Täck - Ahovaara

Kiskon Kavaston kylän Triisin talossa vuonna 1764 syntyneestä Elias-pojasta tuli aikanaan torppari Metolan kylän Eskolan taloon. Vaimokseen tämä herra otti Stina Matsdotterin, jonka isä oli suutari Mats Urholin Kiikalan Hitolasta. Stinansa kanssa Elias, joka käytti sukunimeä Täck, sai yhteensä viisi lasta; Annan, Christinan, Eliaksen, Helenan ja Gustavin.

Sisarukset syntyivät vuosien 1798-1807 välillä. Ainakin neljä heistä eli aikuiseksi ja meni tahollaan naimisiin. Elias Täckin kuoltua Stinan nai Toijan Ilveksen talon poika, Henrik Christersson.

Annan puoliso oli Toijan Mommolan kartanon renki David, Eliaksen Eva Ahlfrors Orijärveltä, Helenan salolainen Gustav Willman ja Gustavin torpparin tytär Hedvig Tieksmäen Lampolan talon mailta.  Jokainen näistä neljästä sisaruksesta käytti sukunimeä Täck, joka sitten siirtyi seuraavillekin sukupolville.

Lopulta vuonna 1835 Metolassa syntynyt pitäjänsuutarina leipänsä ansainnut Vilho Täck suomensi nimensä Ahovaaraksi. Vilho asusteli viimeistään 1860-luvulla perheineen Toijan kylän Mellerin mailla torpparina tehden siis myös suutarin töitä. Hänellä oli kahden vaimonsa kanssa yhteensä yhdeksän lasta.

Näistä vaimoista jälkimmäinen oli Lohjan Varolasta lähteneeseen Warelius -sukuun kuulut Maria Matilda ja ensimmäinen Maria Christina Alen, piika Greta Johansdotterin avioton tytär Kiikalasta. Ahovaarojen sukua asuu edelleen Kiskossa, joka nykyisin kuuluu Salon kaupunkiin.

Tarkemman sukupuun löydät kotisivuiltani Wareliusten kohdalta.