Jaakko Teppo

Turun ja Toijalan välinen rautatie valmistui vuosina 1873-1876. Yksi radan asemista sijoitettiin Karinaisten Kyröön. Paria vuotta myöhemmin turkulainen kauppias, herra Alftan perusti sahan aseman lähistölle. Alkuvuosina 1900-luvulla laitoksesta puhuttiin Leppämäen veljesten sahana. Myöhemmin Rymättylä-yhtiö omisti sen ja viimein 1980-luvun puolivälissä sen osti Metsäliitto. Tällä hetkellä MetsäWoodin Kyrön saha työllistää noin 80 henkeä.

Kyrön asemaseutua vuonna 2011

Mutta palataanpa takaisin Kyrön asemalle ja jätetään Alftanin edesottamukset myöhempään blogijuttuun.

Luonnollisesti tuolloinen nykyajan ihme tarvitsi runsaasti työvoimaa ja niinpä ratamestariksi palkattiin Lapuan pitäjän Alanurmon kylän Katteluksesta Jaakko Teppo. Hän saapui Kyröön vuonna 1877 yhdessä vaimonsa Maria Matintyttären kanssa. Mukana seurasivat tyttäret Sanna Sofia, Maria Matilda ja Hilma Olivia.

Kyrössä pesueeseen syntyivät vielä Suoma Lempi, Tiina Katariina, Edla Elisabeth sekä lapsina kuolleet Johannes Leander ja Felix Jaakko. Jaakko Tepon asunnossa eli siis erittäin naisvoittoinen perhe.

Tämä Jaakko Teppo oli syntynyt Nurmon pitäjässä huhtikuun toisena päivänä vuonna 1845. Kun hän aikanaan tuli Lapuan Alanurmon Saurun taloon rengiksi, asui samassa paikassa myös renki Jaakko Jaakonpoika. Jostain syystä paikallinen pappismies onnistui sekoittamaan miesten syntymäaikoja siten, että Kyröön tullessa Jaakko Tepon syntymäpäiväksi oli tullut elokuun 17. päivä. Tämä on tyypillinen päivämäärävirhe, johon sukututkija törmää yllättävänkin usein.

Tepon vanhemmat olivat Nurmon kylän Ala-Loukon Rintamäen torpparipariskunta Juho Yrjönpoika ja vaimonsa Susanna Jaakontytär. Molempien vanhempien juuret olivat vahvasti Pohjanmaalla, joten poika Jaakko Teppo tuli Kyröön puhtaasti työn perässä.

Karinaisten vuosien 1887-1896 rippikirjassa miehemme on jo merkitty entiseksi ratamestariksi. Nykysilmin ajateltuna Kyrön asema työllisti melko monta virkamiestä. Näitä olivat tuohon aikaan "Pysähtölänpäällikkö" Klas William Lindeberg (s. Pieksamäellä) ja hänen seuraajansa Josef Oskar Törnvall (s. Kalvolassa). Edelleen Kyrön sahan laidalla työskentelivät telegrafisti Hjalmar Lumme (s. Loimaalla), ratamestari Heikki Backa (s. Vöyrissä), ratamestari Juho Aukusti Heinonen (s. Maariassa), asemamies Manu Uro (s. Luumäellä), asemamies Otto Mäntylä (s. Paimiossa), vekselimies Juho Lindberg (s. Hämeenkyrössä) sekä ratavahdit Antti Mikkelsson (s. Liedossa) ja Juho Taavetti Juhonpoika (s. Hartolassa). Luonnollisesti tämä joukko tarvitsi ympärilleen vuodesta toiseen erilukuisen määrän piikoja ja renkejä.