Samuel, joka kuoli täsmälleen 152 vuotta sitten

Yksi esi-isistäni oli Nummen pitäjän Hyvelän kylässä vuonna 1785 syntynyt Samuel Eliaksenpoika, joka omaksui sukunimen Wilenius. Hänen isänsä oli ollut rakuuna Elias Willig. Samuelilla oli useita sisaruksia, joista tosin vain osa ehti aikuisikään.

Vaimonsa Hedvig Hyrsbergin Samuel löysi vuoden 1807 tienoilla ja häitä vietettiin elokuun lopulla. Nummen vihittyjen luettelon mukaan sulhanen työskenteli tuohon aikaan Hyvelän Paakkalan talossa asuneen kapteeni Mauritz Wilhelm von Gerttenin renkinä. Vyiimeistään perheen perustamisen yhteydessä Samuelista tuli Paakkalan talon Hakalan torppari.

Hedvig ja Samuel saivat yhteensä kymmenen lasta, joista kaksi nuorimmaista syntyi Hyvelässä. Vuoden 1812 lopulla perhe nimittäin muutti Lohjan Outamon kartanon Lahden torppaan. Näistä kymmenestä lapsesta yksi kuoli pienenä ja tytär Hedda Lovisa mainitaan jo rippikirjaniteessä 1831-1837 kirkonvaivaisena. Hän asuikin vielä 1850-luvun lopulla vanhempiensa luona.

Muut sisarukset aloittivat uransa joko renkeinä tai piikoina, kunnes sitten vakiintuivat mennessään naimisiin tai saadessaan sopivan torpan asuttavaksee. Oma esi-isäni Samuel Samuelinpoika Wilenius kuljeskeli Nummen ja Lohjan väliä, kunnes asettui Talpelan rakuunan torppaan perheineen. Sisko Maija Stinasta tuli torppari Carl Hagelbergin puoliso Siuntioon ja toinen sisko Fredrika Gustava sai miehekseen Nummen Sitarlan Pellin talon Kujanpään torpparin, Johan Fredrik Wikmanin. Kolmas siskoksista oli nimeltään Anna Leena ja hänet nai Lohjan Paloniemen muonatorppari Gustaf Adolf Lindström.

Veljeksistä Gustaf lähti alle 20-vuotiaana rengiksi Paloniemen Ristilahden torppaan ja kuoli siellä joulun alla 1837. Velipoika Jacob Johan Wilenius ei oikein tiennyt minne asettua; Vuodesta 1836 hän oli renkinä Lohjan  Lylyisten kylän Sepän eli Kriisin talossa. Sieltä mies meni seuraavana vuonna Kiviniemen Monkolaan rengiksi. Matka jatkui 1838 Varolaan, mistä hän palasi 1840 kotitorppaansa. Myöhemmin 1840-luvulla Jacob Johan oli renkinä eräässä Paloniemen torpassa. Viimeistään 1850-luvun loppupuoliskolla hän oli torpparina silloisen Helsingin pitäjän Sillbölessä eli Silvolassa. Jacob Johanin vaimo oli Nummen Oinolan kylän muonatorpparin tytär Christina Wägg.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=5746724

Edellisten veli Karl Fredrik Wilenius oli peräti kolme kertaa naimisissa. Ensimmäinen puoliso oli Maria Lovisa Hedberg, jonka kanssa hänellä oli kuusi lasta. Marian kuoltua Karl Fredrik nai Eva Gustava Åfeldt, joka synnytti kuusi lasta lisää Wileniuksen perheeseen. Eva Gustavakin kuoli melko nuorena ja torppari Wilenius meni kolmannen kerran naimisiin. Uusi morsian oli Greta Palander. Tästä liitosta ei ilmeisesti ollut lapsia.

Wileniusten sisarussarjan nuorin oli Adolf Wilhelm, joka asui Lohjan Outamossa työskennellen pitäjänsuutarina.

Isä Samuel Wilenius menehtyi halvaukseen tammikuun 24. päivä vuonna 1862. Äiti Hedvig kuoli ennen vuotta 1868, mutta tarkkaa ajankohtaa en ole toistaiseksi saanut selville.


Syy, miksi innostuin tästä perheestä tällä kertaa, löytyy Lohjan perukirjoista. Arkistolaitos on digitoinut ne ja niiden joukosta huomasin ilokseni erään tuttuja nimiä sisältäneen dokumentin. Siinä oli kyse neljän hopearuplan maksusta, jonka Samuel Wileniuksen vävy Gustaf Adolf Lindström maksoi apelleen korvauksena vaimonsa kuolinpesästä. Anna Lena oli nimittäin kuollut vuonna 1855. Tämä ei kuitenkaan ole se mielenkiintoisin juttu, vaan esi-isän omakätisesti piirtämä puumerkki. Ennestään kokoelmissani taitaa olla vain pari esivanhempien omakätistä tekstiä ajalta ennen 1900-lukua!