Hieman lisää Gammal-suvusta Pohjanmaalla

Mathias oli naimissa edellisen kirkkoherran tyttären kanssa. Hänen nimensä oli Brita Jakobintytär Wiloides. Britan isä, Jacobus Martini Wiloides, oli mahdollisesti hänkin syntynyt Turussa, jossa eräs porvari Mårten Wiloi oli merkitty aikakirjoihin 1548-1557. Jacobus oli ollut laivaston saarnaajana 1566-68, Mustasaaren kappalainen 1568-73 ja Vöyrin kirkkoherra 1573-1601. Eteläisen Pohjanmaan sopimusrovasti hän oli vuodesta 1587 alkaen ja allekirjoitti ns. 1593 Upsalan kokouksen päätöskirjan.

Nuijasodan Santavuoren taistelun jälkeen voittaja marski Klaus Fleming piti Pohjanmaan papeille puhuttelun Kyrön pappilassa talvella 1597. Läsnä olivat Isonkyrön kirkkoherra Simon Slurck, Lohtajan Erik Jakobonpoika, Kaarlepyyn Karl Erikinpoika, Pedersören Erik Johanneksenpoika Tenalensis ja Vöyrin Jakob Mårteninpoika Wiloides. Marskin kaikki värikkään sotilaan sanavaraston sisältämät haukkumasanat satelivat pappein ylle. Marski syytti heitä majesteettirikoksesta: he olivat pettäneet uskollisuuslupauksensa kuninkaalle. Sitä seurasi raamatullisia vertauksia huonosta paimenesta ja tälle uskotusta laumasta. Lopuksi marski meni vielä henkilökohtaisuuksiin, etsien pilkkanimiä pappien ulkomuodoille ja virantoimille. Kirkkoherrat selvisivät kuitenkin haukkumisella – läsnä olevat talonpojat sen sijaan piestiin ja johtajat vietiin Turun linnan kuulusteltaviksi.

Jacobus osti 1573 yhden manttalin talon Vöyrin Rökiön kylässä. Se sijaitsi ns. Kalapään tiellä ½ km isolta maantieltä. Tämä talo periytyi Britalle ja vävy Mathiakselle ja se tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä Gammal. Sen peri Mathiaksen ja Britan poika Gabriel vuoteen 1642 mennessä. Talo kulki sen jälkeen suvussa, niin että se vielä myöhemmin tunnettiin Gustaf Gammalin mukaan nimellä Göstas.

Mathiaksella ja Britalla oli lapset:

1. Magnus Mathaei Gammal, k. 1636, Pedersören kirkkoherra, pso. 1618 Margareta Knutintytär.
2. Jacobus Mathaei Gammal tai Skepperus, k. 1636 tai 1637, Kokkolan kirkkoherra, 1.pso. Anna Karlintytär, 2.pso. Kirstin Jönsintytär.
3. Gabriel Mathaei Gammal, Vöyrin kirkkoherra 1633-64, josta lisää alla.
4. Martinus Mathei Gammal, kirkkoherra.
5. Margareta Gammal, pso. Maalahden kirkkoherra Canutus Johannis Rudnesius.

***

Gabriel Mathaei Gammal tai Skepperus tuli ylioppilaaksi Upsalassa 8.2.1620. Häntä kutsuttiin 1631 "sanan apulaiseksi Vöyrissä". Hän oli Vöyrin kappalainen sekä kirkkoherra isänsä jälkeen 1633-64. Gabriel solmi ensimmäisen avioliittonsa nähtävästi noin 1630 Limingan kirkkoherran tyttären, Katarina Lithoviuksen kanssa sekä toisen liiton ehkä noin 1650. Jälkimmäinen vaimo oli papintytär Katarina Petri Forselius. Katarinan vanhemmat olivat Ruotsin Nordmalingin (Luulajan lounaispuolella) kirkkoherra Petrus Petri Forselius, khra alk. 1622, k. 1658, ja Anna Erikintytär .

Jotakin tapahtui syksyllä 1664. Gabriel kuoli 28.9., Katarina seuraavana päivänä, Gabrielin ensimmäinen avioliiton vanhin tytär 2.10., sekä vielä yksi lapsi samana syksynä. Huomioiden Gabrielin pitkän ja ahkeran virkakautensa, myönsi hallitus seuraavana vuonna hänen kolmelle täysorvolle lapselle Karinille, Petrukselle ja Margetalle elannoksi ja kasvatusavuksi isänsä vuoden 1665 tulot . Gabrielilla ja ensimmäisellä puolisolla oli neljä lasta, josta Gustavista tuli Vöyrin kirkkoherra 1684. Toisen puolisonsa kanssa oli Gabrielilla lapset:

1. Karin Gammal, pso. Vähäkyrön kirkkoherra Andreas, Fant-sukua.
2. Petrus Gammal, s. 1653, Vöyrin kappalainen, k. 1701, pso. Margareta Peldan.
3. Margeta Gammal, pso. Vaasan porvari Petter Watson.



Kiitos RR!

Jakob Olsinpoika Skeper eli Gammal-suvusta muutama rivi

Cornelis Anthonisz, ”Dit is die Caerte

vander See om Oost ende West te

zeylen..., Anno 1566”,  Amsterdam.

Jakob Olsinpoika Skeper, Scheper, oli laivuri ja kauppias Turussa. Vuosina 1549-59 hänen laivansa teki vähintään kuusi matkaa: kerran Rääveliin, Narvaan, Danzigiin, Stralsundiin sekä kaksi kertaa Lyypekkiin; mahdollisesti myös kerran Tanskaan. Vuonna 1554 mainittiin Jakob raatimiehenä Turussa sekä pormestarina mm. 26.11.1561 ja 5.3.1562, jona päivänä on päivätty kauppakirje Jakobin ja Juhana-herttuan välisestä tonttikaupasta. Kyseinen tontti, Luostarikorttelin no. 8 sijaitsi sillan ja torin kupeessa, Aurajoen rannalla.

Jakob kuoli vuoteen 1583 mennessä. Hänen vaimonsa oli nimeltään Elin. Leski selvästi jatkoi miehensä toimintaa, sillä hän lähetti kuninkaalle viestin armollisesti pyytäen korvausta siitä laivasta, jonka oli menettänyt edellisenä vuonna kruunun sotaväen laivauksissa. Kuningas määräsi 5.6.1583 Turun linnanpäällikkö Lasse Henrikinpoikaa tutkimaan asiaa: "...ja jos niin oli että rouva Elin menetti laivansa sillä lailla, tulisi hänen rauhansa vuoksi saada verohelpotusta sen mukaan, mikä sen arvo oli, ettei hän enää meille toisi huolia". Varmaankin oli kyseessä ollut laivan pakko-otto kruunun tarkoituksiin, eikä vapaaehtoisesta, kaupallisesta rahtitoiminnasta.

On oletettu, että Jakob Skeper oli kotoisin itäiseltä Uudeltamaalta, jossa Pernajan pitäjässä esiintyvät sekä Gammelby-niminen kylä ja Skeppars-niminen talo; olivathan nämä molemmat nimet myös suvun käytössä. Pyhtäällä, ei kaukana Pernajasta, on aikakirjoihin merkittu nimet Lars Gamall vuonna 1450, Oloff Gammell 1524 ja Staeffen Gamel 1518. Ainakin Steffen, mahdollisesti myös Oloff, olivat laivureita; Steffen rahtasi suola Räävelin ja Pernajan välillä. Ajallisesti ja patronyymin perusteella voisi Jakob olla edellä mainitun Oloffin poika, mutta mitään asiakirjatodisteita tästä ei ole. Kannattaa myös muistaa, että sekä Gammal että Skeppar olivat jokseenkin yleisiä lisänimiä.

Mathias Jacobi Gammal, Skepperus oli Vöyrin apupapin ominaisuudessa Linköpingin valtiopäivillä 1600, jolloin Kaarle-herttua oli saanut vallan. Vöyrin kirkkoherrana hän oli 1601-31. Apupappimme sai 14.12.1602 verohelpotusta, koska oli juuri tullut virkaan, eikä vielä ollut saanut tuloja siitä. Vuonna 1616 hän sai korjausta majoituskorvauksiinsa, koska pappila oli ison maantien varrella ja sotajoukot majoittuivat siellä usein. Mathiaksesta tuli myös eteläisen Pohjanmaan sopimusrovasti, alueen pappien esimies. Hänen aikanaan rakennettiin nykyinen, järjestyksessä toinen, Vöyrin kirkko. Mathias kuoli 3.6.1633 mennessä. Hänen sinetissä vuodelta 1604 oli teksti M.I./GAM/MAL sekä MISK (Mathaeus Iacobi Skepperus).


jatkuu.....

Laivuri Skeper Turusta

Jakob Olsson Skeper tai Scheper on ns. Gammal -suvun vanhin tunnettu jäsen. Hänet mainitaan Turussa kauppiaana ja laivurina 1500-luvun puolivälissä. Vuosina 1549-59 hänen laivansa purjehti teki vähintään kuusi kertaa; Turusta Rääveliin, Narvaan, Stralsundiin, Danzigiin ja pari kertaa Lubeckiin. Näiden lisäksi laiva saattoi kerran käydä Tanskassa.

Vuonna 1554 mainittiin Jakob mainitaan raatimiehenä Turussa vuonna 1554 ja pormestarina esimerkiksi päivämäärillä 26.11.1561 ja 5.3. 1562. Jälkimmäisenä päivänä Juhana-herttua ja Jakob tekivät kauppakirjeen Luostarikortteli nro 8 paikalla sijainneesta tontista.Mainittu tontti sijaitsi torin ja sillan luona, aivan Aurajoen rannalla.

Vuoteen 1583 mennessä Jakob oli jo kuollut. Vaimonsa Elin jatkoi miehen liiketoimintaa. Hän oli lähettänyt kuninkaalle viestin armollisesti pyytäen korvausta siitä laivasta, jonka oli menettänyt edellisvuonna kruunun sotaväen laivauksissa ("...och ödmjukeligen lathidt giffue oss tilkenne att hon skall i fiordh haffue mist sin skuthe vnder wårtt krigzfolch, och ödmiukeligen begärett therföre wederlägningh och betalning").

Turun linnanpäällikkö Lasse Henriksson sai kuninkaalta määräyksen tutkia tätä tapausta 5.6.1583; "...ja jos niin oli että rouva Elin menetti laivansa sillä lailla, tulisi hänen rauhansa vuoksi saada verohelpotusta sen mukaan, mikä sen arvo oli, ettei hän enää meille toisi huolia" ("...och ther så befinnes kan, att för:de hustru Elin haffue i så måtte misth samme sin skuthe, då skatt tw ställe henne till fridz effter som bewisligitt kan ware skuthen haffue warit wärdh, så lagendes att för:de hustru Elin oss ther medh icke motte oftere bekymbre"). Ehkä kyseessä oli ollut laivan pakko-otto kruunun tarpeisiin eikä niinkään vapaaehtoinen, kaupallinen rahdinkuljetus.

Jakobilla ja Elinillä oli poika Mathias Jacobi Gammal ja he saattoivat olla tunnetun turkulaisen Schaefer -kauppiassuvun kantavanhempia.

Jakob Skeper saattoi olla kotoisin itäiseltä Uudeltamaalta, jossa Pernajan pitäjässä esiintyvät sekä Gammelby-niminen kylä ja Skepparsin talo. Pyhtäällä mainitaan nimet Lars Gamall vuonna 1450, Oloff Gammell 1524 ja Staeffen Gamel 1518. Ainakin Steffen, mahdollisesti myös Oloff, olivat laivureita; Steffen kuljetti suola Räävelin ja Pernajan välillä. Ajallisesti ja patronyymin perusteella voisi Jakob olla edellä mainitun Oloffin poika, mutta mitään asiakirjatodisteita tästä ei ole.Toisaalta Gammelby ja Skeppars ovat olleet suhteellisen yleisiä nimiä, etenkin rannikkoalueillamme.

Kuva hollantilaisen Cornelis Anthoniszin kirjasta "Dit is die Caerte vander See om Oost ende West te zeylen", joka painettiin Amsterdamissa vuonna 1566.

Lähteet : Atle Wilskman - Släktbok I, Oscar ja Sigrid Nikula - Åbo Stads historia, Mika Kalloinen - Kauppias, kaupunki, kruunu (Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle)