analytics

Sukututkimusta Virossa

Viron sukututkimus tarjoaa kiehtovan matkan menneisyyteen, ja nykyaikana se on tullut yhä useamman ulottuville laajojen digitointihankkeiden ansiosta. Monet virolaiset voivat jäljittää sukulinjojaan jopa 1700-luvun alkuun saakka 1, mikä kertoo paitsi hyvin säilyneistä asiakirjoista myös siitä perusteellisesta työstä, jota arkistolaitokset ovat tehneet niiden saattamiseksi tutkijoiden käyttöön. Viron arkistoaineistot ovat merkittäviltä osin digitoitu, mikä tekee tutkimuksesta huomattavasti helpompaa kuin monissa muissa maissa.3 Erityisesti Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) tarjoaa miljoonia digitaalisia kuvia vapaasti käytettäväksi Saaga-portaalinsa kautta.1 Nämä aineistot sisältävät runsaasti tietoa syntymistä, kuolemista, avioliitoista sekä henkilökohtaisia asiakirjoja, jotka valottavat menneiden sukupolvien elämää.1 Tämä laaja digitointi ei ole sattumaa, vaan se heijastaa Viron kansallista strategiaa ja arkistolaitosten, kuten Kansallisarkiston, pitkäjänteistä työtä.1 Aloitteleva tutkija voi siis edetä merkittävästi jo kotoa käsin. Mahdollisuus jäljittää sukuhaaroja aina 1700-luvulle asti on osoitus siitä, että asiakirjat ovat säilyneet läpi historian myllerrysten, mikä antaa luottamusta tutkimustyön tuloksellisuuteen.

Aloita Näistä

A. Kerää tiedot suvustasi

Ennen arkistojen syövereihin sukeltamista on välttämätöntä koota kaikki olemassa oleva tieto suvusta. Sukututkimuksessa edetään tunnetusta tuntemattomaan: aloita nykyhetkestä ja dokumentoi tiedot sekä sukulaisuussuhteet taaksepäin edeten.6 On tärkeää kirjata ylös jokainen tieto ja sen lähde huolellisesti sekä arvioida lähteiden luotettavuutta.6 Viron arkistoissa tutkimuksen aloittamiseksi tulisi tietää esivanhempien nimet, syntymä- ja kuolinajat sekä -paikat mahdollisimman kauas menneisyyteen. Myös vihkitiedot ja asuinpaikat ovat avainasemassa.4 Tarkat lähtötiedot, kuten nimet, päivämäärät ja erityisesti paikkakunnat tai seurakunnat, ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Viron valtavissa digitaalisissa arkistoissa, kuten Saagassa, navigointi on tehokasta eikä tutkija huku tietomäärään.1 Erityisesti nimien mahdolliset muunnelmat ja paikkakuntien nimien monimutkaisuus korostavat täsmällisten lähtötietojen merkitystä.7

B. Historiallinen konteksti lyhyesti

Viron historiallinen tausta heijastuu vahvasti arkistoasiakirjoihin, erityisesti niiden kieleen ja nimistöön. Suurin osa Viron kansallisarkistossa säilytettävistä vanhemmista käsinkirjoitetuista teksteistä on saksan- ja venäjänkielisiä.1 Parhaiden tutkimustulosten saavuttamiseksi viron, saksan ja venäjän (tai ainakin saksan ja venäjän) kielten tuntemuksesta on hyötyä.3 Viro oli osa Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1710 9, mikä johti venäjän kielen käyttöön virallisissa asiakirjoissa, erityisesti 1800-luvun lopulta lähtien; esimerkiksi metrikkakirjat laadittiin venäjäksi vuodesta 1892 alkaen.10

Baltiansaksalaisella aatelistolla oli merkittävä asema ja vaikutusvalta vuosisatojen ajan, minkä seurauksena saksa oli hallinnon ja ylempien yhteiskuntaluokkien kieli.11 Monet virolaiset, erityisesti varakkaammat ja kaupunkilaiset, omaksuivat saksalaisia tapoja ja kielen.11 Tämä historiallinen kerroksellisuus tarkoittaa, että tutkija kohtaa paitsi kielimuurin, myös asiakirjoissa heijastuvia historiallisia valtasuhteita ja kulttuurisia muutoksia.

Virolaisilla ei aina ollut kiinteitä sukunimiä ennen myöhempiä aikoja, ja heidät saatettiin merkitä varhaisemmissa asiakirjoissa talonnimen, isännimen (patronyymin) tai ammatin mukaan.11 Erityisesti talonnimet voivat olla ratkaisevia tunnisteita.12 Sukunimet annettiin virallisesti virolaisille Liivinmaalla vuonna 1826 ja Virossa vuonna 1835.13 Henkilöillä saattoi olla virallinen saksan- tai venäjänkielinen etunimi, mutta heidät tunnettiin virolaisilla vastineilla.11 Siirtymä kiinteisiin sukunimiin ja talonnimien historiallinen merkitys 11 tarkoittavat, että tutkimusstrategioiden on mukauduttava. Haku talon nimellä saattaa olla tehokkaampaa 1820–1830-lukuja edeltävässä tutkimuksessa kuin pelkästään sukunimiin luottaminen, jotka saattoivat olla uusia tai vaihtelevia. Esimerkiksi "saksalaistumisen" trendi 11 viittaa siihen, että saksalaiselta kalskahtava nimi saattoi kuulua etnisesti virolaiselle henkilölle. Tämä vaatii tutkijalta nimien pintatason tarkastelua syvempää perehtymistä sosiaaliseen kontekstiin.

Keskeiset lähteet Viron sukututkimukseen

A. Viron Kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) ja sen digitaaliset palvelut

Viron kansallisarkisto (Rahvusarhiiv) on sukututkimuksen ensisijainen instituutio, joka tarjoaa laajat digitaaliset palvelut. Kansallisarkisto kerää ja säilyttää Viron historiaa, kulttuuria ja yhteiskunnallisia oloja dokumentoivia aineistoja riippumatta niiden syntyajasta, -paikasta tai tallennusmuodosta.1 Sillä on toimipisteitä Tallinnassa ja Tartossa sekä aluearkistoja.1 Sen päätehtävänä on varmistaa yhteiskunnan kirjallisen muistin säilyminen ja käytettävyys.5 Kokoelmiin kuuluu noin 10 miljoonaa asiakirjaa, joista vanhimmat ovat vuodelta 1240, ja verkossa on noin 36 miljoonaa digitaalista kuvaa.1 Kansallisarkiston laaja toimeksianto 1 tarkoittaa, että se ei ole vain "vanhojen asiakirjojen" säilytyspaikka, vaan aktiivinen toimija, joka muokkaa Viron dokumentaarisen perinnön hallintaa ja saatavuutta erityisesti digitaalisella aikakaudella. Erilaisten aineistojen – keskiaikaisista pergamenteista nykyaikaisiin digitaalisiin tiedostoihin, mukaan lukien henkilöasiakirjat, oikeudenkäyntiasiakirjat ja yliopistojen matrikkelit 1 – keskittäminen Kansallisarkiston järjestelmään tarjoaa potentiaalin monipuoliseen tutkimukseen perustilastotietojen lisäksi.

1. Saaga: Digitoitujen asiakirjojen aarreaitta

Saaga on Kansallisarkiston ensisijainen portaali digitoituihin arkistoaineistoihin, ja se on elintärkeä sukututkimukselle. Se tarjoaa ilmaisen pääsyn miljooniin digitaalisiin kuviin arkistoasiakirjoista käyttäjän rekisteröidyttyä.1 Saaga on avainasemassa kirkonkirjojen (kirkonkirjat), kuten metrikkakirjojen (meetrikaraamatud) ja personaalikirjojen (personaalraamatud), sekä sielunluetteloiden ja monien muiden aineistojen tutkimisessa.2 Digitointi on tehty korkealaatuisesti alkuperäisistä asiakirjoista.15 Ohjeet ovat viron- ja englanninkielisiä, ja käyttö on suhteellisen helppoa monipuolisten kuvankäsittely- ja kopiointiominaisuuksien ansiosta.15 Saagaan pääsee yleensä VAU-portaalin kautta.3 Saagasta löytyy myös hyödyllisiä sisäisiä resursseja, kuten tyypillisten asiakirjojen otsikoiden käännöksiä (esim. "Sünnimeetrika" syntyneiden luettelolle) ja linkkejä vastaaviin lähteisiin, kuten Latvian arkistoihin.16 Vaikka Saaga on laaja, kaikkia asiakirjoja ei ole digitoitu; osa on edelleen saatavilla vain paperimuodossa.3

Saagan ilmainen käyttöoikeus ja korkealaatuiset kuvat ovat mullistaneet virolaisen sukututkimuksen, tuoden alkuperäislähteet suoraan saataville maailmanlaajuisesti. Sen valtava koko ja arkistollinen rakenne tarkoittavat kuitenkin, että käyttäjien on kehitettävä navigointitaitoja sen sijaan, että odottaisivat yksinkertaista "Google-tyyppistä" hakukokemusta yksittäisille henkilöille. Digitointi- ja indeksointityön jatkuva luonne (esim. personaalikirjojen nimihakemistojen teko on kesken 15) tarkoittaa, että Saaga on dynaaminen resurssi. Se, mitä ei löydy tänään, saattaa olla saatavilla tai helpommin löydettävissä tulevaisuudessa.

2. AIS: Arkistotietokanta (AIS: Archival Information System)

AIS on Kansallisarkiston arkistoluettelo, jonka avulla selvitetään, mitä asiakirjoja on olemassa, olivatpa ne digitoituja tai eivät. Se sisältää kaikkien Kansallisarkistossa (Tartossa ja Tallinnassa) sekä Tallinnan kaupunginarkistossa säilytettävien tiedostojen otsikot.3 Vanhimmat asiakirjat ovat vuodelta 1240.1 AIS mahdollistaa haun millä tahansa sanalla (esim. "Judische" juutalaisia koskeville tiedoille) tai sukunimellä löytääkseen relevantteja tiedostojen otsikoita.3 Tutkijat voivat tunnistaa tiedostoja ja tarkistaa sitten, ovatko ne digitoitu Saagassa, tai tilata fyysisiä tiedostoja tarkasteltavaksi arkiston lukusaleissa.3 AIS on saatavilla osoitteessa ais.ra.ee.3

AIS toimii kattavana karttana Viron arkistojen kokoelmiin, kun taas Saaga tarjoaa pääsyn kartan digitoituihin alueisiin. Tämän eron ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää kattavalle tutkimukselle, sillä AIS voi ohjata ei-digitoituihin aineistoihin, jotka ovat välttämättömiä tietylle sukulinjalle. Mahdollisuus hakea AIS:sta avainsanoilla nimien lisäksi (esim. paikannimet, ammatit, historialliset tapahtumat, termit kuten "Judische" 3) mahdollistaa temaattisen tutkimuksen ja voi paljastaa asiakirjoja, joissa tiettyjä esivanhempia ei ole nimetty otsikossa, mutta he ovat osa relevanttia ryhmää tai kontekstia.

3. VAU: Virtuaalinen tutkijasali (VAU: Virtual Reading Room)

VAU on Kansallisarkiston verkkoportaali, joka tarjoaa ohjeita, pääsyn erikoistietokantoihin ja palveluita tutkijoille. Se antaa ohjeita sukututkimukseen 1 ja mahdollistaa arkistotodistusten (virallisten otteiden/todistusten) sähköisen tilaamisen.1 VAU toimii porttina Saagaan ja muihin Kansallisarkiston erikoistietokantoihin 3, kuten:

     Onomastiikka: Viron sukunimien historia (sukunimien anto 1826/1835, nimien virolaistaminen 1930-luvulla).13

     Valokuvatietokanta, Viron kartanoiden rekisteri, maantarkastuskirjat, historialliset kartat jne..13 Tiedustelulomakkeita voi lähettää VAU:n kautta.20

VAU toimii Kansallisarkiston digitaalisten palveluiden keskushermostona, ulottuen paljon pidemmälle kuin vain linkittämiseen Saagaan. Se on tutkijan ensisijainen käyttöliittymä arkiston kanssa asiointiin ja monipuolisten temaattisten tietokantojen tutkimiseen, jotka voivat rikastuttaa sukuhistoriaa. Erikoistietokantojen, kuten onomastiikkatietokannan 13, saatavuus vastaa suoraan yleisiin sukututkimuksen haasteisiin, kuten sukunimien alkuperään ja muutoksiin, tarjoten kohdennettuja työkaluja tiettyihin tutkimusongelmiin.

B. Tallinnan Kaupunginarkisto (Tallinna Linnaarhiiv)

Tallinnan kaupunginarkisto on elintärkeä resurssi esivanhemmille, joilla on yhteyksiä Tallinnaan. Sen asiakirjat ulottuvat vuosisatojen taakse, ja digitoidut aineistot ovat saatavilla Saagan kautta. Arkisto sisältää 1 302 arkistoa, joiden asiakirjat ovat peräisin 1200-luvulta vuoteen 2015 asti.18 Kaupunginarkiston digitoidut asiakirjat ovat käytettävissä Saagan kautta 18, ja tietoa kokoelmista löytyy myös AIS:sta.18 Historialliset kielet Tallinnan asiakirjoissa ovat pääasiassa latina tai keski-alavirolainen saksa (1200–1500-l.), yläsaksa (1600–1800-l.), venäjä (1880-luvulta alkaen) ja viro (vuosista 1917–1918 alkaen).18 Arkisto tarjoaa palveluita, kuten vastaamista tiedusteluihin (yleinen vastausaika 15 työpäivää, nopeutettu 2 työpäivää maksua vastaan).21 Kopioista peritään maksuja.22

Tallinnan kaupunginarkiston digitoidun sisällön integrointi Kansallisarkiston Saaga-alustaan 18 on merkittävä helpotus tutkijoille, sillä se sujuvoittaa pääsyä sen sijaan, että heidän tarvitsisi opetella ja navigoida täysin erillisessä digitaalisessa järjestelmässä tämän suurkaupungin osalta. Tallinnan kaupunginarkiston asiakirjojen syvä historiallinen ulottuvuus (1200-luvulta alkaen 18) tarjoaa mahdollisuuden jäljittää kaupunkilaislinjoja paljon pidemmälle kuin maaseudulla on mahdollista, edellyttäen että sukulinjat ovat pysyneet Tallinnassa.

C. Tärkeimmät asiakirjatyypit

1. Kirkonkirjat: Metrikkakirjat (Meetrikaraamatud) ja personaalikirjat (Personaalraamatud)

Kirkonkirjat ovat virolaisen sukututkimuksen kulmakivi, tarjoten tietoja syntymistä, avioliitoista, kuolemista ja perherakenteista.

     Metrikkakirjat (Meetrikaraamatud): Sisältävät kronologisia merkintöjä syntyneistä, vihityistä ja kuolleista.10 Luterilaisissa seurakunnissa saksa oli yleinen kieli erityisesti ennen 1800-luvun puoliväliä; vuodesta 1892 alkaen käytettiin venäjänkielisiä lomakkeita.2 Monet on digitoitu Saagaan.2 Myös ortodoksisia metrikkakirjoja on olemassa.2

     Personaalikirjat (Personaalraamatud): Luetteloivat seurakunnan jäsenet perheittäin, kooten yhteen paikkaan tietoja yksilöistä (syntymä, rippikoulu, avioliitto, kuolema, muutot, muistiinpanot).10 Niistä tuli jatkuvia vuodesta 1834, ja uusia kirjoja aloitettiin tyypillisesti 15–20 vuoden välein.10 Ne on järjestetty kartanoittain ja sen jälkeen aakkosjärjestykseen perheittäin.10 Ne voivat sisältää merkintöjä perheenjäsenten muutoista (esim. "lähti Siperiaan" tai toiseen seurakuntaan).2 Monet on digitoitu Saagaan; joihinkin on tekeillä nimihakemistoja.2 Kansallisarkisto säilyttää näitä asiakirjoja.1 Myös FamilySearch-palvelussa on kokoelmia Viron kirkonkirjoista.19

Personaalraamat on usein sukututkimuksellisesti tehokkaampi kuin Meetrikaraamat perheiden rekonstruoinnissa, koska se ryhmittelee perheyksiköt yhteen ja seuraa niitä ajan mittaan, tarjoten kertovan kontekstin, jota pelkät kronologiset väestötapahtumatiedot eivät tarjoa.2 Kielen muutos metrikkakirjoissa (saksasta venäjään 10) on suora osoitus hallinnollisen valvonnan muutoksista (Venäjän keisarikunnan lisääntynyt vaikutusvalta) ja voi toimia tutkijoille aikajanamarkkerina.

2. Sielunluettelot (Hingeloendid)

Sielunluettelot ovat väestönlaskennan kaltaisia asiakirjoja, jotka Venäjän keisarikunta laati verotustarkoituksiin. Ne ovat arvokkaita perherakenteen ja aikajanojen selvittämisessä. Ne ovat maakunnittain, kartanoyhteisöittäin, kylittäin ja perheittäin laadittuja rekistereitä, jotka sisältävät tiivistä tietoa koko perheestä.9 Niitä käytettiin verovelvollisten laskemiseen, ei koko väestön.9 Ne voivat vahvistaa esivanhempien syntymäaikoja, ikiä ja perhesuhteita; ne tarjoavat tilannekuvan perheestä sinä vuonna, jolloin luettelo laadittiin.9 Virossa tehtiin kymmenen sielunluetteloa vuosina 1720–1858.9 Ancestry.com-sivustolla on kokoelma "Estonia, Soul List Registers, 1826-1916".9 Myös FamilySearchilla on joitakin.6 Alkuperäiset asiakirjat ovat Kansallisarkistossa Tartossa.9 Asiakirjat ovat viron-, venäjän- ja saksankielisiä.9 Viron Sukututkimusseuralla (Eesti Genealoogia Selts) on sielunluetteloiden rekisteri (Hingeloendite register).24

Sielunluettelot ovat erityisen hyödyllisiä ajanjaksoille tai alueilta, joilta kirkonkirjoja saattaa puuttua tai ne ovat vahingoittuneet, tai kirkonkirjoista löytyvien tietojen ristiin tarkistamiseen, koska ne olivat valtion määräämiä luetteloita. Se, että nämä luettelot tehtiin verotusta varten 9, tarkoittaa, että ne kattoivat pääasiassa kartanoihin sidotun talonpoikaisväestön. Aatelisto tai tietyt muut yhteiskuntaluokat eivät välttämättä sisälly niihin, mikä vaatii tutkijoilta tämän asiakirjatyypin laajuuden ja rajoitusten ymmärtämistä.

D. Muita hyödyllisiä verkkolähteitä

Kansallisarkiston resurssien lisäksi on hyvä hyödyntää muita alustoja laajempiin hakuihin, koottuihin tietoihin ja erityisiin asiakirjatyyppeihin, kuten hautausmaatietoihin.

     FamilySearch: Tarjoaa yleisiä Viron sukututkimusresursseja, oppimisartikkeleita, sanastoja ja joitakin digitoituja asiakirjakokoelmia, kuten "Estonia Church Books and Synagogue Records, 1835-1940" ja "Estonia Population Registers, 1918-1944".6

     MyHeritage: Tarjoaa Viro-kohtaisia tietokokoelmia ja hakutoimintoja.7

     Hautausmaaportaalit:

     Haudi (www.kalmistud.ee / eestikalmistud.ee): Merkittävä virolainen hautausmaaportaali, jonka tavoitteena on kattaa kaikki hautausmaat. Se mahdollistaa haudattujen henkilöiden etsimisen, karttojen tarkastelun ja yhteydenoton hallintoihin.19 Kaikki hautausmaat eivät ole vielä mukana, ja tietojen kattavuus voi vaihdella.27

     Find A Grave, BillionGraves: Kansainvälisiä alustoja, joilla on käyttäjien lähettämiä hautausmaatietoja, jotka voivat sisältää virolaisia hautoja.19

     Historialliset sanomalehdet: Verkkosivusto dea.digar.ee mahdollistaa Viron historiallisten sanomalehtien (1811–2017) selaamisen avainsanalla, nimellä tai paikkakunnalla.3

     VEPER (Välis-Eesti isikulooline andmebaas): Ulkovirolaisten merkkihenkilöiden biografinen tietokanta, joka perustuu ulkovirolaiseen lehdistöön.29

Kaupalliset ja yhteisölliset sukututkimusalustat (FamilySearch, MyHeritage) voivat olla arvokkaita muiden tutkijoiden tekemien yhteyksien löytämisessä tai indeksoitujen asiakirjaversioiden käyttämisessä, mutta tiedot tulee aina tarkistaa alkuperäisistä lähteistä, kuten Saagasta löytyvistä. Hautausmaaportaalit, kuten Haudi 26, ovat yhä tärkeämpiä, sillä ne eivät ainoastaan tarjoa kuolin- ja hautaustietoja, vaan voivat myös antaa vihjeitä perhehaudoista, linkittyä muihin kuolleisiin perheenjäseniin ja joskus jopa sisältää hautakivikuvia, tarjoten konkreettisen yhteyden menneisyyteen. Digitoidut historialliset sanomalehdet 3 ovat alihyödynnetty resurssi, joka voi tarjota runsaasti kontekstuaalista tietoa esivanhempien elämästä, kuten kuolinilmoituksia, vihkiuutisia, uutisartikkeleita heidän toimistaan tai mainoksia heidän yrityksistään, ylittäen väestötilastojen tarjoamat tiedot.

Taulukko: Tärkeimmät Verkkolähteet Viron Sukututkimukseen

Resurssi

URL (suora linkki tai pääportaali)

Lyhyt kuvaus

Saaga

www.ra.ee/saaga

Kansallisarkiston digitoidut asiakirjat (kirkonkirjat, sielunluettelot jne.)

AIS

ais.ra.ee

Kansallisarkiston ja Tallinnan kaupunginarkiston aineistohakemisto

VAU

www.ra.ee/vau/

Kansallisarkiston virtuaalitutkijasali, ohjeita, erikoistietokantoja

Tallinna Linnaarhiiv

www.tallinn.ee/et/arhiivindus

Tallinnan kaupunginarkiston tiedot (digitoidut Saagassa)

Haudi

www.kalmistud.ee

Viron hautausmaiden portaali, hautatietojen haku

FamilySearch

www.familysearch.org

Viroon liittyviä aineistoja ja sukupuita

DEA

dea.digar.ee

Digitoidut Viron sanomalehdet

Taulukko tarjoaa nopean yleiskatsauksen tärkeimpiin verkkolähteisiin. Aloittelijalle näiden keskeisten portaalien selkeä listaaminen niiden pääasiallisten toimintojen kera on vähemmän ylivoimaista kuin niiden kohtaaminen hajallaan tekstissä. Tämä vastaa suoraan tarpeeseen saada tietoa siitä, mistä aloittaa verkossa.

Käytännön vinkkejä 

A. Kielimuuri ja sen ylittäminen

Tutkijat kohtaavat asiakirjoja viron, saksan ja venäjän kielillä; perusymmärrys keskeisistä termeistä ja kirjoitusjärjestelmistä on tarpeen. Useimmat vanhemmat käsinkirjoitetut tekstit ovat saksan- ja venäjänkielisiä.1 Näiden kielten sekä viron tuntemuksesta on hyötyä.3 Ei ole välttämätöntä osata kieliä sujuvasti; keskity vieraiden aakkostojen (goottilainen, kyrillinen) ja keskeisten sukututkimustermien opetteluun.8 Apuna ovat:

     Virolainen sukututkimussanasto 6, saksan, latinan ja venäjän sanastot.6

     Kansallisarkiston Saaga-portaali tarjoaa käännöksiä tyypillisistä asiakirjojen otsikoista.16

     Eesti Genealoogia Selts tarjoaa esimerkkejä goottilaisesta kirjoituksesta ja selityksiä sukututkimustermeille.24 Verkossa olevat käännöstyökalut voivat auttaa, mutta niitä tulee käyttää varoen käsinkirjoitetun aineiston kanssa.

Useiden kielten ja kirjoitusjärjestelmien haaste on merkittävä, mutta hallittavissa oleva este. Sanastojen, kirjoitusoppaiden ja jopa Saagan sisäisten käännösten 6 saatavuus osoittaa, että arkisto- ja sukututkimusyhteisöt ovat tietoisia tästä haasteesta ja tarjoavat työkaluja sen lieventämiseksi. Yleisten sanojen, kuten syntymä (sünd, geboren, родился), avioliitto (abielu, heirat, брак), kuolema (surm, gestorben, умер) ja perhesuhteiden tunnistaminen kussakin kielessä on käytännönläheinen ensimmäinen askel, joka tuottaa nopeasti tuloksia asiakirjojen tulkinnassa.

B. Tilan- ja paikannimien ymmärtäminen

Historialliset paikannimet, hallinnolliset jaot ja talonnimien ainutlaatuinen rooli ovat ratkaisevia asiakirjojen löytämisessä. Monilla paikoilla on nimiä useilla kielillä (esim. saksa, venäjä, viro) tai nimet ovat muuttuneet ajan myötä.8 Paikannimihakemistot (gazetteers) voivat auttaa.6 Talonnimet (talunimed) ovat tärkeitä. Aiemmin virolaiset tunnistettiin usein talonnimensä perusteella, erityisesti ennen sukunimien laajaa käyttöönottoa.11 Talonnimiä alettiin dokumentoida 1500-luvulla verotusyksikköinä.12 Maantarkastuskirjat listaavat taloja.4 Historiallisten hallinnollisten jakojen (maakunnat, kihlakunnat/seurakunnat, kartanot) ymmärtäminen on välttämätöntä, koska asiakirjat on usein järjestetty niiden mukaisesti.24 Kansallisarkiston VAU-portaalissa on Viron kartanoiden rekisteri, joka auttaa navigoimaan vieraskielisten kartanonimien kanssa.13

Sukunimiä edeltävinä aikoina (yleensä ennen vuosia 1826/1835) talon nimi toimi usein tosiasiallisena sukunimenä tai ensisijaisena perheen tunnisteena, mikä tekee siitä luotettavamman hakutermin kuin pelkän henkilönnimen. Maantieteellinen hierarkia (kartano -> kylä -> talo) oli keskeinen maaseudun elämässä ja asiakirjanpidossa. Oikean kartanon (mõis) tunnistaminen on usein ensimmäinen askel esivanhempien löytämiseksi maaseudun seurakuntien kirjoista tai sielunluetteloista.

Lisäapua ja yhteisöjä

A. Eesti Genealoogia Selts (Viron Sukututkimusseura)

Eesti Genealoogia Selts on Viron ensisijainen sukututkimusseura, joka tarjoaa resursseja, asiantuntemusta ja yhteisön. Se on sukututkijoiden yhdistys, joka perustettiin vuonna 1990.30 Sen verkkosivusto on www.genealoogia.ee.30 Toimintaan kuuluu vuosikokouksia, kursseja (esim. goottilaisesta kirjoituksesta, arkistotutkimuksesta), kesäleirejä, näyttelyitä ja julkaisuja.32 Seura julkaisee uutiskirjeitä/aikakauslehtiä, kuten "Põlvnemislugu".32 Se tarjoaa verkkosivuillaan hyödyllisiä materiaaleja (Abimaterjale), kuten oppaita Viron perussukututkimuslähteisiin, esimerkkejä lähteistä, väestönlaskentarekisterin (Hingeloendite register), tietoa mikrofilmatuista personaalikirjoista, hallinnollisten aluejakojen karttoja, sukututkimustermien selityksiä ja esimerkkejä goottilaisesta kirjoituksesta.24 On huomioitava, että seura on merkitty poistetuksi yritysrekisteristä 33, mutta sen verkkosivusto 24 näyttää olevan aktiivinen ja listaa tuoreita aktiviteetteja (esim. vuoden 2023 vuosikokous 32). Tämä mahdollinen ristiriita saattaa vaatia lyhyen maininnan nykytilan tarkistamisesta, mutta pääpaino on saatavilla olevissa resursseissa.

Eesti Genealoogia Selts toimii tärkeänä siltana yksittäisten tutkijoiden ja Viron arkistojen sekä historiallisten asiakirjojen monimutkaisuuden välillä, tarjoten erikoistietoa ja käytännön koulutusta (kuten goottilaisen kirjoituksen kursseja 24), jota voi olla vaikea löytää muualta. Seuran omat arkistokokoelmat, kuten mikrofilmit joidenkin seurakuntien personaalikirjoista 10, voivat täydentää Kansallisarkiston resursseja tai tarjota vaihtoehtoisia pääsyreittejä.

B. Verkkofoorumit ja -ryhmät

Verkkoyhteisöt tarjoavat alustoja kysymysten esittämiseen, löytöjen jakamiseen ja yhteydenpitoon muiden tutkijoiden kanssa. Facebook-sivut, kuten "Estonia Genealogy" ja "Eastern European Research", voivat olla hyödyllisiä.19 Myös FamilySearchin yhteisö Viron (Venäjän keisarikunnan) tutkimukselle on olemassa.19 Nämä epäviralliset verkkoryhmät tarjoavat nopeaa vertaistukea, joka voi olla korvaamatonta tiettyjen tutkimuksen esteiden ("tiiliseinien") ylittämisessä tai nopeiden neuvojen saamisessa asiakirjan tulkintaan tai paikan löytämiseen.

Tietosuoja ja maksut

Vaikka suuri osa verkkopääsystä on ilmaista, on syytä olla tietoinen tietosuojarajoituksista tuoreiden asiakirjojen osalta ja mahdollisista maksuista tietyistä palveluista tai kopioista.

     Ilmainen pääsy: Sukututkimus Saaga-portaalissa on yleensä yksityishenkilöille maksutonta.1

     Maksut:

     Kansallisarkisto: Asiakirjojen kopiot (esim. A3-tulostuslaatuinen 0,80 €, suuremmat formaatit 4,50 €).34 Arkistojen väliset lainat Tarton ja Tallinnan välillä maksavat 3 €/kappale.35

     Tallinnan kaupunginarkisto: Paperikopio 1 €, digitaalinen käyttökopio 0,40 €, tulostuslaatuinen digitaalinen kopio A3 2,50 €, suurempi 10,00 €. Nopeutettu vastaus tiedusteluun (2 työpäivää) 15 €.21

     Tietosuoja:

     Viron laki suojaa henkilötietoja.36 Pääsy arkistoasiakirjoihin on rajoittamaton, elleivät esimerkiksi henkilötietolain mukaiset rajoitukset ole voimassa.39

     Tieteellistä ja historiallista tutkimusta varten henkilötietoja voidaan käsitellä, mieluiten pseudonymisoituna.40 Kansallisarkisto toimii eettisenä toimikuntana hallussaan olevien tietojen osalta.40

     Suostumus tietojen käsittelyyn on yleensä voimassa rekisteröidyn eliniän ja 10 vuotta kuoleman jälkeen (20 vuotta, jos kuollut alaikäisenä), ellei rekisteröity ole toisin päättänyt. Kuoleman jälkeen perillisten suostumus saatetaan tarvita käsittelyyn, poikkeuksia lukuun ottamatta.40

     Elossa olevien henkilöiden henkilötietojen julkaiseminen verkossa (esim. sukupuissa) vaatii heidän suostumuksensa.37

Saagan "ilmainen pääsy" koskee digitaalisten kuvien katselua. Kaikki konkreettiset tuotokset (oikeaksi todistetut kopiot, tulosteet) tai erikoistuneet arkistonhoitajan palvelut aiheuttavat todennäköisesti kustannuksia. Tämä ero on tärkeä odotusten hallinnassa. Tietosuojalait tarkoittavat, että hyvin tuoreiden esivanhempien (elävien tai äskettäin kuolleiden) tutkiminen on rajoitetumpaa. 10/20 vuoden sääntö kuoleman jälkeen 40 antaa yleisen suuntaviivan, mutta pääsy voi riippua asiakirjojen luonteesta ja suhteesta henkilöön. Viron hallituksen painotus tietojen avoimuuteen ja kansalaisten oikeuteen hallita omia tietojaan 36 tukee oikeudellista kehystä. Vaikka tämä takaa yksityisyyden, se tarkoittaa myös, että sukututkijoiden on oltava vastuullisia keräämiensä ja julkaisemiensa tietojen kanssa, erityisesti elossa olevien sukulaisten osalta.37


Lähdeartikkelit

1.    National Archives of Estonia - Wikipedia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://en.wikipedia.org/wiki/National_Archives_of_Estonia

2.    VAU - Suguvõsauurimine - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/et/page/article/index?menuId=2

3.    Resource Guide: Estonia - Israel Genealogy Research Association, avattu toukokuuta 13, 2025, https://genealogy.org.il/resource-guides/estonia/

4.    VAU - Genealogy - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/en/page/article/index?menuId=16

5.    About us - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/en/national-archives/about-us/

6.    Estonia Getting Started - FamilySearch, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.familysearch.org/en/wiki/Estonia_Getting_Started

7.    Viro - Sukututkimus, olennaiset tiedot - MyHeritage, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.myheritage.fi/research/category-Estonia/viro-sukututkimus-olennaiset-tiedot

8.    Finding Your Estonian Ancestors: Resources and Tips to Guide You - Family Tree Magazine, avattu toukokuuta 13, 2025, https://familytreemagazine.com/heritage/estonian/estonian-heritage-resources/

9.    Estonia, Soul List Registers, 1826-1916 - Ancestry.com, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ancestry.com/search/collections/62419/

10.  Eesti Genealoogia Selts — Genealoogia põhiallikad Eestis, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/abimaterjale/genealoogia-pohiallikad-eestis/

11.  I just discovered a few of my ancestors were Estonian : r/Eesti - Reddit, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.reddit.com/r/Eesti/comments/uywgs1/i_just_discovered_a_few_of_my_ancestors_were/

12.  Remarks on the age of farm names on the example of Audru - Keel ja Kirjandus, avattu toukokuuta 13, 2025, https://keeljakirjandus.ee/en/archives/35447

13.  VAU - Virtual reading room - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/en

14.  Rahvusarhiiv - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/en/

15.  Baltian sukujen tutkijat [Arkisto] - Suku Forum, avattu toukokuuta 13, 2025, https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-9944.html

16.  Church records - Saaga, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/dgs/lang.php?lng=en&uri=%2Fdgs%2Fexplorer.php%3Ftid%3D1%26tbn%3D1%26lev%3Dyes%26hash%3Db13dc40730dfba9b4c3399cbf29ead5b

17.  National Archives of Estonia (Rahvusarchiv) - JewishGen, avattu toukokuuta 13, 2025, https://latvia.jewishgen.org/research/archival-resources/overview-estonian-resources/national-archives-of-estonia-rahvusarchiv

18.  Tallinn City Archives holdings, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/en/arhiivindus/Tallinn-City-Archives-holdings

19.  Estonia: Eastern Europe - The Family History Guide, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.thefhguide.com/project-9-estonia.html

20.  VAU - Korduma kippuvad küsimused - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/vau/index.php/et/helpdesk/faq/index?dialog=1

21.  Tallinna Linnaarhiivi teenused | Tallinn, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/et/arhiivindus/tallinna-linnaarhiivi-teenused

22.  Tallinna Linnaarhiivi koondhinnakiri | Tallinn, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.tallinn.ee/et/arhiivindus/tallinna-linnaarhiivi-koondhinnakiri

23.  Tallinna Linnaarhiiv - WordPress.com, avattu toukokuuta 13, 2025, https://linnaarhiiv.wordpress.com/2020/10/13/tallinna-linnaarhiiv/

24.  Eesti Genealoogia Selts — Abimaterjale, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/abimaterjale/

25.  Sukututkimuslinkkejä – SshyWiki, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Sukututkimuslinkkej%C3%A4

26.  e-Cemetery - DigiExpo - e-Estonia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://digiexpo.e-estonia.com/all-solutions/e-cemetery-2/

27.  Maetu otsing - Eesti Kalmistud, avattu toukokuuta 13, 2025, https://eestikalmistud.ee/maetu-otsing/

28.  Kalmistuportaal, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.kalmistud.ee/

29.  VEPER - Väliseesti isikulooline andmebaas - Estonian World Review, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.eesti.ca/veper-valiseesti-isikulooline-andmebaas/article11082

30.  Eesti Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/

31.  History - Eesti Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/en/history/

32.  Activities - Eesti Genealoogia Selts, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.genealoogia.ee/en/activities/

33.  EESTI GENEALOOGIA SELTS | e-Äriregister, avattu toukokuuta 13, 2025, https://ariregister.rik.ee/est/company/80027817/EESTI-GENEALOOGIA-SELTS

34.  Koopiad - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/kulastajale/tasulised-teenused/koopiad/

35.  Kauglaenutus - Rahvusarhiiv, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.ra.ee/kulastajale/tasulised-teenused/kauglaenutus/

36.  Personal control of privacy and data: Estonian experience - PMC - PubMed Central, avattu toukokuuta 13, 2025, https://pmc.ncbi.nlm.nih.gov/articles/PMC5741780/

37.  Sukututkimus - Tietosuojavaltuutetun toimisto, avattu toukokuuta 13, 2025, https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-sukututkimus

38.  Data protection laws in Estonia, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.dlapiperdataprotection.com/?t=law&c=EE

39.  Archives Act - Riigi Teataja, avattu toukokuuta 13, 2025, https://www.riigiteataja.ee/en/eli/504032016002/consolide

40.  Estonia's Personal Data Protection Act | Digital Watch Observatory, avattu toukokuuta 13, 2025, https://dig.watch/resource/estonias-personal-data-protection-act

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus