Monen toimen Julius Heerman

Ekenäs Notisblad no 46, 17.6.1887

Viime perjantain tekstissä kerroin Tammisaaressa asuneesta Enoch Heermanin ja Lena Ulrika Baarmanin perheestä. Yksi heidän lapsistaan oli vuonna 1842 syntynyt Johan Julius, joka myöhemmällä iällä käytti pelkästään toista etunimeään.


Julius Heerman kävi kaupungin alempaa kansakoulua siirtyen sitten oppipojaksi paikalliseen kirjapainoon. Muutaman ajan päästä nuorukainen sai pääsi töihin Helsingfors Dagbladet -lehden painoon pääkaupungissamme, mutta melko pian hän vaihtoi sisätyön merielämään. Ensimmäiseksi työksi osui Kronstadtiin rekisteröity parkkilaiva "Martin Luther", jolla Heerman sitten seilasi oppivuotensa.
Seuraavaksi kapteeni Gardberg palkkasi miehemme perämieheksi "Aino" -alukselleen. Suoritettuaan itse kapteenitutkinnon, purjehti Heerman "Karl" ja "Lojo" nimisillä laivoilla. Näistä ensin mainittu tammisaarelainen, kun taas "Lojo" oli lohjalaisen varustamon laiva. Kokemusta karttui ripeästi ja pääsipä Heerman käymään Amerikassa saakka. Vähitellen hänen alkoi ilmeisesti mieli tehdä omaa alusta ja sellaiseksi valikoitui "Dragon".

Tämä liike osoittautui hyvin menestykselliseksi, sillä pian "Dragon" oli yksi rannikoidemme suosituimmista risteily- ja kauppalaivoista. Kapteeni Heerman ilmoitteli ahkerasti lehdissä 1880-luvun loppupuolella kertoen liikennöivänsä "30 hevosvoimaisella" aluksellaan kaikkiin Suomen rannikon satamiin ja lisäksi venäläisiin sekä ruotsalaisiin satamiin Itämeren alueella.

Lopulta Julius Heerman luopui merielämästään ja siirtyi suurella pieetillä Tammisaaren kunnalliseen elämään. Erityisesti hän kunnostautui rakennusneuvoksena (byggnadsrådman) vaikuttaen tätä kautta mm. asemakaavoitukseen. Heerman toimi myös uutterana ja arvostettuna "Kaupunkien yleisen Palovakuutus-yhtiön" asiamiehenä. Entisenä merenkävijänä hän oli myös innokkaasti mukana kaupungin merimieshuoneen toiminnassa. Ehtipä Julius myös alueensa "aluksenmittaajaksi" (skeppsmätare). Hänen palveluksiaan tarvittiin, kun Tammisaaren satamaan pyrki sellainen alus, jolta ei löytynyt maassamme hyväksyttä mittakirjaa. Tässä tilanteessa Julius Heerman antoi lausunnon aluksen vetoisuudesta ja tämän perusteella veloitettiin väylämaksut.

Julius Heerman sairasti pitkään kuolleen marraskuun alussa vuonna 1906. Hän ei ollut ehtinyt koskaan naimisiin eikä häneltä jälkeläisiä. Sen sijaan suuri joukko ystäviä ja entisiä työtovereita sekä maissa että merellä jäi kaipaamaan häntä suuresti.

Sukulaisia Tammisaaresta

Digiarkistoon jo useampi aika sitten ilmestyneiden Tammisaaren rippikirjojen systemaattinen läpikäynti sivu sivulta kannatti monessakin suhteessa. Sain ensinnäkin hyvän kuvan siitä, kuinka paljon eri ammattajien harjoittajia tässä ruotsinkielisessä pikkukaupungissa 1850-luvun loppupuolella asui. Toisaalta onnistuin bongaamaan lukuisia kaukaisia sukulaisiani sekä yhden suoran esivanhemman, jonka nuoruuden vierailusta Tammisaaressa en ollut aiemmin tietoinen.

Eniten uusia, tosin hyvin etäisiä sukulaisia löytyi tullivahtimestari Enoch Heermanin kautta. Vuosien 1855-1861 rippikirjassa tämä herra mainitaan palveluksesta jo eronneena yhdessä vaimonsa Lena Ulrika Baarmanin sekä lastensa kanssa. Heerman -nimisistä olen kirjoittanut aiemminkin ja niinpä oletin Enochin jotenkin liittyvän jo olemassa oleviin tietoihin Rippikirjan mukaan hän oli syntynyt Karjaalla vuonna 1804, joten vanhempien etsiminen ei tuottanut suuria vaikeuksia nykyisillä netin apuvälineillä.

Karjaan kastettujen luettelon mukaan Enochin vanhemmat olivat Nils Heerman, Bondbyn Övergårdin rusthollari ja hänen vaimonsa Anna Maja Boberg. Anna Maja oli talon edellisen isännän tytär ja rippikirja paljastaa Nilsin tulleen talon kotivävyksi Karjalohjalta vuonna 1794. Syntymäajaksi hänelle on merkitty vuosiluku 1764. Näin minun oli helppo tarkastaa, löytyisikö omasta tietokannastani sopivaa "Niiloa" Enochin isäksi. Sellainen löytyikin helposti, sillä Kuusian kylän Isotalossa 8.11.1764 syntyneen Nils Heermanin myöhemmät vaiheet olivat aikanaan jääneet hämärän peittoon. Hänen kolmen sisaruksensa, Johanin, Maja Stinan ja Ulrikan avioliitot olin kirjannut vuosia sitten, mutta Nils vain katosi Isotalosta ilman jälkiä. Hänen metsästyksensä oli kesken, sillä Karjalohjan rippikirjoissa on puutteita juuri 1790-luvulla.

Edellä mainittujen sisarusten isä oli Kuusian Isotalon rusthollari Abraham Heerman, joka oli naimisissa Katteluksen rusthollista syntyisin olleen Magdalena Nilsdotterin kanssa. Varhaisin tuntemani Magdalenan esi-isä oli Kattelukseen Ruotsista muuttanut kapteeni Sven Eriksson, joka oli samalla laajalti selvittämäni Tallqvist-suvun kantaisä.

Enoch Heermanista oli 1820-luvulla tullut meritullin venemies ja hän asui perheineen Snappertunan Svartbäckissä sekä myöhemmin Torsjössä.Tämän jälkeen eli vuonna 1835 Heerman pakkasi tavaransa muuttaen Tammisaareen. Tosin 1858 Finlands Allmänna Tidning -lehdessä olleessa huutokauppailmoituksessa mainitaan hänen omistaneen yksinäistalon (enstaka hemman) Karjaan saaristossa.

Enochin ja Lena Ulrikan lapsista Henrika Henriette oli naimisissa leipuri Lindqvistin. Hän kuoli leskenä vuoden 1884 lopulla. Henrikan veli Julius oli Tammisaaressa paljon julkisuutta nauttinut merikapteeni, jonka vaiheista on luvassa erillinen juttu tässä blogissa. Hän oli nimittäin harvinaisen värikäs hahmo ja ennen kaikkea "Ekenäs barn", kuten Julius kuvailtiin paikallislehden muistosanoissa marraskuussa 1906.