The Most Beautiful Mummy In The World and Its Mystery

Sukututkimuskurssille Lietoon!

Liuksialan kartanon tilikirjaa vuodelta 1576
Arkistolaitos

Tule oppimaan, miten voit harrastaa sukututkimusta kotonasi, omalla tietokoneellasi. Tutustumme internetistä löytyviin tietolähteisiin, joiden avulla jokainen voi selvittää sukujuuriaan mukavasti ilman arkistokäyntejä.

Osallistuminen ei edellytä omaa tietokonetta tai edes tietotekniikan tuntemusta. Tärkeintä on innostus omien juurien löytämiseen ja historiaan.

Kurssin jälkeen sinulla on perusvalmiudet omien esivanhempiesi tutkimiseen, vaikkapa omalta kotisohvaltasi käsin. Max 15 opiskelijaa.


25€/15t
Tarvasjoen koulu, Lieto
ma 16.2.- 16.3. klo 18.00- 20.30

Vihdin Hacklinit

Vihdin talojen lukumäärä oli jo varhain vakiintunut. Kotkaniemen kylässä oli 7 taloa 1550, 5 taloa 1580 ja 7 taloa 1600. Jo 1600-luvulla tuli kylänosan nimeksi Pietilä, ehkä siellä asuneen pappismiehen Petrus Aquilinuksen mukaan; kylän alkuperäinen nimi jäi hiljalleen Kotkaniemen kartanolle.

Eräs Markus Jöraninpoika oli vuosina 1590-1639 sen talon isäntä, joka myöhemmin tultiin tunte-maan Pietilän Alestalona. Hänen puolisonsa oli Kajsa Perintytär. 

Kotkaniemen kylästä sanottiin eräässä katselmuksessa 1600-luvun alussa: Pellot olivat soisia sa-vipeltoja, mutta kuitenkin hyvät; kun kaikenlaista tarvemetsää sanottiin olevan, niin voinee olla sitä kas-kimaaksikin. Niityt olivat hyvät, humalaa viljeltiin, tarvemetsää kaikenlaista; kalastusta järvessä, josta saatiin pikkukaloja ja kuhia; ei harjoitettu tervanpolttoa; syksyisin ja keväisin käyvä mylly.

Markuksella ja Kajsalla oli ainakin pojat Henrik (talon isäntä 1640-80) ja Bertil Jöraninpoika (1681 -87).

***

Kun aika oli jättänyt vanhemmat, tuli talon isännäksi ensin Henrik Markuksenpoika vuosiksi 1640-80. Hän näytti kuitenkin kuolleen lapsettomana, sillä nähtävästi nuorempi veli Bertil Markuksenpoika oli Alestalon isäntä 1681-87. Bertilin vaimo oli nimeltään Anna. 

***

Simon Bertilinpoika oli Pietilän Alestalo isäntä 1688-1728. Hän lienee ollut Bertil Markuksenpojan poika. Simonin puoliso oli Kristina Henrikintytär, joka oli ehkä se Pietilän Alestalon "vanha muori", joka kuoli 90 v. iässä 29.9.1738 (s. noin 1648) ja haudattiin vanha Birgitan kirkon lattian alle, kuten kaikki muutkin alestalolaiset näyttävät tulleen.

Heillä oli nähtävästi (ainakin) lapset: Elin Simonintytär, s. 10.4.1690, Henrik Simoninpoika, s. 11. 6.1693, Maria Simonintytär, s. 2.4.1695,  Johan Simoninpoika, s. 9.12.1701, sekä Simon Simoninpoi-ka, 1702-40, Alestalon isäntä vuosina 1729-40, pso. Maria Nilsintytär, s. noin 1709.

***

Kotkaniemen kylää vuonna 1700.

Simon Simoninpoika, s. 1702, oli Alestalon isäntä 1729-40. Hänet haudattiin jo 38 vuoden iässä vanhan Birgitan kirkon lattian alle 17.2.1740. Hänen vaimonsa oli Maria Nilsintytär, joka meni 28.10. 1740 uusiin avioihin Karl Gabrielinpojan kanssa Pyölistä; heillä oli ainakin 2 lasta.Karl k. 1787 74 v. iässä. Vanha Alastalon emäntä Maja Erikintytär (?) kuoli 1781, 72 v. iässä.

Simonin ja Marian lapsia olivat:

1. Simon Simoninpoika, 1726-92, Alestalon isäntä, pso. Margareta Abrahamintytär, k. 1807. 

2. Erik Simoninpoika, s. 7.3.1730. 

3. Maria Simonintytär, s. 11.3.1733. 

4. Lisa Simonintytär, 1736-1740. 

5. Johan Simoninpoika, 1738-1740. 

6. Johannes Simoninpoika, s. 14.10.1739.

  

***

Simon Simoninpoika, 1726-92, Alestalon isäntä, avioitui 17.6.1755. Puoliso oli naapuritalossa asuva Margareta Abrahamintytär, s. 1738. Margareta oli ilmeisesti oletettujen vanhempiensa, Abraham Danielinpojan ja Margareta Michelin-tyttären, ainoa lapsi  . Abraham ja Margareta olivat avioituneet 30.11.1725. Aviomerkinnässä ei ole Abrahamin kotipaikkaa merkittynä, mutta ammatti oli kankuri. Margareta oli piika (pig.; voi myös tarkoittaa nuorta, hyvämaineista naista yleensä) Vihdin Lahdesta. 1738 mennessä vaihtoi Abraham ammattia kankurista rakuunaksi ja hänelle tuli sukunimi Gröndal  . Pietilän rakuuna Abram Gröndal haudattiin 46 v. iässä 28.4.1754. Äiti-Margareta, rakuuna Gröndalin leski, merkittiin kuolleeksi vanhuuteen 72 vuoden iässä 8.4.1780 Pietilän Alestalossa, jonne hän nähtävästi oli muuttanut tyttärensä talouteen.

Abraham Danielinpojan isä lienee melkoisella varmuudella   ollut Daniel Knutinpoika (Knutson, Cnutzson, Cnuttson), kankuri (lijnwäfw.) ensin Vihdin Suontaan kartanolla, jossa hänelle ja vaimolle Ingeborg Karlintyttärelle 6.1.1700 syntyi tytär Ingeborg (pso. 1725 Vihtjärven Niemen räätäli Mats Weiner). Daniel lienee ollut ajan tapaan mukaan tyypillinen kartanonkäsityöläinen, joka tarvittaessa myös osallistui muihinkin töihin. Daniel oli ehkä opiskellut ammattiinsa jonkin kankurimestarin luona esim. Porvoossa tai Turussa. Jokin näistä rannikon kaupungeista (tai Ruotsi) voi myös olla pariskunnan lähtöpaikka, koska nimet Daniel, Knut ja Ingeborg olivat jokseenkin harvinaisia Vihdissä. Daniel ja Ingeborg saivat vielä Kourlan kartanolla asuessaan lapset Karlin (28.6.1701), Kristerin (6.8.1704) ja nähtävästi siis Abrahamin 1708.

Niinä aikoina Vihdissäkin maksettiin veroa lasi-ikkunoista. 1747 niitä oli Pietilän Alitalossa 6 kpl; niissä vihtiläistaloissa, joissa yleensä oli lasi-ikkunat, oli niitä keskimäärin 5,4 kpl. 

1760-luvulla lunasti Simon Alestalon kruunulta perintötilaksi. Simon kuoli 10.8.1792 ja "vanha emäntä Gretha Abrahá" 1807. Heillä oli lapset:

1. Johan Simoninpoika, 1759-1820, Alestalon isäntä, 2. pso.1797 Margareta Aquilinus. 

2. Maria Simonintytär, 1762-62. 

3. Simon Simonintytär, 1764-66. 

4. Jakob Simoninpoika, 1767-76. 

5. Erik Simoninpoika, s. 1770 (lienee se sama Alestalon lapsi, joka 1776 haudattiin 6 v. iässä nimellä "Gabriel"). 

6. Margareta Simonintytär, 1773-76. 

7. Maria Lena Simonintytär, 1775-76. 

8. Gustav Simoninpoika, 1779-79. 

9. Erik Simoninpoika, 1781-86.

***

Kaikkinensa yhdeksästä lapsesta ainoa aikuisiän saavuttaneesta Johan Simoninpojasta, 1759-1820, tuli seuraava Alestalon isäntä. Hänen ensimmäinen puolisonsa 1791 oli talollisen tytär Ulrika Henrikintytär Tarttilasta. Ulrika kuoli lapsivuoteeseen jo 1796.

Johanin toinen vaimo helmikuussa 1797 oli Margareta Aquilinus Pietilän Välitalosta. Margareta kuoli 73 vuoden iässä 19.12. 1833. Heillä oli lapset:

1. Henrik Johan Johaninpoika, 1800-01. 

2. Maria Lovisa Hacklin, pso. 1825 Tarttilan isäntä Karl Gyllström. 

3. Fredrik Hacklin, 1802-68, Alestalon ratsutilallinen, pso. 1829 Ulrika Lovisa Askolin, synt. 1809 Lohjansaaren Askolan Ylitalo. 

4. Gabriel Hacklin, s. 18.8.1805.

  

***

Fredrik Johaninpoika, 31.7.1802-1868, otti nimen Hacklin, kuten iso osa hänen äitinsä sukua; jo Fredrikin ensimmäisen lapsen syntymämerkinnässä on hänen nimensä "Haklin". Nimi lienee muunnos nimestä Aquilinus. Hänen vaimonsa oli Ulrika Lovisa Askolin, synt. 22. 5.1809 Lohjansaaren Askolan Ylitalossa, muutti Vihtiin 6.11.1829, k. 10.9.1850 punatautiin. 

1. Hedda Sofia Hacklin, 26.3.1830. 

2. Ulrika Vilhelmina Hacklin, s. 2.9.1832, pso. 1853 mennessä Sven Erik Olin, Ruskelan Alitalon ratsutilallinen, s. 1829. 

3. Maria Fredrika Hacklin, 6.1.1835. 

4. Karl Fredrik Hacklin, 13.7.1837. 

5. Johan Edvard Hacklin, 3.11.1839. 

6. Claes August Hacklin, 14.7.1842. 

7. Amanda Gustava Hacklin, 21.7.1844- 25.7.1844. 

8. Kuolleena syntynyt lapsi, 17.1.1847.