Mathias oli naimissa edellisen kirkkoherran tyttären kanssa. Hänen nimensä oli Brita Jakobintytär Wiloides. Britan isä, Jacobus Martini Wiloides, oli mahdollisesti hänkin syntynyt Turussa, jossa eräs porvari Mårten Wiloi oli merkitty aikakirjoihin 1548-1557. Jacobus oli ollut laivaston saarnaajana 1566-68, Mustasaaren kappalainen 1568-73 ja Vöyrin kirkkoherra 1573-1601. Eteläisen Pohjanmaan sopimusrovasti hän oli vuodesta 1587 alkaen ja allekirjoitti ns. 1593 Upsalan kokouksen päätöskirjan.
Nuijasodan Santavuoren taistelun jälkeen voittaja marski Klaus Fleming piti Pohjanmaan papeille puhuttelun Kyrön pappilassa talvella 1597. Läsnä olivat Isonkyrön kirkkoherra Simon Slurck, Lohtajan Erik Jakobonpoika, Kaarlepyyn Karl Erikinpoika, Pedersören Erik Johanneksenpoika Tenalensis ja Vöyrin Jakob Mårteninpoika Wiloides. Marskin kaikki värikkään sotilaan sanavaraston sisältämät haukkumasanat satelivat pappein ylle. Marski syytti heitä majesteettirikoksesta: he olivat pettäneet uskollisuuslupauksensa kuninkaalle. Sitä seurasi raamatullisia vertauksia huonosta paimenesta ja tälle uskotusta laumasta. Lopuksi marski meni vielä henkilökohtaisuuksiin, etsien pilkkanimiä pappien ulkomuodoille ja virantoimille. Kirkkoherrat selvisivät kuitenkin haukkumisella – läsnä olevat talonpojat sen sijaan piestiin ja johtajat vietiin Turun linnan kuulusteltaviksi.
Jacobus osti 1573 yhden manttalin talon Vöyrin Rökiön kylässä. Se sijaitsi ns. Kalapään tiellä ½ km isolta maantieltä. Tämä talo periytyi Britalle ja vävy Mathiakselle ja se tultiin myöhemmin tuntemaan nimellä Gammal. Sen peri Mathiaksen ja Britan poika Gabriel vuoteen 1642 mennessä. Talo kulki sen jälkeen suvussa, niin että se vielä myöhemmin tunnettiin Gustaf Gammalin mukaan nimellä Göstas.
Mathiaksella ja Britalla oli lapset:
1. Magnus Mathaei Gammal, k. 1636, Pedersören kirkkoherra, pso. 1618 Margareta Knutintytär.
2. Jacobus Mathaei Gammal tai Skepperus, k. 1636 tai 1637, Kokkolan kirkkoherra, 1.pso. Anna Karlintytär, 2.pso. Kirstin Jönsintytär.
3. Gabriel Mathaei Gammal, Vöyrin kirkkoherra 1633-64, josta lisää alla.
4. Martinus Mathei Gammal, kirkkoherra.
5. Margareta Gammal, pso. Maalahden kirkkoherra Canutus Johannis Rudnesius.
***
Gabriel Mathaei Gammal tai Skepperus tuli ylioppilaaksi Upsalassa 8.2.1620. Häntä kutsuttiin 1631 "sanan apulaiseksi Vöyrissä". Hän oli Vöyrin kappalainen sekä kirkkoherra isänsä jälkeen 1633-64. Gabriel solmi ensimmäisen avioliittonsa nähtävästi noin 1630 Limingan kirkkoherran tyttären, Katarina Lithoviuksen kanssa sekä toisen liiton ehkä noin 1650. Jälkimmäinen vaimo oli papintytär Katarina Petri Forselius. Katarinan vanhemmat olivat Ruotsin Nordmalingin (Luulajan lounaispuolella) kirkkoherra Petrus Petri Forselius, khra alk. 1622, k. 1658, ja Anna Erikintytär .
Jotakin tapahtui syksyllä 1664. Gabriel kuoli 28.9., Katarina seuraavana päivänä, Gabrielin ensimmäinen avioliiton vanhin tytär 2.10., sekä vielä yksi lapsi samana syksynä. Huomioiden Gabrielin pitkän ja ahkeran virkakautensa, myönsi hallitus seuraavana vuonna hänen kolmelle täysorvolle lapselle Karinille, Petrukselle ja Margetalle elannoksi ja kasvatusavuksi isänsä vuoden 1665 tulot . Gabrielilla ja ensimmäisellä puolisolla oli neljä lasta, josta Gustavista tuli Vöyrin kirkkoherra 1684. Toisen puolisonsa kanssa oli Gabrielilla lapset:
1. Karin Gammal, pso. Vähäkyrön kirkkoherra Andreas, Fant-sukua.
2. Petrus Gammal, s. 1653, Vöyrin kappalainen, k. 1701, pso. Margareta Peldan.
3. Margeta Gammal, pso. Vaasan porvari Petter Watson.
Kiitos RR!
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Yksi Gammalien sukuhaara joka suuntasi pohjoiseen:
VastaaPoistaJakob Skepperus eli Gammal, Kokkolan kirkkoherra 1622. Vaimo Anna Carlintytär Sursill s.1572
Lapsi:
Maria Jakobintytär Skepperus eli Gammal s. 1601. Puoliso: Henrik Matssinp. Tawast, s.1600, k. 10.03.1667, Turku . Kreivi Jakob De la Gardien Suomen läänitysten hopmanni. Herrainpäivämies, Raatimies 1624. Haudattu Turun Tuomiokirkkoon.
Poika: Johan Henrikinpoika Tawast, Pyhäjoen kirkkoherra 1680, s. 1626 Turku, k. 1689 Pyhäjoki. Puoliso: Anna Erikintytär Sursill, ,jonka vanhemmat ovat Erik Isakinpoika Sursill ja Elisabet Hansintytär Fordell.
Tytär: Anna Johanintytär Tawast. s. 1663 Pietarsaari, k. 19.10.1742 Oulu. Puoliso: Sigfrid Sigfridinpoika Bonelius. Kuusamon kirkkoherra 1699, s. 1665 Rovaniemi, k. 1716 Kuusamo. Tytär: Brita Sigfridintytär Bonelius. s. 1693 Rovaniemi, k. 09.04.1743 Alatornio. Puoliso: Henrik Johanneksenpoika Tornberg Alatornion kappalainen 1745, kirkkoherra Alatorniolla, s. 1680 Ruotsi, k. 15.04.1743 Alatornio. Poika: Sigfrid Henrikinpoika Tornberg. Kuusamon nimismies. s. 10.06.1722 Alatornio, k. 07.03.1801 Kuusamo Kantoniemi. Puoliso: Sofia Esaiaksentytär Fellman s. 01.03.1722 Kemijärvi, k. 23.08.1782 Kuusamo. Poika: Henrik Sigfridinpoika Tornberg s. 28.07.1747 Kuusamo, k. 22.12.1804 Kuusamo. Puoliso: Liisa Laurintytär Säkkinen s. 07.04.1746 Kuusamo k. 03.01.1830 Kuusamo. Lapsi: Anna Elisabet Henrikintytär Tornberg, s. 23.02.1781 Kuusamo, Alakitka, k. 06.03.1864 Kuusamo. Puoliso: Pekka Hannunpoika Säkkinen-Vallioniemi s. 13.01.1782 Kuusamo Alakitka, k. 1816 Tyrnävä ?. Perhe muutti Ouluun ilman todistusta; Pehrin sanotaan kuolleen Tyrnävällä 1816. Vaimo ja lapset palasivat Kuusamoon 1835.