Juhan suku-uutiset

Karjaan keskiaikaisen kirkon vierellä levittäytyvällä vanhalla hautausmaalla on monia kauniita    muistomerkkejä. Yksi niistä on hauraan harmaa, kallellaan oleva puuristi, jossa tekstikin alkaa jo kadota. Tarkkaan tutkimalla pienestä metallikilvestä erottuu nimi Selma Sandholm. Hän syntyi hautamerkin mukaan 1891 ja kuoli 1905.Karjaan seurakunnan haudattujen luettelosta löytyykin tämä nuorena kuollut tyttö. Hän oli Svidjan kylässä asuneen vouti Karl Gustaf Sandholmin ja vaimonsa Adolfina Wilhelmina Fromin tytär Selma Wilhelmina, joka oli syntynyt elokuussa 1891. Hän menehtyi johonkin tulehdukseen helmikuun lopulla 1905 ja haudattiin maaliskuun alussa kirkkomaalle. Sandholmien runsaslapsinen perhe oli muuttanut Svedjaan Sannäsin Ersin talon mailta, jossa isä Karl Gustaf oli ollut torpparina vuodesta 1886 lähtien. Hän oli syntynyt Karjaalla 1859 samoin kuin puolisonsa, Selman äiti Adolfiina From. Karl Gustafin vanhemmat taasen olivat hänen syntymänsä aikaan Visanbackassa asuneet lampuoti…

Emil Hoff, joka käytti pseudonyymiä Emil Holan, oli suosittu tieteen popularisoija nuorelle väelle. Hän syntyi vuonna 1904 Böömissä ja kuoli Auschwitzin keskitysleirillä loppuvuodesta 1944. Vuoteen 1939 mennessä hän oli ehtinyt julkaista kymmenen kirjaa. Niistä suomennettuja oli Jiskra, ktera dobyla šveta eli "Sähkökipinä, joka valloitti maailman".

Kirja on tarinan muotoon puettu opastus sähkötekniikan perusteisiin. Teksti on luontevaa, mutta toivottoman vanhanaikaista nykylukijalle. Kuvituksena on selkeitä piirroksia ja tiedemiehen sekä oppilaana olevan pojan matkaa kidekoneesta alkeelliseen televisioon on mukava seurata.

Joulukuun 16. päivänä vuonna 1872 syntyi Piikkiössä Johan Hildenin ja Karolina Öfverbergien perheeseen tytär, joka sai nimekseen Ida Aleksandra.  Kummeina hänellä olivat renki Antti Simonpoika ja tämän vaimo Kustava Kustaantytär. Ida Aleksandran äiti oli kotoisin Angelniemeltä, kun taas isä Johan oli Paattisilta. Perhe on Piikkiön rippikirjoissa merkitty irtolaisväen joukkoon, vaikka isä joitain rengin töitä tekikin. Ikävä kyllä Ida Aleksandra menetti äitinsä hyvin varhain, sillä Carolina Öfverberg kuoli tyttären ollessa noin kolmen vuoden ikäinen. Samoihin aikoihin rippikirja tietää kertoa, että isä Johan lähti merille ilman muuttotodistusta tai vastaavaa. Tytär jäi siis käytännössä orvoksi, vaikkakin tuohon aikaan hänet on jatkossa merkitty termillä ”turvaton”.

Onneksi sukulaiset riensivät apuun ja pieni tyttönen sai kodin tätinsä eli äidin sisaren luota Angelniemeltä. Kokkilan kylän Ylistalon mailla asunut täti Vilhelmina Öfverberg otti tytön kasvatikseen. Siellä Ida Aleksandra sai…

Harvat asiat, jos mitkään, ovat maailmassa ikuisia. Näin on myös hautausmailla. Ikuisiksi leposijoiksi tarkoitetut paikat otetaan uusiokäyttöön nykyisin hyvinkin nopeasti. Kaikkia menneen maailman hautamuistomerkkejä ei voida millään pelastaa, mutta onneksi seurakunnissa säästetään ainakin osa takorautaisista risteistä. Niitä saatetaan sijoittaa erillisiin ryhmiin kirkon seinustalle tai muuhun sopivaan paikkaan. Näin ainakin esivanhemmista säilyy joku jälki meille nykyisin eläville.

Yksi alkuperäiseltä paikaltaan poistettu risti löytyy oheisesta kuvasta. Se on nyt nojallaan kauppias Matias Cavenin kappelin takaseinällä. Cavenin kappeli on nykyisin tyhjillään, mutta aikoinaan tämä Hintsan kartanon omistajan rakennuttama kappeli palveli mm ruumishuoneena ja ruumiinavauksien pitopaikkana.

Risti pystytettiin keväällä 1908 kuolleen vuokraajan lesken, Fredrika Maria Abramintytär Hurmerinnan muistoksi. Kuollessaan Fredrika asui miehensä Henrik Dominikus Efraiminpojan kanssa Vaisaaren Ylhäisil…

Silloisen Karunan seurakunnan Päisterpään kartanon Fagernäsissä asui 1840-luvun lopulta lähtien torppari Anders Nordlund perheineen. Anders oli isä Samuel N. oli ollut hänkin torpparina Päisterpäässä, Källnäsin torpassa. Andersin puoliso Gustava Vilhelmina oli miestään viitisen vuotta nuorempi. Hän oli syntynyt vuoden 1827 lopulla Sauvon Vähäpalikkeen kylässä lampuodin tyttärenä.Naimisiin pariskunta meni marraskuussa 1848. Perhe kasvoi tasaisin välein aina 1870-luvun alkuun saakka. Vuoteen 1871 mennessä olivat Fagernäsissä nähnyt päivänvalon viisi poikalasta ja kaksi tyttöä. Perheen kuopus oli vasta parin vuoden ikäinen, kun esikoispoika Gustaf Adolf ehti jo vihille Fredrika Lundstedtin kanssa. Samalla nuorukainen lähti kotitorpastaan omaa pesää rakentamaan. Matka ei ollut kovin pitkä, sillä ensi alkuun Gustaf Adolf Nordlund asusti Päisterpään mailla työskennellen mm. muonarenkinä.
Karunan rippikirjaan 1868-1877 on merkitty Anders Nordlundin ja Gustava Vilhelminan toiseksi nuorimman …