 |
| Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons |
Valitettavasti erilaisten, monimutkaisten vallanperimysseikkojen ja muiden syiden takia Habsburgien linjassa oli aivan liikaa sisäsiittoisuutta. Espanjan Kaarlen kohdalla tämä kävi suorastaan kohtalokkaaksi. Kuten oheisesta sukupolvikaaviosta voi todeta, hänen esivanhemmissaan oli jo viidessä sukupolvessa todella monta kertaa samoja nimiä.
Suvussa oli eräitä voimakkaita piirteitä, kuten ylisuuret leukalinjat ja suuri kieli. Espanjan kuninkaamme kohdalla nämä ja monet muut ominaisuudet, jotka luultavasti johtuivat sisäsiittoisuudesta, olivat suorastaan kohtalokkaat. Hän pystyi hädin tuskin puhumaan tai edes syömään ylisuuren leukansa takia. Hänen tiedettiin myös kuolaavan valtavasti. Kävelemään Kaarle II oppi vasta kahdeksan vuoden iässä ja silloinkin vain suurien vaikeuksien kautta.
Vaikka hän oli kaksi kertaa naimisissa, kerrotaan vaimojen suorastaan pelänneen hänen ulkonäköään. Lapsia Kaarle II ei saanut kummankaan puolisonsa kanssa, ehkä juuri sukurasituksesta johtuen. Kun kuningas kuoli ilman perillisiä 1700 vain 39-vuoden iässä, loppui Habsburgien valta Espanjassa kuin seinään.
Geneetikko Adam Ruthefordin vuonna 2019 suomennetussa kirjassa "Lyhyt historia meistä kaikista. Ihmiskunnan tarina geenien kertomana." tarkastellaan Habsburgien suvun sisäsiittoisuutta geneettisestä näkökulmasta. Kirjassa kerrotaan espanjalaisten geneetikkojen laskeneen sisäsittoisuuden asteen Kaarlen esipolvista. Tulos oli, että monessa sukupolvessa jatkuneiden sukulaisaviolittojen tuloksena kuningas kaarlen syntyperä oli enemmän sisäsittoinen kuin olisi ollut veljen ja sisaren lapsilla. Näillä sisäsittoisuutta kuvaava suhdeluku olisi 0,25, mutta kaarlella se oli 0,254.
VastaaPoistaEikös Habsburgin sukulinjaa jatka osittain Ruotsin Kaarle XVI Kustaa ? Ainakin prinsessa Viktorialla on vahvat leuat.
VastaaPoistaVahvat leuat taitavat tulla äidin puolelta. Isällä on vähemmän vahvat.
VastaaPoista