Juhan suku-uutiset

Olin jo tavallaan aikojen alusta tiennyt, että isoäitini isä Kustaa Fredrik suomensi aikanaan sukunimensä Wareliuksesta Verholaksi. Tämän suomentamisen tarkka ajankohta oli kuitenkin jäänyt arvoitukseksi enkä sitten loppujen lopuksi ole pohtinut enää vuosikausiin. Merkillistä kyllä, aina kun sitä vähiten odottaa, törmää sitten näihin pikkutietoihin. Vaikka niitä ei ole edes millään tavalla etsimässä. Tällä kertaa selailin Historiallista Sanomalehtiarkistoa bongatakseni sieltä mukavia ilmoituksia tai tekstejä Juhan suku-uutisten Facebook-sivulle. Vaikka talon nimestä Varola muodostettu Warelius-nimi oli ollut käytössä jo 1600-luvun lopulta lähtien, innostui Kustaa Fredrik kymmenien tuhansien muiden tavoin kirjailija Johannes Linnankosken kehotuksesta nimien suomalaistamiseen. Oikea hetki oli Linnankosken mielestä 12.5.1906, jolloin oli tullut kuluneeksi tasan sata vuotta J. V. Snellmanin syntymästä. Vuonna 1906 12. päivä toukokuuta osui lauantaiksi ja tuolloin ilmestynyt Suomalain

Kuva T. Kulmala Ystäväni T. Kulmala toimitti minulle oheisen valokuvan. Siinä komeilee venäjänkielinen kivitaulu, joka sijaitsee Airiston matkailukeskuksen rakennuksen seinässä, merenpuoleisen terassiportaikon alapäässä. Onko blogini lukijoilla tietoa, minkä takia tämä ilmeinen muistotaulu on kyseiseen seinään muurattu? Klikkaamalla kuvaa saat sen avautumaan suurikokoisena.

Suomusjärven kappalaisena 1700-luvulla toimineen Johan Danbomin ja hänen vaimonsa Sara Urnovian pojista Adolf Fredrik (s. 1766) vihittiin papiksi 1792. Saman tien hänestä tuli Sammatin kappelin armovuodensaarnaaja ja paria vuotta myöhemmin Karjalohjan pitäjänapulainen. Siellä hän myös kuoli nuorella iällä toukokuussa 1799. Adolf Fredrikiä seitsemän vuotta myöhemmin syntynyt Elias-veli otti käyttöön sukunimen Cederbom. Hänestä tuli kotipitäjänsä Suomusjärven kappalainen 1800-luvun alkuun mennessä. Eliaksella oli useita lapsia vaimonsa Anna Maria Walinin kanssa. Kolmesta pappisuralle antautuneesta veljeksestä vanhin oli 1765 syntynyt Johan Erik Danbom. Hän tuli papiksi 1791 oli tämän jälkeen isänsä apulaisena Suomusjärvellä. Hän kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna alkuvuodesta 1806. Tässä lyhyttäkin lyhyemmässä jutussa on ongelmana se, että miksi Elias alkoi käyttämään sukunimeä Cederbom!

Varkauden tehtaita tammikuussa 2013 Ämmäkosken ja Huruskosken vierelle Savon maan sydämessä syntyi joskus 1800-luvun alussa Varkauden ruukki. Tämän uuden teollisuuslaitoksen työväki asutettiin pieniin mökkeihin sekä erikseen rakennettuihin työväen asuntoihin ruukin välittömään läheisyyteen. Vähitellen tämän uuden ruukin ympärille alkoi muodostua laajempaa asutusta, josta sitten tuli siemen nykyiselle Varkauden kaupungille. Omista esivanhemmistani vuonna 1836 Kruunupyyssä syntynyt Henrik Jakobsson Cederberg saapui Varkauden ruukille 1874 massamestariksi. Tämä ammatti oli äärimmäisen vastuullinen, sillä Henrikin kuului huolehtia koko "hytin" toiminnasta aina työntekijöiden palkkaamisesta käytännön sulatustyöhön saakka. Massamestari antoi ohjeet, joiden perusteella muu ammattiväki hoiti itse prosessin. Henrik Cederberg oli naimisissa niin ikään Kruunupyyssä syntyneen Kaisa Reetta Nybergin kanssa. Heille syntyi yhteensä viisi lasta. Vuonna 1869 Cederbergit muuttivat synnyinse

Joulukuisena päivänä vuonna 1865 Nummen kappeliseurakunnan kirkkoraati kokoontui varsin epämiellyttävän asian merkeissä. Paitsi raati, oli paikalle kutsuttu myös renki Elias Ropert Ståhlstedt Leppäkorven kylästä sekä piika Maria Henrika Kaisantytär Järvenpään kylästä. Kirkkoraadin esimies esitti kokouksen aluksi vaatimuksen, joka oli tullut rovasti Helsingiuksen taholta. Tämä korkea-arvoinen herra nimittäin vaati renki Ståhlstedtia lunastamaan sen naimislupauksen, minkä hän piika Maria Henrikalle oli aikaisemmin antanut. Tämä avioliittolupaus oli vahvistettu kihlakunnanoikeudessa ja Ståhlstedt oli myös laatinut yhteisen lapsen Maria Henrikan kanssa. Seurakunnan opettajat olivat turhaan yrittäneet hieroa sopua näiden kahden välille. Koska kumpikaan ei ollut valittanut em. oikeuden tuomiosta, katsoi kirkkoraati aiheelliseksi esittää suoran kysymyksen Elias Ropertille. "Eikö hän jo nyt rakkaalla sydämmellä kohtele valittua morsiantansa ja lastansa ja ota heitä huomaansa ja avioliiton

Taulu 1 I.    Eric Ångerman.   Talollinen.   Eric Ångerman, kutsumanimeltään Sursill, oli ylhäinen talonpoika Uumajassa ja hänellä oli paljon lapsia, joista viisi hajaantui Suomeen. Genealogia Sursiliana: Mahtava talonpoika, joka asui Uumajan pitäjän Tegin kylässä todennäköisesti jo ennen vuotta 1539, mutta varmasti viimeistään siitä vuodesta lähtien.Ilmeisesti lähtöisin Ångermanlannista. Varakas talollinen ja lautamies. Lienee kuollut iäkkäänä 1550-luvun alussa. Lisänimi Sursill (hapansilakka) oli ångermanlaisen ruoan mukaan annettu kutsumanimi. Lapset: Catharina, Magdalena, Östen, Carl, Margareta ja muita lapsia.Yllämainitut 5 lasta muuttivat Suomeen, ensimmäisenä Catharina.–Puoliso     Dordi. II Lapset   östen Sursill.   Talollinen,valtiopäivämies. (Taulu 2). Taulu 2 (Taulusta 1) II.    östen Sursill.   Talollinen,valtiopäivämies.   Talollinen Uumajan pitäjän Västertegin kylässä noin 1553-80. Valtiopäivämies. Seitsemän tytärtä, joiden mukaan Genealogia Sursillianaa o