Tuhopoltto Lassin talossa

Sammatin Kaukolan kylän Lassin talon isäntänä oli 1860-luvun alkupuolelta lähtien Elias Lietzen, Lohjan Talpelassa vuonna 1823 syntynyt rusthollarin poika. Hänen vaimonsa Clara Christina Cavonius oli kotoisin Nummen Oittilan kylän Paakkalan rusthollista, missä hän oli syntynyt 1839. Eliaksen ja Claran perheessä oli kahdeksan lasta, joista osa kuoli hyvin pienenä.

Eliaksen jälkeen Lassin isännäksi tuli vuonna 1871 syntynyt Kaarlo Eljas, joka oli naimisissa Suomusjärven Koorlan Sepän talosta kotoisin olleen Ida Niemen kanssa. Kaarlon sisaruksista voisi erikseen mainita taidemaalari Kustaa Adolf Lietsalon, jonka vaiheista voit lukea vaikka täältä.

Isä Eliaksen aikaan Lassilassa koettiin eräs hyvin ikävä tapaus. Elokuun 27. päivänä iltana 1896 kello yhdeksän aikaa illalla joku sytytti talon riihirakennuksien luona olleen ladon nurkan. Tuli levisi suurella vauhdilla kahteen riiheen ja neljään latoon, polttaen ne täydellisesti.

Ladoissa oli ollut kolmen vuoden oljet ja karjan rehua, kun taas niiden katoksien alla oli säilytetty hevosten ajokaluja, kuten rattaita. Nämä kaikki tuhoutuivat rajussa palossa, jota ei voitu mitenkään hillitä.

Vaikka naapuritalosta riennettiin apuun, ei mainituista rakennuksista saatu talteen mitään. Onni onnettomuudessa oli se, että tuuli oli lännen puolella. Näin ulkorakennusten pohjoispuolella ollut asuinrakennus säästyi tulen raivolta.

Riihet oli Elias Lietzen kaukonäköisesti vakuuttanut seurakunnan ja Karjalohjan yhteisessä palovakuutuksessa 1600 markasta. Se ei riittänyt peittämään palosta aiheutuneita vahinkoja, joiden laskettiin nousevan lähes 10000 markkaan.

Kaukolan Lassin talossa oli tehty jo 1889 murhapolton yritys, joka tuhosi vesimyllyn ja niittyladon. Vaikka tapaus vietiin luonnollisesti kärjäjille, ei syyllistä saatu koskaan selville. Eräs perhe vangittiin epäluulon alaisina, mutta todisteiden puuttuessa heidät jouduttiin vapauttamaan. Lassin talon riihet ja ladot polttaneesta tihutyöstä käynnistettiin poliisitutkinta. Lietzenien perheen kerrottiin pelkäävän henkensä puolesta, mikäli palon aloittanutta rikollista ei saada kiinni.

Valokuva : Suomen maatilat, I osa

Löytyvätkö Annan vanhemmat?

Tehdessäni artikkelia Vihdin Olkkalan kartanon Kuurin torpassa asuneesta renkivoudista huomasin samalla jättäneeni aikoinaan selvittämättä kyseisen kartanon "inspektori" Erik Johan Tallqvistin sukujuuret.

Vihdin Digiarkistoon kuvatuista rippikirjoista ja HisKistä selviää nopeasti Erik Johanin syntymäaika ja paikka. Hän oli kotoisin Pietilän kylän Alastalosta, jossa hänen vanhempansa Johan Jacobsson ja Anna Jeremiasdotter olivat asuneet 1780-luvulta lähtien itsellisinä. Isä Johan oli itsekin syntynyt Alastalossa, sillä hänen isänsä Jacob Larsson oli ollut siellä renkinä.

Sen sijaan äiti Annan sukuperä vaati hieman enemmän selvittämistä. Vihdin vanhimmat rippikirjat eivät mainitse henkilöiden syntymäpaikkaa, mutta onneksi 1820-luvulta lähtien tämä oleellinen tieto löytyy niistä. Esimerkiksi vuosien 1827-1833 niteessä Anna Jeremiasdotter on merkitty syntyneeksi Karjaalla. Tutkimalla HisKin avulla haudattujen luetteloa voi edelleen kirjata ylös, että hän käyttää sukunimeä Tallqvist samoin kuin lapsensa Erik Johan, Gabriel ja Anna Lovisa.

Tuohon aikaan sukunimi saattoi kulkeutua sekä isän että äidin puoleisilta sukulaisilta, joten Annan voi tässä vaiheessa tutkimusta merkitä hypoteettisesti Karjalohjan Katteluksen ja Tallaan kylistä lähtöisin olleen Tallqvist -suvun jäseneksi. Karjaan ja siihen enemmän tai vähemmän kiinteästi kuuluneen Mustion kastetuista ei vuoden 1758 tienoilta löydy ketään Jeremiasta, jolla olisi ollut Anna -niminen tytär.

Tässä vaiheessa apuun tulevat Wilskamin sukukirjan Tallqvist -artikkeli sekä ennen kaikkea Pertti Hirvosen mainio "Emäntiä ja Isäntiä" -kirja Lohjansaaren kantatiloista. Wilskmanin sukutaulustostakaan ei löydy ketään Jeremiasta, jolla olisi ollut sopivan ikäinen Anna-tytär Vihdin suuntaan naitavaksi. Sen sijaan Hirvosen Pyölin kylän Lassin talosta kertovasta artikkelista voi poimia esiin pariskunnan Jeremias Matsson ja Margareta Tallqvist.

Tämä pari isännöi Lassia 1750-luvulta lähtien. Margareta kuolee jo 1773 vain 42 vuoden iässä ja puoliso Jeremias vasta 1809 elettyään tilalla yksinään parikymmentä vuotta. Perheen lapset ovat nimittäin yksitellen muuttaneet muualle. Tämän viisilapsisen pesueen esikoinen oli tytär Anna, joka rippikirjan mukaan syntyi elokuussa 1757. Noin kahdenkymmenen vuoden iässä hän muuttaa Lassilta pois siskonsa Marian kanssa. Kohteena on Ilmoniemen Pukkilan rustholli, missä nuoret naiset ovat sitten piikoina. Ehkäpä tämä olisi syntymäajan vuoden mittaisesta virheestä ja paikkakunnasta huolimatta kaipaamani Anna. Virheet eivät olisi kovin yllättäviä tuon ajan rippikirjoissa Uudellamaalla.

Anna muuttaa vuoden 1782 lopussa pois Pukkilasta ja samoihin aikoihin vihitään Vihdin Pietilän Alastalon renki Johan Jacobsson ja Vihdin Kotkanniemen piika Anna Jeremiasdotter. Nyt ongelmaksi muodostuu tämän Kotkanniemen piika-Annan historia. Hän nimittäin on asunut talossa jo vuodesta 1779 lähtien. Tähän siis lopahtaa hypoteesi siitä, että Karjalohjan Pyölin kylän Lassin talossa syntynyt Anna Jeremiasdotter olisi sama henkilö kuin Vihdin Pietilän Alastalon itsellisen vaimo Anna Jeremiasdotter Tallqvist.

Jatkotutkimukset ovat vaiheessa ja perusteluja vinkkejä tai valistuneita arvauksia otetaan vastaan. Olisin kovasti hämmästynyt ellei Annan sukuperä selviäisi. Sen verran harvinainen on tuo Jeremias -nimi sekä tietysti itse sukunimi Tallqvist. Toisaalta tuo Annan patronyymi vaihtuu noin kymmenen vuotta ennen hänen kuolemaansa Johansdotteriksi. Tämäkään ei tuo selkeää apua ongelmaan, mutta on otettava yhtenä oljenkortena huomioon.