Juhan suku-uutiset

 Kosken Tl Patakosken Sarjan talon Kankareen torpassa syntyi heinäkuun lopulla 1815 tyttölapsi, jolle vanhemmat antoivat nimen Helena Karolina.  Isä Kustaa Kristerinpojalla ja äiti Kaisa Liisa Appelgrenilla oli useita lapsia, mutta jostain syystä Helena Karolinan kohtaloksi tuli joutua kasvattilapseksi Kosken kartanoon. Kovin huonosti asiat eivät voineet mennä, sillä kasvatti-isä oli aatelissukuinen Gustaf Armfelt ja kasvattiäiti vaimo Helena Kristerintytär Armfelt. Helena Kristerintytär käytti miehensä sukunimeä, vaikka hän ei ollutkaan millään muotoa aatelinen. Kyseessä olikin, jos ei ainutlaatuinen, niin ainakin harvinainen avioliitto. Aatelisilla oli yleensä suuri tarve naida omasta säädystään, mutta mitään lakiteknistä syytä tähän ei tietenkään ollut. Epäsäätyinen Helena Kristerintyttären ja Gustaf Armfeltin liitto toki oli. Ehkäpä tätä häivyttääkseen Helena käytti miehensä sukunimeä. Pääsääntöisesti vaimo säilytti tyttönimensä, mikäli hänellä tällainen oli ollut käytössä. Gustaf

 Olen kokeillut viime päivinä Googlen My Maps -palvelun käyttöä sukututkimuksessa. Yhdistelin siis kartan sijaintietoja taloissa olleeseen isäntäväkeen. Tätä täytyy vielä viritellä jonkin verran, mutta ihan asiallisen tuloksen tuntuu saavan!

 

Historian kuvakokoelma M. L. Carstensin kokoelma Museovirasto Suomen ensimmäinen Säästöpankki perustettiin Turkuun 200 vuotta sitten, tarkemmin sanottuna 21.8.1822. Se oli ensimmäinen suomalainen pankki Suomen Pankin perustamisen jälkeen 1811. Helsinkiin Säästöpankki saatiin neljä vuotta Turkua myöhemmin.  Turun Säästöpankissa ensimmäisen talletuksen teki laivavarustaja ja kauppaneuvos Gabriel Gestrinin piika, Hedvig Nyström. Hänen talletuksensa oli kuusi ruplaa ja se tapahtui tammikuun neljäntenä päivänä 1823. Piikamme asui tuolloin samassa talossa työnantajansa kanssa eli Brahenkadulla, numerossa 160. Tämä osoite kuului Pohjoiskortteliin tuohon aikaan. Gabrie Gestrinillä ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Magdalena Lovisa Ståhlströmillä oli kolme lasta: Agatha (1796), Sophia Magdalena (1797) ja Anna Charlotta (1799). Ensimmäisen puolisonsa kuoleman jälkeen Gestrin nai Susanna Claessonin. Tästä liitosta syntyivät Axel Gabriel (1801), Antoinne Christiana (1804) ja Susanna Antonette (180

 Tärkeitä päivämääriä sukututkijalle tammikuu                                    1      Festum circumcisionis Domini                       2/1 - 5/1   Dominica proxima a circumcisione                         5      Vigilia Epiphaniorum                         6      Dies Epiphaniae/III magis                       7/1 - 13/1   Dominica I post Epiphaniae                         7      kuningas Knut                       10      Paulus                       12      Dies infra octavum Epiphaniae                       13      In octavis Epiphaniae                       13      Knut;   Hilarius & Remigius                       14/1 - 20/1   Dominica II post Epiphaniae                       18/1 - 22/2   Dominica Septuagesima/Circum-                                 dederunt                       19      Henrikus                       20      pyhä Henrik                       21      Agnes;   Matteus                       21/1 - 27/1   Dominica III post Epiphaniae        

Aloitin pari viikkoa sitten YouTube kanavallani sarjan, jossa käsitellään sukututkimukseen ja historiaan liittyviä julkaisuja. Tilaa kanavani, niin et missaa yhtään jaksoa. Uusi jakso luvassa joka torstai klo 12.00  

Piikkiön Mäenpään kylän Mäkilän torppariksi tuli vuonna 1865 Maariasta kotoisin ollut Botolf Alexander Ingren yhdessä vaimonsa Maria Kustavan kanssa. Botolf Aleksander oli syntynyt Halisten myllyllä, mutta Maria Kustava oli Piikkiön omia tyttöjä. Hänen vanhempansa olivat Juho Matinpoika ja Juliana Mikontytär.  He asuivat Sepän talon ”Buntismäen” torpassa. Isä Juho oli lietolaista sukuperää, kun taas Juliana pesunkestävä piikkiöläinen. Botolf ja Maria Kustava olivat astelleet vihille syyskuussa 1862 ja esikoistytär Aleksandra Kustava syntyi seuraavana vuonna. Parin vuoden päästä hän sai seuraa pikkuveli Aukusti Hemmingistä. Sitten olikin jo perheen aika muuttaa isän synnyinpitäjään, Maariaan. Siellä Botolf Ingrenistä leivottiin Vaivaistenkylän Vähätalon Arven torppari. Siellä syntyi vielä kolme lasta lisää, joista eloon jäivät pojat Juho Emil sekä Frans Edvard. Tämä pesue muutti 1874 Turun kaupunkiin. Isä Botolfin nimi oli hyvin harvinainen 1800-luvun loppupuoliskolla. Germaanisissa