Viron sukututkimus tarjoaa kiehtovan matkan menneisyyteen, ja nykyaikana se on tullut yhä useamman ulottuville laajojen digitointihankkeiden ansiosta. Monet virolaiset voivat jäljittää sukulinjojaan jopa 1700-luvun alkuun saakka 1, mikä kertoo paitsi hyvin säilyneistä asiakirjoista myös siitä perusteellisesta työstä, jota arkistolaitokset ovat tehneet niiden saattamiseksi tutkijoiden käyttöön. Viron arkistoaineistot ovat merkittäviltä osin digitoitu, mikä tekee tutkimuksesta huomattavasti helpompaa kuin monissa muissa maissa.3 Erityisesti Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) tarjoaa miljoonia digitaalisia kuvia vapaasti käytettäväksi Saaga-portaalinsa kautta.1 Nämä aineistot sisältävät runsaasti tietoa syntymistä, kuolemista, avioliitoista sekä henkilökohtaisia asiakirjoja, jotka valottavat menneiden sukupolvien elämää.1 Tämä laaja digitointi ei ole sattumaa, vaan se heijastaa Viron kansallista strategiaa ja arkistolaitosten, kuten Kansallisarkiston, pitkäjänteistä työtä.1 Aloitteleva tutkija voi siis edetä merkittävästi jo kotoa käsin. Mahdollisuus jäljittää sukuhaaroja aina 1700-luvulle asti on osoitus siitä, että asiakirjat ovat säilyneet läpi historian myllerrysten, mikä antaa luottamusta tutkimustyön tuloksellisuuteen.
Aloita Näistä
A. Kerää tiedot suvustasi
Ennen arkistojen syövereihin sukeltamista on välttämätöntä koota
kaikki olemassa oleva tieto suvusta. Sukututkimuksessa edetään tunnetusta
tuntemattomaan: aloita nykyhetkestä ja dokumentoi tiedot sekä
sukulaisuussuhteet taaksepäin edeten.6 On tärkeää kirjata ylös jokainen tieto ja sen lähde
huolellisesti sekä arvioida lähteiden luotettavuutta.6 Viron arkistoissa
tutkimuksen aloittamiseksi tulisi tietää esivanhempien nimet, syntymä- ja
kuolinajat sekä -paikat mahdollisimman kauas menneisyyteen. Myös vihkitiedot ja
asuinpaikat ovat avainasemassa.4 Tarkat lähtötiedot, kuten nimet, päivämäärät ja erityisesti
paikkakunnat tai seurakunnat, ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Viron
valtavissa digitaalisissa arkistoissa, kuten Saagassa, navigointi on tehokasta
eikä tutkija huku tietomäärään.1 Erityisesti nimien mahdolliset muunnelmat ja paikkakuntien
nimien monimutkaisuus korostavat täsmällisten lähtötietojen merkitystä.7
B. Historiallinen konteksti lyhyesti
Viron historiallinen tausta heijastuu vahvasti
arkistoasiakirjoihin, erityisesti niiden kieleen ja nimistöön. Suurin osa Viron
kansallisarkistossa säilytettävistä vanhemmista käsinkirjoitetuista teksteistä
on saksan- ja venäjänkielisiä.1 Parhaiden tutkimustulosten saavuttamiseksi viron, saksan ja
venäjän (tai ainakin saksan ja venäjän) kielten tuntemuksesta on hyötyä.3 Viro oli osa Venäjän
keisarikuntaa vuodesta 1710 9, mikä johti venäjän kielen käyttöön virallisissa asiakirjoissa,
erityisesti 1800-luvun lopulta lähtien; esimerkiksi metrikkakirjat laadittiin
venäjäksi vuodesta 1892 alkaen.10
Baltiansaksalaisella aatelistolla oli merkittävä asema ja
vaikutusvalta vuosisatojen ajan, minkä seurauksena saksa oli hallinnon ja
ylempien yhteiskuntaluokkien kieli.11 Monet virolaiset, erityisesti varakkaammat ja kaupunkilaiset,
omaksuivat saksalaisia tapoja ja kielen.11 Tämä historiallinen kerroksellisuus tarkoittaa, että tutkija
kohtaa paitsi kielimuurin, myös asiakirjoissa heijastuvia historiallisia
valtasuhteita ja kulttuurisia muutoksia.
Virolaisilla ei aina ollut kiinteitä sukunimiä ennen myöhempiä
aikoja, ja heidät saatettiin merkitä varhaisemmissa asiakirjoissa talonnimen,
isännimen (patronyymin) tai ammatin mukaan.11 Erityisesti talonnimet voivat olla ratkaisevia tunnisteita.12 Sukunimet annettiin
virallisesti virolaisille Liivinmaalla vuonna 1826 ja Virossa vuonna 1835.13 Henkilöillä saattoi
olla virallinen saksan- tai venäjänkielinen etunimi, mutta heidät tunnettiin
virolaisilla vastineilla.11 Siirtymä kiinteisiin sukunimiin ja talonnimien historiallinen
merkitys 11 tarkoittavat, että
tutkimusstrategioiden on mukauduttava. Haku talon nimellä saattaa olla
tehokkaampaa 1820–1830-lukuja edeltävässä tutkimuksessa kuin pelkästään
sukunimiin luottaminen, jotka saattoivat olla uusia tai vaihtelevia.
Esimerkiksi "saksalaistumisen" trendi 11 viittaa siihen, että
saksalaiselta kalskahtava nimi saattoi kuulua etnisesti virolaiselle
henkilölle. Tämä vaatii tutkijalta nimien pintatason tarkastelua syvempää
perehtymistä sosiaaliseen kontekstiin.
Keskeiset lähteet Viron sukututkimukseen
A. Viron Kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) ja sen
digitaaliset palvelut
Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) on sukututkimuksen
ensisijainen instituutio, joka tarjoaa laajat digitaaliset palvelut.
Kansallisarkisto kerää ja säilyttää Viron historiaa, kulttuuria ja
yhteiskunnallisia oloja dokumentoivia aineistoja riippumatta niiden
syntyajasta, -paikasta tai tallennusmuodosta.1 Sillä on toimipisteitä
Tallinnassa ja Tartossa sekä aluearkistoja.1 Sen päätehtävänä on varmistaa yhteiskunnan kirjallisen muistin
säilyminen ja käytettävyys.5 Kokoelmiin kuuluu noin 10 miljoonaa asiakirjaa, joista
vanhimmat ovat vuodelta 1240, ja verkossa on noin 36 miljoonaa digitaalista
kuvaa.1 Kansallisarkiston laaja
toimeksianto 1 tarkoittaa, että se ei ole vain "vanhojen
asiakirjojen" säilytyspaikka, vaan aktiivinen toimija, joka muokkaa Viron
dokumentaarisen perinnön hallintaa ja saatavuutta erityisesti digitaalisella
aikakaudella. Erilaisten aineistojen – keskiaikaisista pergamenteista
nykyaikaisiin digitaalisiin tiedostoihin, mukaan lukien henkilöasiakirjat,
oikeudenkäyntiasiakirjat ja yliopistojen matrikkelit 1 – keskittäminen
Kansallisarkiston järjestelmään tarjoaa potentiaalin monipuoliseen tutkimukseen
perustilastotietojen lisäksi.
1. Saaga: Digitoitujen
asiakirjojen aarreaitta
Saaga on Kansallisarkiston ensisijainen portaali digitoituihin
arkistoaineistoihin, ja se on elintärkeä sukututkimukselle. Se tarjoaa ilmaisen
pääsyn miljooniin digitaalisiin kuviin arkistoasiakirjoista käyttäjän
rekisteröidyttyä.1 Saaga on avainasemassa kirkonkirjojen (kirkonkirjat), kuten
metrikkakirjojen (meetrikaraamatud) ja personaalikirjojen (personaalraamatud),
sekä sielunluetteloiden ja monien muiden aineistojen tutkimisessa.2 Digitointi on tehty
korkealaatuisesti alkuperäisistä asiakirjoista.15 Ohjeet ovat viron- ja
englanninkielisiä, ja käyttö on suhteellisen helppoa monipuolisten
kuvankäsittely- ja kopiointiominaisuuksien ansiosta.15 Saagaan pääsee yleensä
VAU-portaalin kautta.3 Saagasta löytyy myös hyödyllisiä sisäisiä resursseja, kuten
tyypillisten asiakirjojen otsikoiden käännöksiä (esim.
"Sünnimeetrika" syntyneiden luettelolle) ja linkkejä vastaaviin
lähteisiin, kuten Latvian arkistoihin.16 Vaikka Saaga on laaja, kaikkia asiakirjoja ei ole digitoitu;
osa on edelleen saatavilla vain paperimuodossa.3
Saagan ilmainen käyttöoikeus ja korkealaatuiset kuvat ovat
mullistaneet virolaisen sukututkimuksen, tuoden alkuperäislähteet suoraan
saataville maailmanlaajuisesti. Sen valtava koko ja arkistollinen rakenne
tarkoittavat kuitenkin, että käyttäjien on kehitettävä navigointitaitoja sen
sijaan, että odottaisivat yksinkertaista "Google-tyyppistä"
hakukokemusta yksittäisille henkilöille. Digitointi- ja indeksointityön jatkuva
luonne (esim. personaalikirjojen nimihakemistojen teko on kesken 15) tarkoittaa, että Saaga
on dynaaminen resurssi. Se, mitä ei löydy tänään, saattaa olla saatavilla tai
helpommin löydettävissä tulevaisuudessa.
2. AIS:
Arkistotietokanta (AIS: Archival Information System)
AIS on Kansallisarkiston arkistoluettelo, jonka avulla
selvitetään, mitä asiakirjoja on olemassa, olivatpa ne digitoituja tai eivät.
Se sisältää kaikkien Kansallisarkistossa (Tartossa ja Tallinnassa) sekä
Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävien tiedostojen otsikot.3 Vanhimmat asiakirjat
ovat vuodelta 1240.1 AIS mahdollistaa haun millä tahansa sanalla (esim.
"Judische" juutalaisia koskeville tiedoille) tai sukunimellä
löytääkseen relevantteja tiedostojen otsikoita.3 Tutkijat voivat
tunnistaa tiedostoja ja tarkistaa sitten, ovatko ne digitoitu Saagassa, tai
tilata fyysisiä tiedostoja tarkasteltavaksi arkiston lukusaleissa.3 AIS on saatavilla
osoitteessa ais.ra.ee.3
AIS toimii kattavana karttana Viron arkistojen kokoelmiin, kun
taas Saaga tarjoaa pääsyn kartan digitoituihin alueisiin. Tämän eron
ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää kattavalle tutkimukselle, sillä AIS voi
ohjata ei-digitoituihin aineistoihin, jotka ovat välttämättömiä tietylle
sukulinjalle. Mahdollisuus hakea AIS:sta avainsanoilla nimien lisäksi (esim.
paikannimet, ammatit, historialliset tapahtumat, termit kuten
"Judische" 3) mahdollistaa temaattisen tutkimuksen ja voi paljastaa
asiakirjoja, joissa tiettyjä esivanhempia ei ole nimetty otsikossa, mutta he
ovat osa relevanttia ryhmää tai kontekstia.
3. VAU: Virtuaalinen
tutkijasali (VAU: Virtual Reading Room)
VAU on Kansallisarkiston verkkoportaali, joka tarjoaa ohjeita,
pääsyn erikoistietokantoihin ja palveluita tutkijoille. Se antaa ohjeita
sukututkimukseen 1 ja mahdollistaa arkistotodistusten (virallisten
otteiden/todistusten) sähköisen tilaamisen.1 VAU toimii porttina Saagaan ja muihin Kansallisarkiston
erikoistietokantoihin 3, kuten:
●
Onomastiikka: Viron
sukunimien historia (sukunimien anto 1826/1835, nimien virolaistaminen
1930-luvulla).13
●
Valokuvatietokanta,
Viron kartanoiden rekisteri, maantarkastuskirjat, historialliset kartat jne..13 Tiedustelulomakkeita
voi lähettää VAU:n kautta.20
VAU toimii
Kansallisarkiston digitaalisten palveluiden keskushermostona, ulottuen paljon
pidemmälle kuin vain linkittämiseen Saagaan. Se on tutkijan ensisijainen
käyttöliittymä arkiston kanssa asiointiin ja monipuolisten temaattisten
tietokantojen tutkimiseen, jotka voivat rikastuttaa sukuhistoriaa.
Erikoistietokantojen, kuten onomastiikkatietokannan 13, saatavuus vastaa
suoraan yleisiin sukututkimuksen haasteisiin, kuten sukunimien alkuperään ja
muutoksiin, tarjoten kohdennettuja työkaluja tiettyihin tutkimusongelmiin.
B. Tallinnan Kaupunginarkisto (Tallinna
Linnaarhiiv)
Tallinnan kaupunginarkisto on elintärkeä resurssi
esivanhemmille, joilla on yhteyksiä Tallinnaan. Sen asiakirjat ulottuvat
vuosisatojen taakse, ja digitoidut aineistot ovat saatavilla Saagan kautta.
Arkisto sisältää 1 302 arkistoa, joiden asiakirjat ovat peräisin 1200-luvulta
vuoteen 2015 asti.18 Kaupunginarkiston digitoidut asiakirjat ovat käytettävissä
Saagan kautta 18, ja tietoa kokoelmista löytyy myös AIS:sta.18 Historialliset kielet
Tallinnan asiakirjoissa ovat pääasiassa latina tai keski-alavirolainen saksa
(1200–1500-l.), yläsaksa (1600–1800-l.), venäjä (1880-luvulta alkaen) ja viro
(vuosista 1917–1918 alkaen).18 Arkisto tarjoaa palveluita, kuten vastaamista tiedusteluihin
(yleinen vastausaika 15 työpäivää, nopeutettu 2 työpäivää maksua vastaan).21 Kopioista peritään
maksuja.22
Tallinnan kaupunginarkiston digitoidun sisällön integrointi
Kansallisarkiston Saaga-alustaan 18 on merkittävä helpotus tutkijoille, sillä se sujuvoittaa pääsyä
sen sijaan, että heidän tarvitsisi opetella ja navigoida täysin erillisessä
digitaalisessa järjestelmässä tämän suurkaupungin osalta. Tallinnan
kaupunginarkiston asiakirjojen syvä historiallinen ulottuvuus (1200-luvulta
alkaen 18) tarjoaa mahdollisuuden
jäljittää kaupunkilaislinjoja paljon pidemmälle kuin maaseudulla on
mahdollista, edellyttäen että sukulinjat ovat pysyneet Tallinnassa.
C. Tärkeimmät asiakirjatyypit
1. Kirkonkirjat:
Metrikkakirjat (Meetrikaraamatud) ja personaalikirjat (Personaalraamatud)
Kirkonkirjat ovat virolaisen sukututkimuksen kulmakivi, tarjoten
tietoja syntymistä, avioliitoista, kuolemista ja perherakenteista.
●
Metrikkakirjat (Meetrikaraamatud): Sisältävät kronologisia merkintöjä syntyneistä, vihityistä ja
kuolleista.10 Luterilaisissa seurakunnissa saksa oli yleinen kieli
erityisesti ennen 1800-luvun puoliväliä; vuodesta 1892 alkaen käytettiin
venäjänkielisiä lomakkeita.2 Monet on digitoitu Saagaan.2 Myös ortodoksisia metrikkakirjoja on olemassa.2
●
Personaalikirjat (Personaalraamatud): Luetteloivat seurakunnan jäsenet perheittäin, kooten yhteen
paikkaan tietoja yksilöistä (syntymä, rippikoulu, avioliitto, kuolema, muutot,
muistiinpanot).10 Niistä tuli jatkuvia vuodesta 1834, ja uusia kirjoja
aloitettiin tyypillisesti 15–20 vuoden välein.10 Ne on järjestetty
kartanoittain ja sen jälkeen aakkosjärjestykseen perheittäin.10 Ne voivat sisältää
merkintöjä perheenjäsenten muutoista (esim. "lähti Siperiaan" tai
toiseen seurakuntaan).2 Monet on digitoitu Saagaan; joihinkin on tekeillä nimihakemistoja.2 Kansallisarkisto
säilyttää näitä asiakirjoja.1 Myös FamilySearch-palvelussa on kokoelmia Viron
kirkonkirjoista.19
Personaalraamat on usein
sukututkimuksellisesti tehokkaampi kuin Meetrikaraamat
perheiden rekonstruoinnissa, koska se ryhmittelee perheyksiköt yhteen ja seuraa
niitä ajan mittaan, tarjoten kertovan kontekstin, jota pelkät kronologiset
väestötapahtumatiedot eivät tarjoa.2 Kielen muutos metrikkakirjoissa (saksasta venäjään 10) on suora osoitus
hallinnollisen valvonnan muutoksista (Venäjän keisarikunnan lisääntynyt
vaikutusvalta) ja voi toimia tutkijoille aikajanamarkkerina.
2. Sielunluettelot
(Hingeloendid)
Sielunluettelot ovat väestönlaskennan kaltaisia asiakirjoja,
jotka Venäjän keisarikunta laati verotustarkoituksiin. Ne ovat arvokkaita
perherakenteen ja aikajanojen selvittämisessä. Ne ovat maakunnittain,
kartanoyhteisöittäin, kylittäin ja perheittäin laadittuja rekistereitä, jotka
sisältävät tiivistä tietoa koko perheestä.9 Niitä käytettiin verovelvollisten laskemiseen, ei koko väestön.9 Ne voivat vahvistaa
esivanhempien syntymäaikoja, ikiä ja perhesuhteita; ne tarjoavat tilannekuvan
perheestä sinä vuonna, jolloin luettelo laadittiin.9 Virossa tehtiin
kymmenen sielunluetteloa vuosina 1720–1858.9 Ancestry.com-sivustolla on kokoelma "Estonia, Soul List
Registers, 1826-1916".9 Myös FamilySearchilla on joitakin.6 Alkuperäiset asiakirjat
ovat Kansallisarkistossa Tartossa.9 Asiakirjat ovat viron-, venäjän- ja saksankielisiä.9 Viron
Sukututkimusseuralla (Eesti Genealoogia Selts) on sielunluetteloiden rekisteri
(Hingeloendite register).24
Sielunluettelot ovat erityisen hyödyllisiä ajanjaksoille tai
alueilta, joilta kirkonkirjoja saattaa puuttua tai ne ovat vahingoittuneet, tai
kirkonkirjoista löytyvien tietojen ristiin tarkistamiseen, koska ne olivat
valtion määräämiä luetteloita. Se, että nämä luettelot tehtiin verotusta varten 9, tarkoittaa, että ne
kattoivat pääasiassa kartanoihin sidotun talonpoikaisväestön. Aatelisto tai
tietyt muut yhteiskuntaluokat eivät välttämättä sisälly niihin, mikä vaatii
tutkijoilta tämän asiakirjatyypin laajuuden ja rajoitusten ymmärtämistä.
D. Muita hyödyllisiä verkkolähteitä
Kansallisarkiston resurssien lisäksi on hyvä hyödyntää muita
alustoja laajempiin hakuihin, koottuihin tietoihin ja erityisiin
asiakirjatyyppeihin, kuten hautausmaatietoihin.
●
FamilySearch: Tarjoaa yleisiä Viron
sukututkimusresursseja, oppimisartikkeleita, sanastoja ja joitakin digitoituja
asiakirjakokoelmia, kuten "Estonia Church Books and Synagogue Records,
1835-1940" ja "Estonia Population Registers, 1918-1944".6
●
MyHeritage: Tarjoaa Viro-kohtaisia
tietokokoelmia ja hakutoimintoja.7
●
Hautausmaaportaalit:
○
Haudi (www.kalmistud.ee / eestikalmistud.ee): Merkittävä virolainen hautausmaaportaali, jonka tavoitteena on
kattaa kaikki hautausmaat. Se mahdollistaa haudattujen henkilöiden etsimisen,
karttojen tarkastelun ja yhteydenoton hallintoihin.19 Kaikki hautausmaat
eivät ole vielä mukana, ja tietojen kattavuus voi vaihdella.27
○
Find A Grave, BillionGraves:
Kansainvälisiä alustoja, joilla on käyttäjien lähettämiä hautausmaatietoja,
jotka voivat sisältää virolaisia hautoja.19
●
Historialliset sanomalehdet:
Verkkosivusto dea.digar.ee mahdollistaa Viron historiallisten sanomalehtien
(1811–2017) selaamisen avainsanalla, nimellä tai paikkakunnalla.3
●
VEPER (Välis-Eesti isikulooline andmebaas): Ulkovirolaisten merkkihenkilöiden biografinen tietokanta, joka
perustuu ulkovirolaiseen lehdistöön.29
Kaupalliset ja
yhteisölliset sukututkimusalustat (FamilySearch, MyHeritage) voivat olla
arvokkaita muiden tutkijoiden tekemien yhteyksien löytämisessä tai
indeksoitujen asiakirjaversioiden käyttämisessä, mutta tiedot tulee aina
tarkistaa alkuperäisistä lähteistä, kuten Saagasta löytyvistä.
Hautausmaaportaalit, kuten Haudi 26, ovat yhä tärkeämpiä, sillä ne eivät ainoastaan tarjoa kuolin-
ja hautaustietoja, vaan voivat myös antaa vihjeitä perhehaudoista, linkittyä
muihin kuolleisiin perheenjäseniin ja joskus jopa sisältää hautakivikuvia,
tarjoten konkreettisen yhteyden menneisyyteen. Digitoidut historialliset
sanomalehdet 3 ovat alihyödynnetty resurssi, joka voi tarjota runsaasti
kontekstuaalista tietoa esivanhempien elämästä, kuten kuolinilmoituksia,
vihkiuutisia, uutisartikkeleita heidän toimistaan tai mainoksia heidän
yrityksistään, ylittäen väestötilastojen tarjoamat tiedot.
Taulukko: Tärkeimmät Verkkolähteet Viron
Sukututkimukseen
|
Resurssi |
URL (suora linkki tai pääportaali) |
Lyhyt kuvaus |
|
Saaga |
www.ra.ee/saaga |
Kansallisarkiston
digitoidut asiakirjat (kirkonkirjat, sielunluettelot jne.) |
|
AIS |
ais.ra.ee |
Kansallisarkiston ja
Tallinnan kaupunginarkiston aineistohakemisto |
|
VAU |
www.ra.ee/vau/ |
Kansallisarkiston
virtuaalitutkijasali, ohjeita, erikoistietokantoja |
|
Tallinna Linnaarhiiv |
www.tallinn.ee/et/arhiivindus |
Tallinnan
kaupunginarkiston tiedot (digitoidut Saagassa) |
|
Haudi |
www.kalmistud.ee |
Viron hautausmaiden
portaali, hautatietojen haku |
|
FamilySearch |
www.familysearch.org |
Viroon liittyviä
aineistoja ja sukupuita |
|
DEA |
dea.digar.ee |
Digitoidut Viron
sanomalehdet |
Taulukko tarjoaa nopean
yleiskatsauksen tärkeimpiin verkkolähteisiin. Aloittelijalle näiden keskeisten
portaalien selkeä listaaminen niiden pääasiallisten toimintojen kera on
vähemmän ylivoimaista kuin niiden kohtaaminen hajallaan tekstissä. Tämä vastaa suoraan
tarpeeseen saada tietoa siitä, mistä aloittaa verkossa.
Käytännön vinkkejä
A. Kielimuuri ja sen ylittäminen
Tutkijat kohtaavat asiakirjoja viron, saksan ja venäjän
kielillä; perusymmärrys keskeisistä termeistä ja kirjoitusjärjestelmistä on
tarpeen. Useimmat vanhemmat käsinkirjoitetut tekstit ovat saksan- ja
venäjänkielisiä.1 Näiden kielten sekä viron tuntemuksesta on hyötyä.3 Ei ole välttämätöntä
osata kieliä sujuvasti; keskity vieraiden aakkostojen (goottilainen,
kyrillinen) ja keskeisten sukututkimustermien opetteluun.8 Apuna ovat:
●
Virolainen
sukututkimussanasto 6, saksan, latinan ja venäjän sanastot.6
●
Kansallisarkiston
Saaga-portaali tarjoaa käännöksiä tyypillisistä asiakirjojen otsikoista.16
●
Eesti Genealoogia Selts
tarjoaa esimerkkejä goottilaisesta kirjoituksesta ja selityksiä
sukututkimustermeille.24 Verkossa olevat käännöstyökalut voivat auttaa, mutta niitä
tulee käyttää varoen käsinkirjoitetun aineiston kanssa.
Useiden kielten ja
kirjoitusjärjestelmien haaste on merkittävä, mutta hallittavissa oleva este.
Sanastojen, kirjoitusoppaiden ja jopa Saagan sisäisten käännösten 6 saatavuus osoittaa,
että arkisto- ja sukututkimusyhteisöt ovat tietoisia tästä haasteesta ja
tarjoavat työkaluja sen lieventämiseksi. Yleisten sanojen, kuten syntymä (sünd,
geboren, родился), avioliitto (abielu, heirat, брак), kuolema (surm, gestorben,
умер) ja perhesuhteiden tunnistaminen kussakin kielessä on käytännönläheinen
ensimmäinen askel, joka tuottaa nopeasti tuloksia asiakirjojen tulkinnassa.
B. Tilan- ja paikannimien ymmärtäminen
Historialliset paikannimet, hallinnolliset jaot ja talonnimien
ainutlaatuinen rooli ovat ratkaisevia asiakirjojen löytämisessä. Monilla
paikoilla on nimiä useilla kielillä (esim. saksa, venäjä, viro) tai nimet ovat
muuttuneet ajan myötä.8 Paikannimihakemistot (gazetteers) voivat auttaa.6 Talonnimet (talunimed)
ovat tärkeitä. Aiemmin virolaiset tunnistettiin usein talonnimensä perusteella,
erityisesti ennen sukunimien laajaa käyttöönottoa.11 Talonnimiä alettiin
dokumentoida 1500-luvulla verotusyksikköinä.12 Maantarkastuskirjat listaavat taloja.4 Historiallisten
hallinnollisten jakojen (maakunnat, kihlakunnat/seurakunnat, kartanot)
ymmärtäminen on välttämätöntä, koska asiakirjat on usein järjestetty niiden
mukaisesti.24 Kansallisarkiston VAU-portaalissa on Viron kartanoiden
rekisteri, joka auttaa navigoimaan vieraskielisten kartanonimien kanssa.13
Sukunimiä edeltävinä aikoina (yleensä ennen vuosia 1826/1835)
talon nimi toimi usein tosiasiallisena sukunimenä tai ensisijaisena perheen
tunnisteena, mikä tekee siitä luotettavamman hakutermin kuin pelkän
henkilönnimen. Maantieteellinen hierarkia (kartano -> kylä -> talo) oli
keskeinen maaseudun elämässä ja asiakirjanpidossa. Oikean kartanon (mõis)
tunnistaminen on usein ensimmäinen askel esivanhempien löytämiseksi maaseudun
seurakuntien kirjoista tai sielunluetteloista.
Lisäapua ja yhteisöjä
A. Eesti Genealoogia Selts (Viron
Sukututkimusseura)
Eesti Genealoogia Selts on Viron ensisijainen sukututkimusseura,
joka tarjoaa resursseja, asiantuntemusta ja yhteisön. Se on sukututkijoiden
yhdistys, joka perustettiin vuonna 1990.30 Sen verkkosivusto on www.genealoogia.ee.30 Toimintaan kuuluu
vuosikokouksia, kursseja (esim. goottilaisesta kirjoituksesta,
arkistotutkimuksesta), kesäleirejä, näyttelyitä ja julkaisuja.32 Seura julkaisee
uutiskirjeitä/aikakauslehtiä, kuten "Põlvnemislugu".32 Se tarjoaa
verkkosivuillaan hyödyllisiä materiaaleja (Abimaterjale), kuten oppaita Viron
perussukututkimuslähteisiin, esimerkkejä lähteistä, väestönlaskentarekisterin
(Hingeloendite register), tietoa mikrofilmatuista personaalikirjoista,
hallinnollisten aluejakojen karttoja, sukututkimustermien selityksiä ja
esimerkkejä goottilaisesta kirjoituksesta.24 On huomioitava, että seura on merkitty poistetuksi
yritysrekisteristä 33, mutta sen verkkosivusto 24 näyttää olevan aktiivinen ja listaa tuoreita aktiviteetteja
(esim. vuoden 2023 vuosikokous 32). Tämä mahdollinen ristiriita saattaa vaatia lyhyen maininnan
nykytilan tarkistamisesta, mutta pääpaino on saatavilla olevissa resursseissa.
Eesti Genealoogia Selts toimii tärkeänä siltana yksittäisten
tutkijoiden ja Viron arkistojen sekä historiallisten asiakirjojen
monimutkaisuuden välillä, tarjoten erikoistietoa ja käytännön koulutusta (kuten
goottilaisen kirjoituksen kursseja 24), jota voi olla vaikea löytää muualta. Seuran omat
arkistokokoelmat, kuten mikrofilmit joidenkin seurakuntien personaalikirjoista 10, voivat täydentää
Kansallisarkiston resursseja tai tarjota vaihtoehtoisia pääsyreittejä.
B. Verkkofoorumit ja -ryhmät
Verkkoyhteisöt tarjoavat alustoja kysymysten esittämiseen,
löytöjen jakamiseen ja yhteydenpitoon muiden tutkijoiden kanssa.
Facebook-sivut, kuten "Estonia Genealogy" ja "Eastern European
Research", voivat olla hyödyllisiä.19 Myös FamilySearchin yhteisö Viron (Venäjän keisarikunnan)
tutkimukselle on olemassa.19 Nämä epäviralliset verkkoryhmät tarjoavat nopeaa vertaistukea,
joka voi olla korvaamatonta tiettyjen tutkimuksen esteiden
("tiiliseinien") ylittämisessä tai nopeiden neuvojen saamisessa
asiakirjan tulkintaan tai paikan löytämiseen.
Tietosuoja ja maksut
Vaikka suuri osa verkkopääsystä on ilmaista, on syytä olla
tietoinen tietosuojarajoituksista tuoreiden asiakirjojen osalta ja
mahdollisista maksuista tietyistä palveluista tai kopioista.
●
Ilmainen pääsy: Sukututkimus
Saaga-portaalissa on yleensä yksityishenkilöille maksutonta.1
●
Maksut:
○
Kansallisarkisto:
Asiakirjojen kopiot (esim. A3-tulostuslaatuinen 0,80 €, suuremmat formaatit
4,50 €).34 Arkistojen väliset
lainat Tarton ja Tallinnan välillä maksavat 3 €/kappale.35
○
Tallinnan
kaupunginarkisto: Paperikopio 1 €, digitaalinen käyttökopio 0,40 €,
tulostuslaatuinen digitaalinen kopio A3 2,50 €, suurempi 10,00 €. Nopeutettu
vastaus tiedusteluun (2 työpäivää) 15 €.21
●
Tietosuoja:
○
Viron laki suojaa
henkilötietoja.36 Pääsy arkistoasiakirjoihin on rajoittamaton, elleivät
esimerkiksi henkilötietolain mukaiset rajoitukset ole voimassa.39
○
Tieteellistä ja
historiallista tutkimusta varten henkilötietoja voidaan käsitellä, mieluiten
pseudonymisoituna.40 Kansallisarkisto toimii eettisenä toimikuntana hallussaan
olevien tietojen osalta.40
○
Suostumus tietojen
käsittelyyn on yleensä voimassa rekisteröidyn eliniän ja 10 vuotta kuoleman
jälkeen (20 vuotta, jos kuollut alaikäisenä), ellei rekisteröity ole toisin
päättänyt. Kuoleman jälkeen perillisten suostumus saatetaan tarvita
käsittelyyn, poikkeuksia lukuun ottamatta.40
○
Elossa olevien
henkilöiden henkilötietojen julkaiseminen verkossa (esim. sukupuissa) vaatii
heidän suostumuksensa.37
Saagan "ilmainen
pääsy" koskee digitaalisten kuvien katselua. Kaikki konkreettiset
tuotokset (oikeaksi todistetut kopiot, tulosteet) tai erikoistuneet
arkistonhoitajan palvelut aiheuttavat todennäköisesti kustannuksia. Tämä ero on
tärkeä odotusten hallinnassa. Tietosuojalait tarkoittavat, että hyvin tuoreiden
esivanhempien (elävien tai äskettäin kuolleiden) tutkiminen on rajoitetumpaa.
10/20 vuoden sääntö kuoleman jälkeen 40 antaa yleisen suuntaviivan, mutta pääsy voi riippua
asiakirjojen luonteesta ja suhteesta henkilöön. Viron hallituksen painotus
tietojen avoimuuteen ja kansalaisten oikeuteen hallita omia tietojaan 36 tukee oikeudellista
kehystä. Vaikka tämä takaa yksityisyyden, se tarkoittaa myös, että
sukututkijoiden on oltava vastuullisia keräämiensä ja julkaisemiensa tietojen
kanssa, erityisesti elossa olevien sukulaisten osalta.37
Lähdeartikkelit
1.
National
Archives of Estonia - Wikipedia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://en.wikipedia.org/wiki/National_Archives_of_Estonia
2.
VAU -
Suguvõsauurimine - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/et/page/article/index?menuId=2
3. Resource
Guide: Estonia - Israel Genealogy Research Association, avattu toukokuuta 13,
2025, https://genealogy.org.il/resource-guides/estonia/
4.
VAU -
Genealogy - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/en/page/article/index?menuId=16
5.
About
us - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/en/national-archives/about-us/
6. Estonia
Getting Started - FamilySearch, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.familysearch.org/en/wiki/Estonia_Getting_Started
7.
Viro
- Sukututkimus, olennaiset tiedot - MyHeritage, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.myheritage.fi/research/category-Estonia/viro-sukututkimus-olennaiset-tiedot
8. Finding
Your Estonian Ancestors: Resources and Tips to Guide You - Family Tree
Magazine, avattu toukokuuta 13, 2025, https://familytreemagazine.com/heritage/estonian/estonian-heritage-resources/
9.
Estonia,
Soul List Registers, 1826-1916 - Ancestry.com, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ancestry.com/search/collections/62419/
10.
Eesti
Genealoogia Selts — Genealoogia põhiallikad Eestis, avattu toukokuuta 13, 2025,
https://www.genealoogia.ee/abimaterjale/genealoogia-pohiallikad-eestis/
11. I
just discovered a few of my ancestors were Estonian : r/Eesti - Reddit, avattu
toukokuuta 13, 2025, https://www.reddit.com/r/Eesti/comments/uywgs1/i_just_discovered_a_few_of_my_ancestors_were/
12. Remarks
on the age of farm names on the example of Audru - Keel ja Kirjandus, avattu
toukokuuta 13, 2025, https://keeljakirjandus.ee/en/archives/35447
13.
VAU -
Virtual reading room - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/en
14.
Rahvusarhiiv
- Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/en/
15.
Baltian
sukujen tutkijat [Arkisto] - Suku Forum, avattu toukokuuta 13, 2025, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9944.html
16.
Church
records - Saaga, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/dgs/lang.php?lng=en&uri=%2Fdgs%2Fexplorer.php%3Ftid%3D1%26tbn%3D1%26lev%3Dyes%26hash%3Db13dc40730dfba9b4c3399cbf29ead5b
17. National
Archives of Estonia (Rahvusarchiv) - JewishGen, avattu toukokuuta 13, 2025, https://latvia.jewishgen.org/research/archival-resources/overview-estonian-resources/national-archives-of-estonia-rahvusarchiv
18. Tallinn
City Archives holdings, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/en/arhiivindus/Tallinn-City-Archives-holdings
19. Estonia:
Eastern Europe - The Family History Guide, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.thefhguide.com/project-9-estonia.html
20.
VAU -
Korduma kippuvad küsimused - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/et/helpdesk/faq/index?dialog=1
21.
Tallinna
Linnaarhiivi teenused | Tallinn, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/et/arhiivindus/tallinna-linnaarhiivi-teenused
22.
Tallinna
Linnaarhiivi koondhinnakiri | Tallinn, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/et/arhiivindus/tallinna-linnaarhiivi-koondhinnakiri
23.
Tallinna
Linnaarhiiv - WordPress.com, avattu toukokuuta 13, 2025, https://linnaarhiiv.wordpress.com/2020/10/13/tallinna-linnaarhiiv/
24.
Eesti
Genealoogia Selts — Abimaterjale, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/abimaterjale/
25.
Sukututkimuslinkkejä
– SshyWiki, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Sukututkimuslinkkej%C3%A4
26.
e-Cemetery
- DigiExpo - e-Estonia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://digiexpo.e-estonia.com/all-solutions/e-cemetery-2/
27.
Maetu
otsing - Eesti Kalmistud, avattu toukokuuta 13, 2025, https://eestikalmistud.ee/maetu-otsing/
28.
Kalmistuportaal,
avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.kalmistud.ee/
29.
VEPER
- Väliseesti isikulooline andmebaas - Estonian World Review, avattu toukokuuta
13, 2025, https://www.eesti.ca/veper-valiseesti-isikulooline-andmebaas/article11082
30.
Eesti
Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/
31.
History
- Eesti Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/en/history/
32.
Activities
- Eesti Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/en/activities/
33.
EESTI
GENEALOOGIA SELTS | e-Äriregister, avattu toukokuuta 13, 2025, https://ariregister.rik.ee/est/company/80027817/EESTI-GENEALOOGIA-SELTS
34.
Koopiad
- Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/kulastajale/tasulised-teenused/koopiad/
35.
Kauglaenutus
- Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/kulastajale/tasulised-teenused/kauglaenutus/
36. Personal
control of privacy and data: Estonian experience - PMC - PubMed Central, avattu
toukokuuta 13, 2025, https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5741780/
37.
Sukututkimus
- Tietosuojavaltuutetun toimisto, avattu toukokuuta 13, 2025, https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-sukututkimus
38.
Data
protection laws in Estonia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.dlapiperdataprotection.com/?t=law&c=EE
39.
Archives
Act - Riigi Teataja, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.riigiteataja.ee/en/eli/504032016002/consolide
40. Estonia's
Personal Data Protection Act | Digital Watch Observatory, avattu toukokuuta 13,
2025, https://dig.watch/resource/estonias-personal-data-protection-act
