Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on toukokuu, 2010.

Vankikarkurin matka

Joulukuun alussa 1898 pääsi Turun Kakolan vankilasta pakoon eräs Elis Tikkanen, joka oli tuomittu toiskertaisesti varkaudesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tästä ajasta hän oli istunut noin puolet lähtiessään omille teilleen.

Parissa päivässä Tikkanen onnistui kulkemaan aina Liedon ja Tarvasjoen rajamailla olevaan Kättylään saakka. Siellä mies lymysi voudin talon luhdissa vaihtaen samalla vanginvaatteensa isännän sammaleenvihreään trikookankaiseen takkiin ja housuihin. Lisäksi hän otti kolme paitaa mukaansa. Vanginpuvun Tikkanen sulloi omaan reppuunsa.

Talon väki huomasi vähitellen, että luhdissa oli vieraita ja kolmen miehen voimin päätettiin lähteä asiaa tutkimaan. Kättylän isäntä astui ensimmäisenä ovesta saaden saman tien useita puukoniskuja rintaansa. Syntyneessä käsikähmässä Tikkanen pääsi muilta pakoon isännän jäädessä makaamaan kuolemankielissä.

Elis Tikkanen onnistui pakoilemaan lähes vuoden takaa-ajajia ja hänen väitettään matkallaan murhanneen erään miehen Messukylässä,…

Nuori ylioppilas

Kaarlo Jalmari Nyman syntyi Sammatin Kiikalan kylän Junnin talossa marraskuussa 1879. Hänen vanhempansa olivat Junnin isäntä Karl August Nyman ja Edla Maria Boman. Äiti Edla oli kotoisin Leikkilän kylän Piekan talosta, kun taas isä Karl oli Junnin talossa piikana olleen Eeva Liisa Nymanin avioton poika. Sukunimi Nyman periytyi Eeva Liisalle ja hänen jälkeläisilleen Karjalohjan Immulan rusthollista. Sen vuonna 1720 kuollut isäntä Nils Nyman oli Eeva Liisan isoisän isoisä. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää, miten avioton piian lapsi sai Junnin isännyyden.


Karl Augustilla ja Edla Marialla oli neljä lasta, joista kolme nuorimmaista menehtyi hyvin pieninä. Esikoispoika Kaarlo Jalmari sen sijaan lähti 1896 Lahden kansanopistoon. Sieltä päästyään nuorukainen opiskeli kotona menestyen niin hyvin, että seuraavana syksynä pystyi suorittamaan Porvoon yhteiskoulun kolmannen luokan tutkinnon.

Pari vuotta myöhemmin hän pääsi Helsinkiin, L. Hagmanin yhteiskoulun kuudennelle luokalle. Keväällä 1…

Nuori isäntä Olenius Karjalohjalta

Karjalohjan Kourjoen rusthollin omistajaksi tuli 1800-luvun alkupuoliskolla Oleniusten suku Sammatin Niemenkylän Oinoolta. Ensimmäinen näistä isännistä oli Erik Johan, joka pääsi Kourjoelle naimalla talon edellisen rusthollarin tyttären, Maria Limnellin. Heidän kahdesta lapsestaan tytär Kristina Lovisan nai Lohjan Maikkalan Isotalon rusthollin isäntä Johan Malin. Pikkuveli Henrik Johan Olenius löysi puolisokseen Nummen Immolasta kotoisin olleen Maria Helena Tallqvistin.

Henrik Johanilla ja Maria Helenalla oli neljä lasta; tyttäret Maria Matilda, Josefa Kristina ja Ida Karolina sekä poika Fredrik Ferdinand. Maria Matildan kohtalosta ei itselläni ole tietoja, mutta Josefa Kristinan vei vihille Lohjan Kaijolan talollinen, Erik Wilhelm Korenius. Kuopus Ida Karolinan puoliso oli Karl Vilhelm Wikholm, Karjaan Bällarbyn Teiran isäntä.

Fredrik Ferdinand haki oman nuorikkonsa lähes naapurista, sillä hän nai Ilmoniemen rusthollari Niilo Heermanin tyttären Helena Matildan. Perheen lapsista Hugo ot…

Höyrypuuseppä K. K. Tallqvist, Tampere

Tampereella vaikuttanut liikemies Karl Konstantin Tallqvist ei ilmeisesti kuulunut samaan sukuun kuin Karjalohjan Katteluksen ja Tallaan kylistä lähtenyt samanniminen suku. Karl Konstantinin vanhemmat olivat Karl Tallqvist ja vaimonsa Eva Vilhelmiina. Isä Karl oli ammatiltaan puuseppä ja perheeseessä oli 1900-luvun alussa Karl Konstantinin lisäksi kaksi tytärtä, jotka molemmat olivat tahoillaan naimisissa. Isä Karlin sukuperä on toistaiseksi selvittämättä, mutta ainakaan toistaiseksi en ole pystynyt yhdistämään häntä millään tavalla em. Tallqvistien sukuun.

Karl Konstantin syntyi Tampereella eikä ehtinyt koskaan naimisiin ennen melko varhaista kuolemaansa heinäkuussa 1903. Tämä saattoi johtua hänen loppumattomasta työinnostaaan.

Käytyään kansakoulun Karl Konstantin meni työhön puuvillatehtaaseen, mutta siirtyi pian puusepän oppiin. Vapaa-aikanaan nuori Tallqvist luki ahkerasti ja opiskeli omatoimisesti kulttuuria. Niinpä ei ole ihme, että hän aikanaan liittyi mm. Suomalaisen Kirjallisuu…

Palkollisen päästötodistus

Toukokuun 15. päivänä vuonna 1805 annettin yleinen palkka-asetus. Sen yhteydessä valtiovalta katsoi aiheelliseksi julkistaa asiakirjamallin, jota käytettäisiin palkollisen "päästötodistuksena". Otsikkona tällä paljastavalla arviolla oli "Omaisuuksista, Tawoista, Käytöksistä ja Taidoista". Arvosanoja annettiin yhdestä neljään, joista ykkönen tarkoitti "erinomaisesti eli hywin", kakkonen "awullisesti eli jotenkin", kolmonen "huonosti eli wähin" ja nelonen "ei harjoittanut eli tietämätön".

Mallilomake koostui lopulta seuraavista kohdista;

Terwe
Lukewa
Kirjallinen
Ripille käypä
Uskollinen ja luotettawa
Toimellinen
Nöyrä ja siwiä
Siisti
Juoninen ja itsewaltainen
Ahkera
Joutusewa
Silmänpalwelia
Itsensäästäwä
Laiskamainen
Uppiniskainen ja suupaltti
Muistutettawa
Kylänjuoksia
Saamatoin ja hidas
Wiekas ja petollinen
Raitis
Wäkewiä juomia rakastawa
Joutopäiwiä pitänyt
Kirwes-työtä tekewä
Puu työtä tekewä
Sahaus- työtä tekewä
Astioita tehdä
Nikkaroida
Sepän työtä o…

Kuinka elää satavuotiaaksi

Englantilainen Sir James Sawyer julkaisi 1900-luvun alussa kirjasen, jossa hän antoi ohjeita aiheesta "Miten elää satavuotiaaksi". Sir Sawyer ei ollut kuka tahansa puoskari, sillä hän toimi jo 1880-luvulla professorina Queen's Collegessa. Sawyerin mukaan sadan vuoden iän saavuttamisessa ei ollut mitään ihmeellistä, mikäli vain noudattaisi hänen antamiaan yksinkertaisia ohjeita;

1)

Nuku kahdeksan tuntia joka yö ja makaa aina oikealla kyljellä

2)

Makuuhuoneessa tulee yhden akkunan olla auki yötä päivää. Aseta varjostin sen eteen välttääksesi vetoa ja siirrä vuoden keskelle lattiaa

3)

Ota joka aamu kohtuullisen lämmin kylpy. Vältä kylmiä suihkuja. Voimistele puoli tuntia ennen suurusta. Syö vähän lihaa ja paljon leipää. Juo aina maitoa

4)

Tee joka aamu ruumiinharjoituksia ulkosalla

5)

Älä pidä kotieläimiä, sillä koira lyhentää sinun elämääsi 10 vuodella, kissa neljällä ja kanarialintu kahdella

6)

Oleksi niin paljon kuin mahdollista maalla, mutta älä asu talonpoikaistaloissa, joissa ei …

Suku Forumista

Suomen Sukututkimusseuran perustama Suku Forum on vuoden 2007 kesästä lähtien kerännyt käyttäjiä kiihtyvällä vauhdilla. Rekisteröityneitä forumilaisia on tätä kirjoitettaessa jo reilusti yi 5000. Vakituisia tai satunnaisia kävijöitä on näiden lisäksi moninkertaisesti.

Käsitellyt aiheet Suku Forumilla ovat kulkeneet laidasta laitaan. Kysymyksiä ja ennen kaikkea asiantuntevia vastauksia on tullut aiheesta kuin aiheesta. Forumin luonteeseen kuuluu, että keskustelu on jaettu erilaisilla alaforumeille. Näin vaikkapa Pohjanmaasta kiinnostuneen ei tarvitse kahlata lävitse muuta Suomea koskevaa kirjoittelua, vaan hän voi keskittyä itselleen olennaisimpiin teksteihin.

Toisaalta forumilla kävijä voi käyttää "Uudet viestit" -toimintoa. Sen avulla näkee yhdellä silmäyksellä, mitä forumilla on tapahtunut viime käynnin jälkeen. Tietyn viestiketjun viimeisimpään viestiin pääsee sitten helposti yhdellä näppäimen painalluksella.

Suomen Sukututkimusseura on ottanut Suku Forumin viralliseksi vies…

Unohdettu urkutaiteilijamme Kaarle Saarilahti

Alkusyksystä 1896 piti ruoveteläinen Kaarle Saarilahti kirkkokonsertin Hämeenlinnan kaupungin kirkossa. Tämä vasta 17 -vuotias nuorukainen oli syntynyt 15.1.1879 talollinen Epra Antinpojan ja Henrika Juhantyttären perheeseen sen kuopuksena. Häntä ennen olivat syntyneet Juha Oskari, Vihtori, Miina, Santra ja Akseli. Kaarlen ristimäniminä olivat Kalle Henrikki, kun taas rippikirjassa nimet ovat muodossa Kalle Heikki. Kummeikseen poika oli saanut Herman Järvisen ja Retriikan.

Mikään aivan aloitteleva soittaja Saarilahti ei ollut, sillä em. konsertissa häntä oli nykytermein sanottuna sponsoroimassa itse Oskar Merikanto. Tämä oli Kaarlea reilut 10 vuotta vanhempi. Konsertin lippujen hinta oli markan kappaleelta, mutta lapset ja työväki pääsivät sisälle puoleen hintaan.

Neljä vuotta myöhemmin oli Kaarle Saarilahti Saksan Dresdenissä opiskelemassa urkujensoittoa. Hän antoi siellä ensimmäisen konserttinsa sunnuntaina 25.3.1900. Itseasiassa kyse oli kaikkien aikojen ensimmäisestä suomalaisen tai…

Kilpajuoksija Renlund Suomesta

Sanfrid Renlund syntyi 14.12.1873. Hänen isänsä Johan oli Vaasan seudulla asunut talollinen. Vuoden 1887 paikkeilla isä Johan muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin asettuen ensin Kaliforniaan ja sieltä edelleen Montanaan. Siellä Johan Renlund omisti hyvin menestyvän maatilan kolmisen mailia Red Lodgen kaupungista. Alueen lounaispuolella leviää valtava Yellowstonen kansallispuisto.

Poika Sandfrid ehti käydä koulua Suomessa ja 18 vuoden iässä hän löysi työpaikan kauppa-apulaisena Red Lodgessa. Vähitellen nuorempi Renlund lähti omilleen perustaen kauppaliikkeen. Kerättyään hieman omaisuutta hankki Sanfrid Renlund itselleen maapaikan kaksi mailia Linleystä länteen. Tämä Carbonin piirikuntaan kuuluva pikkukaupunki sijaitsee noin 11 mailia Red Lodgesta luoteeseen.

Sanfrid Renlund meni vuonna 1893 naimisiin Amanda Takalan kanssa. Heillä oli yksi lapsi, tytär Ellen. Kirjassa "An illustrated history of the Yellowstone Valley : embracing the counties of Park, Sweet Grass, Carbon, Yellowstone,…

Toisen kerran tuomari Erlundista

Herra Josef Erlund asui 1830-luvulla Turun kaupungissa ja työskenteli merimiehenä. Hänen puolisonsa oli Agatha Charlotta Grönblom. Pariskunnalla oli useita lapsia, joista esikoispoika kuoli hyvin pienenä.

Järjestyksessä seuraavana syntynyt poikalapsi sai nimen Edvard ja vanhempiensa melko vaatimattomasta sukuperästä huolimatta hän onnistui tekemään kelpo karriäärin.

Hän lähti jo varhain opintielle tullen ylioppilaaksi 1857. Vuonna 1859 hänet löytää Helsingin Yliopistolta. Tuolloin ylioppilas Erlund asui Gripenbergin talossa Unioninkadun varrella. Kyseisessä asunnossa sattui muuan aikakirjoihin jäänyt tapaus, kun hän toukokuun lopulla mainittuna vuonna eräänä iltapäivänä kello kahden ja kolmen aikaan huomasi varkaan vierailleen siellä. Saaliksi kyseinen pitkäkyntinen oli saanut Erlundin hopeisen taskunauriin. Poliisilla ei valitettavasti ollut kovinkaan paljon johtolankoja ja tapaus taisi jäädä ratkaisua vaille.


Edvard Erlund suoritti sitten tuomaritutkinnon vuonna 1862 lähtien työhön Tur…

Heikki Heikkilä - suomalaisen sisun perikuva

Marttilan Maunulan kylän Isotalon Välimaan torpassa syntyi joulukuussa 1818 poikalapsi, jolle vanhemmat Juho Heikinpoika ja Leena Matintytär antoivat nimen Heikki. Noin kolmenkymmenen vuoden iässä tämä Heikki löysi vaimokseen Leena Heikintyttären, joka oli Simalassa asuneen seppä Roligin viidestä lapsesta keskimmäinen.

Heikki ja Leena asettuivat asumaan Ruskolaisten kylän Neuvon l. Anttilan talon maille torppareiksi. Siellä heidän lapsikatraansa kasvoi tasaiseen tahtiin ja vuoteen 1861 mennessä oli päivänvalon nähnyt kuusi pienokaista. Näistä kaksi nuorinta kuoli aivan pienenä. Vuosisadan loppupuolella isä Heikki otti käyttöön sukunimen Heikkilä, joka samalla oli hänen torppansa nimi.


Heikki Heikkilä kuoli vuoden 1900 syksyllä, nelisen vuotta vaimonsa poismenon jälkeen. Tammikuussa 1901 ilmestyi Uusi Aura -sanomalehdessä hänen ystävänsä tekemä muistokirjoitus. Kirjoittaja luonnehti Heikkiää "korvenkulkijaksi", sillä vielä 80-vuotiaana tämä asteli kotoaan puolitoista peninkulma…

Commerce Tulipalo

Tampereen keskustassa parhaillaan pahasti tuhoutuvan ns. Commerce -rakennuksen suunnitteli vuonna 1899 helsinkiläinen arkkitehtitoimisto Andersin, Jung & Boman. Yrityksellä oli useita kohteita Tampereella. He olivat esimerkiksi jättäneet alkuvuodesta 1899 kaupungille piirustuksen 41 tulisijaa sisältävästä kivirakennuksesta, joka tulisi nousemaan tontille 47 kymmenennessä kaupunginosassa. Talosta oli tarkoitus tehdä kolmikerroksinen. Arkkitehtien mukaan sen ulkonäkö tulisi olemaan huomiota herättävä ja uudenaikainen.

Commercen talossa on myös aiemmin riehunut tulipaloja ja ensimmäinen niistä oli jo syyskuussa 1899. Tuolloin Rohdoskauppayhtiön kerrottiin säilyttäneen rakennuksen alakerroksessa tulenarkoja tuotteita vastoin voimassa olleita määräyksiä. Näin olleen Tampereen Uutisissa 29.9.1899 arveltiin paloapuyhtiöiden vaativan korvauksia Rohdoskaupalta niiltä osin kuin se itse joutui maksamaan niitä vakuutetuille.

Liedonperän "kuoriusasema"

Suomen ensimmäinen meijeri perustettiin Kurkijoelle vuonna 1857 senaattori Gripenbergin toimesta. Vuosisadan loppuun mennessä lähinnä Tanskasta tulleiden ammattilaisten voimin näitä laitoksia perustettiin ympäri maata. Nykyinen Tarvasjoen pitäjä sai oman meijerinsä Juvan kartanon vuokraajan, Karl Robert Lindströmin toimesta. Hänen vaimonsa oli opiskellut kotimaassaan Tanskassa meijeriköksi. Vuonna 1889 laitoksesta tuli alueellinen Juvan meijeri ja lopulta Tarvasjoen Marttilan Meijeri Oy.

Juvan kartanon karja oli pitäjän suurin, mutta myös muissa kylissä oltiin valveutuneita tuotantoeläinten suhteen. Niinpä Liedonperän tai kuten se aiemmin kirjoitettiin, Lietonperän Isotaloon oli hankittu kappeliseurakunnan ensimmäinen ayrshire-rotuinen karja. Myös Juvalla oli samoihin aikoihin näitä Skotlannin Ayrin kreivikunnasta lähtöisin olevia eläimiä, joita oli tuotu maahamme vuodesta 1845 alkaen.

Jossain vaiheessa Juvan meijeri avasi sivutoimipisteen Liedonperään. Kyseessä oli ainoastaan yhden &qu…

Hieman varhaisesta Blåfield -suvusta

Bengt Jönsson oli asemies ja porvari Turussa. Hänen isänsä oli mahdollisesti se Jöns Bengtsson, joka mainittiin Maskun kihlakunnantuomarina 1438, sinettitodistajana Turussa 1442 sekä maaoikeuden jäsenenä. Bengt sai uskollisuudestaan ja palveluksistaan rälssikirjeen 3valtionhoitaja Sten Sturelta Turun linnassa 12.11.1476. Rälssikirjeessä oli myös selostettu Bengtin vaakunan ulkomuoto: "sinisellä pohjalla leijonanpää, kieli ulkona, kypärässä kaksi lippua, vesilehti kummassakin lipussa".

Bengt toimi laamannina ainakin 1477. Hänen vaimonsa oli Beata Eriksdotter, keskiaikaista Tavast -sukua. Vuonna 1479 antoi pariskunta Beatan vanhempien suostumuksella tämän perintötilan Nousiaisten Poutusen vaihtokaupassa Naantalin luostarille, saaden tilalle kivitalon Turussa. Talo sijaitsi Kirkkokadulla, torin itäisessä kulmassa ("... vedh torgeth a Kirkiogatwnne, widh östir hörnedh...". Suurin piirtein samalla paikalla sijaitsee nykyisin Kulttuurikeskus.

Bengtin ja Beatan pojanpojanpo…

Asemapäällikkö Landgrenin kohtalo

Axel Emmerik Landgren oli syntynyt 1846 Nilsiässä, missä hänen isänsä Johan Fredrik oli ollut lukkarina. Lukkari Landgren oli hakenut vaimonsa Kustaava Olivia Ruuthin Porvoon kaupungista kolmisen vuotta aikaisemmin. Pariskunnalle syntyi vuoteen 1862 mennessä 12 lasta, joista Emmerik oli kolmanneksi vanhin. Isä Johan Fredrikn veli Lars Anders oli samoihin aikoihin kirkkoherrana Pälkjärvellä ja Mäntyharjulla.

Herra Landgren saapui Turku-Toijalan radan varrella sijainneeseen Auran asemataajamaan vuonna 1891 tehtävänään toimia asemapäällikkönä. Hänet opittiin pian tuntemaan hiljaisena ja täsmällisenä virkamiehenä, joka nautti läheistensä suosiota. Ennen Auraan tuloaan hän oli ehtinyt työskennellä samoissa tehtävissä mm. Alavudella ja Nikolainkaupungissa eli Vaasassa. Valitettavasti herra Landgrenin ruumiilliset ja henkiset voimat heikkenivät iän myötä ja vuoden 1900 tammikuussa rasitus kävi ylivoimaiseksi.

Landgren oli ollut jo jonkin aikaa virkavapaalla sairauden takia, mutta hänen oli mää…

Svebilius -sukuisia

Erään suositun teorian mukaan oli Svebiliusten Suomen-haaran juuret Gotlannissa. Siellä oli asunut visbyläinen kauppias Per Andersson, k. 1655, jonka puoliso Lisbet Andersdotter, 1625-1692, avioitui uudelleen 1665 käräjänotaari Lars Göran Svebiliuksen (1621-1679), piispa Svebiliuksen veljen kanssa. Lars ei saanut lapsia vaimonsa kanssa, mutta hän adoptoi Lisbetin tyttölapsen (tai lapset) Lisbetin ensimmäisestä liitosta. Ottotytär (etunimi ei ole jäänyt jälkipolvien tietoon) ....Persdotter otti käyttöönsä isäpuolensa sukunimen Svebilius ja meni naimisiin visbyläisen tullikirjurin Petter Pettersson Oxen kanssa. Heillä oli poika Petter Oxendahl, joka oli suutari Kokkolassa.

Näin olisi Petterin poika, pappismies Petter Oxendahl (nuor.) lähes 90 v. myöhemmin (1743), voinut aikuisiällä vaihtaa nimensä Svebiliukseksi isänäitinsä isäpuolen mukaan. Nimi Svebilius ei välttämättä sano suomalaiselle juuri mitään, mutta ruotsalaisen korvissa se on melkein yhtä kaikuva nimi kun esim. Mikael Agricola…

Kansakouluja ja opettajia

Vuoden 1888 helmikuussa Prunkkalassa (nyk. Aura) istuttiin kuntakokouksessa, jossa yhtenä aiheena oli oman kansakoulun perustaminen tähän Liedon kappeliseurakuntaan. Hämmästyttävää kyllä, kokous tuli siihen yksimieliseen päätökseen, että kyseinen "puuha saa jäädä tulewiin aikoihin". Muutamia vuosi aiemmin oli samasta asiasta pidetty kokousta ja tuolloinkin oli lopputuloksena ollut se, että oli odotettava tulevia vuosia. Asiasta uutisoinut sanomalehti Aura totesikin "onpa hauska nähdä milloin tuo otollinen aika Brunkkalan ukoille koittaa!"

Onneksi tuo aika koitti jo muutamia vuosia myöhemmin, sillä kesällä 1893 julistettiin haettavaksi ylemmän kansakoulun miesopettajan virka Prunkkalan kappelissa. Elokuun 21. päivänä virkaa astuvan opettajan kunnalta saama rahapalkka tulisi olemaan vain 150 markkaa sekä varakkaimmilta oppilailta yhden markan suuruinen sisäänkirjoitusraha per lukukausi. Tämän lisäksi valittu henkilö saisi kuitenkin seuraavat luontaisedut;

”Kolmen asuin…

Pöytyäläisestä maakauppiaasta

Pöytyällä kauppiaana ja värjärinä toimineen Joel Autiota ja hänen vaimonsa Amaliaa kohtasi järkyttävä onnettomuus kesäkuun 11. päivänä vuonna 1879. Noin kello viiden aikoihin iltapäivällä roihahti heidän Himaisten kylässä sijainneella maatilallaan tulipalo. Hetkessä tuhoutuivat sekä asuinhuoneet että kaikki ulkohuoneet. Lisäksi tuli nielaisi niissä säilytetyt tavarat.

Vahinko oli todella suuri, sillä kauppatavaraa paloi 7,500 edestä ja muuta irtaimistoa meni noin 5,000 markan verran. Huoneiden arvo oli 4,000 markkaa ja silkkaa käteistä rahaakin hävisi taivaan tuuliin parin sadan edestä.

Onneksi rakennukset sekä kauppavarasto oli vakuutettu Kristianiaseurassa yhteensä 11,000 markkaan asti. Sama palo levisi värjäri Erkki Raunion ja itsellismies Matti Peltomaan torppiin, jotka kumpainenkin tuhoutuivat täysin. Raunion mökin arvoksi laskettiin 200 ja Peltomaan asunnon 80 markkaa.

Kauppias Joel Autio ei lannistunut vastoinkäymisistä, sillä hän jatkoi myöhemmin kauppiasuraansa mm. Kaulanperän k…

Herastuomari Ristimäki

Kustaa Juhonpoika syntyi Karinaisten Suutarlan Siikarlan talossa syksyllä 1822. Noin 24 vuoden iässä hän vei vihille Marttilan Huovariston kylän Bromanin eli Ristimäen verorusthollin tyttären, Maria Julianan. Tämän avioliiton myötä Kustaasta tuli Ristimäen uusi isäntä ja myöhemmin hän omaksui talon nimen sukunimekseen.

Marttilalaiset oppivat pian tuntemaan Ristimäen isännän rehtinä miehenä ja hänet valittiinkin seurakunnan kirkkoväärtiksi jo nuorena. Tässä työssä hän tarvitsi kirjoitustaitoa. Kustaa ei ollut käynyt kouluja, joten hän opetteli taidon itsenäisesti aapisen avulla.

Samoihin aikoihin oli vaivaishoito vielä kirkon huostassa ja niinpä Kustaa Ristimäki valittiin vaivaishoidon rahastonhoitajaksi. Tämän jälkeen uuttera isäntä hoiti näitä kahta luottamustointa aina siihen saakka, kunnes Marttilaan perustettiin kunnallishallitus. Tuolloin hän luopui vaivaishoidon tehtävistä, mutta pysyi edelleen kirkkoväärtinä.

Erityisen ankaraa aikaa hänen urallaan olivat suuret katovuodet 1867 - 1…

Kenraali Kulnevin käynti Asikkalan Urajärvellä

Suomen sodassa 1808-1809 taisteli venäläisten puolella kenraali Jakov Petrovitš Kulnev (ven. Яков Петрович Кульнев, 6. elokuuta 1763 – 1. elokuuta 1812). Aikalaiset sanoivat hänen olleen ritarillisen ja urhoollisen miehen. Niinpä ei ollut ihme, että Runeberg käytti kenraalia yhtenä Vänrikki Stoolin tarinoiden sankareista.

Kenraali Kulnev menehtyi heinäkuun 18. päivänä 1812 tykkituleen Kljastitsyn taistelussa ranskalaisia vastaan.

Lähes 90 vuotta myöhemmin Suomessa muisteltiin tätä silloista vihollismaan edustajaa seuraavasti;

Asikkalan Urajärven Jussilan talossa eli vielä vuonna 1900 vanhus, iältään päälle yhdeksänkymmenen. Hän ei itsekään enää tiennyt tarkkaa ikäänsä, mutta kirkonkirjojen mukaan hän oli todella hieman yli 90 -vuotias.

Vanhus oli ikää kysyttäessä kertonut seuraavan pienen tarinan;

"Silloin, kun oli vuoden 1808-09 sota, on äitini kertonut, minä olin vielä kehtolapsi. Eräänä kauniina kesäpäivänä marssivat venäläiset Vierumäen ohitse ja tupaamme oli tullut sotamiehiä. N…

Pullerin talolta

Nykyisen Tarvasjoen Seppälän kylässä sijaitseva Pullerin talo on toiminut jo vuosia paikallisen Suurilan kylätoimikunnan kohtaamispaikkana. Pulleri mainitaan rippikirjoissa myös toisintonimillä Buller ja Bullar. Alun perin Seppälässä oli Kokkapää -niminen talo, joka 1730-luvulla jakautui Klemeläksi ja Pulleriksi. Tilat sijaitsivat kahden puolen Kyröntietä. Nimi Kokkapää säilyi tilasta lohkotulla torpalla.

Pullerin isännäksi tuli viimeistään vuonna 1734 rakuuna Risto Simonpoika Suutarlasta. Luultavasti isännyys alkoi em. Kokkapään jaon myötä. Riston puoliso Anna Juhontytär oli kotoisin Närpin talosta. Pariskunta vihittiin joulukuun lopulla 1721.

Mikä sitten oli rakuuna, joista usein puhutaan. Hän oli yksinkertaisesti sotilas, joka liikkui ratsain, mutta taisteli jalan. Rakuunat oli yleensä organisoitu jalkaväkimallin mukaisesti ja rakuunaupseerien arvot noudattivat jalkaväen sotilasarvoja, poikkeuksena Suomen ratsuväessä kapteenin arvoa vastasi ratsumestari ja vänrikin arvoa kornetti. R…

Fonografin kanssa oikeudessa

Loppuvuodesta 1907 uutisoitiin Suomessa seuraavasta, jokseenkin hämmentävästä tapahtumasta Yhdysvalloissa;

Etelä-Carolinassa hakee eräs suuttunut aviomies oikeuden kautta avioeroa "paremmasta" puoliskostaan. Todistuskappaleena hän tuo mukanaaan oikeuteen Edisonin fonografin avulla säilyttämänsä haukkumasaarnan, jonka vaimo vihapäissään oli hänelle pitänyt.

Fonografia veivattiin ja vaikutus oli tavaton.Saarnan kuullessaan sekä tuomari että yleisö pakenivast ulos oikeussalista, pöytäkirjuri pyörtyi ja eräs läsnäoleva oikeudenpalvelija, joka oli aikeessa viikon päästä viettää häitä, teki kauhistuksissaan vakavan itsemurhayrityksen.


Tarina ei valitettavasti kerro oikeudenkäynnin lopputulosta, mutta melko varmasti mies sai haluamansa eron.


Suomessa avioerokäsitettä ei oikeastaan tunnettu ennen 1800-luvun puoliväliä. Edes käsite "perhe" ei ollut vielä tuolloin käytössä, sillä se vakiintui vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Siihen asti mies, nainen ja lapset olivat huonekunta…

Metsänainen Turussa!