Juhan suku-uutiset

Muutaman minuutin podcastissa pohdiskelua sukututkimuksen olemuksesta ja tekemistä.  

Helsingin kaupungin arkistotoimi on kunnostautunut hyvin pitkään digitoinnin saralla. Kaupuginarkisto digitoi ja laittaa myös saataville kaiken, mikä lakiteknisesti on mahdollista. Eräs sukututkijaa erityisesti ilahdattanut aineistokokonaisuus ovat Helsingin maistraatin pöytäkirjat 1700-luvulta. Tällä kertaa katse osui maaliskuun 27. päivänä vuonna 1790 pidettyyn istuntoon ja sen kolmanteen pykälään.  Vapaasti suomentaen tuona päivänä käsiteltiin seuraavaa asiaa: Luettiin maalarinkisällin Anders Gustaf Titzin (s16.1.1767 Ruotsin Norassa) hakemus saada Helsingin kaupungin porvarioikeudet sikäli kuin hän on todistanut ammattitaitonsa, joita hän kehittänyt Kuninkaallisen taideakatemian maalaus- ja piirustusosastoilla. Hän haluaisi matkustaa Helsinkiin heti vesiteitten avauduttua. Asiaa hetken harkittuaan totesi maistraatti, etenkin kun maalarimestari Malachias Clarberg juuri äskettäin oli kuollut eikä kaupungissa siis ollut maalaria, aiheelliseksi myöntää Titzille oikeuden asettua kaupunk

Juhan Suku   järjestää luentotilaisuuden Valkeakoskella, Päivölä opistolla 5-7.8.2022 yhteistyössä  Lahden seudun sukututkijoiden   kanssa. Lue tästä ohjelma, klikkaa kuvaa ja tule mukaan! ​ Tilaisuuden ohjelma on seuraava: ​ pe 5.8.2022 saapuminen Päivölään klo 15.00 alkaen klo 16.30: FT Tiina Miettinen – Sukujen ruusut ja ruusujen suvut. - Suomalaisten ruusujen sukuja ja sukujemme ruusujen historiaa kiehtovalla tavalla klo 17.30: Päivällinen Päivölän opistolla klo 19.00: FM Mikko Kuitula - Prinsessoja ja ruhtinaita - Ensimmäiseen maailmansotaan asti Eurooppa oli täynnä monarkioita, keisarikuntia, kuningaskuntia ja pienempiä ruhtinaskuntia. Vaikka sota kaatoi valtaistuimia, suvut ja sukuverkostot elävät edelleen. Luento käsittelee eurooppalaisten dynastioiden historiaa ja nykypäivää. la 6.8.2022 klo 9.15: FT Kari-Matti Piilahti – Nimistö sukututkimukseen innoittajana - Mikä on sukunimiemme tausta? Mikä on vaikuttanut etunimiemme valintaan? Esityksessä sukelletaan etu- ja sukunimiemme

 Kosken Tl Patakosken Sarjan talon Kankareen torpassa syntyi heinäkuun lopulla 1815 tyttölapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Helena Karolina.  Isä Kustaa Kristerinpojalla ja äiti Kaisa Liisa Appelgrenilla oli useita lapsia, mutta jostain syystä Helena Karolinan kohtaloksi tuli joutua kasvattilapseksi Kosken kartanoon. Kovin huonosti asiat eivät voineet mennä, sillä kasvatti-isä oli aatelissukuinen Gustaf Armfelt ja kasvattiäiti vaimo Helena Kristerintytär Armfelt. Helena Kristerintytär käytti miehensä sukunimeä, vaikka hän ei ollutkaan millään muotoa aatelinen. Kyseessä olikin, jos ei ainutlaatuinen, niin ainakin harvinainen avioliitto. Aatelisilla oli yleensä suuri tarve naida omasta säädystään, mutta mitään lakiteknistä syytä tähän ei tietenkään ollut. Epäsäätyinen Helena Kristerintyttären ja Gustaf Armfeltin liitto toki oli. Ehkäpä tätä häivyttääkseen Helena käytti miehensä sukunimeä. Pääsääntöisesti vaimo säilytti tyttönimensä, mikäli hänellä tällainen oli ollut käytössä. Gustaf

 Olen kokeillut viime päivinä Googlen My Maps -palvelun käyttöä sukututkimuksessa. Yhdistelin siis kartan sijaintietoja taloissa olleeseen isäntäväkeen. Tätä täytyy vielä viritellä jonkin verran, mutta ihan asiallisen tuloksen tuntuu saavan!

 

Historian kuvakokoelma M. L. Carstensin kokoelma Museovirasto Suomen ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun 200 vuotta sitten, tarkemmin sanottuna 21.8.1822. Se oli ensimmäinen suomalainen pankki Suomen Pankin perustamisen jälkeen 1811. Helsinkiin Säästöpankki saatiin neljä vuotta Turkua myöhemmin.  Turun Säästöpankissa ensimmäisen talletuksen teki laivavarustaja ja kauppaneuvos Gabriel Gestrinin piika, Hedvig Nyström. Hänen talletuksensa oli kuusi ruplaa ja se tapahtui tammikuun neljäntenä päivänä 1823. Piikamme asui tuolloin samassa talossa työnantajansa kanssa eli Brahenkadulla, numerossa 160. Tämä osoite kuului Pohjoiskortteliin tuohon aikaan. Gabrie Gestrinillä ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Magdalena Lovisa Ståhlströmillä oli kolme lasta: Agatha (1796), Sophia Magdalena (1797) ja Anna Charlotta (1799). Ensimmäisen puolisonsa kuoleman jälkeen Gestrin nai Susanna Claessonin. Tästä liitosta syntyivät Axel Gabriel (1801), Antoinne Christiana (1804) ja Susanna Antonette (180