Elias Lönnrotin veljenpojan, Frans Fredrik Lönnrothin elämästä ei ainakaan netin välityksellä löydy kovin kummoisia kuvauksia.Tämä on ikävää, sillä Sammatissa vuonna 1830 syntynyt kirkonmies ehti palvella Ristijärven seurakuntaa yhtämittaisesti peräti 47 vuoden ajan.
Frans Fredrikin vanhemmat olivat sekä pitäjänräätälinä että siltavoutina toiminut Henrik Johan Lönnrot ja hänen vaimonsa Kristina Björklund. Hän menetti vanhempansa hyvin nuorena, mutta jo kuuluisuuten noussut ja erittäin hyväsydäminen Elias otti veljenpoikansa huostaansa.Nuorukainen kävi Kuopion yläalkeiskoulua päästen ylioppilaaksi Helsingissä kesällä 1850. Savonmaalle Frans Fredrik oli päätynyt juuri setänsä mukana, sillä tämä toimi tuohon aikaan piirilääkärinä Kajaanissa. Seuraavana keväänä Lönnrothista tuli Pohjalaisen osakunnan jäsen, kun hän aloitti opiskelunsa teologisessa tiedekunnassa. Pappisvihkimyksen Frans Fredrik sai jo joulukuussa 1853, jonka jälkeen hän työskenteli pappina Kiimingissä, Kemijärvellä, Karungissa ja Paltamossa.
Viimeksi mainitusta pitäjästä Frans Frednrik muutti perheineen Ristijärvelle vuonna 1860. Hän oli 1857 nainut Tervolan kappalaisen tyttären, Sofia Amanda Snellmanin. Perheen ainoa lapsi, poika Elias oli syntynyt keväällä 1858 Alakiimingissä.
Myös Elias oli oppinut mies kuuluisan setänsä tavoin. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1886, sai pappisvihkimyksen 1887 ja työskenteli mm. Kiimingin kirkkoherrana vuosina 1896-1902. Tämän jälkeen hänet nimitettiin samaan virkaan Alatornioon ja 1906 edelleen Ouluun ja 1914 Sotkamoon. Oulun aikaan hän sai tuomiorovastin arvon. Elias Lönnrot toimi myös säätynsä valtiopäivämiehenä Venäjän vallan aikaan. Hän kuoli Sotkamossa vuonna 1933. Lönnrot oli kolme kertaa naimisissa; 1) 1888 Aina Kristiina Sahlgren, k. 1907; 2) 1907 Hanna Maria Forsell (o.s. Nordlund), k. 1920; 3) 1925 Siiri Elisabet Hurme (o.s. Snellman).
Muutaman vuoden ajan eli 1888-1891 asuivat sekä isä Frans Fredrik että poika Elias vaimoineen Ristijärven Tololassa eli kappalaisen virkatalossa. Tämän jälkeen Elias, jonka nimen isä Frans Fredrik kirjoitti erittäin kauniilla käsialallaan rippikirjaan muodossa Eljas, muutti Leppävirran seurakuntaan.
Sofia Amanda Snellmanin isänisä oli Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Snellman, jonka isänisä taasen oli hänen kaimansa, Oulun tullitarkastaja Johan Snellman (k. 1759). Tämän samaisen virkamiehen pojanpojan pojanpoika oli senaattori ja professori Johan Vilhelm Snellman. Frans Fredrikin sedän eli Elias Lönnrothin vaimon, Maria Piponiuksen äidinisän isänisä oli sitten taas tuo samainen tullitarkastaja. Olisi mukava tietää, olivatko Elias, Frans Fredrik sekä heidän puolisonsa tietoisia näistä vaimojen yhteisistä sukujuurista. Luultavaa on, että kulttuuria ja kansanperinnettä rakastaneina ihmisinä nämä suvut ovat tienneet näistä yhteyksistä.
Kuten edellä tuli mainittua, palveli Frans Fredrik Lönnroth seurakuntaansa lähes 50 vuoden ajan ennen kuolemaansa elokuussa 1908. Leski Sofia Amanda oli miestään noin kahdeksan vuotta nuorempi. Hän poistui tästä maailmasta Juhannuksen alla vuonna 1912. Eläessään Frans Fredrik ehti saada rovastin arvon, vaikka työskentelikin "vain" kappalaisena".
analytics
Katso tästä kurssitarjontaani
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Blogitekstisuositus
-
Aviottomien lasten isien jäljittäminen tarjoaa kiinnostavia sukututkimuksellisia haasteita. Historialliset lähteet, kuten tuomiokirjat, kirk...
-
Karjalohjan haudattujen luettelosta [1] lokakuun 15. päivältä vuodelta 1702 löytyy merkintä Puujärven kylässä asuneen Kaisa Kasperintyttäre...
-
Sukututkimuksessa tärkeysjärjestys perustuu yleensä tavoitteisiin ja käytettävissä oleviin lähteisiin. Alla oma suositukseni tärkeysjärjesty...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti