Suvun upseeri

Viimeisimmässä blogijutussani käsittelin muutamia 1700-luvulla eläneitä sotilasesivanhempiani. Tarinassa eivät kuitenkaan olleet mukana kaikki Ruotsin valtakuntaa tavalla tai toisella palvelleet esi-isäni. Tässä ja jatkopostauksissa kerron vielä muutamista herroista, jotka tosin eivät keskenään muodostaneet läheisiä sukupiirejä.

Aloitamme Suuren Pohjan sodan ajalta. Tämä sota eskaloitu nykyisen Suomen alueelle 1710-luvun alussa. Helsinkiin vihollinen saapui 1713 ja seuraavana vuonna käytiin kuuluisa Napuen taistelu Isossakyrössä. Helmikuun 19. päivänä riehunut taistelu oli viimeinen Suuren Pohjan sodan kenttätaistelu Suomessa. Siinä ruhtinas Mihail Golitsynin johtama venäläisarmeija sai vastaansa kenraali Carl Gustaf Armfeltin komentaman Ruotsin karoliinijoukon sekä pohjalaisen nostoväen. Napuen taistelusta alkoi isonvihan aika, joka päättyi lopulta Uudenkaupungin rauhaan 1721.

Ruotsin joukot koostuivat 3000 miehen vahvuisesta jalkaväestä, 1500 miehen ratsujoukoista sekä 1086 nostoväkeen kuuluneesta talonpojasta. Nämä oli hätäisesti saatu kokoon lähialueen pitäjistä. Venäläisillä oli ylivoima miehistön suhteen, sillä pelkkää ratsuväkeä oli 4307 miestä ja jalkaväkeä 5588. Lisäksi tulivat monisatapäiset upseerit ja aliupseerit. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 645 miestä, ja venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 057 haavoittunutta. Itseasiassa taistelu käytiin Laurolan kylän alueella ja pitkään siitä puhuttiin Kyrön tappeluksena – slaget vid Storkyro.

Yksi Ruotsin armeijan upseereista oli suora esi-isäni, majuri Torsten Jägerhorn af Storby. Hän oli syntynyt Naantalissa Isokylässä (Storby) helmikuun 27. päivä vuonna 1681. Puolisonaan hänellä oli Lohjan Laakspohjan kartanossa ensi kerran päivänvalon nähnyt Ebba Wellingk. Ebban isä Otto oli Uudenmaan ja Hämeen läänien kavaljeerirykmentin ratsumestari. Torstenilla ja Ebballa oli neljä lasta: Otto Mauritz, Beata Charlotta, Johanna Catarina ja Ulrika Christina. Heistä nuorin eli viimeksi mainittu syntyi helmikuun neljäntenä 1714, joten isä Torsten ei ehtinyt häntä koskaan näkemään.

Torsten oli ollut vänrikkinä Turun läänin jalkaväkirykmentissä, ylennyt 1701 luutnantiksi, toiseksi kapteeniksi 1708 ja ensimmäiseksi kapteeniksi 1710. Heinäkuussa 1713 hänestä tehtiin Viipurin läänin rykmentin majuri. Tässä ominaisuudessa hän osallistui Napuen taisteluun ja kaatui yhtenä kymmenistä upseereista. Tämä kuolema ei pelottanut Torstenin poikaa, vuonna 1710 syntynyttä Otto Mauritzia. Hän meni vapaaehtoisena Uudenmaan läänin jalkaväkirykmenttiin ja yleni aina kapteeniksi saakka.

Kuvassa Jägerhorn af Storby (adliga ätten 226) suvun vaakuna. Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen 1634 ja se kuoli mieslinjaltaan 1928. Suvun kantaisä oli Naantalin Luonnonmaan Isokylässä 1400-luvulla asunut Filpus Jönsson. 

Eräs Jägerhorn-perhe

Lohjan Paloniemen kartanon omistajaksi tuli vuonna 1739 Otto Mauritz Jägerhorn, joka oli syntynyt toisella puolella Lohjaa sijaitsevassa Laakspohjan kartanossa tammikuussa 1710. Tuolloin kersantin arvolla palvellut Otto Mauritz sai 1742 nimityksen luutnantiksi ja edelleen kapteeniksi kesällä 1750. Sotapalveluksen lisäksi kapteenillamme oli myös ihan normaalia perhe-elämää, johon kuuluivat vaimo Margareta Hahn, sekä neljä lasta. Alun perin lapsia oli ollut viisi, mutta keskimmäisenä syntynyt Ebba Christina kuoli jo imeväisiässä. Vaikka Jägerhorn siis omisti Paloniemen jo vuodesta 1739 lähtien, syntyivät perheen kaikki lapset Ventelän säterikartanossa.



Otto Mauritzin ja Margaretan esikoinen oli poika Gustaf Henrik, joka seurasi isäänsä sotilasuralle. Hän taisteli Ranskassa ja Pommerissa ollen naimisissa ruotsalaisen Carolina Petronella Cornelia Ronanderin kanssa. Avioliitto oli lapseton. Gustaf Henrik kuoli Gävlessä 1791 noin 55 vuoden iässä.

Gustaf Henrikistä seuraavana syntyi Torsten, jolla oli sama etunimi kuin isoisällään, Napuen taistelussa 1714 kuolleella majurilla. Nuorempi Torsten Jägerhorn hankki itselleen Lohjan Iso-Teutarin tilan kunnostaen tätä uutterasti. Hänen aikanaan talon karjamäärä lisääntyi huomattavasti ja Iso-Teutari sai myös kauniin puutarhan. Torstenin ensimmäinen vaimo oli Beata Lode, jonka kuoleman jälkeen hän nai Johanna Rehbinderin. Nämä kaksi naista olivat serkuksia keskenään. Kapteeni Torsten Jägerhorn kuoli 1812 Paloniemen kartanossa, jonne hän oli palannut Tammisaaresta Johannan kuoltua edellisenä vuonna.


Paloniemi oli luonteva valinta, sillä sen vanha emäntä oli hänen sisarensa Anna Hedvig. Tämän aviomies Reinhold Krabbe oli perinyt Paloniemen apeltaan 1785 ja hallitsi sitä aina kuolemaansa saakka kesällä 1821. Kapteeni Krabbe oli syntynyt Ruokolahdella ja mennyt naimisiin Anna Hedvigin kanssa lokakuussa 1770.


Nuorin Otto Mauritz Jägerhornin ja Margareta Hahnin lapsista oli everstiksi lopulta kohonnut Lars Johan. Vuonna 1752 syntynyt miehemme omisti Helsingin Kulosaaren kartanon vuodesta 1811 lähtien. Sinne hän rakennutti arkkitehti Engelin piirusten pohjalta kaksikerroksisen päärakennuksen. Kulosaaren hän osti erottuaan armeijan yli-intendentin virasta. Lars Johan oli 1800 nainut majuri Tauben lesken, Fredrika Lovisa Sofia Giösin. Kerrotaan rouva Giösin saaneen etunimensä Ruotsin kuningatar Lovisa Ulrikan mukaan, joka oli ollut hänen kumminaan. Lars Johan Jägerhorn kuoli Kulosaaressa 1817 ja leskivaimo 1824, jonka jälkeen tila siirtyi viljelemään majuri Konstantin Wulisma.


Palataksemme Lohjalle, niin viimeinen Naantalin Luonnonmaalta lähtöisin olleen, ikivanhan aatelissuvun Jägerhorn af Storby nimeä käyttänyt jälkeläinen oli ao. pitäjässä oli edellä mainittu Anna Hedvig. Hän kuoli maaliskuun loppupuolella 1823 ja tämä tieto voitiin lukea myös virallisesta lehdestä, Finlands Allmänna Tidning. Sen kautta asiasta kerrottiin omaisille ja tuttaville.

Lisää Jägerhorn af Storby -suvusta

Mårten Filpunpoika oli vielä alaikäinen 1466, koska hän ei osallistunut sisarensa proventtilahjan hyväksyntään. Hänet mainittiin ensimmäisen kerran viimeisenä huomenlahjatodistajana Knut Bitzin häissä 1485. Mårten ei silloin vielä käyttänyt sinettiä, koska hänellä ei ilmeisesti ollut omaa sellaista. Naantalissa 1498 hän kuitenkin käytti veljensä sinettiä, veli Jöns oli ilmeisesti kuollut jo silloin. Mårten otti ilmeisesti myös Naantalin luostarin taloudenhoitajan tehtävät hoitaakseen veljensä jälkeen. Mårten oli elossa vielä 1511, jolloin hän oli maankatselmuslautakunnan viides rälssimiesjäsen Loimaalla. Mårtenin vaimon nimi jää tuntemattomaksi; heillä oli lapset:

1.    Olof Mårteninpoika, main. 1530-40, omisti puolet Isostakylästä sekä maata Brunilassa, Kuuslahdessa, Raisiossa ja Laitilassa, pso. tuntematon. Ks. alla.
2.    Nimetön tytär, pso. Jöns Påvelinpoika (Jöns Paulinpoika Ysokyla).
3.    Nimetön tytär, joka möi osuutensa Isonkylän kartanosta Jöns Påvelinpojalle, oli Pietarsaaren kirkkoherra Jacobus Blomenin emännöitsijä.


***

Olof Mårteninpoika omisti puolikkaan Isostakylästä. Hän sai 1530 kruunun luvalla lunastaa Naantalin luostarilta Brunilan ja Kuusilahden, jotka hänen isoäitinsä oli lahjoittanut tyttäriensä ylläpitoon. Olof omisti myös maata Raision Tahvion kylässä (Tanskila, myöh, Friisilä, ilmeisesti alunperin Olofin isänäidinisän Peder Dansken maita) sekä tilan Laitilan kylässä. Olof oli maakuntakatselmusmiehenä Mynämäellä 1536 ja elossa vielä 1542. Siitä huolimatta, että kirjallisuudessa esiintyy erilaisia vaihtoehtoja Olofin vaimon henkilöllisyydestä, jää tämän nimi kuitenkin ratkaisematta. Heillä oli lapset:

1.    Peder Olofinpoika, laivuri ja kauppias, k. noin 1592, pso. tuntematon. Ks. alla.
2.    Mårten Olofinpoika, vaakunassa metsästystorvi, Juhana herttuan palveluksessa 1562-63 Turun linnassa asemiehenä ja henkivartijana, pysyen uskollisenä herttualle loppuun saakka tämän konfliktissa Eerik-kuninkaan kanssa, syytettiin kuningas Eerik XIV:n tuomioistuimessa kuolemman syksyllä 1563, koska “oli Turun piirityksessä kantanut nurjaa kilpeä”. Mårten tuomittiin kuolemaan, mutta armahdettiin, otti osaa Tanskan sotaan 1560-luvulla, osallistui 1570 alkaneeseen Venäjän retkeen, nihtien päämies Turun linnan päällystössä 1574, kuolllut n. 1592 tai 1599 jälkeen, 1.pso. Kristina Sigfridintytär (Vilken), 2.pso. tuntematon.
3.    Anna (isännimeä ei mainita), eli leskenä Kuuslahdessa 1571-73, 1.pso. Henrik Tomaksenpoika, 2.pso. Mårten Jakobinpoika Resois (ehkä sama kuin Naantalin porvari Mårten Friis).
4.    Tytär, pso. aateliton Tomas Mattsinpoika, mahdollisesti luostarin lampuoti, vuokraviljelijä, jonka omaksi 1557 merkittiin 2/3 Brunilasta.

***

Peder Olofinpoika omisti Isonkylän sekä Pöytyän Haverin talon. Hän oli laivuri ja kauppias, joka 1571 vei Tukholmaan neljä tynnyriä silakoita ja 6 tynnyriä krampesilliä, kuivattua kalaa. Hänet nimitettiin merkinnässä “laivuri Peder Olofinpojaksi Maskun Vanhastakartanosta” (“skipper Peder Olsson i Gambl-gård i Masko sockn”) – Maskussa ei kuitenkaan ollut Vanhaakartanoa, mutta Maskun seurakunnan Isonkylän kartanon vanhaa osaa voitiin ehkä sellaiseksi nimittää. Vuonna 1572 hän vei Tukholmaan 16 tynnyriä silakoita ja nimitettiin silloin “Raision pitäjän Isonkylän Peder Olsinpojaksi” (“Reso sockn; Peder Olsson j Storabyn”).

Kirjallisuudessa liitetään Pederiin sotilasarvo “käskynhaltija”, esim. Suvanto 1976: “Myöhempinä vuosina Pietarikin antautui sotilasuralle...”. On kuitenkin epätodennäköistä, että hän vanhoilla päivillä yllättäen olisi kelpuutettu sotilaspäällystöön, joten tämä pitänee käsittää niin, että Peder jossain vaihessa toimi kruunun laivurina, joko omalla tai muulla aluksella: olihan esim. 1570-95 menossa raju sota Moskovaa vastaan. Peder kuoli n. 1592. Hänen vaimonsa jää tuntemattomaksi, mutta heillä oli ainakin poika Hans Perinpoika.

***

Hans Perinpoika omisti Isonkylän Isotalon ja Rymättylän Metsäkylän rälssitalon. Hans eli vielä 1616, mutta oli kuolleena 1629. Hänen puolisonsa oli Margareta, Lindelöf-sukua, joka eli leskenä 1642 Isotalossa. Heillä oli lapset:

1.    Hans Hansinpoika, Isontalon omistaja, hukkui kevätjäihin 1641, lapseton, pso. Sidonia Footangel.
2.    Lars Hansinpoika Jägerhorn af Storby, aatelislippueen kornetti, ks. alla.

***

Lars Hansinpoika oli aatelislippueen kornetti. 1634 hänet otettiin Ruotsin ritarihuoneelle nimellä Jägerhorn af Storby no. 19. Lars omisti Rymättylän Metsäkylän sekä veljensä kuoleman jälkeen Isotalon. Valtiopäiväedustajana hän oli 1642 ja hän sai 1649 läänitykseksi Merimaskun Kaukalan tulot. Larsin vaimo oli aatelistytär Hebla Stiernkors, ns. nuorempaa sukua. Hebla toi liittoon Taivassalon Siusluodon, ruots. Sjusholm, tilan ja Nousiaisten Sukkisten kartanon. Lars k. 1655 ja Hebla 1680. Heillä oli lapset:

1.    Hans Jägerhorn af Storby, kapteeni Turun läänin ratsuväkirykmentissä, k. 1690, pso. Juliana de la Chapelle.
2.    Klas Jägerhorn af Storby, majuri Pohjanmaan rykmentissä, k. 1693, 1.pso. isänsä serkku Märta Lindelöf, 2.pso. Beata Lindelöf.
3.    Lars Jägerhorn af Storby, elossa vielä 1695.
4.    Anna Jägerhorn af Storby, k. 1680-luvulla, pso. Gustaf Friesenskiöld.
5.    Hebla Jägerhorn af Storby , k. 1697, pso. ratsumestari Arvid Anckarsköld.
6.    Maria Jägerhorn af Storby, 2.pso. 1673 Nousiaisten khra Gustaf Allenius.

Jägerhorn af Storby

Isokylän kartanon nykyisen päärakennuksen
jykevää kivijalkaa heinäkuussa 2009

Asemies Filpus Jönsinpoika omisti Maskun (nyk. Naantalin) Luonnonmaan saaren Isonkylän. Ruotsinkielistä nimeä Storby -nimeä käytettiin ilmeisesti vasta myöhemmin, keskiaikaisissa lähteissä omistuksen nimi oli muodossa Ysokylae, Ysonkylae, Isenkylä, joten asukkaat olivat kotioiloissaan ehkä suomenkielisiä.

Filpus mainittiin kesällä 1437 maankatselmuslautakunnan jäsenenä ja hän sinetöi Naantalin luostarin saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien, siis jo ennen luostarin siirtoa Maskun Karikylästä sen lopulliseen paikkaan Naantalin Ailosiin. Filpus kirjoitti itse suuren osan luostarin saantokirjeistä, mikä herättää kysymyksen siitä, missä ihmeessä hän oli tämän taidon oppinut. Filpuksen viimeinen sinetöinti tapahtui 8.4.1457 ja hän kuoli 14.10. 1466 mennessä.

Maskussa esiintyi jo 1405 neljäntenä katselmuskäräjien rälssimiesten joukossa eräs Jowan, Jöns Filpunpoika, joka ehkä oli Isonkylän Filpuksen isä. Tämä Jowan esiintyi lautakunnissa joskus heti erään Filpus Karlinpojan, ns. Odygd-sukua, jälkeen. On arveltu, että tämä Filpus Karlinpoika oli jotain sukua Isonkylän suvulle, sillä myös tämän Filpuksen pojalla pappismies Karl Odygdillä oli metsästystorvi vaakunassaan. Odygdit sanottiin olleen Birger jaarlin aviottoman pojan jälkeläisiä, joten ehkä Isonkylän väkikin kantoi pisaraa vanhaa ruotsalaista kuningasverta suonissaan.

Filpus Jönsinpojan puoliso oli Margit Pederintytär, kn. Peder Dansken sukua, joka leskenä 14. 10.1466 antoi isänperintönsä Merimaskun Otavan saaren Kuuslahden tilan (Otavan saaressa oli myös Tanskilan kylä, joka ehkä sai nimensä Margitin isän Peder Dansken mukaan) sekä perintöosuutensa (2/3) Rymättylän Brunilasta Naantalin luostarille kahden tyttärensä proventiksi, elatukseksi. Hänen poikansa vahvistivat lahjoituksen 1490.

1600-luvulta lähtien oli Jägerhorneilla muurattu sukuhauta ns. naisten puolella Naantalin luostarikirkossa. On mahdollista, että samalla paikalla sijaitsi jo keskiajalla perheen sukuhauta, joiden vanhimmat haudatut perheenjäsenet olivat ehkä juuri Filpus ja Margit. Heillä oli lapset:

1.    Jöns Filpunpoika, Isonkylän isäntä, taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-98, kuoli lapsettomana. Vaakunassa metsästystorvi.
2.    Mårten Filpunpoika, rälssimies, main. 1485-1511, pso. tuntematon.
3.    Bengta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.
4.    Botilda Filpuntytär, 1.pso. Naantalin porvari Gunnar Jakobinpoika, 2.pso. Klemet Månsinpoika.
5.    Birgitta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.

Jo Filpuksen vaakunassa oli aiheena sarvi tai metsästystorvi, joka paljon myöhemmin antoi suvulle nimen Jägerhorn, suom. metsästystorvi.



Edellä kuvattu on lähinnä omaksi muistinvirkistykseksi koostettua tietoa, sillä Tapio Vähäkangas raportoi pari vuotta sitten Genos-lehdessä hyvin perusteellisesti tästä suvusta. Nykyisin suvun kantatilan mailla sijaitsee golfrata!

Ulrika Christina Jägerhornin naispuoliset jälkeläiset

Taulu 1
I. Ulrika Christina Jägerhorn. Syntynyt 04.02.1714 Lohja,Laakspohja. Kuollut vanhuuden heikkous 18.04.1778 Karjalohja,Karkali. Haudattu 09.06.1778 Karjalohja. Isä, majuri Torsten Jägerhorn af Storby, kaatui Napuen taistelusssa vuonna 1714 näkemättä lainkaan nuorinta lastaan. –Puoliso 1:o 1738 Johan Dammert. Kuollut 1740. Haudattu 23.05.1740 Espoo,Kirkkomaa. Korpraali. Sukuperä ja muut tiedot puuttuvat. Saattoi olla se korpraali Dammert, joka haudattiin Espoossa 23.5.1740 "kirkkomaahan" uusissa paarivaatteissa. Tässä tapauksessa hänen Johan -poikansa olisi syntynyt 5 kuukautta isänsä kuoleman jälkeen. Vanhemmat mahdollisesti Sysmän Linnan talon rusthollari Johan Dammert ja vaimonsa Valborg. orvoon lukion oppilas 30.3.1731 - 1734. Mainitaan ylioppilaansa lapsensa kastemerkinnän aikaan Hartolassa 16.7.1738. 740-luvun alussa korpraali. –Puoliso 2:o 24.03.1749 Lohja Johan Rautell. Syntynyt 04.11.1693 Lohja,Routio. Kastettu 12.11.1693. Kuollut 1749 Karjalohja,Karkali. Haudattu 10.11.1749 Karjalohja,Kirkon lattian alle. Kartanonvouti,asiamies. Lohjan Moision kartanonvouti, myöhemmin Karkalin rusthollari Karjalohjalla. Näiden välillä Johan ehti lyhyesti isännöidä Karjalohjan Mailankylän Norrvikin tilaa vaimonsa Maria Tallqvistin ensimmäisen puoolison jälkeen. Nimismies Johan Salin haastoi Johan Rautellin oikeuteen talvella 1723, koska Johanilla oli vastoin kuninkaan määräystä hopeinennauhus (kaluuna) myssyssään. Johan puolustautui sanomalla kaluuunan olevan vanhan ja rikkinäisen. Kuoli ennen ainoan lapsensa syntymää syksyllä 1749. Genos -lehden numerossa 65 vuodelta 1994 sivuilla 82-84 on Jarl Pousarin kirjoittama artikkeli Isthmenius-Istman -suvusta. Siinä yhteydessä mainitaan Roution rusthollin Johan "Routeen" viereisen Hiittisen rusthollin omistusjärjestelyjen yhteydessä - suora lainaus artikkelista:

""Maria Istman och hennes man rusthållaren på Hitis Nils Mattssn utgav den 21 november 1721 en skrift, medelst vilken de tog Johan Routeen (från Routio i Lojo) till sin arvinge. Han hade lovat att gifta sig med en släkting till Maria Istman och överta Hitis rusthåll och därtill "hålla dem i vederbörlig ära och låta dem ärligen begrava, varandes de bägge barnlösa". Routeen företedde denna skrift inför rätta den 6 maj 1723 och företedde den 25 maj 1726 ett köpebrev daterat den 7 februari 1726 där sockenskrivaren Abraham Istman tillstår, att Hitis redan i hans fars, inspektorn Abrahams Istmans livstid blivit upplåtet åt dennes svåger Nils Mattsson, i förstone på arrende. Därpå medgavs första uppbådet på Hitis åt Anna Maria Istmenia och hennes man arrendatorn Johan Hörman. Johan Routeens giftermålsplaner hade inte förverkliigats, och han var åtminstone hösten 1726 bosatt i Stockholm."". ( i Michel. Syntynyt Lohja,Routio. Kuollut 04.10.1696 Lohja,Routio. Rusthollari. Ä Kirstin. Syntynyt 1657 Nummi,Oittila. Kuollut 1740 Lohja,Routio.) –Puoliso 3:o 04.12.1750 Karjalohja Johan Thorberg. Syntynyt 1719 Lohja,Torhola. Kuollut 1764 Karjalohja,Karkali. Haudattu 1764 Karjalohja. Talollinen. Vanhemmat Lohjan Torholan talollinen Henrik Matsson (k. 1741) jaa vaimonsa Anna Tomasdotter. Turun katedraalikoulun oppilas 4.3.1732 - ylioppilas Turussa 1742. iljeli lapsipuoltensa perimää Karjalohjan Karkalin tilaa. Johanin veli Henrik kuoli Turun katedraalikoulun oppilaana ja hudattiin Lohjalla 1.10.1727.
II Lapset
1: Ebba Gustava Dammert. Syntynyt 1737. Kuollut vanhuus 26.02.1823 Lohja,Askola. Taulu 2.
1: Carl Fredrik Dammert. Syntynyt 13.07.1738 Hartola,Leppäkoski. Kastettu 16.07.1738 Hartola. Kuollut 1739 Vihti,Vanhala. Haudattu 12.10.1739 Vihti,Procopen hauta. Hartolan kastettujen kirjassa on merkintä: 1738 Juli 13/16 Carl Friedrich Stud. Joh. Dammert Mad. Ulricha Jegerhorn eppäkoski qvarn estes: vice.past. Samuel Heintzius, Mad. Anna Soph. Eneman tud. Joh. Schåtman, Elias h. Margretha Jonasdr. ambelman, Joh. Holmström, r. capit. Friedenthal Kummeissa on Johan Dammertin Hartolan sukulaisista olettamani veljen Henrikin (joka toimi myllärinä Leppäkoskella) vaimo Marketta Joonaantytär, toisaalta 22.3.1735 'D. Johan Dammert' oli kummina Henrik D:n tyttären astetilaisuudessa. n ole vielä tutkinut Hartolan rippikirjoja. Aihetodisteet näyttäisivät viittaavan Hartolan suuntaan Johan Dammertin austan selvittämisessä, mutta asia vaatii lisätutkimuksia. m. teksti Kari Kukkasen sähköpostiviestistä 1.8.2002. Haudattiin Procopeen hautaan Vihdin haudattujen luettelon mukaan. Ratsumestari Gabriel Procopaeus oli Ulrica Jägerhornin sisaren,Johannan, puoliso.
1: Johan Dammert. Syntynyt 01.10.1740 Vihti,Vanhala. Kastettu 03.10.1740 Vihti.
2: Johanna Lovisa Rautell. Syntynyt 23.01.1750 Karjalohja,Karkali. Kuollut vanhuuden heikkous 10.02.1830 Karjalohja,Karkali. Taulu 19.
3: Anna Kreetta Rautell. Syntynyt 18.12.1751 Karjalohja,Karkali. Kuollut vanhuus 12.04.1825 Karjalohja,Karkali. Haudattu 16.04.1825 Karjalohja. Käytti sukunimeä Rautell - kuoli kotitalossaan, Karjalohjan Karkalissa naimattomana ja lapsettomana.
3: Maija Stina Thorberg. Syntynyt 26.02.1754 Lohja.
3: Ulrika Thorberg. Syntynyt 21.05.1755 Karjalohja. Kuollut mätäkuume 13.05.1809 Karjalohja,Saarenpää. Taulu 28.
3: Hedvig Thorberg. Syntynyt 23.05.1757 Karjalohja. Kuollut keuhkotauti ja keuhkokuume 05.08.1826 Lohja,Vähä-Teutari. Taulu 30.
3: Gabriel Thorberg. Syntynyt 05.07.1759 Karjalohja. Kuollut flussfeber 14.02.1813 Karjalohja,Karkali. Haudattu 07.03.1813 Karjalohja. Naimaton.
Taulu 2
(Taulusta 1)
II. Ebba Gustava Dammert. Syntynyt 1737. Kuollut vanhuus 26.02.1823 Lohja,Askola. Haudattu 13.04.1823 Lohja. Kuoli Lohjan Askolan Alhaisten talossa kevättalvella 1823 ja hauudattiin huhtikuussa samana vuonna. uosien 1806-11 rippikirjassa mainitaan sokeana. Äiti Taulu 1. –Puoliso 1:o 19.10.1762 Lohja,Askola Henrik Ascholin. Syntynyt 1730 Lohja,Ahtiala. Kuollut 1779 Lohja,Ahtiala. Tilallinen. Lohjan Ahtialan kylän Alitalon tilallinen ainakin vuoden 1779 isonjaon asiakirjojen mukaan. Toisaalta tila on saattanut siirtyä suoraan hänen tyttärelleen, Anna Grethalle. –Puoliso 2:o 1784 Henrik. Syntynyt 17.08.1742 Lohja,Askola. Kuollut vanhuus 11.12.1814 Lohja,Askola. Haudattu 15.01.1815 Lohja. Talollinen. Puolisonsa ensimmäisen miehen jälkeen Lohjansaaren Askolan Alhaiisten isäntä. Oli kotoisin Askolan Ylitalosta. Kuoli vuonna 1814 n. 70-75 vuotiaana. Syntymäaika rippikirjasta1806-11. ( i Gabriel. Syntynyt 14.10.1688 Lohja,Askola. Kuollut 07.10.1765 Lohja,Askola. Talollinen. Ä Kirstin.)

III Lapset
1: Anna Gretha Askolin. Syntynyt 25.01.1767 Lohja,Ahtiala. Kuollut 24.02.1839 Lohja,Askola. Emäntä. Taulu 3.
1: Maria Ascholin. Syntynyt 20.02.1772 Lohja,Ahtiala. Kuollut 27.03.1781 Lohja,Ahtiala.
Taulu 3
(Taulusta 2)
III. Anna Gretha Askolin. Syntynyt 25.01.1767 Lohja,Ahtiala. Kuollut 24.02.1839 Lohja,Askola. Emäntä. Lohjansaaren Askolan kylän Alitalon emäntänä isänsä kuoleman jälkeen. Bergmanin sukukirjan mukaan sai tilan haltuunsa isänsä veljeltä, joka oli kuollessaan naimaton ja antoi sitten testamentissa tilansa sukulaiselleen. Äiti Taulu 2. –Puoliso 1:o 30.10.1783 Lohja Isak Nyman. Syntynyt 27.01.1761 Karjalohja,Immula. Kuollut 1784 Lohja,Askola. Rusthollarin poika Karjalohjan Immolasta. ( i Axel Nyman. Syntynyt 11.07.1726 Karjalohja,Immola. Kuollut lavantauti 02.07.1788 Karjalohja,Immola. Rusthollari,kirkkovahti. Ä Stina. Syntynyt 25.01.1741 Perniö,Saari. Kuollut lavantauti 17.06.1788 Karjalohja,Immula.) Israel Kronberg. Syntynyt 21.04.1759 Uskela,Kaukola. Kuollut 21.08.1834 Lohja,Askola. Talollinen. Miehen ja lasten yhteydessä käytetään pariin kertaan sukunimeä Kronberg tai Broberg. Kuitenkin suurin osa lapsista ottaa sukunimmekseen Askolin. Lohjan Askolan Alitalon isäntä.

Sukunimeä Kronberg käyttivät Israelin äidin sukulaiset Lohjantaipaleen Passin talosta. ( i Eric. Syntynyt 1718. Kuollut rintatauti 28.03.1769 Salo,Kaukola. Rusthollari. Ä Maria. Syntynyt 11.09.1725 Karjalohja,Lohjantaipale.)
IV Lapset
1: Isak Nyman. Syntynyt 30.08.1784 Lohja,Askola. Kuollut 02.01.1834 Lohja,Seppälä. –Puoliso 30.05.1822 Lohja Christina. Syntynyt 1783. Kuollut 06.08.1853 Lohja,Seppälä. –Puoliso Stina Mailander. Syntynyt 04.09.1775 Karjalohja,Maila. Kuollut 31.03.1816 Lohja,Seppälä. Vanhemmat opiskelija Henrik Mailander ja vaimonsa Christina Lekman. ( i Henrik Mailander. Syntynyt 09.08.1747 Karjalohja,Maila. Ylioppilas,talollinen. Ä Christina Lekman. Syntynyt 07.12.1737 Sammatti. Kuollut keuhkotauti 29.06.1796 Lohja,Seppälä.)
2: Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Taulu 4.
2: Erik Johan Askolin. Syntynyt 13.04.1789 Lohja,Askola. Talollinen,muonatorppari,torppari. Asui Lohjan Ahtialassa vuonna 1830, muonatorpparina Seppälässä 11831 ja tuli Askolan Alitalon isännäksi 1835. ävi Lohjan pedagogiota vuosina 1801-1803. Sai Venäjän Keisarilta luvan mennä naimisiin isänpuoleisen serkkunsa kanssa. 1830-luvun alkupuolella asui perheineen vaimonsa kotitalossa, Slon Pyölin kylän Kreulla. –Puoliso 27.12.1822 Lohja Hedda Stina. Syntynyt 18.09.1796 Uskela. Kuollut 27.03.1871 Lohja,Askola. Isä lautamies Johan Johaninpoika ja vaimonsa Hedvig Erikitytär UUskelan Pyölin kylän Kreulta. Asui ensin puolisonsa kanssa Kreun talon torpassa, kunnes muuttvat Lohjalle vuonna 1834. ( i Johan. Syntynyt 09.08.1764 Salo,Pyöli. Kuollut hermokuume 23.01.1810 Salo,Pyöli. Talollinen,lautamies. Ä Hedvig. Syntynyt 15.12.1768 Salo,Kaukola. Kuollut vanhuus 12.02.1839 Salo,Pyöli.)
2: Ulrica Askolin. Syntynyt 01.07.1791 Lohja,Askola. Kuollut 06.10.1858 Lohja,Askola. Taulu 6.
2: Greta Lovisa Askolin. Syntynyt 15.12.1794 Lohja,Askola. Kuollut 02.12.1856 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Taulu 12.
2: Anna Hedvig Askolin. Syntynyt 30.09.1797 Lohja,Askola. Kuollut 13.01.1877 Lohja. Taulu 13.
2: Sophia Gustava Askolin. Syntynyt 1800 Lohja,Askola. Kuollut 21.03.1869 Lohja,Seppälä. Taulu 17.
2: Gustav Henrik Askolin. Syntynyt 09.04.1802 Lohja,Askola. Lohjan Seppälän talollinen 1830-luvulla, mutta muutti kuitenkin perheineen Virkkalan Tuusalle isännäksi jo 1841. –Puoliso 15.03.1832 Lohja Hedda Sofia Paulin. Syntynyt 23.07.1802 Lohja. Isä entinen Kyrkstadin tilanhoitaja Johan Paulin.
2: Adolf Fredrik Askolin. Syntynyt 01.08.1804 Lohja,Askola. Parkitsija. Kävi Lohjan pedagogiota 1814-17. Ammatiltaan parkitsija. Muutti 1831 Tammisaareen ja sieltä 1853 Kemiöön. –Puoliso 13.06.1844 Lohja Eva Sofia Zajander. Syntynyt 13.01.1816 Vihti. Kuollut 10.10.1844 Lohja.
2: Eva Erica Askolin. Syntynyt 04.01.1808 Lohja,Askola. Taulu 18.
2: Israel Alexander Askolin. Syntynyt 25.04.1810 Lohja,Askola. Kuollut kova ryyppääminen 04.01.1851 Pusula. Haudattu 03.08.1851 Pusula. Asui vaimonsa kotitalossa ja kuoli haudattujen luettelon mukaan kovan ryyppämisen päätteeksi. –Puoliso 16.05.1848 Pusula Anna Gustava. Syntynyt 02.12.1827 Pusula,Koisjärvi. Isä Pusulan Koisjärven Raatilan talon omistaja. Äiti menetti vuosien 1851-53 aikana miehensä ja kaksi poikaansa.
2: Carl Wilhelm Askolin. Syntynyt 05.06.1813 Lohja,Askola. Asui ensin perheineen Pensaaressa Lohjalla ja myöhemmin 1848 Vähä-Teutarin Vällillä. –Puoliso 02.10.1836 Lohja Maria Sofia Nederström. Syntynyt 02.09.1815 Lohja,Paavola. ( i Johan Nederström. Syntynyt 13.03.1784 Lohja,Paavola. Kuollut 26.06.1823 Lohja,Paavola. Talollinen. Ä Maria. Syntynyt 11.11.1791 Lohja,Pauni. Kuollut 11.10.1855 Lohja.)
Taulu 4
(Taulusta 3)
IV. Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Isän nimi Israel Erkinpoika, äiti Anna Kreetta Heikintytär 19v. Askolan kylästä Lohjalta. Äiti Taulu 3. –Puoliso 11.07.1810 Lohja Henrik Hagelberg. Syntynyt 23.04.1779 Karjalohja,Karkali. Kuollut ruusu 06.08.1839 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 11.08.1839 Karjalohja. Rusthollari,talollinen,torppari. Ainakin vuosina 1811-1817 Karjalohjan Karkalin talon isäntänä. Gustav Henricin syntyessä Henric oli Suomusjärven Kitulan kylänKynnen talon rusthollari uollessaan mainitaan Karjalohjan Saarenpään torppariksi. Katso myös 19.

V Lapset
Henrik Johan Hagelberg. Syntynyt 30.04.1811 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1811 Karjalohja,Karkali.
Kustaa Henrik Hagelberg. Syntynyt 27.11.1812 Karjalohja,Karkali. Kuollut 08.12.1816 Karjalohja,Karkali.
Carl Isaac Hagelberg. Syntynyt 02.12.1814 Karjalohja,Karkali. Kaivosmies,myöhemmin torppari. Asui vihittäessä Lohjantaipaleella. –Puoliso 28.05.1837 Karjalohja Eeva Liisa Skön. Syntynyt 28.08.1814 Pertteli,Haali. Kastettu 28.08.1814 Pertteli. Piika. Asui vihittäessä Lohjantaipaleella Hakalan talossa piikana. Isä Perttelin Haalin kylän torppari Abraham Schön, äiti Greta Jhansdotter Berglund. Abraham oli mennyt naimisiin Gretan kanssa Karjalohjalla 24.5.1807. Tuolloin Abraham mainitaan reservin rakuunaksi ja Greta Mailan rusthollin piiaksi.
Eeva Stina Kustava Hagelberg. Syntynyt 21.08.1817 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Piika. Taulu 5.
Gustaf Henric Hagelberg. Syntynyt 15.01.1819 Suomusjärvi. Muonatorppari,torppari. Karjalohjan Saarenpään torppari, myöhemmin Siuntion Tjusterbyn Lovisebergin torppari. –Puoliso Engla Lovisa Telen. Syntynyt 16.11.1822 Kisko,Leilä. Kastettu 17.11.1822 Kisko. Kuollut 16.08.1896 Siuntio,Bollstad. Isä Adam Johansson mainitaan Englan kasteen yhteydessä Kiskon Leilän kylän Barkmanin torpan vävyksi. ( i Adam. Syntynyt 18.04.1791 Kisko,Jyly. Ä Carolina Barkman. Syntynyt 20.01.1801 Kisko,Leilä.)
Taulu 5
(Taulusta 4)
V. Eeva Stina Kustava Hagelberg. Syntynyt 21.08.1817 Karjalohja,Karkali. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Piika. Vihkimisen aikaan Eeva oli Karjalohjan Saarenpäässä piikana. Äiti Taulu 4. –Puoliso 19.12.1843 Karjalohja,Saarenpää Hans Samuel Hägerström. Syntynyt 11.01.1813 Karjalohja,Pellonkylä. Kastettu 14.01.1831 Karjalohja. Kuollut 1854 Lohja, Maikkala. Rusthollari, torppari. Isä Johan Hagerström oli Hansin syntymän aikaan rusthollarina Karjalohjan Pellonkylässä. Äiti Stina Lisa Samuelsdotter Engman, joka oli rusthollarin tytär Tenholan Melsarbyn Isotalosta. Stina Lisan isä, Samuel Thomassonin äiti oli puolestaan kotoisin Härjäntakan talosta.

1850-luvun vaihteessa torpparina Lohjan Maikkalan Vähätalon Frigårdilla.
VI Lapset
Carl Gustaf Hägerström. Syntynyt 27.12.1843 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 29.12.1843 Karjalohja.
Sophia Wilhelmina Hägerström. Syntynyt 15.02.1845 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 16.02.1845 Karjalohja.
Karl Kustaa Hägerström. Syntynyt 27.10.1849 Lohja.
Johan Berndt Hägerström. Syntynyt 13.09.1846 Lohja.
Taulu 6
(Taulusta 3)
IV. Ulrica Askolin. Syntynyt 01.07.1791 Lohja,Askola. Kuollut 06.10.1858 Lohja,Askola. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1:o 31.01.1813 Lohja Alex Magnus Paulin. Syntynyt 1786. Kastettu 1786. Kuollut punatauti 23.10.1820 Lohja,Vasarla. Haudattu 29.10.1820 Lohja. Seppä. Seppä Kyrkstadista, nykyisestä Lohjan pitäjästä. sui perheineen Vasarlan kylän Hammarlundissa. Kuoli punatautiin vain kuukausi pienen tyttärensä kuoltua samaasairauteen. Henrik Johan Sjöblom. Syntynyt 1797 Lohja. Kuollut 29.12.1869 Lohja. Seppä. Kuten Ulrican ensimmäinen puoliso oli Henrik Johan seppä, Asui Mårbackassa vihkimisen aikaan.

V Lapset
1: Eva Sophia Charlotta Paulin. Syntynyt 24.03.1813 Lohja,Kyrkstad. Kuollut 12.11.1905 Lohja,Paavola. Taulu 7.
1: Ulrika Kustava Paulin. Syntynyt 07.10.1815 Lohja. Kuollut tuntematon 26.10.1815 Lohja,Vasarla. Haudattu 29.10.1815 Lohja.
1: Anna Stina Paulin. Syntynyt 26.09.1816 Lohja. Taulu 10.
1: Ulrika Kustava Paulin. Syntynyt 10.10.1818 Lohja. Kastettu 12.10.1818 Lohja. Kuollut 25.09.1820 Lohja,Vasarla. Haudattu 01.10.1820 Lohja.
Taulu 7
(Taulusta 6)
V. Eva Sophia Charlotta Paulin. Syntynyt 24.03.1813 Lohja,Kyrkstad. Kuollut 12.11.1905 Lohja,Paavola. Äiti Taulu 6. –Puoliso Enoch Mailander. Syntynyt 08.10.1813 Karjalohja,Maila. Kuollut 02.02.1883 Lohja,Paavola. Torppari. Vuosina 1836-1840 mainitaan rusthollarin pojaksi Karjalohjan Mailalla. Tämän jälkeen Mailan torpparina. ( i Henric Mailander. Syntynyt 01.12.1771 Karjalohja,Norrvik. Kuollut 18.06.1818 Karjalohja,Maila. Ä Maja Lisa Tallqvist. Syntynyt 18.01.1783 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuus 25.10.1865 Karjalohja,Maila.)

VI Lapset
Maria Vilhelmina Mailander. Syntynyt 16.10.1836 Karjalohja,Maila.
Eva Gustava Mailander. Syntynyt 13.10.1838 Karjalohja,Maila. Taulu 8.
Sophia Vilhelmina Mailander. Syntynyt 24.09.1840 Karjalohja,Maila.
Herman Mailander. Syntynyt 07.05.1843 Karjalohja,Maila.
Maria Mailander. Syntynyt 16.03.1846 Karjalohja,Maila. Kastettu 22.03.1846 Karjalohja. –Puoliso 25.08.1883 Lohja Carl Gustaf Askolin. Syntynyt 01.10.1846 Karjalohja,Långvik. Kastettu 09.10.1846 Karjalohja. ( i Abraham Johan Askolin. Syntynyt 07.02.1817 Lohja,Askola. Rusthollari. Ä Ulrica Wilhelmina Bifält. Syntynyt 22.08.1813 Bromarv.)
Ulrica Mailander. Syntynyt 21.09.1848 Karjalohja,Maila.
Edla Lovisa Mailander. Syntynyt 07.04.1851 Karjalohja,Maila. Taulu 9.
Adolf Johan Mailander. Syntynyt 17.11.1853 Karjalohja,Maila.
Enok Mailander. Syntynyt 01.09.1856 Karjalohja,Maila. Kastettu Karjalohja. Kuollut 17.03.1927 Lohja. –Puoliso 07.10.1886 Lohja Ulrika Gustava Marttelin. Syntynyt 19.12.1847 Lohja,Marttila. Kuollut 21.02.1932 Lohja. ( i Elias Martelin. Syntynyt 08.03.1801 Lohja,Marttila. Kuollut 25.11.1885 Lohja,Marttila. Talollinen. Ä Gustava Askolin. Syntynyt 30.12.1822 Lohja,Askola. Kuollut 02.10.1895 Lohja,Marttila. Emäntä.)
Gustaf Wilhelm Mailander. Syntynyt 09.04.1859 Karjalohja,Maila.
Taulu 8
(Taulusta 7)
VI. Eva Gustava Mailander. Syntynyt 13.10.1838 Karjalohja,Maila. Äiti Taulu 7. –Puoliso Abraham. Syntynyt 14.01.1836 Lohja,Martila. Kuollut 16.09.1912 Lohja. ( i Abraham. Syntynyt 22.07.1804 Sammatti,Malla. Kuollut 22.03.1861 Lohja,Terva. Talollinen. Ä Anna Maija Enqvist. Syntynyt 12.09.1806 Lohja,Martila. Kuollut 07.05.1883 Lohja,Terva.)

VII Lapset
Ida Lovisa Abrahamsson. Syntynyt 12.08.1866 Lohja. –Puoliso 18.03.1888 Lohja Karl Gustaf Theman. Syntynyt 20.11.1863 Pyhäjärvi. Kuollut 10.07.1942.
Sofia Mathilda Abrahamsson. Syntynyt 31.01.1868 Lohja. Piika. Piikana 31.1.1886 saakka Outamossa, sittemmin Lohjansaaren Paavolan Ylhäisillä.
Gustav Henrik Abrahamsson. Syntynyt 03.08.1870 Lohja. Kuollut 06.06.1949 Lohja. –Puoliso 19.09.1897 Amanda Sofia Ståhlstedt. Syntynyt 06.12.1875 Nummi,Sierla. Kuollut 04.02.1951 Lohja. Torpparintytär Ida Emilia Lindenin avioton tytär, joka syntyi Nummen Sierlan kylän Ali-Vilkin talon Stenbackan torpassa.
Alina Vilhelmina Abrahamsson. Syntynyt 21.04.1873 Lohja. Kuollut 09.10.1901 Lohja.
Johan Vilhelm Abrahamsson. Syntynyt 03.07.1875 Lohja. Työskenteli renkinä mm. Outamolla ja Lohjansaaren Paavolan kylänYlhäisillä.
Karl Edvard Abrahamsson. Syntynyt 10.11.1877 Lohja. –Puoliso 25.04.1909 Lohja Aleksandra Josefina Borenius. Syntynyt 13.01.1888 Lohja. Kuollut 21.02.1962 Lohja.
Herman Abrahamsson. Syntynyt 06.06.1880 Lohja. Kuollut 1918. –Puoliso 26.07.1908 Lohja Fanny Vallenius. Syntynyt 15.05.1882 Somero. Kuollut 26.02.1968 Lohja.
Taulu 9
(Taulusta 7)
VI. Edla Lovisa Mailander. Syntynyt 07.04.1851 Karjalohja,Maila. Äiti Taulu 7. –Puoliso Niilo Nyman. Syntynyt 19.02.1848 Karjalohja,Pyöli. Kastettu 23.02.1848 Karjalohja. Talollinen. Lohjansaaren Hermalan kylän Kieklan talollinen 1870-luvun puolivälistä lähtien. ( i Abraham Nyman. Syntynyt 04.02.1806 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 08.02.1887 Karjalohja,Pyöli. Muonatorppari,itsellinen,talollinen. Ä Eva Lisa Öhman. Syntynyt 25.10.1815 Karjalohja,Pyöli. Kuollut 30.06.1852 Karjalohja,Pyöli.)

VII Lapset
Karl Vilhelm Nyman. Syntynyt 02.03.1876 Lohja,Kiekla. Kuollut 02.09.1947 Lohja. –Puoliso 02.02.1897 Lohja Sofia Gustava Saren. Syntynyt 27.08.1871 Lohja,Ahtiala. Kuollut 09.12.1943 Lohja. ( i Carl Henrik Saren. Syntynyt 10.03.1835 Lohja,Ahtiala. Ä Hedda Gustava Askolin. Syntynyt 11.04.1840 Lohja,Askola.)
Alina Adolfina Nyman. Syntynyt 20.12.1877 Lohja,Kiekla. –Puoliso 08.12.1907 Lohja Stefanus Kulmala.
Elvina Vilhelmina Nyman. Syntynyt 01.07.1879 Lohja,Kiekla. Muutti Helsinkiin vuonna 1901.
Ida Sofia Nyman. Syntynyt 01.04.1882 Lohja,Kiekla. Asui vuosina 1902-05 Helsingissä ja sieltä muutti Lohjan Maksjoen Braskarsille. –Puoliso 02.12.1905 Lohja Johan Högman. Syntynyt 12.08.1877 Lohja. Kuollut 18.11.1916 Lohja. Työmies. Asui perheineen Maksjoella.
Alma Maria Nyman. Syntynyt 07.03.1884 Lohja. –Puoliso 1907 Lohja Karl Konstantin Galen. Syntynyt 05.06.1884 Lohja. Asemamies. Toimi rautatiellä asemamiehenä ja asui perheineen Ventelässä.
Sigrid Ulrika Nyman. Syntynyt 19.06.1886 Lohja. Kätilö. Muutti Kalvolaan 1912.
Hjalmar Nyman. Syntynyt 01.07.1888 Lohja,Kiekla. Kuollut 30.07.1888 Lohja,Kiekla.
Albert Nyman. Syntynyt 01.07.1888 Lohja,Kiekla. Kuollut 20.07.1888 Lohja,Kiekla.
Albert Maurits Nyman. Syntynyt 22.09.1891 Lohja,Hermala. Lähti Yhdysvaltoihin 1910-luvulla.
Anian Abraham Nyman. Syntynyt 25.10.1893 Lohja,Kiekla. Kuollut 18.12.1895 Lohja,Kiekla.
Taulu 10
(Taulusta 6)
V. Anna Stina Paulin. Syntynyt 26.09.1816 Lohja. Wasarlan sepän tytär. Äidinäiti oli Lohjansaaren Askolan Alitalon emäntä. Äiti Taulu 6. Kustaa Fredrik Warelius. Syntynyt 24.01.1817 Lohja. Kuollut 1868 Lohja,Hermala. Räätäli. Asui naimisiin mennessä Helsingissä ja oli räätälikisällinä. Muutti avioituessaan Lohjan Hermalaan ja toimi räätälinä. Kuoli ennen vuotta 1868. ( i Isak Warelius. Syntynyt 23.08.1780 Lohja,Varola. Kuollut sår 19.06.1850 Lohja,Paavola. Pitäjänräätäli,torppari. Ä Eeva Kaisa Nyström. Syntynyt 24.12.1791 Mustio.)

VI Lapset
Sofia Karolina Warelius. Syntynyt 02.01.1840 Lohja,Askola. Piika välillä 1856 ja 1857. Taulu 11.
1: Carl August Warell. Syntynyt 04.10.1848 Lohja, Ahtiala. Pika-ajuri. Asui Lohjan Hermalassa ainakin vuosina 1868-74.
Työskenteli Helsingissä "pika-ajurina". –Puoliso 19.07.1877 Lohja Charlotta Wilhelmina Rustanius. Syntynyt 12.07.1845 Mustio. Kuollut 01.12.1922 Helsinki.
1: Gustaf Warelius. Syntynyt 14.03.1855 Lohja.
1: Johan Warelius. Syntynyt 27.10.1860 Lohja.
Taulu 11
(Taulusta 10)
VI. Sofia Karolina Warelius. Syntynyt 02.01.1840 Lohja,Askola. Kastettu 03.01.1840 Lohja. Sofia Karolina oli äitinsä avioton tytär, mutta sai isäpuolensa sukunimen.

Oli vuosina 1856-57 piikana Lohjan Muijalan Tarran talossa. Piika välillä 1856 ja 1857. Äiti Taulu 10. –Puoliso Otto Reinhold Wikman. Syntynyt 04.04.1844 Tenhola,Ovanmalm. Kastettu 05.04.1844 Tenhola. Torppari. Torpparina Lohjan pitäjän Kirkniemen säterikartanon mailla. Lohjan rippikirjassa väitetään Oton syntyneen paikkakunnalla, mutta hän oli syntynyt Tenholassa torppari Alexanderin Wikmanin ja Anna Sofia Lindqvistin poikana huhtikuussa 1844.
VII Lapset
Karl Wikman. Syntynyt 29.01.1871 Lohja. Karl menee naimisiin loppuvuodesta 1896.
Sofia Wilhelmina Wikman. Syntynyt 17.08.1873 Lohja.
Johan Wilhelm Wikman. Syntynyt 24.04.1876 Lohja.
Anton Ferdinand Wikman. Syntynyt 19.01.1879 Lohja.
Anna Wikman. Syntynyt 09.11.1881 Lohja.
Gustaf Reinhold Wikman. Syntynyt 05.11.1884 Lohja.
Taulu 12
(Taulusta 3)
IV. Greta Lovisa Askolin. Syntynyt 15.12.1794 Lohja,Askola. Kuollut 02.12.1856 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Kotoisin Lohjan Askolasta. Äiti Taulu 3. –Puoliso 1:o 12.07.1821 Lohja Johan. Syntynyt 14.12.1793 Somero. Kuollut Hukkui avomerellä 13.06.1836 Lohja, Lehmijärvi, Seppä. Talollinen. Talollisen poika Lohjan Lehmijärven Sepän talosta. Isä Anders Eriksson ja äiti Stina Matsdotter oli vihitty Somerolla, jossa myös Johan syntyi. Isänsä jälkeen Sepän talollisena, kunnes menehtyi tapaturmaisesti hukkumalla.

Oli saanut 1830-luvun puolivälissä tuomion juoppoudesta. –Puoliso 2:o noin 1837 Lohja Elias Nikander. Syntynyt 1793 Kisko. Talollinen. Vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Lohjan Lehmijärven Sepän talollinen.
Tuli Lohjalle Kiikalasta 18.8.1837 ja mainitaan tuolloin renkinä.
Kiskon ja Suomusjärven kastettujen luettelosta ei löydy sopivaa henkilöä - Lohjan rippikirjoissa patronyyminä Michelsson.
V Lapset
1: Henrik Johan. Syntynyt 25.09.1823 Lohja,Lehmijärvi. Talollinen. Lohjan pitäjän Lehmijärven kylän Sepän talon isäntä isänsä jälkeeen. Isä Johan Andersson (s. 14.12.1793 - k. 13.6.1836), äiti Greta Lovisa Askolin (15.12.1794).
Henrik Johanin kuoltua kuolinpesä myi Sepän tilan huutokaupalla keväällä 1888. –Puoliso 28.11.1850 Kiikala Gustava. Syntynyt 05.01.1819 Kiikala,Komissuo. ( i Simo. Syntynyt 10.08.1759 Kiikala,Komissuo. Kuollut 11.02.1823 Kiikala,Komissuo. Talollinen,kirkkoväärti. Ä Anna. Syntynyt 25.11.1775 Suomusjärvi,Nummijärvi. Kuollut 05.04.1859 Kiikala,Komissuo. Emäntä.)
1: Stina Lovisa. Syntynyt 27.01.1826 Lohja,Lehmijärvi.
1: Gustaf Fredrik. Syntynyt 02.11.1827 Lohja,Lehmijärvi.
1: Eva Seraphia. Syntynyt 1830 Lohja,Lehmijärvi.
1: Adolf Wilhelm. Syntynyt 10.10.1833 Lohja, Lehmijärvi, Seppä.
2: Wilhelmina Nikander. Syntynyt 17.09.1838 Lohja, Lehmijärvi, Seppä.
Taulu 13
(Taulusta 3)
IV. Anna Hedvig Askolin. Syntynyt 30.09.1797 Lohja,Askola. Kuollut 13.01.1877 Lohja. Äiti Taulu 3. –Puoliso Gustaf Henrik Saren. Syntynyt 14.11.1800 Lohja,Ahtiala. Kuollut 15.09.1853 Lohja. Rusthollari. Isä Lohjan Ahtilan rusthollin isäntä Johan Saren (1766-1804) ja äiti Hedvig Juliana Loberg (1769-1843). Hedvigin isä oli Kyrkstaadin rusthollari Hans Hansson Loberg ja äiti Greta Andersdotter. Hedvigin sisko Margareta oli toisissa naimisissaan Askolan Ylitlon pojan, myöhemmän Immulan Seppälän isännän, Johan Johanssoninn kanssa. Isän kuollessa Gustaf Henrik oli vain 3-vuotias, mutta äiti pittaloa yllä yhdessä uuden puolisonsa, Adolf Dahlin kanssa, kunnes GH oli tarpeeksi vanha isännyyteen.

V Lapset
Anna Hedda Saren. Syntynyt 04.01.1825 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja. Taulu 14.
Ulrica Carolina Saren. Syntynyt 14.10.1826 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja,Ahtiala. Taulu 15.
Anders Johan Saren. Syntynyt 24.02.1829 Lohja,Ahtiala. Kuollut 13.12.1910 Lohja,Ahtiala. Talollinen. Isänsä Gustaf Sarenin jälkeen Lohjan Ahtialan talollinen vuosinaa 1853-61. Vaimo Maria Mailander oli kotoisin Lohjansaaren Mailan rusthollista. Heillä oli yhdeksän lasta, joista vanhin tytär Josefa oli Paksaon kylässä piikana ja nai myöhemmin Pusulasta kotoisin olleen Henrik Nikanderin. Perhe otti myöhemmin sukunimen Jokinen ja jäi aasumaan Lohjalle. Toinen tytär Maria oli hänkin piikana eri taloissa ja muutti lopulta 1887 Helsingin kaupunkiin. Poika Anders nai Siuntiosta kotoisin olleen Ida Flinckin ja asuperheineen Lohjalla. Perheen 1897 syntynyt poika Emil oli viimeeinen Ahtialassa asunut Saren-sukuinen. Erika Kustava oli kahdesti naimisissa, ensin Karl Nyqvistin ja tämän kuoltua ratavahti Johan Åkermanin kanssa. Alman puoliso oli muonamies Anders Linden, jonka kanssa hän muutti Muijalan kylään. Emil Viktor oli naimaton ja Naima Saren muutti Vähä-Teutariin ja sieltä puoliso Johan Wesbergin kanssa Inkooseen. Konstantin suomensi sukunimensä Saarnioksi ja nai 1906 Keuruulttulleen Kristina Koivusen. Perhe asui Ahtialassa. –Puoliso Maria Lovisa Mailander. Syntynyt 22.02.1834 Karjalohja,Maila. Kuollut 06.08.1888 Lohja,Ahtiala. ( i Gustav Henric Mailander. Syntynyt 12.04.1805 Karjalohja,Maila. Kuollut 27.11.1840 Karjalohja,Maila. Rusthollari. Ä Maria Elisabet Tallgren. Syntynyt 31.05.1809 Lohja,Seppälä. Kuollut 24.02.1873.)
Margareta Sofia Saren. Syntynyt 07.04.1832 Lohja,Ahtiala. Kuollut 08.12.1894 Lohja,Askola. Taulu 16.
Sofia Wilhelmiina Saren. Syntynyt 28.02.1834 Lohja,Ahtiala.
Carl Henrik Saren. Syntynyt 10.03.1835 Lohja,Ahtiala. Asui ensin Lohjan Paloniemessä, sitten 1874 Ylitalossa ja sen jälkeen Paavolan Ylhäisten talossa isäntänä. Muutti sieltä Nurmijärvelle 1901. Hänen poikansa oli Lohjansaaren Tervan isäntä. –Puoliso 1870 Lohja Hedda Gustava Askolin. Syntynyt 11.04.1840 Lohja,Askola. ( i Gustaf Henrik Askolin. Syntynyt 15.07.1807 Lohja,Askola. Kuollut 05.05.1863 Lohja,Askola. Talollinen,kuudennusmies. Ä Anna Stina. Syntynyt 16.03.1809 Lohja,Nikla. Kuollut 03.03.1863 Lohja,Askola.)
Gustav Edvard Saren. Syntynyt 27.11.1838 Lohja,Ahtiala. Muonatorppari. Muonatorppari Tervan Alitalossa, Lohjansaaressa. –Puoliso Edla Maria Öhman. Syntynyt 19.02.1831 Lohja,Terva. Muutti Karjalohjalle, Saarenpäähän 1857 ja takaisin 1859. ( i Gustaf Öhman. Syntynyt 07.07.1801 Lohja,Kiekla. Kuollut 27.10.1855 Lohja,Terva. Torppari. Ä Eva Stina. Syntynyt 26.11.1803 Lohja,Terva. Kuollut 26.08.1858 Lohja,Terva.)
Taulu 14
(Taulusta 13)
V. Anna Hedda Saren. Syntynyt 04.01.1825 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja. Äiti Taulu 13. –Puoliso 13.07.1848 Lohja Abraham Isak Martelin. Syntynyt 03.09.1814 Lohja,Marttila. Kastettu 07.09.1814 Lohja. Kuollut 13.02.1898 Lohja. Muutti vuonna 1848 Lohjan Ahtialan Frigårdin torppaan, joka sijaitsi Huhtasaaressa. ( i Abraham. Syntynyt 28.03.1768 Lohja,Martila. Kuollut 22.12.1845 Lohja,Martti. Talollinen. Ä Greta. Syntynyt 30.12.1781 Karjalohja,Kourjoki. Kuollut 24.04.1855 Lohja,Marttila.)

VI Lapset
Johanna Ulrica Martelin. Syntynyt 29.09.1848 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Hedvig Sofia Martelin. Syntynyt 11.11.1850 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Carl Gustaf Martelin. Syntynyt 05.09.1863 Lohja,Huhtasaari. Kastettu Lohja.
Taulu 15
(Taulusta 13)
V. Ulrica Carolina Saren. Syntynyt 14.10.1826 Lohja,Ahtiala. Kuollut 19.01.1906 Lohja,Ahtiala. Äiti Taulu 13. –Puoliso Gustaf Adolf Söderblom. Syntynyt 12.12.1822 Karjalohja. Kuollut 13.12.1874 Lohja. Isä oli Karjalohjan Saarenpään suutari.

VI Lapset
Gustaf Adolf Söderblom. Syntynyt 19.08.1853 Lohja. Kuollut 22.05.1857 Lohja.
Taulu 16
(Taulusta 13)
V. Margareta Sofia Saren. Syntynyt 07.04.1832 Lohja,Ahtiala. Kuollut 08.12.1894 Lohja,Askola. Äiti Taulu 13. –Puoliso 02.08.1854 Lohja Johan Rök. Syntynyt 03.06.1830 Pusula. Kuollut 13.06.1912 Lohja,Askola. Kaivosmies. Kaivosmiehenä Lohjansaaren Paavolan kuparikaivoksilla. Asui perheineen Askolan kylässä.

VI Lapset
Sophia Rök. Syntynyt 24.09.1854 Lohja.
Taulu 17
(Taulusta 3)
IV. Sophia Gustava Askolin. Syntynyt 1800 Lohja,Askola. Kuollut 21.03.1869 Lohja,Seppälä. Äiti Taulu 3. –Puoliso Carl Magnus Tallgren. Syntynyt 29.03.1806 Lohja. Kuollut 12.11.1864 Lohja,Seppälä. Sukunimeä Tallgren ei usein käytetty vaan patronyymiä Carlsson. Lohjan Seppälän talon isäntä. ( i Karl Tallgren. Syntynyt 1762. Ä Stina Mailander. Syntynyt 04.09.1775 Karjalohja,Maila. Kuollut 31.03.1816 Lohja,Seppälä.)

V Lapset
Maija Gustava. Syntynyt 1832 Lohja,Seppälä. –Puoliso 22.09.1872 Kaarlo Hellgren. Syntynyt 1834 Pusula. Tuli Nummelta Karjalohjalle syksyllä 1865.
Carl Gustaf. Syntynyt 22.07.1830 Lohja,Seppälä. Muutti 1849 Karjalohjalle ja kolme vuotta myöhemmin takaisin.
Johan Fredrik. Syntynyt 01.10.1833 Lohja,Seppälä. Kuollut 09.05.1834 Lohja,Seppälä.
Eva Amalia. Syntynyt 26.11.1837 Lohja,Seppälä. Kuollut 01.06.1838 Lohja,Seppälä.
Adolf Johan. Syntynyt 1835 Lohja,Seppälä. Muutti Karjalohjalle loppuvuodesta 1851.
Sophia Wilhelmina. Syntynyt 17.09.1844 Lohja,Seppälä. Kuollut 02.09.1907 Lohja,Seppälä.
Taulu 18
(Taulusta 3)
IV. Eva Erica Askolin. Syntynyt 04.01.1808 Lohja,Askola. Eva muutti Lohjalta Karjalohjan Saarenpäähän vuonna 1831. Äiti Taulu 3. –Puoliso 27.11.1831 Karjalohja Niilo Granroth. Syntynyt 22.12.1803 Karjalohja,Kattelus. Räätäli. Räätäli Saarenpäässä 1831, Karjalohjan kirkonmäelle 1832, tavataan Karjaan Heimosissa 1844. ( i Gabriel Granroth. Syntynyt 02.10.1773 Karjalohja,Kuusia. Kuollut 27.01.1846 Karjalohja,Saarenpää. Ä Maria Elisabet Dahlman. Syntynyt 27.05.1777 Karjalohja,Kattelus. Kuollut 12.11.1853 Karjalohja,Saarenpää.)

V Lapset
Eva Erika Wilhelmina Granroth. Syntynyt 24.04.1844 Karjaa,Heimos.
Taulu 19
(Taulusta 1)
II. Johanna Lovisa Rautell. Syntynyt 23.01.1750 Karjalohja,Karkali. Kastettu 26.01.1750 Karjalohja. Kuollut vanhuuden heikkous 10.02.1830 Karjalohja,Karkali. Haudattu 28.02.1830 Karjalohja. Kummit : Nils Lostierna, Nils Liungman, opiskelija Anders Kepplerus och Henric Henricsson från Immula, öfverstefiente Ebba Wellingk och Lietenant Jägerhorn af Storby från Wädelä i Lojo. Mad.. Greta Cajander från Maila och Maria Pahlman från Pellonkylä. Karjalohjan Karkalinniemen Karkalin talon emäntä puolisonsa kuoleman jälkeen vuodesta 1793 lähtien. Oli vain 15 vuoden ikäinen mennessään naimisiin itseään 20 vuotta vanhemman Henrik Hagelbergin kanssa. Äiti Taulu 1. –Puoliso 17.10.1765 Karjalohja Henrik Hagelberg. Syntynyt 1730 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut keuhkotauti 10.02.1793 Karjalohja,Karkali. Haudattu 24.02.1793 Karjalohja. Talollinen. Mainitaan sukunimellä Hagelberg ensimmäisen kerran vuonna 1765 avioliiton solmimisen yhteydessä. Nimen pohjana ehkä Henrikin syntymäpaikka, Karjalohjan Lohjantaipaleen Hakala. Vaimonsa isäpuolen jälkeen Karkalinniemessä sijainneen Karkalin yksinäistalon isäntä kuolemaansa saakka. ( i Johan. Syntynyt 1697 Karjalohja. Kuollut 1742 Karjalohja,Lohjantaipale. Talollinen. Ä Maria. Syntynyt 12.03.1706 Karjalohja,Lohjantaipale. Kuollut vanhuuden heikkous 20.11.1790 Karjalohja,Lohjantaipale.)

III Lapset
Stina Ulrika Hagelberg. Syntynyt 27.07.1767 Karjalohja,Karkali. Kastettu 29.07.1767 Karjalohja. Kuollut pistokatarri,astma 30.06.1829 Karjalohja,Kuusia. Haudattu 05.07.1829 Karjalohja. Mainitaan kuollessaan rusthollarin leskeksi Karjalohjan Kuusian kylästä. –Puoliso 17.10.1815 Karjalohja Johan Heerman. Syntynyt 17.03.1752 Karjalohja,Kuusia. Kastettu 19.03.1752 Karjalohja. Kuollut 29.06.1825 Karjalohja,Kuusia. Haudattu 30.06.1825 Karjalohja. rusthollari. Karjalohjan Kuusian kylän Isotalon eli Vanhakartanon rusthollari.
Johan Hagelberg. Syntynyt 01.05.1770 Karjalohja,Karkali. Kastettu 03.05.1770 Karjalohja. Kuollut vanhuus 19.02.1854 Karjalohja,Suurniemi. Renki. naimaton.
Anna Kreetta Hagelberg. Syntynyt 28.04.1773 Karjalohja,Karkali. Kuollut 11.06.1856 Karjalohja,Suurniemi. Taulu 20.
Maija Stina Rautell. Syntynyt 11.10.1775 Karjalohja,Karkali. Kastettu 13.10.1775 Karjalohja,Karkali. Kuollut benvärk 16.08.1826 Karjalohja,Karkali. Haudattu 27.08.1826 Karjalohja. Asui ainakin vielä vuonna 1806 kotitalossaan, Lohjan Karkalissa.
Henrik Hagelberg. Syntynyt 23.04.1779 Karjalohja,Karkali. Kuollut ruusu 06.08.1839 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 11.08.1839 Karjalohja. Rusthollari,talollinen,torppari. Ainakin vuosina 1811-1817 Karjalohjan Karkalin talon isäntänä. Gustav Henricin syntyessä Henric oli Suomusjärven Kitulan kylänKynnen talon rusthollari uollessaan mainitaan Karjalohjan Saarenpään torppariksi. –Puoliso 11.07.1810 Lohja Maija Stina Broberg. Kuollut Syntynyt 22.11.1786 Lohja,Askola. Katso myös 3 , 4 , 4 , 4 , 4 , 4.
Gabriel Hagelberg. Syntynyt 22.08.1783 Karjalohja,Karkali. Kuollut Kisko,Toija. Talollinen. Kiskon Toijan kylän Ilveksen talollinen vaimonsa ensimmäinen puolison jälkeen vuodesta 1813 lähtien. –Puoliso 28.11.1813 Kisko Greta Stina Wiman. Syntynyt 19.12.1783 Kisko,Viiari. Kengäntekijä Gustav Wimanin ja ja vaimonsa Anna Johansdotterin tytär Kiskon Viiarin kylästä. Gustav oli myös Viiarin Hannun taloollinen. Greta Stinan ensimmäinen puoliso oli ollut Toijan Ilveksen talopoika David Henriksson. Heidän tyttärensä Stina Lisa eli 1810-luvulla Ilveksellä. ( i Gustav Wiman. Syntynyt 14.03.1752 Kisko,Toija. Kuollut 13.10.1802 Kisko,Viiari. Kengäntekijä,torppari. Ä Anna. Syntynyt 17.08.1748 Kisko,Kavasto. Kuollut 29.09.1817 Kisko,Viiari.)
Hedvig Hagelberg. Syntynyt 20.01.1786 Karjalohja, Karkali. Kuollut 18.12.1875 Karjalohja,Suurniemi. Taulu 21.
Taulu 20
(Taulusta 19)
III. Anna Kreetta Hagelberg. Syntynyt 28.04.1773 Karjalohja,Karkali. Kuollut 11.06.1856 Karjalohja,Suurniemi. Haudattu 28.06.1856 Karjalohja. Äiti Taulu 19. –Puoliso 28.06.1792 Karjalohja Otto Reinholdt Florin. Syntynyt 21.04.1762 Kuru. Kuollut 29.01.1832 Karjalohja,Suurniemi. Opiskelija,talollinen. Syntyi Kurussa, isä Karjalohjan kirkkoherra Isak Florin ja äiti Katarina Utter. Ylioppilas Turussa kl. 1783 [Florin] Otto Reinh. Satacund _ 628Satakuntalaisen osakunnan jäsen 11.4.1783 [1783] Die XI. April:: Otto Reinhold: Florin natus 1764. | Vitæ rurali se addixit. arjalohjan Suurniemen rusthollari.

IV Lapset
Otto Kustaa Florin. Syntynyt 04.02.1809 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 05.02.1809 Karjalohja. Sotilas. sotilas nro 55.
Johan Christan Florin. Syntynyt 05.10.1811 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 07.10.1811 Karjalohja. Tuomittu lyömisestä 15 ruplan 36 kopeekan sakkoihin 1838 ja 1844 Tampereella.
Veljensä kuoleman jälkeen isännöi Karjalohjan Suurniemeä vuoteen 1863.
Sitten myi talon professori Gyldenille. Muutti perheineen Tammisaareen, jossa toimi kauppiaana.
Teki ilmeisesti konkurssin vuonna 1868. Talollinen; kauppias. –Puoliso 08.07.1847 Siuntio Wendla Sofia Wikström. Syntynyt 06.10.1821 Siuntio, Klefbacka. Kastettu 08.10.1821 Siuntio. Isä Siuntion Klefbackan talollinen Hans Henriksson Wikström, äiti Vihdin Torholasta kotoisin ollut Agneta Tötterman.
Karl August Florin. Syntynyt 25.09.1814 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 28.09.1814 Karjalohja,Suurniemi. Kuollut 25.06.1861 Karjalohja,Suurniemi.
Taulu 21
(Taulusta 19)
III. Hedvig Hagelberg. Syntynyt 20.01.1786 Karjalohja, Karkali. Kastettu 23.01.1786 Karjalohja. Kuollut 18.12.1875 Karjalohja,Suurniemi. Kummeina kastetilaisuudessa olivat Lohjantaipaleen Hakalan talonisäntä, Erik Johansson, Lohjantaipaleen Passin talon isäntä Petteri Gabrielsson, Lohjansaaren Kiertlän rusthollin leskivaimo Kirstin Rautell ja Suurniemen talon leskivaimo Maria Henriksdotterr. Näistä kummeista Erik Johansson oli Hedvigin setä ja Kirstin Ratell oli Hedvigin äidin serkku. Petteri Gabrielssonin vaimo oli puolestaan Hedvigin isän serkku. Maria Henriksdotterin sukulaisuus Hedvigiin on epäselvä, joten hän näyttäisi olleen kummina naapuruuden takia. Suurniemen ja Karkalin talon sijaitsivat muutamaan kilometrin etäisyydellä toisistaan pitkällä Karkalinniemellä. edvigin kastoi kotona kirkkoherra Florin. Äiti Taulu 19. –Puoliso 14.04.1807 Karjalohja Erik Johan Varelius. Syntynyt 21.12.1783 Lohja,Varola. Kastettu 22.12.1783 Lohja. Kuollut 05.06.1842 Karjalohja,Suurniemi. Kultaseppä,torppari,talollinen. Isännöi Karkalin taloa, joka oli aiemmin kuulunut hänen vaimonsa, Hedvig Hagelbergin vanhemmille ja heidän jälkeensä Hedvigin veljelle. Torpparina samassa talossa 1810-luvulla. Kuollessaan mainitaan itselliseksi Karkalinniemen talosta. Talon isännäksi oli tullut perniöläinen Carl Carlsson 1830-luvun alussa, koska Erik mainitaan lapsensa kasteen yhteydessä 5.6.1831 entiseksi talolliseksi. Tuomittu 1831 varkaudesta ja seuraavana vuonna varkaan piilottamisesta.

Oli asunut 1800-luvun alussa (ehkä 1803) hetken aikaan Tammisaaressa, serkkunsa Greta Stina Wareliuksen ja tämän miehen, kultaseppä Bäcklundin perheessä. ( i Niilo Warell. Syntynyt 25.01.1741 Lohja,Varola. Kuollut 27.04.1816 Lohja,Varola. Räätäli. Ä Leena. Syntynyt 1744 Lohja,Immula. Kuollut 17.05.1825 Lohja,Varola.)
IV Lapset
Otto Fredrik Varelius. Syntynyt 29.06.1807 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 02.07.1807 Karjalohja. Kuollut 17.11.1882 Karjalohja,Suurniemi. Haudattu 1882 Karjalohja. Muonamies,torppari,renki. Otto oli Karjalohjan Mailan talossa renkinä vihkimisen aikaan. Mainitaan myöhemmin muonamiehenä ja torpparina Lohjantaipaleen Passilla ja edelleen Suurniemessä. Torpan nimeä ei valitettavasti mainita Karjalohjan rippikirjoissa. Otto myös kuolee Suurniemessä. –Puoliso 30.06.1840 Karjalohja Eva Erica Antin. Syntynyt 01.04.1819 Karjaa, Romsarby. Kastettu 01.04.1819 Karjaa. Kuollut 03.12.1883 Karjalohja, Suurniemi. Haudattu 1883 Karjalohja. Syntyi Karjaan Romsarbyn kylän Antan talon torpassa. Asui sitten vanhempiensa kanssa Karjalohjalla, josta muutti 1834 Pusulaan.
Sieltä muutti jossain vaiheessa Lohjalle ja edelleen 27.5.1840 Karjalohjalle juuri ennen vihkimistä. Vihkiminen Otto Fredrikin kanssa tapahtui Suurniemen talossa. Asui Otto Fredrikin kuoleman jälkeen Suurniemen torpassa leskenä. ( i Gabriel Antin. Syntynyt 22.01.1791 Karjaa,Mölnarby. Kuollut vesitauti 14.05.1853 Karjalohja,Sakkola. Muonatorppari. Ä Anna Stina Alm. Syntynyt 31.10.1797 Karjalohja,Tallaa. Kuollut ähky 14.09.1851 Karjalohja,Sakkola.)
Kustaa Henrik Warelius. Syntynyt 09.03.1810 Karjalohja,Karkali. Kuollut tuntematon sairaus 23.03.1810 Karjalohja,Karkali.
Erik Johan Warelius. Syntynyt 04.02.1811 Karjalohja,Karkali. Kuollut tuntematon sairaus 05.03.1811 Karjalohja,Karkali. Haudattu 07.04.1811 Karjalohja. Kuolinsyy tuntematon.
Isak Wilhelm Warelius. Syntynyt 19.01.1812 Karjalohja,Karkali. Kastettu 22.01.1812 Karjalohja. Kuollut 1832. Iak Wilhelmin myöhemmät vaiheet tuntemattomat - todennäköisesti kuoli vuonna 1832.
Anna Kreetta Gustava Varelius. Syntynyt 12.11.1814 Karjalohja,Karkali. Taulu 22.
Erik Johan Varelius. Syntynyt 11.03.1817 Karjalohja,Karkali. Kastettu 14.03.1817 Karjalohja. Kuollut 28.01.1896 Karjalohja,Suurniemi. Torppari. Oli renkinä Suurniemessä 1838-43. sui vaimoineen Suurniemessä torpparina kuolemaansa saakka. erheen ainoa lapsi kuoli vain vajaan kahden vuoden ikäisenä. –Puoliso 11.11.1847 Karjalohja Sophia Carolina Löf. Syntynyt 30.07.1820 Siuntio. Kuollut 24.03.1896 Karjalohja,Suurniemi. Muonatorppari Johan Löfin ja vaimonsa Eva Stina Nilsdotterin tytär. Sofia syntyi Siuntiossa, mutta muutti perheensä mukana Lohjaalle 1.2.1822. Isä Johan oli syntynyt 16.9.1794 ja äiti Eva 4.5.1784. He olivamenneet naimisiin 3.11.1817 ja asuivat tuolloin Kokkiksen talossa.
Hedvig Carolina Varelius. Syntynyt 07.10.1819 Karjalohja,Karkali. Taulu 26.
Kustaa Henrik Varelius. Syntynyt 21.02.1822 Karjalohja,Karkali. Kastettu 26.02.1822 Karjalohja. Kuollut 1825 Karjalohja,Karkali. Kustaan on täytynyt kuolla lapsena, ennen vuotta 1828, koska tuolloin syntynyt veli saa saman nimen.
Amalia Fredrika Varelius. Syntynyt 15.04.1825 Karjalohja,Karkali. Kastettu 15.04.1825 Karjalohja. Kuollut rintatauti 30.06.1826 Karjalohja,Karkali. Haudattu 09.07.1826 Karjalohja.
Kustaa Henrik Varelius. Syntynyt 19.07.1828 Karjalohja,Karkali. Kastettu 20.07.1828 Karjalohja. Kuollut 11.12.1868 Karjalohja. renki. Oli renkinä Karjalohjan Kourjoen Tiaisessa 1860-luvun alussa. Samoin renkinä Lohjantaipaleen Prunkassa, missä asui hänen veljensä pojan vaimon perhe (Abraham Ahlbom perheineen). li naimaton ja lapseton kuollessaan.
Venla Lovisa Erika Varelius. Syntynyt 03.06.1831 Karjalohja,Karkali. Kuollut 06.09.1871 Karjalohja,Maila. Taulu 27.
Taulu 22
(Taulusta 21)
IV. Anna Kreetta Gustava Varelius. Syntynyt 12.11.1814 Karjalohja,Karkali. Kastettu 15.11.1814 Karjalohja. Vuosien 1870-79 Suomusjärven rippikirjassa mainitaan ruotuvaivaiiseksi torpparin leskeksi Nummijärven Heinulta. Torpassa asuivat hänen lisäkseen pojat Henrik Johan ja Alexander. Vuonna 1874 Nummijärven kylä siirtyi osaksi Karjalohjan pitäjää. Äiti Taulu 21. Adolf Rosendahl. Syntynyt 15.09.1820 Lohja,Karstu. Kastettu 17.09.1820 Lohja. Kuollut 14.10.1863 Suomusjärvi,Nummijärvi. Haudattu 1863 Suomusjärvi. torppari. Isä Erik Johan Fredriksson ja äiti Maria Abramsdotter. Syntyi Lohjan Karstun kylässä, Kujansillan torpassa. Isä Erik Johan oli Kujansillan edellisen torpparin poika ja Maria Karstun Pohjalaisten talon torpparin tytär. Maria käyttää sukunimeä Enberg vihittääessä. Maria Enberg isä oli puuseppä Abraham Karstun kylästä ja äiti Maja Stina Andersdotter, torpparin tytär Lohjan Paloniemestä. Asui perheineen Karjalohjalla Suurniemessä ja Tammistossa, kunns muutti Suomusjärven Nummijärven Heinulle vuonna 1855 muuttokirjalle nro 50. Mukana seurasi vaimo ja kolme lasta. Siellä hänet mainitaan muonarenkinä Heinun palvelusväen joukossa.

V Lapset
Engla Carolina Rosendahl. Syntynyt 14.12.1835 Karjalohja,Suurniemi. Kastettu 16.12.1835 Karjalohja. Kuollut 1874 Karjalohja. Piika. Anna Kreetta Kustava Vareliuksen avioton tytär - sai isäpuoleltaaan sukunimensä. Vihkimisen aikaan piikana Karjalohjan Immolassa. –Puoliso 25.04.1869 Karjalohja Gustaf Adolf Dahlstedt. Sotilas.tarkk'ampuja. Vihille mennessään vuonna 1869 mainitaan entiseksi sotilaaksi Kaarjalohjan Immolan kylässä. Englan kuoltua nai 9.11.1875 Lohjantaipaleen Ylhäisten ratsutiln piian, Maria Sofia Malmströmin. Tuolloin Gustaf Adolf mainitaan entisenä tarkk'ampujana.
1: Maria Matilda Rosendahl. Syntynyt 21.11.1844 Karjalohja,Suurniemi. Kuollut 23.12.1845 Karjalohja,Tammisto.
1: Gustaf Adolf Rosendahl. Syntynyt 19.11.1846 Karjalohja,Tammisto. Muutti 30.11.1865 Suomusjärveltä Saloon ja sieltä edelleen Kiskooon 1866. Vuosien 1870-79 rippikirjassa mainitaan rengiksi Suomusjärven Nmmijärven Heinulla ja tulleen sinne Uskelasta 1866. –Puoliso Edla Karolina Pihlstedt. Syntynyt 28.01.1841 Sammatti. ( i Abram Pihlstedt. Syntynyt 02.02.1815 Karjalohja,Pipola. Kuollut 30.08.1878 Karjalohja, Pipola. Pitäjänräätäli. Ä Gustava Ekvall. Syntynyt 18.08.1810 Eckerö.)
1: Gustava Matilda Rosendahl. Syntynyt 15.11.1849 Karjalohja. Kuollut 1932 Hanko. Piika. Taulu 23.
1: Josefa Lovisa Rosendahl. Syntynyt 14.10.1852 Karjalohja,Tammisto. Kastettu 15.10.1852 Karjalohja. Piika. Josefa muutti Suurniemestä Lohjan Hermalaan lokakuun lopulla 1869, sieltä Karjalohjan Ilmoniemen Pukkilaan 1871 sekä IlmoniemenRasvan taloon 1873. Vuonna 1874 hän oli Saarenpäässä piikana jamuutti sieltä edelleen Karjaalle 28.11.1874, mutta häntä ei löydy Karjaan muuttaneiden luettelosta vuosilta 1874 tai 1875. Saatttoi muuttaa Karjaalle siskonsa perheen mukana. Josefan kummit olivat : Tammiston rusthollari Carl Henrik Ekqvit, hänen vaimonsa Stina, Pellonkylän Alhaisten rusthollarin poika Henrik Malmgren ja vaimonsa Maria Hedvig Skogberg.
1: Henrik Rosendahl. Syntynyt 26.09.1856 Suomusjärvi. Muutti vuonna 1880 Lohjalle.
1: Alexander Laaksonen. Syntynyt 10.11.1860 Suomusjärvi. Kyläsuutari. 1870-luvun puolivälissä oli äitinsä veljenpojan, pitäjänsuutari August Wareliuksen perheessä renkinä uutti sukunimensä 1890-luvulla Laaksoseksi. Asui Karjalohjan Pipolassa vuosina 1887-92 rippikirjan mukaan jtoimi siellä kyläsuutarina. Rosendahl.
Taulu 23
(Taulusta 22)
V. Gustava Matilda Rosendahl. Syntynyt 15.11.1849 Karjalohja. Kuollut 1932 Hanko. Piika. Tuli Suomusjärveltä Karjalohjalle 1866 muuttokirjalla nro 32. Piikana Karjalohjan Mailassa vuonna 1867 ja edelleen Immolassa paria vuotta myöhemmin. Edelleen piikana Suomusjärven Nummijärven Uron talossa vuonna 1870, mutta muuttaa jo samana vuonna Tammiston Isotaloon vuosiksi 1871-72, kunnes menee naimisiin somerolaisen Jaakko Gustavssonin kanssa.

Ei löydy Suomusjärven kastettujen luettelosta, mutta kylläkin rippikirjasta. Äiti Taulu 22. –Puoliso 26.12.1872 Karjalohja Jaakko Johannes Gustavsson. Syntynyt 12.07.1842 Somero,Mäyrämäki. Kastettu 13.07.1842 Somero. Kuollut 1913 Hanko. Renki,muonamies,muonatorppari. Syntyi Someron Mäyrämäen kylässä renki Kustaa Adolf Matinpojan ja Kaisa Liisa Mikontyttären lapsena. Kustaa Adolf ja Kaisa Liisa olivat menneet naimisiin 9.10.1831, jolloin he molemmat olivat töissä (renkinä ja piikana) Suojoen kylän Alitalossa. Tuli Karjalohjalle Kiskosta vuonna 1870. Jaakko oli vihkimisen aikaan vuonna 1872 Karjalohjan Saarenpäässä renkinä. Muutti perheineen Karjaan Ingvalsbyyn kylään muonatorppariksi vuonna 1874 ja sieltä edelleen Bredvikin Storgårdin taloon vuonna 1876. Vuonna 1879 perhe lähtee Karjaalta Lohjan pitäjän Suittilan kylän Mörrön talon muonatorppariksi. Myöhempiä vaiheita ei toistaiseksi selvitetty (6.1.2010).
VI Lapset
Karl Gustaf Gustavsson. Syntynyt 02.03.1873 Karjalohja,Saarenpää.
Alexandra Matilda Gustavsson. Syntynyt 25.08.1875 Karjaa,Ingvalsby.
August Berndt Gustavsson. Syntynyt 31.12.1878 Karjaa,Bredvik.
Aurora Alexandra Gustavsson. Syntynyt 19.04.1881 Lohja. Muutti Amerikkaan 1897 yksinään ja asui aluksi New Yorkissa. Toi myöhemmin mukanaan siskonsa Karin Marisin. Valtoihin tultuan työskenteli sisäkkönä ja ompelijana. Tyttärentytär Carol Kammen kertoo ; Isoäitinini oli aina tyylikäs, hänen talonsa oli siisti ja hänen puutarhansa kaunis. Aurora otti Valloissa käyttöön nimen Alice, Suomessa hänen lempinimensä oli Sanni. Daniel ja Aurora kääntyivät myöhemmin ns. Christian Science -uskoon. Perhe , jossa Aurora oli pisimpään töissä, oli myöskin tämän uskonnon kannattajia. Aurora syntyi Lohjalla mutta varttui Hangossa. Hän lähti Valtoihin, koska halusi päästä työhön. Koko sen ajan, kun hänen äitinsä eli, lähetti hän tälle rahaa. Aurora kävi monta kertaa Suomessa ennen Toista Maailmansotaa ja pari kertaa sen jälkeenkin. –Puoliso 15.04.1906 New York Vihki-ilmoitus julkaistiin mm. Helsingin Sanomissa 15.4.1906. Daniel Paul Kingberry. Tyttärentytär Carol Kammen kertoo : Grandmother became Alice when she came to this country. She maried Paul Daniel Kingberry, whose original name was Koeningberger/Koenigsberg. He was an Vienese Jew, and probably the most charming man I knew as a child. I think everyone adored him.
Helsingin Sanomissa 15.4.1906 julkaistussa vihki-ilmoituksessa Danielin sukunimenä on Köningsberger.
Gustaf Gustavsson. Syntynyt 1889. Otti myöhemmin sukunimen Korpio.
Karin Maris Gustavsson. Syntynyt 1895. Kuollut 17.03.1978 Massachusetts,Barnstable. Taulu 24.
Taulu 24
(Taulusta 23)
VI. Karin Maris Gustavsson. Syntynyt 1895. Kuollut 17.03.1978 Massachusetts,Barnstable. Haudattu 1978. Karin tuli siskonsa Auroran pyynnöstä Yhdysvaltoihin ja meni siellä naimisiin. Äiti Taulu 23. –Puoliso Ivar Pelton. Syntynyt 09.12.1887 Massachusetts,Barnstable. Kuollut 03.05.1973 Massachusetts,Barnstable. Asui perheineen Barnstablen kaupungissa. Barnstable-Patriot -leden nettisivuilla vuonna 2004 mainitaan "Early Files" -kohdassa vuodelta 1931: Ivar Pelton was raising exceptional fine peaches at West Barnstable. His peach orchard numbered 500 bearing trees. aman lehdessä kerrottiin vuonna 1922 seuraavaa; Complaints by the the residents of West Barnstable were summaried in a letter to the commander of the 51st Artillery Brigade currently encamped in that village. A few weeks back the Company battery was wantonly driven three times through the peach and apple orchard of Ivar Pelton in West Barnstable resulting in the killing or seriously damage of thirty young peach trees. On Aug. 30 while the battery was on a march passing the peach orchard of Mr. Z. H. Jenkins it was observed that from twelve to eighteen soldiers stripped his trees of peaches. He personally seized one man and held him until he was rescued by force by others of the battery. Also on some unknown date the battery and mounted men drove through the state forest reservation on Shoot Flying Hill Road and destroyed about one thousand of five year old Scotch pines set out by the Commonwealth. And still we hear from the commanding officer that he cannot believe that the citizens of Barnstable County are opposed to his camp.

VII Lapset
Irving Pelton. Syntynyt 1917.
Ruth Pelton. Syntynyt 1918.
Ellen Pelton. Syntynyt 1919.
Mabel M. Pelton. Syntynyt 1921. Kuollut 03.10.1999. Social worker. Taulu 25.
Joseph E Pelton. Syntynyt 07.08.1928 West-Branstable. Kuollut 15.07.2002 Massachusetts,Rutland, Worcester. Puuseppä. Barnstable-Patriot -lehdessä olleessa muistokirjoituksessa todettaan : oseph E. Pelton, 73 Rutland, Vt. - Joseph E. Pelton, 73, a resident of Rutland and ormerly of Barnstable, died July 15, 2002, at Oakdale Rehabilitation & Skilled Nursing Center in West Boylston after an illness.. e was the husband of Mary V. (Rasku) Pelton for 45 years. Born in West Barnstable, Mr. Pelton graduated from Barnstable Hgh School. He lived in Osterville for 25 years and then several years in Danbury, Conn., before moving to Rutland in 1993. Mr. Pelton was a carpenter. He was a member of the West Barnstale Laestadian Lutheran Church in West Barnstable and the Rutlandd Historical Society. He enjoyed fishing and woodcarving. e was a Korean War Army Veteran. Besides his wife, he is survived by a nephew, Ivar Moore of Centerville. A funeral was held at the Miles Funeral Home in Holden. Burial was in Worcester County Memorial Park in Paxton. Memorial donations may be made to the West Barnstable LaestadiaLutheran Church, c/o Alice Sorvo, 315 Shoot Flying Hill Road, CCenterville, MA 02632. he Landmark -lehden muistokirjoitus : RUTLAND- Joseph E. Pelton, 73, of Rutland, died Monday, July 152002 in Oakdale Rehabilitation & Skilled Nursing Center, West BBoylston, after an illness. He leaves his wife of 45 years, Mary V. (Rasku) Pelton; and a nphew, Ivar Moore of Centerville. A brother and three sisters predeceased him. He was born in West Barnstable, son of Ivar and Karin (Gustafsson) Pelton, and lived 25 years in Osterville and several years in Danbury, Conn., before moving to Rutland in 1993.He graduated from Barnstable High School. He was an Army veteraan of the Korean War. Mr. Pelton was a carpenter. He was a member of the West Barnstale Laestadian Lutheran Church in West Barnstable, and the Rutlannd Historical Society. He enjoyed fishing and wood carving. The funeral service was held on July 19, in Miles Funeral Home,1158 Main St., Holden. Burial was in Worcester County Memorial Park, Paxton. Memorial donations may be made to the West Barnstable Laestadian Lutheran Church, c/o Alice Sorvo, 315 Shoot Flyingg Hill Road, Centerville, MA 02632. –Puoliso 1958 Mary Rasku.
Taulu 25
(Taulusta 24)
VII. Mabel M. Pelton. Syntynyt 1921. Kuollut 03.10.1999. Social worker. Barnstable Patriot -sanomalehdestä syksyltä 1999; abel M. Moore, 78 Hyannis - Mabel M. Moore, 78, a retired social worker, died Sunay, Oct. 3, 1999 at the Cape Cod Hospital Extended Care Manor inn Hyannis after a brief illness. he was the wife of the late William R. Moore. Born, raised and educated in West Barnstable, Mrs. Moore was a raduate of Barnstable High School. She was a member of the West Barnstable Laestadian Lutheran Church. After high school, she graduated from New England Baptist Schooof Nursing in Boston. She later worked as a social worker for 20 years for the town of Barnstable Welfare Department until her retirement. er hobbies included oil painting. Surviving are a son, Ivar R. Moore of Centerville; a brother, Jseph Pelton of Acton; a grandchild; a great-grandchild; and seveeral nieces and nephews. urial was at Crocker Park in West Barnstable. Äiti Taulu 24. –Puoliso William R. Moore. Kuollut ennen vuotta 1999.

VIII Lapset
Ivar R. Moore.
Taulu 26
(Taulusta 21)
IV. Hedvig Carolina Varelius. Syntynyt 07.10.1819 Karjalohja,Karkali. Kastettu 12.10.1819 Karjalohja. Oli piikana Karjalohjan Pappilassa 1840-luvun alussa. Muutti Helsinkiin 1.11.1843.. Äiti Taulu 21. –Puoliso 1:o 27.05.1849 Helsinki Johan Fall. Syntynyt 1826. Tarkk'ampuja. 1849 : Suomen Kaartin tarkk'ampuja no 129, 4:ssa komppaniassa 1852 : Suomen Kaartin tarkk'ampuja no 224, H:H komppaniassa

Syntymäaika Kaartin rippikirjasta 1849-1856. Patronyyminä Johansson. –Puoliso 2:o 27.12.1856 Helsinki Josef Rönn. Tornivahti.
V Lapset
Eva Stina Varelius. Syntynyt 18.08.1840 Karjalohja. Avioton, syntyi Suurniemessä.
Amanda Varelius. Syntynyt 26.04.1845 Helsinki. Kuollut 29.07.1845 Helsinki.
1: Johan Florentin Fall. Syntynyt 25.06.1849 Helsinki. Kastettu 27.06.1849 Helsinki. Kuollut mahatauti 24.09.1849 Helsinki.
1: Johan Florentin Fall. Syntynyt 08.08.1850 Helsinki. Kastettu 08.08.1850 Helsinki. Kuollut 08.08.1850 Helsinki. sai hätäkasteen, mutta kuoli jo samana päivänä.
1: Edla Carolina Fall. Syntynyt 06.10.1852 Helsinki. Kastettu 12.10.1852 Helsinki. Kuollut kolera 23.07.1853 Helsinki,Suomen kaarti.
Taulu 27
(Taulusta 21)
IV. Venla Lovisa Erika Varelius. Syntynyt 03.06.1831 Karjalohja,Karkali. Kastettu 05.06.1831 Karjalohja. Kuollut 06.09.1871 Karjalohja,Maila. Muutti 28.11.1856 Karjalohjalta Sammatin Lohilammelle. Asui perheineen 1860-luvulla Mailan Norrvikin torpassa. Äiti Taulu 21. –Puoliso 08.12.1861 Karjalohja Gustaf Adolf Fjellberg. Syntynyt 07.11.1820 Suomusjärvi,Laidike. Kastettu 08.11.1820 Suomusjärvi. Lampuoti,torppari,renki. Karjalohjan Makkarjoen Isotalon lampuoti isänsä jälkeen ainakin vuosina 1849-52. Jo seuraavana vuonna hänet mainitaan Makkarjoen torpparina.

Ensimmäisen vaimon kuoltua renkinä Mailan Norrvikissä. Mennessään kolmannen kerran naimisiin oli muonatorpparina Mailassa. ( i Isaac Fiellberg. Syntynyt 02.02.1787 Suomusjärvi,Arpalahti. Kuollut vesitauti 13.06.1847 Karjalohja,Makkarjoki. Torppari,lampuoti. Ä Greta. Syntynyt 18.05.1795 Suomusjärvi,Laidike.)
V Lapset
Henrik Johan Kjellberg. Syntynyt 05.05.1864 Karjalohja. Kuollut 23.04.1865 Karjalohja.
Kustava Kjellberg. Syntynyt 31.03.1866 Karjalohja,Maila. piika. Oli piikana Suurniemessä 1880-82 ja muutti 31.10.1883 Lohjalle.
August Kjellberg. Syntynyt 23.04.1870 Karjalohja,Maila. Kuollut 17.06.1871 Karjalohja,Maila.
Taulu 28
(Taulusta 1)
II. Ulrika Thorberg. Syntynyt 21.05.1755 Karjalohja. Kuollut mätäkuume 13.05.1809 Karjalohja,Saarenpää. Haudattu 22.05.1809 Karjalohja. Miehensä kuoleman jälkeen emännöi Saarenpään rusthollia kuolemaansa saakka, jonka jälkeen isännäksi tuli hänen poikapuolensa Gustaf. Äiti Taulu 1. –Puoliso 02.11.1797 Karjalohja,Saarenpää Gustaf Sareen. Syntynyt 12.02.1751 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut vesitauti 19.07.1805 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. Karjalohjan Saarenpään rusthollari isänsä jälkeen. ( i Henrik. Syntynyt 03.11.1722 Karjalohja,Saarenpää. Kuollut rintatulehdus 13.08.1787 Karjalohja,Saarenpää. Rusthollari. Ä Margareta Tallqvist. Syntynyt 03.09.1718 Karjalohja,Pellonkylä. Kuollut vanhuuden heikkous 08.03.1792 Karjalohja,Saarenpää.)

III Lapset
Johanna Sareen. Syntynyt 22.12.1798 Karjalohja,Saarenpää. Taulu 29.
Taulu 29
(Taulusta 28)
III. Johanna Sareen. Syntynyt 22.12.1798 Karjalohja,Saarenpää. Kastettu 23.12.1798. Asui vihittäessä Lohjantaipaleen Passissa. Äiti Taulu 28. –Puoliso 08.11.1821 Karjalohja Henrik Johan Lindqvist. Syntynyt 17.01.1799 Inkoo,Linkulla. Kastettu 18.01.1799 Inkoo. Talollinen,muonatorppari. Inkoon Linkullan Josin talollisen, Henrik Lindqistin ja vaimonsaa Maria Henriksdotterin poika. Josin talollinen isänsä jälkeen, mutta viimeistään vuodesta 183lähtien Damsin kylän muonatorppari ja 1844 Illansin kylässä renkinä.

IV Lapset
Fredrika Wilhelmina Lindqvist. Syntynyt 04.09.1822 Inkoo,Linkulla. Kastettu 05.09.1822 Inkoo.
Maria Matilda Lindqvist. Syntynyt 23.02.1825 Inkoo,Linkulla. Kastettu 24.02.1825 Inkoo.
Johan Fredrik Lindqvist. Syntynyt 10.04.1828 Inkoo,Linkulla. Kastettu 11.04.1828 Inkoo. Kuollut 13.08.1830 Inkoo,Linkulla. Haudattu 22.08.1830 Inkoo.
Karl Henrik Lindqvist. Syntynyt 15.01.1831 Inkoo,Dams. Kastettu 15.01.1831 Inkoo.
Johan Walfrid Lindqvist. Syntynyt 02.06.1838 Inkoo,Dams. Kastettu 03.06.1838 Inkoo.
Anders Amandus Lindqvist. Syntynyt 24.11.1844 Inkoo,Illans. Kastettu 25.11.1844 Inkoo.
Taulu 30
(Taulusta 1)
II. Hedvig Thorberg. Syntynyt 23.05.1757 Karjalohja. Kuollut keuhkotauti ja keuhkokuume 05.08.1826 Lohja,Vähä-Teutari. Haudattu 20.08.1826 Lohja. Äiti Taulu 1. –Puoliso Henrik. Syntynyt 1765. Kuollut hukkui 30.11.1800 Lohja,Vähä-Teutari. Haudattu 28.12.1800 Lohja. Talollinen. Talollinen Lohjan pitäjän Vähä-Teutarin kylän Heinekseltä. Hänenn lapsensa käyttivät sukunimeä Strandberg. Henrikin isän aikaan vuonna 1779 suoritettiin Vähä-Teutarissa iojako. Tässä yhteydessä todettiin Heineksen talon peltoalaksi 12tynnyriä ja niittyalaksi 37 tynnyriä. Heines oli ns. kruununtilla. enrik hukkui marraskuun viimeisenä päivänä vuonna 1800.

III Lapset
Henrik Johan Strandberg. Syntynyt 1791 Lohja. Kuollut kohtaus 29.01.1844 Lohja,Teutari. Haudattu 1844 Lohja. Talollinen. Isänsä jälkeen Lohjan Vähä-Teutarin Heineksen talon isäntänä viimeistään vuodesta 1816 alkaen. Otti käyttöön sukunimen Strandberg. –Puoliso 29.10.1816 Siuntio Eva Maria Pihlström. Syntynyt 19.03.1796 Siuntio. Kastettu 20.03.1796 Siuntio. Isä Michel P. oli Siuntion pitäjän Vikarfallin talollinen. iti Eva Gabrielsdotter. va Maria tuli Lohjalle vuonna 1814.
Gabriel Strandberg. Syntynyt 1793 Lohja. Asui ainakin vielä 1830-luvulla kotitalossaan perheensä kanssa. –Puoliso 21.10.1824 Lovisa Löfroos. Syntynyt 21.08.1796 Karjaa,Knasabacka. Kastettu 21.08.1796 Karjaa. Vanhemmat Karjaan Knasabackan Roskersin talollinen Isak Löfroos (s. 1757) ja vaimonsa Maria Matsdotter. Karjaan ja Lohjan rippikirjoissa Lovisan syntymäpäivänä on 19.81796, mutta kastettujen luettelossa 21.8.1796.
Elias. Syntynyt 1796 Lohja.

Ulf i Finland

Vaikka Ulf-suvun(= susi) juuret hyvinkin mahdollisesti vievät pitkällekin taaksepäin, jää tämä kuitenkin todentamatta sen ajan niukoista asiakirjamääristä johtuen. Suku itse ilmoitti 1600-luvulla Ritarihuoneen paikkaa hakiessaan, että jo Upsalan piispa Olof olisi antanut suvulle rälssikirjeen vuonna 1430. Maanomistuksen perusteella (Pohjan pitäjän Sällvik) on myös mahdollista, että se Abraham Persson, jolle kuningas Karl Knutsson 1448 antoi rälssivapauden viidelle tangolle maata Sällvikissä, oli suvun jäsen.

Eräs Hans Ulf ("Hans Wlff") oli piispa Maunu III Särkilahden (Magnus Stiernkors) kopiokirjan luettelossa piispan palvelijoista ja asemiehistä, jotka syksyllä 1495 Viipurissa jäivät venäläisten vangiksi tai kaatuivat ("Jsti sunt familiares et armigeri domini Aboensis circa Michaelis, qui capti et interfecti fuerunt circum Wiborgh a Ruthenis anno etc 1495..."). Sodassa Venäjää vastaan oli Viipurin miehistöä vahvistettu muiden mukana 50 piispa Maunun miehellä. Venäläiset luopuivat kuitenkin syystalvella 1495 linnan piirityksestä; tapahtuman loppuhuipennus tultiin paljon myöhemmin tuntemaan nimellä "Viipurin pamaus". Vaikka tämä Hans esiintyy pelkkänä nimenä vain em. luettelossa, pidetään häntä genealogisissa lähdeteoksissa myöhemmän Ulf i Finland-suvun kantaisänä.

Joka tapauksessa Hans Hansson, joka oli asemies, tavataan Pohjan Sällvikissä 1500-luvun keskivaiheilla. Hän oli kuollut viimeistään vuonna 1581 jättäen jälkeensä ainakin kolme poikaa. Nämä olivat Lars Hansson, joka myöhemmin omisti Porvoon Molnbyjan ja Pernajan Suksenpyölin, Simon Hansson Pohjan Skitinbäckiltä sekä Erik Hansson Bromarvin Kägran tilalta. Heistä Simon Hansson esitti 1618 äitinsä Gjös-suvun rälssikirjeen vuodelta 1444. Erik Hanssonin pojanpoika Erik Ulf sai 1664 aatelisarvon nimellä Ulf i Finland.

Avioliittojen kautta Ulf i Finland suku liittyi siis Gjös -sukuun sekä myöhemmin Lindelöfeihin. Edellä mainituista pojista Lars on kaksinkertainen esi-isäni tyttärensä Karinin kautta. Tämä oli naimisissa asemies Hans Perssonin kanssa, joka oli Lindelöf-sukua. Karinin ja Hansin tyttären, Margaretan, pojanpoika oli Torsten Jägerhorn af Storby. Toisaalta Karinin ja Hansin pojan, Lars Lindelöfin pojantytär oli samaisen Torstenin äiti Beata Lindelöf.

Kuvassa Olaus Magnuksen kuvitusta Viipurin pamauksesta, jossa "maa avautui ja sieltä kuului jylinää".

Friesenskiöld

Göran Michaelis mainitaan Raision kirkkoherrana vuonna 1571. Vuodesta 1577 hän oli myös Naantalin kirkkoherrana ja sai sieltä pappilan virka-asunnokseen, kun Raision pappila otettiin kruunulle. Naantalin kaupunki ja birgittalaisluostari oli perustettu 1443. Luostarista oli 1500-luvun lopulla jäljellä enää Naantalin kirkko, sama rakennus, joka yhä edelleen palvelee seurakuntalaisia.

Göran sai 30.5.1577 kuninkaallisen kirjeen lisätyistä virkapalkkioista ja 4.7.1583 verovapauden kahdelle talolle Piikkiössä. Vuonna 1584 hän seurasi piispa Kristian Agricolaa Rääveliin ja palveli sikäläisessä hiippakunnassa.
Koska Göranin pojanpoika myöhemmin käytti nimeä Friesenskiöld, on mahdollista että jo Göran (tai hänen vaimonsa tai miniänsä) oli nimeltään Friis ja/tai kotoisin esimerkiksi Raision Friisilästä. Nimi Friis tarkoitti “friisiläinen” ja sen nimisiä henkilöitä asui Suomessa ja Ruotsissakin runsaasti jo keskiajalta lähtien mm. Porissa, Vaasassa, Kemissä ja Naantalissa. Friis- alkuisia talon- ja paikannimiä oli pitkin rannikkoa, esim. Raisiossa, ja jopa sisämaassa Pohjois-Hämettä myöten.

Göranin puoliso oli nimeltään Maria Mattsdotter. Göran kuoli 1592 ja Mariasta sanottiin 1616, että hän eli suuressa köyhyydessä asuen muiden luona; Marian mainittiin olleen elossa vielä 1621.

Pariskunnan lapsista tunnetaan ainakin luutnantiksi ylennyt Ivar, joka omisti rälssiä Raision Vaisaaressa. Hän kuoli taistelussa, luultavasti jossain päin Etelä-Virossa. Puoliso Margareta sai sitten 1626 verovapauden yhden manttaalin taloon Paraisilla. Heillä olisi pojat Ivar ja Lars. Näistä Lars asui 1620-luvulla Paraisilla hoitaen äitinsä tilaa.

Ivar Ivarsson puolestaan yleni aina majuriksi saakka ja vuonna 1651 hänet aateloitiin nimellä Friesenskiöld. Hän oli aloittanut uransa 1613 tavallisena sotilaana ja edennyt vuoteen 1636 mennessä kapteeniluutnantiksi. 1650 hän oli Porin jalkaväkirykmentin kapteeni. Hieman aiemmin hän olisi saanut elinikäisen rälssivapauden Rymättylässä sijainneelle tilalleen. Sinne hän nyt perusti Järvensuun nimellä tunnetun säteritalonsa. Vaikka hänet oli aateloitu, ei hän koskaan hakenut paikkaa Ruotsin ritarihuoneelta. Ivarin pojanpojan myötä Friesenskiöldin aatelinen suku sitten sammui mieslinjalta. Ivar Ivarsson itse kuoli Riiassa vuonna 1656.
Hänen puolisonsa oli Katarina Mark, joka sai kahdeksan vuotta miehensä kuoleman jälkeen anoppinsa tavoin elinikäisen verovapauden maaomistuksilleen.

Pariskunnan lapsista tiedetään seuraavaa;

Poika Gustaf, kapteeniluutnantti, oli naimisissa Anna Jägerhorn af Storbyn kanssa ja kuoli vuonna 1690

Poika Ivar, luutnantti, oli naimaton ja kuoli Bohusin linnakkeesta käydyssä taistelussa vuonna 1677

Tytär Margareta, oli naimisissa vouti Påvel Callian kanssa

Tytär Lukretia, oli naimisissa kamreeri Magnus Reiherin kanssa

Nimeltä tuntematon tytär, joka oli naimisissa kapteeni Johan Ahlbomin kanssa.