Siirry pääsisältöön

Tekstit

Blogitekstisuositus

Habsburgit ja sisäsiittoisuus

Uusimmat tekstit

Erikoinen todistus kirkonmiehestä

Lohjan kirkko 2017 - JP  Vuorela Kaukainen esienoni, rusthollari Abraham Rautell joutui vuonna 1754 antamaan merkillisen todistuksen Lohjan silloisesta pitäjänapulaisesta ja varapastorista, Henrik Thoreniuksesta. Herra Thorenius syntyi vuoden 1700 paikkeilla Paimiossa ja tuli Turun katedraalikoulun oppilaaksi isovihan jälkeen. Ylioppilas hänestä tuli 1726 ja pappisvihkimyksen hän sai vuonna 1731. Tämän jälkeen hän oli hetken armovuodensaarnaajana Kaarinassa, mutta pidätettiin 1732 virantoimituksesta. Vierailtuaan hetken Paraisilla muutti hän Lohjalle pitäjänapulaisen viran saatuaan 1737. Pikkuvihan vuodet Thorenius vietti Ruotissa. Henrik Thorenius oli jatkuvasti riidoissa Lohjan kirkkoherran kanssa ja menetti näiden sellkausten takia varapastorin arvonsa vuonna 1752. Hänet myös pidätettiin virantoimituksesta, mutta Lohjalla hän pysyi kuolemaansa saakka vuoteen 1772. Käräjillä ja Turun akatamian konsistorin pöytäkirjoissa Thorenius mainitaan tiuhaan, mutta tämän kertainen lyhyt ote on

Eräs Siren

Vuonna 1884 Marttilan Vättilän Kankareen talon maille asettui koskelainen nuori mies Kustaa Vihtori Siren maakauppiaaksi edellisen maakauppiaan, Fredrik Ågrenin lähdettyä vastaavasti Koskelle Tl. Herra Siren kävi samalla hakemassa morsiamen aina Nousiaista saakka. Ulla Miina Törn oli nuorikon nimi ja hän oli itsellisen tytär Sontamalan kylän Tapanilta. Vielä saman vuoden aikana syntyi perheen esikoinen, poika Juho Jalmari. Kolmisen vuotta myöhemmin syntyi pikkuveli Kustaa Edvard, joka menehtyi imeväisiässä.   Äiti Ulla Miina kuoli kuukautta myöhemmin keuhkotautiin. Seuraavana vuonna isä Kustaa Vihtori meni naimisiin marttilalaisen Edla Karoliina Juhontyttären kanssa, joka oli Vättilän Kylä-Postin rusthollarista kotoisin. Tuoreelle avioparille syntyi tammikuun 15. päivänä tytär Hilja Lyydia, mutta vain 15 päivää myöhemmin isä Kustaa Vihtori Siren menehtyi ensimmäisen vaimonsa tavoin keuhkotautiin. Edla Karoliina muutti orvoksi jääneen Juho Jalmarin ja Hilja Lyydian kanssa Kylä-Postill

Vähän hankalampi tapaus

Eräs rakuunaesi-isistäni on aina jäänyt hieman vähemmälle huomiolle eikä vähiten sen takia, että hänen tutkimisensa on ollut työlästä. Se ei myöskään ole onnistunut omin avuin, vaan mm. Ylioppilasmatrikkelin koostaja Yrjö Kotivuori ja Suku Forumin vakiokäyttäjät antoivat kymmenisen vuotta sitten olennaiset tiedot.   Aikoinaan ongelmana oli löytää isä kahdelle veljekselle Juholle ja Yrjölle, jotka toimivat räätäleinä Karjalohjalla. Heidän isänsä identiteettiin saadaan vihje Pohjan ja Karjalohjan käräjien pöytäkirjoista vuosilta 1737, 1745 ja 1756. Ensin mainittu [1] kertoo Juhon olleen nuoren rengin Kiskon Leilästä ja toinen paljastaa hänen sukunimekseen Leijel. Vuonna 1756 pidetty oikeudenistunto kertoo Juhon ja Yrjön olleen veljeksiä. Nämä tiedot ovat oleellisia oikean sukujohdon varmistukseksi. Lisävihjeenä on tieto nimestä Leijel, joka yhdistää miehemme erääseen rakuunaan Kiskon Leilässä. Kyseinen Yrjö Sipinpoika Leijel tai Lägel (nimiasu vaihtelee eri lähteissä) oli rakuuna Uude

Kapteeni 1500-luvulta

Tarinat suorista esivanhemmistani, jotka olivat sotilaita, tuntuvat jatkuvat loputtomiin. Tällä kertaa matkataan Länsi-Uudenmaan Karjalohjalle, Katteluksen kylään tutustumaan hieman erääseen Sven Erikssoniin, joka oli tullut sinne Ruotsista saakka. Sven oli syntynyt ennen vuotta 1540.  Sven Erikinpoika oli jo vuonna 1566 länsigöötanmaalaisen jalkaväkiampujien lippukunnan päämies eli käytännössä kapteeni arvoltaan. Jos hieman taustoitetaan aikaa, niin Ns. pitkä viha, 25-vuotinen sota Venäjää vastaan oli menossa 1570–1595 päättyen Täyssinän rauhaan 1595. Turun piispana oli 1583–1625 Eerik Sorolainen, jonka pöytäsaarnaajana toimi naapurikylän Tavian poika Petrus Matinpoika, sittemmin Nummen kappalainen ja Karjaan kirkkoherra. Ruotsin kuninkaana oli Juhana III:n poika Sigismund 1592–1599 ja hänen jälkeensä 1599–1611 setänsä Kaarle IX eli Kaarle-herttua, aluksi valtionhoitajana. Tuohon aikaan Katteluksen kylässä oli maakirjojen perusteella neljä taloa, joita voidaan nimittää, vaikka kir

Sisällissodan uhri

Omissa, suorissa esivanhemmissani näitä sotamiehiä tuntuu riittävän enemmän kuin osasin arvatakaan tätä juttusarjaa aloittaessani. Tällä kertaa tarina päättyy itsenäisyytemme vuosiin, mutta aloitetaan alusta. Kirjoitin aiemmin Suomen sodassa kuolleesta Mikko Ahlbergista. Hänen pojanpoikansa poika Aukusti Aleksanteri syntyi Varsinais-Suomen Kiskon pitäjän Hongiston kylässä kevättalvella 1889. Hänen isänsä oli tuolloin Kylänpään talon Nummilan torpparina. Leikkikavereita lienee riittänyt, sillä perheessä oli 1890-luvun puolenvälin tienoilla yhteensä kahdeksan lasta. Yksi heistä oli isän aiemmasta avioliitosta. Isä Adolf Fredrik ja vaimonsa Matilda Maria lienevät mieltyneet A-kirjaimeen, sillä perheestä löytyivät mm. Albert Alarik, Aksel Anselm, Anna, Aukusti Aleksander, Arvo Aadolf ja Aarne Arthur sekä heidän velipuolensa Aadolf Walfrid! Vain Adolf Fredrikin ja Matilda Marian yhteinen esikoinen, tytär Olga Maria sai ns. sarjasta poikkeavan nimen. Päähenkilömme Aukusti Aleksanteri lähti o

Suvun amiraali

Sotilaita on monelaisia; rakuunoita, tykkimiehiä, jalkaväkeä, jääkäreitä, laivamiehiä, laivatykkymiehiä jne jne. Lisäksi tulevat tietysti ali-upseerit ja upseerit. Yksi erittäin kaukaisista omista esi-isistäni (ja samalla muutamien tuhansien muiden suomalaisten) eteni aikoinaan armeijan arvoasteikon huipulle jo yli 400 vuotta sitten. Pentti Severinpoika syntyi luultavasti 1530-luvun puolivälissä Viipurissa. Hänen perheensä oli jo tuolloin maan merkittävimpiä, sillä isä Severin toimi Hauhon kirkkoherrana 1549-1578, kun taas isoisä Pietari oli Viipurin pitäjästä lähtöisin olleen rälssisuvun kantaisä. Pietari omisti jopa kivitalon heti Viipurin luostarikirkon vieressä. Monet teistä ovatkin tämän herraan tutkimuksissaan törmänneet, sillä hänet tunnetaan paremmin sukunimellä Juusten. Jos Sursillien sanotaan olevan sukua lähes kaikille, niin eipä jää Juusten -suku kovin paljoa jälkeen. Palatkaamme kuitenkin vielä Pietarin pojanpoikaan, Pentti tai kuten hänet aateloituna tunnettiin, Bengt Söf

Savolaisia sotilaita

Juttusarja sotilaista jatkuu. Äidinäitini äidinäidin äidinäidin isänisä oli vuosina 1739-1806 elänyt Heikki Pekanpoika Remes. Ruotuväessä hänelle annettiin sotilasnimi From. Henrik From oli ruotusotilaana Iisalmen komppaniassa 1756-1778. Hän seurasi Matts Tallqvistia Ruodussa 51 ja asui Luupualla talossa 5. Henrik otti sukunimekseen tuon edellä mainitun sotilasnimen From.  Tästä ruotusotilaasta vastasivat lapinsalolaiset Paavo ja Pekka Kämäräinen ja näläntöläinen Niilo Niiranen. Pekka From ei saanu palvelusaikanaan moitteita eikä häntä rangaistu mistään.  Kutsuntaluetteloissa hänet on merkitty naimisissa olevaksi. Lapinsalossa mainitaan uudisrakentajaksi ja (sotilas-) torppariksi myös Henrik From samanaikaisesti. Kiuruveden vanhimmassa kirkonkirjassa, vuosilta 1732 - 1734 on sotilaiden luettelossa numerolla 51 Henrik From ja puoliso Sesilia Karell (s. 1734, k. 1809). Heikki näyttäisi olevan Ruomin tilan perustaja. Ruomin (”Fromin talo” kääntyi savolaisessa kielenkäytössä ”Ruomin taloks