Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2014.

Vanhoja suomalaisia lisänimiä

Vanhoista henkikirjoista löytyy hassuja lisänimiä, joita TerhiA merkitse aikanaan muistiin. Tänään vuorossa aakkoset A-J, huomenna K-P ja loput sitten ylihuomenna......


Lars Bläsipää ES 936 å1626-7 Vesulax Vuolingo Heik Halkisilmä LT-1393 å1687 Pyhäjärvi (Kexholm) Olof Hikipää ES 536 å1619 Ruokolax Kuokkalampila Olof Olofsson Hikipää ES 936 å1626-7 Ruokolax Kuokkalampi sld Hjärtskräck Kiikala Jöns Persson Hutimies ES 535 å1614 Ruokolax, ES 535 å1619 Ruokolax Siitola Pål Hyväneuvoinen ES 936 å1627-8 Vesulax Mälkölä Knut Häkämies ES 936 å1626-7 Lapvesi Kolpola ES 936 å1627-8 Lapvesi Husula Anders Hömmöttäjä ES 536 å1619 Kivinebb Jakoila ‘Anders Hömmöttöinen’ ES 937 å1628-9 Kivinebb Polvenselkä Jöns Ikätora ES 536 å1619 Ruokolax Immalanjärvi Knut Ilmatoivoin ES 535 å1614 Jääski Lars Jönsson Jauhosuu ES 936 å1626-7 Taipal Käherele

Haralin isäntäpari Suomusjärven Ahtialassa

Kaukainen esisetäni oli Suomusjärven Ahtialan kylän Haralin isäntänä 1800-luvun alkupuolella ollut Elias Simonsson. Hänen vaimonsa oli myös sukulaisiani, Hintsalan kylän Sipulin talosta kotoisin ollut Anna Lisa Eliasdotter. Tämä pariskunta ei ollut mikään kiiltokuvapari ja syyskuussa 1836 heidän elämänsä otettiin suurennuslasin alle piispantarkastuksessa seuraavaan tapaan;

Mikrofilmi: JK-1030    Biskopsvisitation 20.9.1836 SUOMUSJÄRVI   § 34

Likaledes framkallades oeniga hjonelaget Ahtiala Haraldi Bonden Elias Simonsson och dess hustru Lisa Eliasdotter, hvilka tillstodo, att deras samman lefnad beklagligtvis var alltför olycklig, och påstod hustrun det härröra af mannens emot henne visade hårdhet och fallenhet för dryckenskap.  De vittnen Lisa Eliasdotter åberopade och som nu voro tillstädes, intyggde, att förhållandet emellan dessa makar redan i sju års tid varit sådant, som Lena Eliasdotter nu uppgaf.
Med ömhet och värma föreställde Visitator dessa makar den skada de genom sin osämja…

Suomenkielisiä loitsuja 1700-luvun alusta

Lappväärtin käräjillä lokakuussa 1707 kuultiin kummia.....




ES-2092  ss.29  LAPPFJÄRD Ord. Sommar Ting  1-2.10.1707
p897  ….. etc …  och emedan Helga intet tychtes hafwa så godt förtrooende till Rätten elr willia wara så uthlåten som desse ährender fordra, ty tog undertecknad henne om aftonen uti sin kammar och lät gifwa henne maat, dricka och brenwin sampt toback, hwar effter hon kom sig bättre till mods och ibland andra rela-tioner berättade, att hon läsit desse orden öfwer Saltet, som Karin Hindrichs dåtter till sin koo fick:  Mähiäinen mättä canda p898      ilman lindu liatengin, Månen Kuckasen Kuust, månen helmän helpäst, umbi Betuliasta tulo,näti laski Lapisto, Kahat culdat Kaiwalosta, Sipiculdanen Kaiwalosta, Sipiculdanen Kädestä, jolda woiteli woitawita, pois pahat pajetkon.
        kuu Kuckass päiwä ackas (alkas?), lijke lijtämäs, paha pahemast, muta murhe cartamas, sijrä Pöwelisiäs, eij sinä sinulle sia ole, alla maan, alla manderin, alla kolmen pöudennenmanan, jos olet wädes…

Sokea kana löysi jyvän

Muutama päivä sitten luulin törmänneeni lähes yliluonnolliseen tapahtumaan, kun eräs Länsi-Uudenmaan Nummella syntynyt Lena Sofia tuntui asuvan kahdessa paikassa samaan aikaan.


Pyörittelin jonkin aikaa HisKiä ja Nummen rippikirjoja koneeni ruudulla etsien jotain selitystä asiaan. Lähinnä kuvittelin erehtyneeni tulkitsemaan kastettujen luetteloita tai Nummen rippikirjoja jollain tapaa väärin.

Tästä ei kuitenkaan ollut hyötyä. Ratkaisun oli löydyttävä muualta.


Tälläisessa tapauksessa on järkevintä lähteä etsimään lisätietoa seuraamalla henkilön elämään joko eteen- tai taaksepäin ajassa. Koska Nummen Oittilan rusthollin tyttäret Maria ja Lena Sofia selkeästi asuivat 1840-luvulla Tenholassa, oli ainoa mahdollisuus katsastaa Turussa piikana työskennelleen Lena Sofian vaiheita ennen vuotta 1843. Olinhan löytänyt hänet nimenomaan sellaisesta rippikirjasta, joka käsitti Turun suomalaisen seurakunnan väkeä vuosilta 1843-1849.

Turun rippikirjat kuuluvat niiihin kaikista hankalimpiin koko maassa…

Sukututkija törmää lähes yliluonnolliseen

Miten tehdään sukututkija hulluksi? Pistetään hänet lukemaan Turun suomalaisen seurakunnan rippikirjoja 1840-luvulta!

Silmäilin nimittäin mainittua nidettä läpi löytääkseni tavalla tai toisella tuttuja nimiä ja paikkoja. Turun Kirkkokorttelissa törmäsin useaankin tietokannasti ennestään löytyvään henkilöön, joista piika Helena Sofia Abrahamsdotter aiheuttaa tällä hetkellä kosolti harmaita hiuksia.

Rippikirjan mukaan kyseinen henkilö oli syntynyt Lohjalla 19.7.1797. Isä oli siis Abraham. Pitkän kokemukseni perusteella olen huomannut, että Lohja on voitu merkitä henkilön syntymäpitäjäksi, vaikka todellisuudessa hän olisi syntynyt Nummella. Länsi-Uudenmaan Nummi oli nimittäin Lohjan kappeliseurakunta.

Ongelmia ilmenee heti alkuunsa. Lohjan emäseurakunnan puolella ei ole yhtä ainutta sopivaa lasta, joka sopisi kuvioon. Sen sijaan tietokannastani löytyy jo ennestään Nummen Oittilan Råbergin rusthollin tytär Lena Sofia, joka syntyi 19.7.1793. Hänen vanhempansa olivat rusthollari Abraham Ab…

Samuel, joka kuoli täsmälleen 152 vuotta sitten

Yksi esi-isistäni oli Nummen pitäjän Hyvelän kylässä vuonna 1785 syntynyt Samuel Eliaksenpoika, joka omaksui sukunimen Wilenius. Hänen isänsä oli ollut rakuuna Elias Willig. Samuelilla oli useita sisaruksia, joista tosin vain osa ehti aikuisikään.

Vaimonsa Hedvig Hyrsbergin Samuel löysi vuoden 1807 tienoilla ja häitä vietettiin elokuun lopulla. Nummen vihittyjen luettelon mukaan sulhanen työskenteli tuohon aikaan Hyvelän Paakkalan talossa asuneen kapteeni Mauritz Wilhelm von Gerttenin renkinä. Vyiimeistään perheen perustamisen yhteydessä Samuelista tuli Paakkalan talon Hakalan torppari.

Hedvig ja Samuel saivat yhteensä kymmenen lasta, joista kaksi nuorimmaista syntyi Hyvelässä. Vuoden 1812 lopulla perhe nimittäin muutti Lohjan Outamon kartanon Lahden torppaan. Näistä kymmenestä lapsesta yksi kuoli pienenä ja tytär Hedda Lovisa mainitaan jo rippikirjaniteessä 1831-1837 kirkonvaivaisena. Hän asuikin vielä 1850-luvun lopulla vanhempiensa luona.

Muut sisarukset aloittivat uransa joko renk…

Kotisivuja uusittu

Olen tässä taas kerran hiljalleen uusimassa kotisivujani. Viime viikolla sain lisättyä sinne Sursillien
jälkeläisluettelon ja tänään seppäsuku Törnqvistit. Lähipäivinä on luvassa kolme täysin uutta sukua, joita parhaillaan viimeistelen.

Kotisivuiltani löytyviä tietoja saa käyttää omaksi ilokseen, mutta mielestäni on tällöin kohteliasta ilmoittaa siitä sähköpostilla tai palautelomakkeella. Muista, että sivuilta löytyvät tiedot voivat muuttua tai täsmentyä jatkuvasti. Mikäli olet yhtään epävarma, tarkista kyseiset kohdat alkuperäislähteistä.

Eräitä merkintöjä Taivassalon kirkkoherra Alftanin tiimoilta

TerhiA:n muistiinpanoista löytyivät nämäkin puhtaaksi kirjoitetut muistiinpanot, jotka koskevat lähinnä Alftan-sukua.


563         Anno 1664 den 22 och 23 Junij, höltz ordina-
rie Laga Häradz Sommarting medh almogen och den
gemene Man af Töfsala Sochn i Caustis Länsmans-
gårdh, Närwarande Cronones Befallningzman Wäl-
förståndig Hanss Hansson och desse Edsworne ..

534         Fordom Pastorens i Töfsala H: Erici Erici barn och
ärfwingar som ähre Henrich, Isak, H: Abraham
och H: Israel Erichssöner, med Hustru Karin
och Hustru Anna Erichs döttrar företrädde och
gofwo tillkänna, att såsom den Högste Gudh
hade deras Moder för någon tijd sedan hädan-
kallat, och de gierna wela komma till richtighs
med hennes effterlefnade ägendom; altså anhöl-
do de att Rätten denne deras tuist lagligen uptaga 535         och afhielpa wille, och nu först ransaka om
någre Saker, huar öfwer arfwingarna sinsemel-
lan äro tuistige. Då framsteeg Capellanen H: Nilss
och uppå den ene dotterens Hustru Karins wägnar
och …

Veljesmurha vuodelta 1790

Viitasaaren haudattujen luettelosta kesältä 1790 löytyy merkintä Henrik Pasasesta, jonka kohtaloksi oli tullut kuolla oman veljensä murhaamana. Edesmennyt sukututkijaystäväni on kirjoittanut puhtaaksi Saarijärven kirkkoherra Henrik Caloniuksen suomennoksen alkuperäisestä oikeudenkäyntiasiakirjasta.

Murhaajan lopulliseksi tuomioksi tuli "tavallisella pahantekiäin surmapaikalla pitäjässä mestattaman, nijn että hänen kaulans hakatan poiki ja hänen päänsä pannaan steilin päälle ja rumis rattaan päälle..."



AFFSKRIFFT Kuningallisen Maijestetin ja Waldakunnan Wasan Hofrätin suuressa Ruhtinan Maasa Suomesa, päätös ja Duomio yhdesä Käräjä Oikeudessa Wijtasaaren pitäjäsä ja Wasan Läänisä Välikäräjisä tutkitussa ja 15. edesmennesä heinäkuussa duomitussa jutussa, koskevasa Talon mieheen Matti Pasaseen, jonga päälle on kannettu, että hän Rukous päivänä 7. Malis kuusa edesmennena Vuotena vihan kijvaudessa on Veitzellä nijn kovin haavoittanut Veliensä Talon miestä Henric Pasaista rindaan, …

Hisingerin suvun historiaa

Selostus isojaosta Tenholassa

OCR Document
Comept protokoll vid Lappvik storskiftet i Tenala socken: År 1781 den 9 April, inställde sig underskriven commisions lantmätare uti LAPPVIK BY i Tenala socken, Raseborgs västra härad och Nylands län; för att till vördsam åtlydnad av det högvälborne landshövdinge ämbetets höggunstliga förordnande av den 8 maj nästlidet år, avmäta och i storskifte lägga denna bys ägor: närvarande vid förrättningen har varit, uppå bergs­rådets och riddarens av av kongl. majestäts Vasa orden hög­välborne herr Johan Hisingers vägnar såsom ägare av Sågars skattehemman, bruksbokhållaren herr Christian Lindström jämte nämnde hemmans åbo, Hans Jöransson, skattehemmansägarna Erich Larsson, Bergans och Erich Erichsson, Grabbers, jämte biträ­dande nämndemän Henrich Andersson och Eric Hansson, bägge ifrån Vimonböle.
Början med denna förrättning gjordes nu vid detta tillfälle med avmätande av denna bys sjöstränder och holmar, varefter och sedan detta var förrät­tat, med förrättningen uppsköts tills marken…