Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2013.

Hautakivitietokanta

Suomen Sukututkimusseuran hautakivitietokanta koki haaksirikon muutama aika sitten palvelinrikon takia. Siinä yhteydessä hävisi noin 60 ruotsalaisen hautausmaan tiedot. Onneksi tietokannan ylläpitäjä R. Schröder on nyt pitkästä aikaa tehnyt päivityksiä lisäten seuraavat hautausmaat tähän tietokantaan, joka on avoin kaikille;

228 Pietarsaaren hautausmaa 5335
229 Paraisten hautausmaa 8898
230 Kerimäen Hytermän hautausmaa 5
231 Kotkan Vanha hautausmaa 682
232 Pieksämäen Hiekkapuron hautausmaa 159
233 Pieksämäen Siilin hautausmaa 454
234 Pieksämäen Vangasniemen hautausmaa 13
235 Kiihtetysvaaran hautausmaa 219
236 Ristikankaan hautausmaa 439
237 Kauhavan hautausmaa 8499
238 Kuusamon vanha hautausmaa 295
239 Taivalkosken hautausmaa 148
240 Kouvolan Lepolan hautausmaa 11
241 Lahden Läntinen hautausmaa 19
242 Rovaniemen Autin hautausmaa 95

+ muutama pieni lisäys mm.
Ranuan Simojärvi
Vantaan Ruskeasanta
Ylihärmä


Hautausmaan nimen perässä oleva luku kertoo kuvien määrän.


Olen itse innokas hautakivien kuvaaja, mutt…

Sukuohjelmisto 2004

Kaarle Kailan kehittämä Sukuohjelmisto 2004 on saatavilla oheisen linkin takaa pakattuna tiedostona. Huomaathan, että ao. ohjelmistoa ei enää ylläpidetä. Mikäli tarvitset apua käytössä tai asennuksessa, voit lähettää kysymykseni Suomen Sukututkimusseuran Suku Forumille!


Lataa Sukuohjelmisto tästä painamalla hiiren oikeanpuoleista näppäintä ja valitsemalla "tallenna kohde levylle".

Lisenssiavain on 13149-NMIHO-1365-517805

Sukuohjelmisto 2004
Edistyksellinen ohjelmisto jonka avulla ylläpidetään tietokantaa tutkituista henkilöistä, tulostetaan esi- ja jälkipolvitauluja sekä hakemistoja. Ohjelmisto vaatii toimiakseen Windows 95/98/Me/NT/2000 tai XP. Tekstimuotoiset tulostukset käyttävät MS Word 97 tai MS Word 2000 -tekstinkäsittelyohjelmaa. Toimii myös uudemmissa käyttöjärjestelmäversioissa ja ohjelmissa.

Sukututkijan jäämistön perkausta

Loppukesästä sain noudettua talteen keväällä edesmenneen sukututkijaystävämme leskeltä noin 30-40 mappia erittäin hyvässä järjestyksessä olevia muistiinpanoja, kuvia, lehtileikkeitä ja muita dokumentteja. Lisäksi sain luvan tallentaa vainajan kannettavalta kaikki sukutietoihin liittyvät kansiot. Hännän huippuna kannoin kotiini niin vanhalla käyttöjärjestelmällä varustetun pöytäkoneen, että tiedostojen siirto muistitikulle ei siinä onnistunut.

Mapeista osa on jo mennyt eteenpäin Keski-Suomea tutkiville henkilöille, jotka ovat luvanneet skannata/digitoida niiden sisällöt SSHY:n jäsenistön käyttöön. Yhden osan mapeista yritän tässä vaiheessa lahjoittaa joko Turun tai Salon seudun sukututkimusyhdistykselle. Muutamia jää toistaiseksi omaan hyllyyni tarkempaa syynäystä varten. Mapeista löytyi jonkin verran "liian tuoreita" tietoja, joita ei tietenkään viedä yleiseen levitykseen. Sama koskee tuoreita valokuvia ja sellaisia dokumentteja, joilla on voimassa oleva copyright. Viimeksi…

Murheellinen merkintä

Murheellinen tarina, joka on kirjattu Kauhajoen kastettujen luetteloon...



trp Johan Jöransson ∞ Maria Lisa Matsdotter   -  sn Daniel *29.10.1793



Naturens vidunder: Barnet af vanlig storlek, ögonen svartbruna, vatnaktiga, runda uphöjda: Inga ögonlock, ögonbryn, ingen Näsa ej öfre läpp utan fyrkantigt hål i stället för mun, ungefär som ett runstycke slogs? fyrkantigt. Tung ändan skuren tvärt af och rördes ständigt. På högra sidan å tiningen fastvuxen, men likasom utrunnen ifrån högra ögat, ungefär en hand bred mittpå, ett qvarters långa tarmar, som sågo ut likt gele svartbrune, närmare åt tinningen hårda knölar lika ben uti tarmarne, vilka voro annorstädes mjuka. Högra Handen: Tummen och främsta fingret fullkomliga. Största fingret böjd inåt med lång men spitsig nagel. Tvänne minsta fingrar med en hinna ihopvuxen utan naglar. Högra benet hjulbent, så att vadan lutade inåt dock fotbladet i sin stålning, med sex tår utan naglar emellan dem alla en tunn hinna. Wänstra sidan fulkomlig, förut…

Härkätien Autosuunnistus 2013

Tarvasjoen myllyjä

Nykyisen Tarvasjoen kunnan läpivirtaavassa Paimionjoessa olevassa Juvankoskessa oli myllyjä jo satoja vuosia sitten. Ensimmäinen maininta niistä on vuodelta 1537, jolloin Marttilan pitäjän laamanninkäräjillä todettiin, että Turun tuomiokirkko oli myynyt 60 markan hinnasta Juvan kartanon herra Jaakko Olavinpojalle neljänneksen eli kuusi tankoa maata Juvan kylästä sekä Juvankosken ylimmän myllyn.

Vuoden 1548 laamanninkäräjillä taasen vahvistettiin Marttilan Rekoisten kylän ylimuistoinen omistusoikeus yhteen Juvankosken myllyyn. Samasta myllystä puhutaan Marttilan Rekoisten Martti Pietarinpojan ja Karvelan kylän Simo Heikinpojan kuningas Kustaa Vaasan lähettiläälle Jaakko Teitille vuonna 1556 jättämässä valituksessa, jossa esitetään vastalause sille, että Juvan kuninkaankartanon vouti Niilo Maununpoika halusi riistää heidänkin myllynsä, vaikka kartanolla oli ilman sitäkin samassa koskessa neljä myllyä.

Tästä merkinnästä selviää, että tuohon aikaan Juvalla oli vähintään viisi myllyä. Nel…

Impilahtelaisten juuria

Johan Waltzerin jälkeläisiä

SukuTaulu 1 I. Johan Waltzer. Syntynyt 1743. Kuollut 27.03.1805 Somero,Åvik. Lasinpuhaltaja. Työskenteli lasinpuhaltajana Someron Åvikin lasitehtaalla. Johanilla oli veli Hans Jöran, joka oli naimisissa Helena Nybergin kanssa. –Puoliso 24.06.1768 Somero,Åvik Anna Nyberg. Syntynyt 02.05.1732. Kuollut 1805 Somero,Åvik. Syntymä- ja kuolinaika Someron Åvikin lasitehtaan rippikirjasta 1804-1809 (JK234).II Lapset Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Taulu 2. Taulu 2 (Taulusta 1) II. Michael Waltzer. Syntynyt 08.02.1769 Somero,Åvik. Kuollut 1807 Pertteli,Inkere. Lasinpuhaltaja. Kuului Waltzerien lasinpuhaltajasukuun. Työskenteli Perttelissä sijainneella Inkereen lasitehtaalla 1790-luvulla ja 1800-luvun alussa tavataan Pirttikylässä. Kuoli Mustion ruukilla. Isä Taulu 1. –Puoliso 09.09.1790 Salo Anna Greta Lignell. Syntynyt 05.08.1771 Salo,Vähä-Pullola. Kastettu 06.08.1771 Salo.…

Sukututkija rentoutuu

Sukututkija ei periaatteessa koskaan lomaile, sillä jokainen kyläreissu ja jokainen lomakohde on potentiaalinen paikka kartuttaa omaa arkistoa. Aika-ajoin tulee kuitenkin eteen tilanne, jossa sukututkimuskuviot unohtuvat erittäin tehokkaasti. Ainakin tänä vuonna tuon on saanut aikaan paikkakuntamme huimaava mustikkasato.Mustikat ovat vallan mainioita sellaisenaan, mutta erityisen loisteliasta on leipoa niistä piirakka. Jos ja kun kyllästyy itsetehtyyn murotaikina/kermaviili -teokseen ja mustikoita on tullut kerätyksi yli oman tarpeen, on aika matkustaa äidin luo katsomaan todellisen taiteilijan työtä. Kuopion talouskoulun kasvatilta leipominen sujuu yli 60 vuoden kokemuksella kuin itsestään.


Ensimmäiseksi tehdään aivan tavallinen pullataikina vaikka jauhopussin kyljessä olevan ohjeen mukaan; 1 tl suolaa, pari desiä sokeria, puoli litraa nestettä (maitoa tai vettä), ripaus kardemummaa, paketti hiivaa, yksi kananmuna ja rasvaa sitten omantunnon mukaan. Mitä enemmän, sitä parempi! Tässä t…

Varola.fi sivusto uudelle palvelimelle

Siirrän tällä viikolla kotisivuni uudelle palveluntarjoajalle ja tämän takia www.varola.fi -sivusto ei välttämättä toimi kaikilta osin kyseisenä aikana. Syynä palveluntarjoajan vaihdokseen on yksinkertaisesti raha, sillä pienen, paikallisen operaattorin kuukausihinnalla saan isommasta paikasta peräti kuusi kautta palvelua...

Sukututkijan jäämistöstä

Jouduin loppukeväästä kohtaamaan hyvän sukututkijaystävän äkillisen poismenon. Ystävän, jolta aina sai apua tarvittaessa ja joka ei koskaan tehnyt siitä numeroa. Vanhojen käsialojen tuntijana hän oli erittäin lahjakas ja käytännössä kuukausittain lähettelin sähköpostissa tulkittavaksi rippikirjojen koukeroita.


Hänen kuolemastaan sain tiedon omaisilta, jotka eivät itse harrastaneet sukututkimusta. Rohkaisin pienen suruajan jälkeen mieleni ja kyselin vainajan jättämän aineiston perään. Sovimme tapaamisen ja erittäin mukavan kohtaamisen jälkeen huomasin tarjolla olevan vähintäänkin puolisen sataa mappia siistejä, järjestyksessä olevia muistiinpanoja. Näistä melkoinen osa oli puhtaaksikirjoitettuja rippikirjoja, henkikirjoja ynnä muita dokumentteja. Kaikki paikkakuntakohtaisesti luetteloituna ja kaikin puolin helposti lähestyttävinä.

Lisäksi tietokoneelta löytyi kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä tietokanta, joka mappiarkiston tavoin sisälsi erittäin pikkutarkkaa tietoa.


Vainajan omaiset o…

Tarvaisten uusi video

Turun kello

Tässä ensimmäinen osa Turun Tuomiokirkon eräästä kellosta kertovasta tarinasta.



Henrik Rantalaihon esivanhempia

Suku Taulu 1 . Henrik Rantalaiho. Syntynyt 11.02.1843 Suomusjärvi,Alhainen. Kastettu Suomusjärvi. Kuollut 01.04.1935 Suomusjärvi,Alhainen. Talollinen. Suomusjärven Alhaisten tilan isäntä. Boman. Isä Taulu 2. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1869 Margareta Silenius. Syntynyt 12.08.1848 Suomusjärvi,Laidike. Kuollut 05.04.1925 Suomusjärvi,Alhainen. Isä Gabriel Silenius ja äiti Maja Lena Eriksdotter. Taulu 2 I. Henrik Boman. Syntynyt 21.05.1810 Sammatti,Leikkilä. Kuollut 13.03.1870 Suomusjärvi,Alhainen. Haudattu Suomusjärvi. Rusthollari. Suomusjärven kirkonkylässä sijainneen Alhaisten talon rusthollari 1800-luvul puolivälissä. Isä Taulu 4. Äiti Taulu 5. –Puoliso 25.04.1832 Suomusjärvi Eva Alander. Syntynyt 26.08.1811 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 19.10.1889 Suomusjärvi,Alhainen. Taulu 3. Henrik Rantalaiho. Syntynyt 11.02.1843 Suomusjärvi,Alhainen. Kuollut 01.04.1935 Suomusjärvi,Alhainen. Talollinen. Taulu 1. Taulu 3 I. Eva Aland…

Halikon kirkolta

Lahnajärven turma

Sunnuntaina, 22. päivänä tammikuuta vuonna 1882 tapahtui Suomusjärven Lahnajärvellä surkea onnettomuus. Kettulan kylästä kotoisin olleet viisi nuorta miestä ajoivat tuolloin hevosreellä sulaan paikkaan. Reessä istuneet olleet kolme miestä painuivat saman tien jään alle, kun taas reen kannuksilla olleet kaksi nuorukaista ehtivät pelastaa itsensä jäälle ja sitä kautta turvaan.

Turmassa menehtyneet olivat Kettulan Sipparin verotalon entisen lampuodin, Karl Magnus Nyströmin ja vaimonsa Klara Gustava Ekholmin juuri 19 vuotta täyttänyt poika Karl Henrik, Sullan verotalon lampuodin, Johan Johanssonin ja vaimonsa Ulrika Johansdotterin 17-vuotias poika Oskar Verner sekä Vanha-Ällipään talon renki Jakob Johan Semberg. Hän oli vainajista vanhin ja syntynyt kesäkuussa 1853 Nummen Sierlan kylän Salmen talon Lamminpakan torpparin, Anders Sembergin ja vaimonsa Greta Lena Telenin kolmantena lapsena.


Sanomalehdissä olleiden kertomusten mukaan tämän turman perimmäisenä syynä oli humalassa hurjastelu, sil…

Torpparien tarinaa

Eräs suora esi-isäni on Suomusjärven Lahnajärven Reukan talollinen Johan Johansson, joka syntyi elokuussa 1726. Paria vuotta myöhemmin, helmikuun lopulla 1728 näki päivänvalon ensi kertaa pikkuveli Jonas. Tällä kertaa seuraamme hetken hänen jälkeläistensä joukkoa.

Puolisokseen Jonas sai naapuritalo Klemelän tyttären, Reginan, joka oli miestään reilut 11 vuotta nuorempi. Vihkiminen Suomusjärven kirkossa tapahtui lokakuussa 1764. Seuraavassa heinäkuussa syntyi pariskunnan esikoisena poika Johan isän ollessa jo kypsässä 36 vuoden iässä. Johania seurasivat muutaman vuoden välein Lisa, Jonas, Greta ja Eva. Tosin Greta-tyttäriä oli kaksi, mutta ensimmäinen kuoli vain viikon ikäisenä. Ajalle tyypilliseen tapaan seuraavana syntynyt lapsi sai saman nimen kuin kuollut isosisko.

Johanista tuli torppari Reukan talon Myllykankareelle. Hän oli naimisissa Suomusjärven Taipalon Piekkalan talon tyttären, Greta Lietzenin kanssa. Johanin kuoltua toukokuussa 1801 nai leskivaimo Greta uuden avioliiton erään…

Suku-uutisten videot

Tiesithän, että olen tehnyt pienen määrän historiaan ja sukututkimukseen liittyviä videoita! Löydät ne kaikki tämän linkin takaa.




Lindgrenien perheen synkkä kohtala

Vuonna 1832 vihittiin Suomusjärvellä Arpalahden rusthollin renki Elias Lindgren ja saman suuren talon piika Agneta Lovisa/Josefa Södervall. Elias oli syntynyt Kiskon Kurkelan kylän Pipon puolikkaan tilan talossa, kun taas Agneta oli torpparin tytär Karjalohjan Puujärveltä. Hänen kohdallaan sukututkijalle aiheuttaa pientä hämminkiä se, että Karjalohjalla tyttöstä kutsutaan nimellä Agneta Lovisa. Suomusjärven rippikirjoissa hänestä tuleekin Agneta Josefa.

Eliaksen ja Agnetan perhe on kammottava esimerkki siitä, miten pahaa jälkeä tarttuvat taudit saattoivat "vanhoina hyvinä aikoina" aiheuttaa.

Arno Forsius kertoo omilla kotisivuillaan erittäin seikkaperäisesti monista sairauksista, joiden joukkoon kuuluu myös verensekaista ripulia aiheuttanut punatauti (kreik. dysenteria). Taudin aiheuttaa suolistoon päässyt ameba-alkueläin.

Forsiuksen sivuilla kerrotaan seuraavaa;

Punatautia oli Suomessa 1750-luvulla satunnaisina epidemioina. Sittemmin punatauti oli Suomessa myös siviiliväestön…