Asemapäällikkö Landgrenin kohtalo

Axel Emmerik Landgren oli syntynyt 1846 Nilsiässä, missä hänen isänsä Johan Fredrik oli ollut lukkarina. Lukkari Landgren oli hakenut vaimonsa Kustaava Olivia Ruuthin Porvoon kaupungista kolmisen vuotta aikaisemmin. Pariskunnalle syntyi vuoteen 1862 mennessä 12 lasta, joista Emmerik oli kolmanneksi vanhin. Isä Johan Fredrikn veli Lars Anders oli samoihin aikoihin kirkkoherrana Pälkjärvellä ja Mäntyharjulla.

Herra Landgren saapui Turku-Toijalan radan varrella sijainneeseen Auran asemataajamaan vuonna 1891 tehtävänään toimia asemapäällikkönä. Hänet opittiin pian tuntemaan hiljaisena ja täsmällisenä virkamiehenä, joka nautti läheistensä suosiota. Ennen Auraan tuloaan hän oli ehtinyt työskennellä samoissa tehtävissä mm. Alavudella ja Nikolainkaupungissa eli Vaasassa. Valitettavasti herra Landgrenin ruumiilliset ja henkiset voimat heikkenivät iän myötä ja vuoden 1900 tammikuussa rasitus kävi ylivoimaiseksi.

Landgren oli ollut jo jonkin aikaa virkavapaalla sairauden takia, mutta hänen oli määrä palata toimeensa tammikuun 12. päivänä. Lääkäri antoi hänelle kuitenkin lisää sairaslomaa, sillä paraneminen ei ollut edennyt toivotulla tavalla. Syystä tai toisesta asemapäällikkö Landgren joutui neljä päivää myöhemmin aamupäivällä mielenhäiriöön juoden pullollisen karboolihappoa. Tätä myrkkyä, joka tunnetaan myös yleisnimellä fenoli, käytetään mm. räjähteiden, maalien ja lääkkeiden valmistuksessa. Se syövyttää voimakkaasti ihoa ja limakalvoja vaurioittaen samalla maksaa sekä munuaisia.

Heti, kun tapahtuma oli huomattu, pyydettiin apua Turun kaupungista. Sieltä lähti lääkäri kohti Auraa ylimääräisellä veturilla, mutta tämän tultua kello yhden aikoihin perille oli kaikki jo myöhäistä. Axel Emmerik Landgren menehtyi suuriin tuskiin ja häntä jäivät kaipaamaan puoliso Idan lisäksi perheen alaikäiset lapset.


Vaikka Axel Emmerikin ja hänen vanhempiensa nimet olivat kovin ruotsinvoittoisia, heidän sukujuurensa lähtivät Savon sydänmailta. Äiti Kustaava Ruuth oli syntynyt Nurmijärvellä, mutta hänen vanhempansa olivat kotoisin Pielavedeltä. Johan Fredrikin isänisä Lasse Niilonpoika Laukkanen oli taasen uudistalollinen Rautalammin Äyräpäässä. Lasse lähetti poikansa, Johan Fredrikin isän, Andersin Kuopion triviaalikouluun ja lopulta hänestä tuli Uukuniemen kirkkoherra. Johan Fredrik Landgren asui 1850-luvulta alkaen Kalimaniemen talossa, jonka nimi lyheni aikaa myöten Kalimaksi. Vuonna 1906 lukkari Landgrenin jälkipolvet suomensivat sukunimensä samoin Kalimaksi.