Isokylän kartanon nykyisen päärakennuksen jykevää kivijalkaa heinäkuussa 2009 |
Filpus mainittiin kesällä 1437 maankatselmuslautakunnan jäsenenä ja hän sinetöi Naantalin luostarin saantokirjeitä maaliskuusta 1442 lähtien, siis jo ennen luostarin siirtoa Maskun Karikylästä sen lopulliseen paikkaan Naantalin Ailosiin. Filpus kirjoitti itse suuren osan luostarin saantokirjeistä, mikä herättää kysymyksen siitä, missä ihmeessä hän oli tämän taidon oppinut. Filpuksen viimeinen sinetöinti tapahtui 8.4.1457 ja hän kuoli 14.10. 1466 mennessä.
Maskussa esiintyi jo 1405 neljäntenä katselmuskäräjien rälssimiesten joukossa eräs Jowan, Jöns Filpunpoika, joka ehkä oli Isonkylän Filpuksen isä. Tämä Jowan esiintyi lautakunnissa joskus heti erään Filpus Karlinpojan, ns. Odygd-sukua, jälkeen. On arveltu, että tämä Filpus Karlinpoika oli jotain sukua Isonkylän suvulle, sillä myös tämän Filpuksen pojalla pappismies Karl Odygdillä oli metsästystorvi vaakunassaan. Odygdit sanottiin olleen Birger jaarlin aviottoman pojan jälkeläisiä, joten ehkä Isonkylän väkikin kantoi pisaraa vanhaa ruotsalaista kuningasverta suonissaan.
Filpus Jönsinpojan puoliso oli Margit Pederintytär, kn. Peder Dansken sukua, joka leskenä 14. 10.1466 antoi isänperintönsä Merimaskun Otavan saaren Kuuslahden tilan (Otavan saaressa oli myös Tanskilan kylä, joka ehkä sai nimensä Margitin isän Peder Dansken mukaan) sekä perintöosuutensa (2/3) Rymättylän Brunilasta Naantalin luostarille kahden tyttärensä proventiksi, elatukseksi. Hänen poikansa vahvistivat lahjoituksen 1490.
1600-luvulta lähtien oli Jägerhorneilla muurattu sukuhauta ns. naisten puolella Naantalin luostarikirkossa. On mahdollista, että samalla paikalla sijaitsi jo keskiajalla perheen sukuhauta, joiden vanhimmat haudatut perheenjäsenet olivat ehkä juuri Filpus ja Margit. Heillä oli lapset:
1. Jöns Filpunpoika, Isonkylän isäntä, taloudenhoitaja Naantalin luostarissa 1492-98, kuoli lapsettomana. Vaakunassa metsästystorvi.
2. Mårten Filpunpoika, rälssimies, main. 1485-1511, pso. tuntematon.
3. Bengta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.
4. Botilda Filpuntytär, 1.pso. Naantalin porvari Gunnar Jakobinpoika, 2.pso. Klemet Månsinpoika.
5. Birgitta Filpuntytär, nunna Naantalin luostarissa.
Jo Filpuksen vaakunassa oli aiheena sarvi tai metsästystorvi, joka paljon myöhemmin antoi suvulle nimen Jägerhorn, suom. metsästystorvi.
Edellä kuvattu on lähinnä omaksi muistinvirkistykseksi koostettua tietoa, sillä Tapio Vähäkangas raportoi pari vuotta sitten Genos-lehdessä hyvin perusteellisesti tästä suvusta. Nykyisin suvun kantatilan mailla sijaitsee golfrata!
Onko Jägerhorn af Härtonäs ja Jägerhorn af Spurila ja Jägerhorn af Storby kaikki samaa sukua? Oma sukulinja menee ensimmäisiin.
VastaaPoistaAinakin Spurila/Storby -yhteys oli olemassa tuon Genos-artikkelin mukaan, jota en nyt harmikseni löydä
VastaaPoistaokei... pitääpä selvitellä...:)
VastaaPoistaMielenkiintoista lukea näitä. Itselläkin paria kautta (Nils ja Jöns Tawastin kautta) löytyy hieman tuo jo legendan kaltainen reitti Inge Jägerholmiin, joka siis olisi 25. polvi taaksepäin. Joka tapauksessa saivat kovasti aikaan monella suunnalla.
VastaaPoistaBirger ei tasan polveutunut ns. folkungakuninkaista.
VastaaPoistasen sijaan nk folkungakuninkaat polveutuivat Birgeristä.
Mielenkiintoista. Inge J. on legendaarinen ja siis arviolta 25. polvi taaksepäin myös tästä lukijasta, yhteys on kahtakin Tawast-haaraa pitkin. Siihen mahtuu Suomen historiaa.
VastaaPoistaTekstin lipsahdus korjattu.
VastaaPoistaIngeborg Jägerhorn af Härtones suora isovanhempi 14 polvea taaksepäin, ei liene sama henkilö kuitenkaan...Jöns Olofsson Tawast s.1370 vanhin tällä hetkellä, 19 polvea taaksepäin...
VastaaPoistaMulla on joku kaiffari vuodelta 630, mutta suhtaudun lämpimän humoristisesti tähän esipolvihaaraani :) Viikinkiajan yli on aika hankala todistaa mitään aivan faktisesti. Nykyisillä varola.fi tuohon sukujohtoon ei ole enää linkkiä.
VastaaPoista