Suku-uutiset myös Facebookissa - JuhanSuku

8.6.2020

Nuorisolle tekniikkaa

Emil Hoff, joka käytti pseudonyymiä Emil Holan, oli suosittu tieteen popularisoija nuorelle väelle. Hän syntyi vuonna 1904 Böömissä ja kuoli Auschwitzin keskitysleirillä loppuvuodesta 1944. Vuoteen 1939 mennessä hän oli ehtinyt julkaista kymmenen kirjaa. Niistä suomennettuja oli Jiskra, ktera dobyla šveta eli "Sähkökipinä, joka valloitti maailman".

Kirja on tarinan muotoon puettu opastus sähkötekniikan perusteisiin. Teksti on luontevaa, mutta toivottoman vanhanaikaista nykylukijalle. Kuvituksena on selkeitä piirroksia ja tiedemiehen sekä oppilaana olevan pojan matkaa kidekoneesta alkeelliseen televisioon on mukava seurata.

1.6.2020

Turvaton tytär

Joulukuun 16. päivänä vuonna 1872 syntyi Piikkiössä Johan Hildenin ja Karolina Öfverbergien perheeseen tytär, joka sai nimekseen Ida Aleksandra.  Kummeina hänellä olivat renki Antti Simonpoika ja tämän vaimo Kustava Kustaantytär. Ida Aleksandran äiti oli kotoisin Angelniemeltä, kun taas isä Johan oli Paattisilta. Perhe on Piikkiön rippikirjoissa merkitty irtolaisväen joukkoon, vaikka isä joitain rengin töitä tekikin. Ikävä kyllä Ida Aleksandra menetti äitinsä hyvin varhain, sillä Carolina Öfverberg kuoli tyttären ollessa noin kolmen vuoden ikäinen. Samoihin aikoihin rippikirja tietää kertoa, että isä Johan lähti merille ilman muuttotodistusta tai vastaavaa. Tytär jäi siis käytännössä orvoksi, vaikkakin tuohon aikaan hänet on jatkossa merkitty termillä ”turvaton”.

Onneksi sukulaiset riensivät apuun ja pieni tyttönen sai kodin tätinsä eli äidin sisaren luota Angelniemeltä. Kokkilan kylän Ylistalon mailla asunut täti Vilhelmina Öfverberg otti tytön kasvatikseen. Siellä Ida Aleksandra sai varttua turvallisessa kodissa. Toukokuussa 1888 kasvattiäiti Vilhelmina sai aiheen kirjoittaa Piikkiön silloiselle kirkkoherralle, Johan Heiniselle. Neiti Öfverberg pyysi Heiniseltä seuraavaa; ”Pyydän nöyrimmästi, jos herra Kirkkoherra olisi hyvä ja lähettäisi tänne turvattoman tytön, Ida Aleksandra Hildenin muuttoatestin (muuttotodistus) ja mitä pikemmin sitä parempi. Tyttö alkoi tänään rippikoulun käyntinsä joten olisi mainetodistus tarpeen, mutta kun hän luultavasti rupee täällä enemmä aikaa viipymään niin on se parasta että kokonaan muuttaa pois sieltä”

Heininen ilmeisesti lähetti atestin, sillä Ida Aleksandra suoritti rippikoulunsa normaaliin tapaan. Angelniemelle hän ei kuitenkaan jäänyt, sillä vajaa vuosi rippikoulun jälkeen tyttönen muutti Turun kaupunkiin rippikirjojen perusteella. Ida Aleksandran äiti ja täti olivat kotoisin Angelniemen Toppjoelta, jossa heidän isänsä Daniel Öfverberg oli muonatorpparina 1830 -luvulta eteenpäin. Äiti Anna Lisa Eldberg oli ollut vihkimisen aikaan Kanamäen rusthollin piikana, kun taas sulho Daniel oli saman talon torpparin poika. Ida Aleksandra Hildenin tai hänen isänsä, merille lähteneen Johan Hildenin myöhemmistä vaiheista en ole toistaiseksi löytänyt tietoja.

29.5.2020

Hautaristin kertomaa Raision kirkon viereltä

Harvat asiat, jos mitkään, ovat maailmassa ikuisia. Näin on myös hautausmailla. Ikuisiksi leposijoiksi tarkoitetut paikat otetaan uusiokäyttöön nykyisin hyvinkin nopeasti. Kaikkia menneen maailman hautamuistomerkkejä ei voida millään pelastaa, mutta onneksi seurakunnissa säästetään ainakin osa takorautaisista risteistä. Niitä saatetaan sijoittaa erillisiin ryhmiin kirkon seinustalle tai muuhun sopivaan paikkaan. Näin ainakin esivanhemmista säilyy joku jälki meille nykyisin eläville.

Yksi alkuperäiseltä paikaltaan poistettu risti löytyy oheisesta kuvasta. Se on nyt nojallaan kauppias Matias Cavenin kappelin takaseinällä. Cavenin kappeli on nykyisin tyhjillään, mutta aikoinaan tämä Hintsan kartanon omistajan rakennuttama kappeli palveli mm ruumishuoneena ja ruumiinavauksien pitopaikkana.

Risti pystytettiin keväällä 1908 kuolleen vuokraajan lesken, Fredrika Maria Abramintytär Hurmerinnan muistoksi. Kuollessaan Fredrika asui miehensä Henrik Dominikus Efraiminpojan kanssa Vaisaaren Ylhäisillä, jonka vuokraajana sukunimen Hurmerinta myöhemmin omaksunut miehemme oli. Henrik Dominikus oli syntynyt 1857 Vehmaalla, kun taas rippikirjan mukaan Fredrika Maria syntyi 1854 Kivimaalla. Tämä nimi voi kummastuttaa sitä tutkijaa, joka ei tunne Varsinais-Suomea. Nykyisin tuo pitäjä tunnetaan nimellä Kustavi.

Vaimonsa kuoltua Henrik Dominikus muutti seuraavan vuoden syksyllä Lietoon. Mukaan lähtivät lapset Hilma, Henrik, Aksel, Anna, Elsa, Viktor ja Fanny. Lisäksi joukon jatkona oli Hilman avioton tytär Hilma Annikki. Hurmerinnan perhe oli ennen Raisioon tuloaan asunut Ahvenanmaan Föglössä, jossa olivat syntynyt Viktor ja Fanny. Kaikki muut lapset syntyivät Kustavissa.

Liedossa Henrik Hurmerinta tuli Laition kylän Länsitalon isännäksi. Hän oli tehnyt kaupasta tästä talosta maanviljelijä Frans Länsitalon ja tämän vaimon Idan kanssa joulukuussa 1908. Kauppahintaa ei lehtitiedoissa mainita, mutta sen sijaan kerrotaan välittäjänä toimineen Suomen kiinteistötoimiston.

2.5.2020

Fagernäsin onnettomuus


Silloisen Karunan seurakunnan Päisterpään kartanon Fagernäsissä asui 1840-luvun lopulta lähtien torppari Anders Nordlund perheineen. Anders oli isä Samuel N. oli ollut hänkin torpparina Päisterpäässä, Källnäsin torpassa. Andersin puoliso Gustava Vilhelmina oli miestään viitisen vuotta nuorempi. Hän oli syntynyt vuoden 1827 lopulla Sauvon Vähäpalikkeen kylässä lampuodin tyttärenä.  Naimisiin pariskunta meni marraskuussa 1848. Perhe kasvoi tasaisin välein aina 1870-luvun alkuun saakka. Vuoteen 1871 mennessä olivat Fagernäsissä nähnyt päivänvalon viisi poikalasta ja kaksi tyttöä. Perheen kuopus oli vasta parin vuoden ikäinen, kun esikoispoika Gustaf Adolf ehti jo vihille Fredrika Lundstedtin kanssa. Samalla nuorukainen lähti kotitorpastaan omaa pesää rakentamaan. Matka ei ollut kovin pitkä, sillä ensi alkuun Gustaf Adolf Nordlund asusti Päisterpään mailla työskennellen mm. muonarenkinä.

Karunan rippikirjaan 1868-1877 on merkitty Anders Nordlundin ja Gustava Vilhelminan toiseksi nuorimman pojan, Ludvigin kohdalle risti. Rippikirja-aukeaman toiseen laitaan on koruttomasti kirjattu 19.10.1874 drunknad. Mitä sitten mahtoi tapahtua? Haudattujen luettelossakaan ei tapausta avata sen tarkemmin.

Noin kuusivuotiaan poikasen kohtalosta saa lisätietoja vanhoista sanomalehdistä. Lokakuun lopulla 1874 Finlands Allmännä Tidning kertoo tapauksen yksityiskohdista. Lehti mainitsee onnettomuudesta, joka tapahtui 21. päivä lokakuuta, mutta todellisuudessa Fagernäsin torpparinpoika menehtyi jo kahta päivää aiemmin. Ludvig, joka oli tuolloin noin kuuden vuoden ikäinen, lähti sisarensa kanssa saattamaan isä Andersia merelle. Isä otti veneensä soutaen merelle. Lapset jäivät vilkuttamaan isälle, mutta hetken päästä tämä oli jo kadonnut näköpiiristä.

Sisarukset päättivät kiivetä läheiselle korkealle kalliolle, josta avautui parempi näköala merelle. Kallio laski hyvin jyrkästi mereen päin. Ludvig ei osannut varoa askeleitaan ja äkkiä hän syöksyi vauhdilla kohti jyrkännettä päätyen lopulta veteen. Sisko huusi hätääntyneenä apua isältään, mutta tämä ei kuullut niitä. Niinpä sisko lähti juoksemaan hädissään kotitorppaan päin. Äidin kiiruhti välittömästi paikalle vain löytääkseen poikansa hengettömänä vedestä.

Karunan haudattujen luetteloit vuosilta 1704-1860, jotka löytyvät HisKi-palvelusta helposti haettavassa muodossa, kertovat tuolta ajalta kahdesta muusta Päisterpäässä tapahtuneesta hukkumisesta. Vuoden 1754 viimeisinä päivinä torppari Simon Jöransson kuoli Österön rannalla ja tammikuun ensimmäisenä päivänä 1858 itsellisen leski Anna Sofia Seger tarkemmin määrittelemättömässä paikassa.



Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Carlos II de España. Juan Carreño de Mirand via Wikimedia Commons Genin avulla voi tietyin varauksin tarkastella mielenkiintoisia asioit...