, Suonikkala. Kersantti. iÄ Greta Sofia Tolpo. Syntynyt 03.02.1771 Nummi, Riddarvik. Ä Henrika Bäckwall. Syntynyt 19.11.1804 Nummi,Oinola. Äi Henric. Syntynyt 27.09.1764 Nummi,Oinola. Kuollut hukkui Sarlammen järveen 24.11.1832 Nummi,Oinola. Talollinen. ÄÄ Hedvig. Syntynyt 11.03.1778 Suomusjärvi,Kettula.)

Fredrika Karander. Syntynyt 19.11.1838 Vihti,Kirvelä.

Fredrika Wilhelmina Karander. Syntynyt 19.12.1839 Vihti,Kirvelä. Kuollut 08.01.1843 Vihti,Kirvelä.

Karl Fredrik Karander. Syntynyt 21.08.1842 Vihti,Kirvelä. Kuollut 13.04.1917 Tuulos. Rusthollari. Vihdin Kirvelän kartanon isäntä vuosina 1868-69. Muutti kotivävyksi Tuuloksen Pohjoisten kartanoon 1868, talon iäntänä 1881-1905. –Puoliso Gustava Emilia Hyrckstedt. Syntynyt 05.04.1841 Tuulos,Pohjoinen. Kuollut 25.01.1924 Tuulos. Isä Tuuloksen Pohjoisten kartanon isäntä Juho H. (s. Lammilla 1815, k. Tuuloksessa 1877).

Christopher Karander. Syntynyt 02.01.1845 Vihti,Kirvelä. Kuollut 07.09.1848 Vihti,Kirvel.

Taulu 4

(Taulusta 1)

II. Christopher Ljufström. Syntynyt 28.04.1775 Salo,Muurla. Kuollut 02.04.1855 Salo,Kavila. Rusthollari. Salon Kavilan rusthollari 1800-luvun alusta lähtien aina 1830-luvulla, jolloin tilan isännäksi tuli hänen samanniminen poikansa.. Pojan kuoltua uudeksi rusthollariksi tuli leski Helena Maneliuken kanssa avioitunut perniöläinen Henrik Johan Lindholm. Isä Taulu 1. –Puoliso 14.07.1807 Salo Catarina. Syntynyt 17.11.1783 Salo,Kavila. Kastettu 18.11.1783 Salo. Rusthollarin tytär Salon Kavilasta. Isä Michel Johansson, äiti Lena Henriksdotter. Lena oli kotoisin Uskelan Lopin kylän Pertun rusthollista. iti Lena kuoli Kavilassa 22.8.1833.
III Lapset

Christopher Ljuström. Rusthollari. Vaimonsa ensimäisen puolison jälkeen Salon Kavilan yksinäistalon rusthollarina. Syntynyt 19.06.1809 Salo,Kavila. Kastettu 19.06.1809 Salo. Kuollut keuhkotauti 08.03.1843 Salo,Kavila. Haudattu 02.04.1843 Salo. –Puoliso 04.07.1833 Kisko Helena Manelius. Syntynyt 12.07.1798 Kisko,Tieksmäki. Kuollut 30.10.1862 Salo,Kavila. Kotoisin Kiskon Tieksmäen Yrjän talosta.

Helena Manelius oli kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Kiskon Kaukurin kylän Uotilan rusthollari ja leskimies Michel Michelsson, toinen puoliso Salon Kavilan rusthollari Christopher Ljufström ja kolmas Kavilan seuraava isäntä, Perniössä 16.1.1810 syntynyt Henrik Johan Lindholm.

Wilhelm Ljuström. Syntynyt 05.03.1812 Salo,Kavila. Kastettu 05.03.1812 Salo. Kuollut 05.03.1812 Salo,Kavila. Haudattu 08.03.1812 Salo.

Wilhelm Ljuström. Syntynyt 01.05.1813 Salo,Kavila. Kastettu 02.05.1813 Salo. Kuollut keuhkotauti 29.04.1833 Salo,Kavila. Haudattu 1833 Salo.

Carl Gustaf Ljuström. Syntynyt 20.06.1816 Salo,Kavila. Kastettu 23.06.1816 Salo. Kuollut sydänvika 20.01.1817 Salo,Kavila. Haudattu 26.01.1817 Salo.

Carl Henrik Ljuström. Syntynyt 14.11.1818 Salo,Kavila. Kastettu 16.11.1818 Salo. Kuollut vilutauti 11.05.1821 Salo,Kavila. Haudattu 20.05.1821 Salo.

Johan Henrik Ljuström. Syntynyt 18.06.1821 Salo,Kavila. Kastettu 19.06.1821 Salo.

Taulu 5

(Taulusta 1)

II. Wilhelm Ljufström. Syntynyt 28.11.1777 Salo,Muurla. Kastettu 30.11.1777 Salo. Isä Taulu 1. –Puoliso 17.12.1805 Salo Maria Elen. Syntynyt 24.03.1790 Salo. Kastettu 25.03.1790 Salo. Rusthollarin tytär Salon Vähä-Äijälästä. Isä Mats Eriksson Elen, äiti Justina Jacobsdotter Salovia Hakostaron rusthollista. Marian ainoa sisar Ester oli naimisissa Karjalohjan Tammiston rsthollari Nils Ekqvistin kanssa, mutta kuoli vain 18-vuotiaana. ( i Mats Elen. Syntynyt 31.03.1765 Salo,Vähä-Äijälä. Kuollut hukkui 04.10.1792 Salo,Vähä-Äijälä. Rusthollari. Ä Justina. Syntynyt 10.05.1764 Salo,Hakostaro. Kuollut kihti 05.08.1795 Salo,Vähä-Äijälä.)
III Lapset

Maria Wilhelmina Ljufström. Syntynyt 01.08.1812 Salo,Äijälä. Kastettu 02.08.1812 Salo.

Ulrika Katarina Ljufström. Syntynyt 08.10.1814 Salo,Äijälä. Kastettu 09.10.1814 Salo.

Wilhelm Ljufström. Syntynyt 03.10.1816 Salo,Äijälä. Kastettu 06.10.1816 Salo. Kuollut tuntematon 22.03.1818 Salo,Äijälä. Haudattu 03.04.1818 Salo.

Wilhelm Ljufström. Syntynyt 14.10.1818 Salo,Äijälä. Rusthollari. Taulu 6.

Kristoffer Ljufström. Syntynyt 31.05.1821 Salo,Äijälä. Kastettu 05.06.1821 Salo.

Taulu 6

(Taulusta 5)

III. Wilhelm Ljufström. Syntynyt 14.10.1818 Salo,Äijälä. Kastettu 18.10.1818 Salo. Rusthollari. Isänsä jälkeen Salon Äijälän kylän Vähä-Äijälän puolikkaan rusthhollin isäntänä. Isä Taulu 5. –Puoliso 29.06.1843 Salo Maria Christina. Syntynyt 02.11.1825 Perniö. Kotoisin Perniöstä rippikirjan mukaan. Vihkimisen aikaan vuonna 1843 oli piikana Salon Villilän kylän eskitalossa.
IV Lapset

Wilhelm Ljufström. Syntynyt 08.05.1844 Salo,Äijälä.

Maria Ljufström. Syntynyt 05.02.1846 Salo,Äijälä.

Wilhelmina Ljufström. Syntynyt 10.03.1848 Salo,Äijälä.

Matilda Ljufström. Syntynyt 01.05.1850 Salo, Äijälä. Taulu 7.

Johan Kristoffer Ljufström. Syntynyt 25.09.1852 Salo,Äijälä.

Taulu 7

(Taulusta 6)

IV. Matilda Ljufström. Syntynyt 01.05.1850 Salo, Äijälä. Suomusjärven kirkkomaalla olevassa hautakivessä syntymäpäivänä 7.5.1850. Isä Taulu 6. –Puoliso Karl Alexander Sandholm. Syntynyt 03.02.1843. Kuollut 24.09.1909 Suomusjärvi. Talollinen. Syntymä- ja kuolinaika Suomusjärven kirkkomaalla olevasta hautakivestä.

Suomusjärven Koorlan kylän Heikan talollinen ainakin 1880-luvulla.
V Lapset

Anna Judith Sandholm. Syntynyt 22.11.1884 Suomusjärvi, Koorla, Heikka.

Johan August Sandholm. Syntynyt 18.12.1886 Suomusjärvi, Koorla, Heikka.

---

Nimihakemisto

Nimi	Taulu
Anna	3
Catarina	4
Greta	3
Hedvig	3
Henric	3
Johan	3
Johan Herman	2
Johanna	2
Justina	5
Maria	1, 2
Maria Christina	6
Zachris	2
Berggren, A	3
Bäckwall, Henrika	3
Carander, Henrik	2
Elen, Maria	5
Elen, Mats	5
Hyrckstedt, Gustava Emilia	3
Karander, Christopher	2, 3, 3
Karander, Erica Christina	3
Karander, Fredrika	3
Karander, Fredrika Wilhelmina	3
Karander, Henrik	2
Karander, Henrik Johan	2
Karander, Johanna Erica	3
Karander, Johanna Henrica	3
Karander, Johanna Henrietta	2
Karander, Karl Fredrik	3
Karander, Ulrika Christina	2
Karander, Ulrika Maria	3
Kareen, Anna Lisa	3
Kareen, Gabriel	3
Lekman, Elisabet	2
Levan, Knut	3
Linden, Erica	3
Ljufström, Anna Brita	1
Ljufström, Christopher	1, 1, 4
Ljufström, Ester	1
Ljufström, Johan Kristoffer	6
Ljufström, Johanna	1, 2
Ljufström, Kristoffer	5
Ljufström, Maria	6
Ljufström, Maria Wilhelmina	5
Ljufström, Matilda	6, 7
Ljufström, Ulrika Catarina	1
Ljufström, Ulrika Katarina	5
Ljufström, Wilhelm	1, 5, 5, 5, 6, 6
Ljufström, Wilhelmina	6
Ljuström, Carl Gustaf	4
Ljuström, Carl Henrik	4
Ljuström, Christopher	4
Ljuström, Johan Henrik	4
Ljuström, Wilhelm	4, 4
Lunderberg, Abraham	2
Lunderberg, Elsa	2
Malm, Axel Johan	3, 3
Malm, Reinhold Alfrid	3
Manelius, Helena	4
Meller, Herman	2
Oxen, Johan	3
Sandholm, Anna Judith	7
Sandholm, Johan August	7
Sandholm, Karl Alexander	7
Tolpo, Greta Sofia	3

---

Paikkahakemisto

Paikka	Taulu
Helsinki	3
Hämeenlinna	3
Karjalohja, Pipola	3
Kisko	1, 2, 3, 4
Kisko, Leilä	2
Kisko, Ylettylä	3
Kisko,Kurkela	1
Kisko,Leilä	2
Kisko,Tieksmäki	4
Kisko,Toija	2, 3
Kisko,Ylettylä	2, 3
Nummi, Riddarvik	3
Nummi,Leppäkorpi	3
Nummi,Oinola	3
Perniö	6
Rauma, Unaja, Mannila	3
Salo	1, 2, 4, 5, 6
Salo, Äijälä	6, 7
Salo,Hakostaro	5
Salo,Hämmäinen	1
Salo,Kavila	1, 4
Salo,Muurla	1, 2, 4, 5
Salo,Vähä-Äijälä	5
Salo,Äijälä	5, 6
Sammatti	2
Suomusjärvi	7
Suomusjärvi, Kettula	3
Suomusjärvi, Koorla, Heikka	7
Suomusjärvi, Lahnajärvi, Suonikkala	3
Suomusjärvi,Kettula	3
Suomusjärvi,Lahnajärvi	3
Tuulos	3
Tuulos,Pohjoinen	3
Vihti	3
Vihti,Kirvel	3
Vihti,Kirvelä	2, 3
Vihti,Niemenkylä	3

---

Lähteet

Kalunkirjoitus

Lokakuisena päivänä 1875 pidettiin Paimiossa perunkirjoitusta Tomeron kylän Takatalon leskiemännän, Maria Juhontyttären jälkeen. Maria jätti jälkeensä leski Fredrik Juhonpojan, mutta yhtään rintaperillistä ei enää ollut elossa. Maria oli aiemmin ollut aviossa Heikki Juhonpojan kanssa. Tästä aviosta syntynyt poika Heikki, oli kuollut jo aikoja sitten. Niinpä Marian ns. sivuperillisiksi tulivat ensimmäisen aviomiehen sisaret; Maria Juhontytär Preitilästä, Kreetta Juhontyttären lapset (joiden nimiä ei kukaan muistanut perunkirjoitusta tehdessä) sekä Stiina Juhontytär Nummila Markkulasta. Lopulta perintöä olivat jakamassa vielä vainajan veljenpoika Juha sekä sisarenpoika Otto. Viimeksi mainitut kolme henkilöä käyttivät sukunimeä Nummitie.

Mainittakoon vielä, että kaikki edellä mainitut olivat kotoisin Paimiosta. Maria oli kuollessaan hieman yli 84-vuotias, kun taas leski Fredrik oli ollut vaimoaan peräti 28 vuotta nuorempi. Niinpä Fredrik ehti mennä toisen kerran avioon 1880, tällä kertaa itseään 26 vuotta nuoremman Maija Stiina Wallenin kanssa.

Kun ”kalunkirjoittajat” olivat saaneet selville perilliset, oli aika tehdä selkoa vanhan emännän jälkeensä jättämästä omaisuudesta. Perhe ei ollut Paimion rikkaimpia, mutta ei todennäköisesti elänyt puutteessakaan. Puhdasta rahaa merkittiin olevan 125 markkaa. Kultaa löytyi kolmen sormuksen verran, kun taas hopeaa oli seuraavasti; yksi pikari, yksi taskukello, kaksi piislaakattua piippua, kolme vanhaa rahaa sekä kaksi ”vähälusikkaa”. Kuparia oli yksi ”kahvepannu”.  Näiden esineiden yhteisarvoksi laskettiin 32 markkaa.

Tämän jälkeen perunkirjoitus siirtyy talous- ja maatalousesineisiin, joita löytyikin kokonaisen aukeaman verran. Kaiken kaikkiaan omaisuutta oli taloon kertynyt lähes 6000 markan edestä. Tästä muodosti suurimman osan itse Takatalo, joka oli ”värterattu” lokakuussa 1883 tasan 4000 markan arvoiseksi. Tätä summaa on hyvä verrata vaikkapa vanhan pariskuntamme hevoseen, jonka arvo 200 markkaa. Talon hinnalla olisi siis saanut 20 hevosta tai vaikkapa 200 lammasta perunkirjan antamien tietojen perusteella.

Perunkirjoitus oli vuonna 1734 voimaan tulleella lailla määrätty pakollisiksi. Vanhin säilynyt perukirja maassamme on kuitenkin Margareta Slatten nimissä vuodelta 1530. On kuitenkin arvioitu, että vielä Maria Juhontyttären kuoleman aikoihin vain 30-50% kuolinpesistä teki tämän tärkeän asiakirjan. Valtiovalta oli kiinnostunut vainajien omaisuuksista, sillä pitkään jaon loppusummasta annettiin 1/8 prosenttia köyhäinapuun.