Karjalohjan Kourjoen rusthollin omistajaksi tuli 1800-luvun alkupuoliskolla Oleniusten suku Sammatin Niemenkylän Oinoolta. Ensimmäinen näistä isännistä oli Erik Johan, joka pääsi Kourjoelle naimalla talon edellisen rusthollarin tyttären, Maria Limnellin. Heidän kahdesta lapsestaan tytär Kristina Lovisan nai Lohjan Maikkalan Isotalon rusthollin isäntä Johan Malin. Pikkuveli Henrik Johan Olenius löysi puolisokseen Nummen Immolasta kotoisin olleen Maria Helena Tallqvistin.
Henrik Johanilla ja Maria Helenalla oli neljä lasta; tyttäret Maria Matilda, Josefa Kristina ja Ida Karolina sekä poika Fredrik Ferdinand. Maria Matildan kohtalosta ei itselläni ole tietoja, mutta Josefa Kristinan vei vihille Lohjan Kaijolan talollinen, Erik Wilhelm Korenius. Kuopus Ida Karolinan puoliso oli Karl Vilhelm Wikholm, Karjaan Bällarbyn Teiran isäntä.
Fredrik Ferdinand haki oman nuorikkonsa lähes naapurista, sillä hän nai Ilmoniemen rusthollari Niilo Heermanin tyttären Helena Matildan. Perheen lapsista Hugo otti isännyyden hyvin nuorella iällä isänsä kuoltua.
Hugo Olenius kävi Harjun maatalouskoulua, meni naimisiin Edla Hällströmin kanssa ja otti sukunsa maatilan tarmolla hallintaansa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä ja poika, mutta Hugo itse menehtyi vain hieman alle 31 vuoden iässä ankaraan keuhkotautiin. Ison maatilan hoitamisen lisäksi Olenius oli mukana kaikessa muussakin. Esimerkiksi 1898 hänet oli valittu paikallisen säästöpankin tilintarkastajaksi yhdessä K. O. Melanderin ja poliisi Aholan kanssa. Samaan aikaan Olenius oli myös jäsenenä siinä komiteassa l. toimikunnassa, joka suunnitteli Länsi-Uudellemaalle tulevaa kansanopistoa sekä sen sijainta. Lisäansioita Kourjoella saatiin kesäasunnon vuokraamisesta. Erään lehti-ilmoituksen mukaan "luonnonihanalla paikalla Lohjan järven rannalla oli vuokrattavana kolme huonetta ja keittiö sisältävä mökki".
Päivälehdessä olleessa muistokirjoituksessa nuorena kuollutta isäntä muisteltiin kaiholla mm. seuraavin sanoin;
"Vaikka olikin nuori ja kokematon, osotti kumminkin kohta hänen menettelynsä, että hänellä oli intoa toimeensa. Huolimatta siitä, että hän hoitikin vain kymmenkunta vuotta tilaa, sai hän sen ajanmukaiselle kannalle. Kunnallisiin rientoihin otti hän innokkaasti osaa ja innostutti muitakin. Varsinkin maamiesseura kadotti, melkeinpä voi sanoa, innokkaimman jäsenensä. Sävyisällä ja ystävällisellä luonteellaan sai hän paljon ystäviä."
Hugo Olenius harrasti monien muiden seudun isäntien tavoin kilpa-ajoja hevosilla. Hän oli mukana esimerkiksi vuoden 1896 kevättalvella Puujärvellä pidetyissä kisoissa . Lopputuloksissa Hugo sijoittui neljänneksi tienaten palkintorahoja neljä markkaa ja 40 penniä.
Kuvassa Kourjoen päärakennus 1900-luvun alkupuolella teoksesta Suomen Maatilat, osa I
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Henry von Northeim – keskiajan vaikutusvaltainen saksilainen ruhtinas Henry von Northeim (s. noin 1060) oli yksi aikansa vaikutusvaltaisimm...
-
Joulunaika tuo mukanaan monia rakkaita tapoja ja perinteitä, mutta oletko koskaan miettinyt, mistä nämä kaikki juontavat juurensa? Joulu on ...
-
Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioit...
Fredrik Ferdinandin pojasta tietää Ylioppilasmatrikkeli;
VastaaPoista13.12.1895 ALLAS Anian Ferdinand 24933 (Länsis.). * Karjalohja 16.11.1875, vanht ratsutilallinen Fredrik Ferdinand Olenius ja Helena Matilda Heerman. Yo Suom. norm.lys. Teol. yo →1900, AHt 1913. Rautatiekirjuri, viim. Järvelän asemapääll. 1928-38. † Helsinki 20.6.1946. – Pso 1901 Anna Matilda Ekqvist